Juos don dahje du bearaš dárbbaša erenoamáš doarjaga, sáhtát ohcat doarjjaolbmo dahje doarjjabearraša. Doarjjaolbmuid ja -bearrašiid ulbmil lea geahpidit noađuheami ja álkidit árgga doaibmama. Doarjjaolbmuid ja -bearrašiid sáhttá dárbbašit máŋggalágan eallindiliin.
Doarjjaolmmoš lea eaktodáhtolaš dahje ámmátolmmoš, geainna sáhtát fitnat ovdamearkka dihte astoáigedoaimmain ja olgun lihkadeamin. Doarjjaolmmoš sáhttá maiddái ovdamearkka dihte veahkehit skuvlabargguiguin, oahpistit árgaeallimis ja doaibmat ságastallanskihpárin. Doarjjaolmmoš boahtá du lusa. Oktavuođadoallama jeavddalašvuohta ja bistin mearriduvvojit du dárbbuid mielde.
Doarjjabearaš lea mánnái nammaduvvon bearaš, gos mánná fitná idjadeamin ovdamearkka dihte vahkkoloahpaid dahje luomuid áigge. Galledeami áiggi mánná oassálastá doarjjabearraša dábálaš árgii. Doarjjabearraša ulbmil lea addit vánhemiidda bosihanbottoža ja doarjut máná šaddama ja ahtanuššama.
Vállje báikegotti ja oainnát oktavuohtadieđuid, rávdnjebálvalusaid ja eará dieđuid mat gusket bálvalusa.
Vállje báikegotti
Válljejuvvon: Buot
Saat yhteyden sijais- ja tukiperhetyöntekijään puhelimitse arkipäivisin.
Palvelu on yhteinen Kemin, Keminmaan, Simon, Tervolan, Tornion ja Ylitornion asiakkaille.
Oaččut oktavuođa bearrašiid bálvalusaid sosiálabagadallái telefovnnain árgabeivviid. Sosiálabagadalli bálvala maiddái mánáidsuodjalusa maŋŋáfuolahusa gullevaš áššiin.
Oaččut oktavuođa bearrašiid bálvalusaid sosiálabargái telefovnnain árgabeivviid.
Oaččut oktavuođa bearrašiid ja bargoahkásaččaid bálvalusaid sosiálabagadallái telefovnnain árgabeivviid.
Oaččut oktavuođa bearrašiid bálvalusaid sosiálabagadallái telefovnnain árgabeivviid.
Perheiden palveluiden sosiaaliohjaaja neuvoo sinua perheiden sosiaalipalveluihin liittyvissä asioissa. Saat yhteyden sosiaaliohjaajan puhelimitse arkipäivisin.
Saat yhteyden lastensuojelun perheohjaajiin puhelimitse.
Lastensuojelun sosiaalityöntekijöihin saat yhteyden puhelimitse arkipäivisin.
Lastensuojelun sosiaalityön, lastenvalvojan, perhetyön ja jälkihuollon palvelut saat sosiaalitoimistosta.
Perhepalveluiden tarkoitus on etsiä yhdessä asiakkaiden ja heidän verkostojensa kanssa keinoja, jotka edistävät asiakkaiden ja heidän perheidensä hyvinvointia ja itsenäistä selviytymistä sekä osallisuutta.
Saat yhteyden perhesosiaalityöntekijöihin puhelimitse arkipäivisin.
Saat yhteyden perhepalvelujen sosiaalityöntekijään puhelimitse arkipäivisin.
Saat yhteyden perheiden palvelujen sosiaaliohjaajaan puhelimitse arkipäivisin.
Mánáidsuodjalusa bálvalanhoavda doaibmá oktavuođaolmmožin sadjásaš- ja doarjjabearrašiidda Giemajávrri, Pelkosenniemi, Salla, Suovvaguoikka ja Soađegili guovllus.
Sosiaalityöntekijältä saat apua ja neuvontaa sosiaalipalveluihin liittyvissä asioissa puhelimitse arkipäivisin.
Saat yhteyden perheiden ja työikäisten sosiaalipalvelujen työntekijöihin puhelimitse arkipäivisin. Voit tarvittaessa varata ajan henkilökohtaiseen tapaamiseen.
Saat yhteyden kotihoidon asiakas- ja palveluohjaukseen puhelimitse arkipäivisin.
Ota yhteyttä palveluohjaukseen seuraavissa asioissa: palvelutarpeen arvio, kotihoito, tukipalvelut ja ennaltaehkäisevät kotikäynnit.
Saat yhteyden perheiden palvelujen sosiaaliohjaajaan puhelimitse arkipäivisin. Sosiaaliohjaaja toimii myös Pellon koulukuraattorina.
Ota yhteyttä Oima-tiimiin perhe- ja omaishoitajien sekä henkilökohtaisten avustajien palkkioihin liittyvissä asioissa. Oima-tiimi palvelee koko Lapin hyvinvointialueella.
Voit lähettää myös sähköpostia osoitteeseen oima@lapha.fi.
Saat yhteyden sosiaalipalvelujen työntekijöihin puhelimitse arkipäivisin.
Sosiaaliohjaaja neuvoo ja ohjaa sosiaalipalveluihin liittyvissä asioissa. Saat yhteyden sosiaaliohjaajaan puhelimitse arkipäivisin.
Saat yhteyden lapsiperheiden sosiaalipalvelujen työntekijöihin puhelimitse arkipäivisin.
Saat yhteyden sosiaalityöntekijään puhelimitse arkipäivisin.
Saat yhteyden lapsiperheiden perhetyöntekijä-sosiaaliohjaajaan puhelimitse arkipäivisin.
Lapsiperheiden perhetyöntekijä-sosiaaliohjaajaan voit ottaa yhteyttä lasten, nuoren ja palveluihin liittyen. Lapsiperhetyöntekijä toteuttaa muun muassa perhetyötä ja lastensuojelun perhetyötä. Voit myös varata tapaamisajan.
Saat yhteyden perheiden sosiaalipalvelujen työntekijöihin puhelimitse arkipäivisin.
Mánáidsuodjalusa sosiálabargit veahkehit máná ja bearraša, go máná áššit eai mana bures. Don juvssat sosiálabargiid telefovnnain árgabeivviid.
Saat yhteyden sosiaalityöntekijöihin puhelimitse arkipäivisin.
Lastensuojelun sosiaalityöntekijä auttaa silloin, kun tarvitset ohjausta ja neuvontaa lasta ja/tai perhettä koskevissa asioissa. Voit kysyä lisätietoa puhelimitse lastensuojelun palveluista.
Saat yhteyden perhesosiaalipalvelujen työntekijöihin puhelimitse arkipäivisin.
Saat yhteyden perheiden palvelujen sosiaalityöntekijään puhelimitse arkipäivisin.
Saat yhteyden sosiaaliohjaajaan puhelimitse arkipäivisin. Sosiaaliohjaaja neuvoo lapsiperheiden ja aikuisten palveluihin sekä toimeentulotukeen liittyvissä asioissa.
Sosiaalityöntekijöiltä saat puhelimitse ohjausta ja neuvontaa sosiaalipalveluihin sekä sosiaalisiin ongelmiin liittyvissä asioissa.
Sosiáladoaimmahat gávdno Anára gieldadoaimmahaga 1. gearddis.
Piiskuntie 2 99800 IVALO
Hallinto-, sivistys- ja tekninen osasto, infopiste ja kokoustilat.
1 kerros: Kunnan puhelinvaihde, asiakaspalvelu/neuvonta, virallinen ilmoitustaulu ja kopiointipalvelut
Hallinto-osasto, 2. kerros: Arkisto
Sivistysosasto, 2. kerros: Sivistystoimen hallinto, varhaiskasvatus, kansalaisopisto, kulttuuritoimi, liikuntatoimi, nuorisotoimi.
Tekninen osasto, 2. kerros: Rakennusvalvonta, kaavoitus, maastomittaus- ja maanrakennuspalvelut.
Lapin hyvinvointialue, 1. kerros: Sosiaalitoimen, mielenterveys- ja perhepalvelu
Rikosuhripäivystys, 1.kerros.
Piiskuntie 2 99800 IVALO
Sosiaalitoimistosta saat puhelinpalvelua puhelinaikoina sekä henkilökohtaista palvelua varaamalla ajan etukäteen.
Valtatie 15 99100 KITTILÄ
Sosiaalitoimiston palvelupisteessä sinua palvelevat toimistosihteerit, sosiaaliohjaaja ja sosiaalityöntekijät. Saat ohjausta ja neuvontaa sosiaalipalveluista sosiaalitoimiston työntekijöiltä.
Sairaalatie 4 B 97700 RANUA
Sallan sosiaali- ja terveyskeskuksesta saat perusterveydenhuollon palvelut.
Jungintie 3 98900 SALLA
Oaččut mis veahki iešguđet eallindiliin – leaččat bearašolmmoš dahje okto orru, mánná, nuorra, bargoagát dahje ahkeolmmoš.
Bearašguovddáža sosiála- ja dearvvašvuođafuolahusa bargin mii bargat nana ovttasbarggu duinna ja gaskaneamet. Min ulbmil lea, ahte oaččut veahki ja doarjaga johtilit ja njuovžilit. Mis lea ovttasbargu organisašuvnnaiguin ja searvegottiiguin, gieldda buresveadjima ja dearvvašvuođa ovddideaddji bargguin, gieldda iešguđet doaibmasurggiiguin ja spesiálabuohccedivššuin.
Hyvinvointikeskus Sopukka, 2. kerros
Karistamontie 4 99600 SODANKYLÄ
Voit täyttää PDF-hakemuksen joko sähköisesti tai tulostamalla ja täyttämällä sen käsin.
Hakemus ja mahdolliset liitteet palautetaan postitse, postiosoitteet ovat lomakkeella.
Mánnái, guhte dárbbaša sierradoarjaga, ja su bearrašii sáhttá ordnet doardjaolbmo dahje -bearraša. Doarjjaolbmo oažžun ii eaktut, ahte lea mánáidsuodjalusa áššehas.
Sihke doarjjaolmmoš- ja doarjjabearašdoaibma heivehuvvo máná ja bearraša individuála dárbbuid mielde. Doarjjaolmmoš deaivá máná oktasaš buđaldeami dahje áiggeáji olis moadde diimmu vahku dahje guovtti vahku gaskkaid. Doarjjabearašdoaimmas mánná golaha áiggi doarjjabearraša luhtte ovdamearkka dihtii ovtta vahkkoloahpa mánotbajis.
Doarjjaolbmuide dahje -bearrašii máksojuvvo barggu ovddas gollobuhtadus ja bálká. Bargui oažžu skuvlejumi. Doarjjaolbmuid ja -bearrašiid suollemassandoallangeatnegasvuohta joatkašuvvá maiddái dalle, go bargu lea nohkan.
Tukihenkilö- ja tukiperhetoiminta on maksutonta.
Oletko kiinnostunut tukiperhetoiminnasta?
Lisätietoja:
perhehoito.kaakkoinen@lapha.fi
Oletko kiinnostunut sijaisperhetoiminnasta?
Lisätietoja:
20.3.2025
Osallistu valmennukseen huhtikuussa Kemissä. Ilmoittaudu 31.3.2035 mennessä!
Järjestämme tukiperhe- ja tukihenkilövalmennusta huhtikuussa Kemissä. Tukiperheeksi voi ryhtyä lapsiperhe, lapseton pariskunta tai yksinasuva, jolla on aikaa, kiinnostusta ja voimavaroja huolehtia lapsesta. Tukiperhe antaa lapselle tasapainoisen ja turvallisen ympäristön yhtenä viikonloppuna kuukaudessa ja turvallisia aikuisia.
Tukiperheille maksetaan hoitopalkkiota sekä kulukorvausta. Valmennukseen osallistuminen ei ole vielä sitoumus tukiperheeksi ryhtymisestä, vaan valmennuksen aikana asiaa voi pohtia. Erilaiset lapset ja nuoret tarvitsevat avukseen ja tuekseen monenlaisia perheitä.
Valmennus järjestetään Kemissä, Perheiden kohtaamispaikka Jukolassa, osoitteessa Nahkurinkatu 17 tiistaisin 8.4, 15.4, kaja 22.4. klo 17.30–19.30. Valmennus sisältää kuusi (6) tuntia ryhmätapaamisia sekä henkilökohtaista ohjausta.
Lisätietoja ja ilmoittautuminen 31.3.2025 mennessä: sijais- ja tukiperhetyöntekijä Heli Kurkinen, heli.kurkinen@lapha.fi, 040 161 6731.
Osallistu valmennukseen huhtikuussa Kemissä. Ilmoittaudu 31.3.2035 mennessä!
Lapin hyvinvointialue järjestää avainhenkilökoulutuksen yhteistyössä Lapin Ensi- ja turvakodin kanssa – Hae mukaan 14.2.2025 mennessä!
5.2.2025
5.2.2025
Avainhenkilökoulutuksen tavoitteena on, että avainhenkilön osaaminen vahvistuu lähisuhdeväkivallan tunnistamisessa, puheeksi otossa ja tuen piiriin ohjauksessa. Avainhenkilöt tukevat muita ammattilaisia ja jatkossa toteuttavat puheeksiottokoulutuksia työyksiköissään.
Maksuttomaan avainhenkilökoulutukseen voi hakea mukaan kuka vain, joka tekee yhdyspintatyötä Lapin hyvinvointialueen asiakkaiden kanssa. Voit olla siis esimerkiksi opettaja, pakolaisohjaaja tai työllisyysasiantuntija. Tarvitsemme myös sosiaali- ja terveyspalveluiden kentän ulkopuolelle tunnistamista ja ymmärrystä väkivaltailmiöistä ja siitä, minne asiakkaita voidaan ohjata. Koulutuksen myötä pääset osaksi avainhenkilöverkostoamme ja näin myös sosiaali- ja terveyspalvelut sekä järjestöt tulevat tutuiksi ja kynnys auttamiseen madaltuu.
Lasten- ja nuorisopsykiatrian poliklinikalla Kemissä työskentelevä Miro Åhman kävi avainhenkilökoulutuksen viime vuonna ja pääsimme haastattelemaan häntä.
Olen Miro Åhman. Työskentelen lasten- ja nuorisopsykiatrian poliklinikalla Kemissä eli työskentelen eri ikäisten lasten, nuorten sekä perheiden parissa.
Kuulin avainhenkilökoulutuksesta esihenkilöni kautta. Päätin ilmoittautua, koska kyseinen aihe on merkittävä ja viime aikoina kovasti puhututtanut valtakunnallisesti. Koen myös, että vahvuuteni työssä sopii kyseiseen toimintaan.
Lähisuhdeväkivalta on laaja käsite ja se pitää sisällään esimerkiksi fyysistä, henkistä sekä taloudellista väkivaltaa. Tämänkaltaisessa tilanteessa henkilö tulee kaltoinkohdelluksi ihmissuhteessaan. On uhreja sekä tekijöitä. Lasten- ja nuorisopsykiatrian poliklinikalla työskentelemme asiakkaiden sekä heidän perheidensä kanssa ja pyrimme luomaan luottamuksellista suhdetta. Asiakkaan näkökulmasta lähisuhdeväkivalta aiheena on toisinaan hyvin vaikea tuoda esille monista eri syistä, mutta tapaamisten jatkuessa tämäkin voi nousta keskusteluun. Lähisuhdeväkivalta perheessä voi tulla esiin vasta pitkienkin aikojen päästä, koska se on yleensä aihe, josta perheessä on totuttu vaikenemaan ja väkivallan kohde usein pelkää ottaa asiaa puheeksi peläten seurauksia. Esiin voi tulla vanhempien välistä tai lapsiin kohdistuvaa väkivaltaa joko aikuisten tai sisarusten taholta.
Tämän koulutuksen anti oli se, että kyseisen puheenaihe herätti paljon keskustelua työyhteisössämme. Tämä tuo meille muistutusta siitä, että toisimme sitä keskusteluun myös asiakkaidemme kanssa. Vaikkakin tämä aihe on viime aikoina kovasti puhututtanut valtakunnallisesti, niin silti minut yllätti lähisuhdeväkivallan yleisyys etenkin Lapissa.
Koulutus sai minut vielä enemmän miettimään, kuinka voisi helpottaa lähisuhdeväkivallan puheeksi ottoa. Puheeksi otto kuuluu meidän työhömme, mutta olemme miettineet esimerkiksi erilaisia lomakkeita, joiden turvin sanoittaminen asiakkaalla itsellään voisi olla helpompaa.
Kävimme työyhteisössä keskustelua siitä, että avainhenkilönä voisin tuoda informaatiota sekä muistutusta lähisuhdeväkivallasta kysymisestä esimerkiksi yhteisissä foorumeissa. Keskusteluissa voisi hyödyntää koulutuksessa nähtyjä videoita sekä diasarjaa.
Puheeksi otto-koulutuksia työpaikalla, muistuttamista ja ajoittain teeman nostamista keskusteluihin. Asiasta keskustelemalla luodaan työntekijöille luottamusta omaan tekemiseen sekä madalletaan asiasta puhumisen kynnystä. Aihe on tärkeä nostaa yhdeksi kehittämiskohteeksi yksikössämme ja siihen on tarkoitus varata suunnitellusti yhteistä keskusteluaikaa koko työryhmän kanssa. Meillä on ollut jo yhtenä haastattelun aiheena kaltoinkohtelun tai kiusaamisen selvittäminen, kun lähdemme uuden asiakasperheen kanssa kartoittamaan taustoja, mistä kaikesta tämänhetkinen psyykkinen pahoinvointi voisi johtua. Ehkä minun tehtäväni on nyt Avainhenkilö-koulutuksen käyneenä olla se, joka erilaisissa yhteyksissä ottaa tämän näkökulman puheeksi.
Luo luottamussuhde asiakkaaseen, etene rauhallisesti , pysähdy ja ole läsnä, tarjoa mahdollisuus puhua ja tulla kuulluksi - kysy aktiivisesti ja rohkeasti kaikesta, myös lähisuhdeväkivallasta. Lähisuhdeväkivalta on asiakkaalle aiheena arka, jolloin siitä puhuminen voi ottaa aikaa.
Kevään avainhenkilökoulutukseen voi hakea mukaan keskustelemalla asiasta oman lähiesihenkilön kanssa ja sen jälkeen olemalla yhteydessä kouluttajiin sähköpostitse. Voit osallistua koulutukseen myös, vaikket olisi vakituisessa työsuhteessa tai olet esimerkiksi sote-alan tai varhaiskasvatuksen opiskelija.
Työaikaa koulutukseen on hyvä varata noin 20 tuntia.
Koulutukset järjestetään teamsilla seuraavina ajankohtina:
12.3.2025 klo 12-15.00
1.4.2025 klo 8.30-12.00
28.4.2025 klo 12-15.30
21.5.2025 klo 8.30-12.00
Ilmoittaudu koulutukseen viimeistään 14.2.2025
Kouluttajien yhteystiedot:
Nina Kemilä, terveyden edistämisen koordinaattori
p. 040 571 7671
Minna Lehtoväre, terveyden edistämisen koordinaattori
p. 040 357 6021
Tiina Hyötylä, projektikoordinaattori
p. 040 756 4558
Avainhenkilökoulutuksen tavoitteena on, että avainhenkilön osaaminen vahvistuu lähisuhdeväkivallan tunnistamisessa, puheeksi otossa ja tuen piiriin ohjauksessa. Avainhenkilöt tukevat muita ammattilaisia ja jatkossa toteuttavat puheeksiottokoulutuksia työyksiköissään. Maksuttomaan avainhenkilökoulutukseen voi hakea mukaan kuka vain, joka tekee yhdyspintatyötä Lapin hyvinvointialueen asiakkaiden kanssa. Voit olla siis esimerkiksi opettaja, pakolaisohjaaja tai työllisyysasiantuntija....
9.10.2024
Etäkriisityö puhelimitse tai videoyhteydellä tarjoaa ei kiireellistä tai akuutin kriisin jälkeistä matalan kynnyksen keskusteluapua. Tämä täydentää hyvinvointialueen lakisääteisiä palveluita kaupunkikeskittymien ulkopuolella.
Varhainen tuki ehkäisee kielteisten elämäntapahtumien laukaisemien reaktioiden kehittymistä terveydenhuollon palveluja vaativiksi täydentäen mielenterveyden edistämisen palveluita. Itsetuhoiset ajatukset ovat myös yleisiä kriisien keskellä ja itsemurhien ehkäisytyö on osa kaikkia työmuotoja.
Etäkriisityötä tehdään samoista järjestölähtöisen kriisiauttamisen lähtökohdista kuin muussakin kriisikeskustyössä. Maksuttomuus, mahdollisuus asioida anonyymina, lyhytkestoisuus sekä asiakkaan voimavarojen ja selviytymiskeinojen vahvistaminen ovat etäkriisityönkin keskiössä. Etäkriisityöhönkään ei tarvita lähetettä. Asiakkuuteen hakeutumiseen riittää oma kokemus siitä, etteivät omat voimat riitä yllättävässä tai kuormittavassa tilanteessa. Etäkriisityö auttaa elämän haastavissa tilanteissa koko Lapin hyvinvointialueen asiakkaita.
Etäkriisityöntekijä Suvi Ylitoloselle voi varata etävastaanottoajan numerosta 040 511 7929 (ma-pe klo 8–14 ), Kriisikeskuksen ajanvarausnumerosta 040 553 7508 tai verkkoajanvarauksesta
Ensimmäinen aika pyritään saamaan kahden viikon kuluessa. Kriisityöntekijä soittaa varattuna aikana tai lähettää linkin etukäteen videotapaamiseen.
Lapin hyvinvointialue on myöntänyt Lapin ensi- ja turvakoti ry:n Kriisikeskukselle kumppanuusavustuksen etäkriisityön toteuttamiseen. Uusi työntekijäresurssi mahdollistaa paremmin koko hyvinvointialueen asiakkaiden auttamisen sekä yhteistyön muiden toimijoiden kanssa.
Etäkriisityö puhelimitse tai videoyhteydellä tarjoaa ei kiireellistä tai akuutin kriisin jälkeistä matalan kynnyksen keskusteluapua. Tämä täydentää hyvinvointialueen lakisääteisiä palveluita kaupunkikeskittymien ulkopuolella.