Máhca ovddit siidui

Suun terveys ikääntyvien omaishoidossa – nykytilaselvitys toi esiin kehittämiskohteita

Nykytilaselvityksen mukaan Lapissa tarvitaan selkeä toimintamalli ja moniammatillisen yhteistyön vahvistamista, jotta ikääntyvien omaishoidettavien ja -hoitajien suun terveydentilaa saataisiin kohennettua ja suun terveydenhuoltoon ohjautuminen oikea-aikaiseksi.  Kyselyiden ja vuorovaikutteisten haastattelujen perusteella voidaan todeta, että suun hoidon ja arvioinnin käytännön toteutuksessa on parantamisen varaa.

Kysely paljasti omahoidon haasteet ja yhteistyön puutteet

Suun terveys omaishoidossa – ennaltaehkäisevän toimintamallin kehittäminen Lapissa -hanke toteutti Lapin alueella yli 65-vuotiaille omaishoidettaville ja heidän hoitajilleen, sekä suun terveydenhuollon ja asiakas- ja palveluohjauksen ammattilaisille kyselyt nykytilanteen kartoitusta varten. Kysely toteutettiin pääosin sähköisillä Webropol-kyselylomakkeilla 1.-31.10.2025 välisenä aikana. Vastauksia tuli kaikilta hyvinvointialueen palvelualueilta. Omaishoitajilta ja -hoidettavilta vastauksia saatiin yhteensä 208 kpl, joista 18 kpl ei kuulunut kohdejoukkoon. Suun terveydenhuollon sekä asiakas- ja palveluohjauksen ammattilaisten vastauksia kertyi yhteensä 44 kpl.

Omahoidon puutteita esiintyi erityisesti omaishoidettavien kohdalla. Vaikka suun hoidon tärkeys ymmärretään hyvin, käytännön toteutus ontuu: vain 47 % omaishoidettavista harjaa hampaat kahdesti päivässä, vaikka lähes kaikki tietää, kuinka hampaita ja suuta tulee hoitaa. Kyselyn mukaan noin puolet omaishoidettavista tarvitsee tukea omahoidon toteuttamisessa, joten myös omaishoitajille olisi hyvä tarjota tehostettua omahoidon ohjausta omaishoidettavien lisäksi. Omahoidon parantumiseen tarvitaan selkeästi konkreettisia tukitoimia. Lisäksi kyselyssä nousi esille erityisesti kuivan suun haaste, jota koki 47 % vastaajista. Kuivan suun hoitoon liittyvää ohjausta tarvitsee lisätä, koska kuiva suu on riskitekijä niin hampaiden reikiintymisessä kuin iensairauksissa. Kuiva suu vaikuttaa myös yleiseen hyvinvointiin ja ravinnosta nauttimiseen, joka puolestaan voi johtaa aliravitsemustilaan.

Ammattilaiskyselystä nousi esille, että moniammatillinen yhteistyö on vähäistä: 83 % asiakas- ja palveluohjaajista ja 65 % suun terveydenhuollon vastaajista totesi, ettei heidän välillään ole yhteistyötä. Nykytilaselvityksen mukaan palveluiden saavutettavuus ja tiedon lisääminen ovat keskeisiä kehittämiskohteita. Asiakas- ja palveluohjauksessa suun terveydentilan arviointikäytännöt ovat hajanaisia, ja tukimateriaalia käytetään vain harvoin.  Kehittämistarpeet kohdistuvat tietoisuuden lisäämiseen, ohjausmateriaalien ja konsultaatiokanavien luomiseen, moniammatillisen yhteistyön lisäämiseen sekä palvelujen saavutettavuuden parantamiseen. Yhteistyön puute heikentää kokonaisvaltaista hoitoa.

Suun terveys omaishoidossa -hankkeessa siirrytään toimintamallin kehittämisvaiheeseen. Pilottipaikkakunniksi on valittu Rovaniemi, Pello ja Sodankylä. Moniammatilliseen työryhmään on kutsuttu koolle asiantuntijoita suun terveydenhuollosta, ikääntyvien asiakas- ja palveluohjauksesta ja omaishoitoyhdistyksestä. Tahtotilana on edistää omaishoidon piirissä olevien asemaa kohti parempaa suun terveyttä ja parempia palveluita ennaltaehkäisevä näkökulma huomioiden.

Johtopäätöksenä voidaan todeta, että tarvitaan selkeä toimintamalli, moniammatillisen yhteistyön vahvistamista, omaishoitajien ja -hoidettavien suun omahoidon ohjausta, palveluiden saavutettavuuden parantamista ja suun terveydentilan arviointityökalujen käyttöönottoa. Näillä keinoilla voidaan saada ikääntyvien omaishoidettavien ja -hoitajien suun terveydentilaa kohennettua ja suun terveydenhuoltoon ohjautuminen oikea-aikaiseksi.

Lue lisää: Nykytilaselvitysraportti 2025

Máhca ovddit siidui

Lääkintöneuvos avasi sairaalalain tahtotilaa Lapin hyvinvointialueen luottamusjohdolle

Aluehallituksen puheenjohtaja: ”On selvää, että olemme toimineet lakimuutosten edellyttämällä tavalla”

Tiivistelmä

Uusi terveydenhuoltolaki eli niin sanottu sairaalalaki rajoittaa, mitä palveluja hyvinvointialue saa järjestää Länsi-Pohjan sairaalassa lokakuusta lähtien.

• Lapin hyvinvointialue vastusti lakimuutosta, sillä se muun muassa lisää kustannuksia sekä heikentää palvelujen ja henkilöstön saatavuutta. Sosiaali- ja terveysministeriö ei muuttanut lakia tai myöntänyt muutokselle lisäaikaa.
• Hyvinvointialueen täytyy toteuttaa lain vaatimat muutokset lokakuun alusta lähtien. Useat henkilöstöstä koostuvat työryhmät valmistelevat käytännön toimeenpanoa ja erilaisia ohjeistuksia, jotta muutos sujuisi mahdollisimman turvallisesti.
• Lakimuutoksen toimeenpanoa seuraa luottamushenkilöistä ja keskeisistä viranhaltijoista koostuva ohjausryhmä. Työskentely on keskittynyt aloitusvaiheessa lain vaatimien muutoksien läpikäymiseen. Myös aluevaltuusto on esittänyt aluehallitukselle toimeenpanoon liittyviä kysymyksiä. Aluehallitus vastaa kysymyksiin aluevaltuuston syyskuun kokouksessa.
• Hyvinvointialue valmistelee myös muita sairaaloiden toimintaan liittyviä muutoksia. Säästöjä tarvitaan, sillä lakimuutos kasvattaa kuluja ja lisäksi aluehallitus on asettanut kaikkia toimialoja koskevan 2,5 prosentin säästötavoitteen. Säästöaihiot ovat kuitenkin vasta selvittelyasteella. Toisin kuin lain vaatimista muutoksista, säästötoimista pystyvät päättämään aluehallitus ja aluevaltuusto.
• Myös valtion asettama arviointiryhmä aikoo esittää sairaaloiden toimintaan liittyviä säästöjä. Ryhmä koostuu pääosin eri ministeriöiden edustajista. Suosituksia voi tulla aluehallituksen ja aluevaltuuston päätöksentekoon jo tämän vuoden aikana. Jos luottamushenkilöt eivät hyväksy muutoksia, valtiovarainministeriö voi puuttua hyvinvointialueen päätöksiin.
• Käytännössä muutos näkyy asiakkaille asteittain loppuvuoden aikana. Nyrkkisääntö on, että mitä vaativampi kirurginen toimenpide, sitä todennäköisemmin kutsu tulee jatkossa Lapin keskussairaalaan. Ja päiväkirurgiseen toimenpiteeseen voi ylälappilaisillekin tulla kutsu Länsi-Pohjan sairaalaan. Yksiköt ilmoittavat mahdollisista loppuvuoden ajanvarauksiin ja toimenpiteisiin liittyvistä muutoksista asiakaskirjeillä tai kiireellisissä asioissa puhelimitse.

Lääkintöneuvos avasi sairaalalain tahtotilaa Lapin hyvinvointialueen luottamusjohdolle

Aluehallituksen puheenjohtaja: ”On selvää, että olemme toimineet lakimuutosten edellyttämällä tavalla”

Sosiaali- ja terveysministeriön lääkintöneuvos Sirkku Pikkujämsä avasi uuden terveydenhuoltolain yksityiskohtia ja tarkoitusta Lapin hyvinvointialueen luottamus- ja virkajohdolle keskiviikkona.

Aluehallituksen puheenjohtaja Timo Peisan mukaan viimeistään nyt hyvinvointialueen kaikilla toimijoilla pitäisi olla yhteinen ja selkeä käsitys siitä, mitä toimintoja Länsi-Pohjassa saa jatkossa järjestää.

- Virkajohto on määrätietoisesti toimeenpannut lain vaatimia pakollisia muutoksia erittäin tiukassa aikataulussa. Potilasturvallisuuden kannalta on tärkeää, että he jatkavat aloittamaansa hyvää työtä mahdollisimman tehokkaasti, Peisa toteaa.

Peisa toimii myös erikoissairaanhoidon kehittämistä valvovan poliittisen ohjausryhmän puheenjohtajana. Hän pitää tärkeänä, että kaikki osapuolet tunnistavat tosiasiat ja vievät lain vaatimat muutokset mahdollisimman jouhevasti käytäntöön. Tämä turvaisi parhaiten Länsi-Pohjan sairaalan toiminnan ja henkilökunnan aseman.

-Talouden realiteettien ja arviointimenettelyn vuoksi täytyy varautua myös muihin muutoksiin. Erikoissairaanhoito on nousemassa yhdeksi keskeisistä teemoista arviointimenettelyssä, asiantuntijajäsenenä arviointiryhmän kokouksiin osallistuva Peisa toteaa.

Päivystys

Länsi-Pohjassa ei saa olla jatkossa monierikoisalaista ympärivuorokautista päivystystä. Sen sijaan sairaalassa voidaan järjestää ympäri vuorokauden joko perusterveydenhuollon päivystystä tai rajattua erikoissairaanhoidon päivystystä. Käytännössä hyvinvointialue aikoo ylläpitää rajattua erikoissairaanhoidon päivystystä, eli öisin paikalla ovat sekä yleislääkäri että akuuttilääketieteen erikoislääkäri. Järjestely mahdollistaa, että ei-kirurgisille osastoille voidaan ottaa kattavasti potilaita myös yöaikaan.

Vaikka väestölle avoimessa päivystyksessä akuuttiklinikalla ei saa olla useampien erikoisalojen päivystäjiä, voi sairaalassa jo sisällä olevia potilaita varten olla sisäisiä päivystäjiä. Suunnitelman mukaan sisäisiä päivystäjiä ovat sisätautien ja anestesiologian erikoisalojen päivystäjät. Näin voidaan turvata sairaalassa olevien potilaiden turvallinen hoito, tehovalvontahoidon jatkuminen sekä hätätilapotilaiden hoitaminen.

Leikkaustoiminta

Sairaalassa ei saa olla niin sanottua raskasta kirurgiaa eikä ympärivuorokautista leikkaussalivalmiutta. Myöskään päivystävää kirurgia ei saa olla öisin eli kello 22-07. Käytännössä esimerkiksi selkä- ja syöpäkirurgia eivät ole enää mahdollisia. Kirurgian poliklinikkatoiminta jatkuu, samoin kuin kirurgian lääkäripäivystys jatkuu päivittäin yöaikaa lukuun ottamatta.

Leikkaustoiminta jatkuu, vaikka raskas kirurgia siirtyy Lapin keskussairaalaan. Länsi-Pohjan sairaalassa voidaan järjestää jatkossa päiväkirurgiatoimintaa ja niin sanottua herko-kirurgiaa eli heräämöstä kotiin -kirurgiaa. Käytännössä sairaalassa voidaan leikata potilaita, jotka kotiutuvat jo saman päivän aikana tai viimeistään seuraavana aamuna. Näihin leikkauksiin ohjataan jatkossa potilaita ympäri Lappia.

Vuodeosastot

Sairaalassa ei saa jatkossa olla kirurgista vuodeosastoa, mutta muut vuodeosastot voivat jatkaa. Muillakaan vuodeosastoilla ei kuitenkaan saa yöpyä sellaisia potilaita, joilla voisi tulla yöllä tarve kirurgisen alan arvioinnille, kirurgiselle hoidolle tai leikkaukselle. Tällaisia potilaita ei pidä alun perinkään ottaa osastolle hoidettavaksi tai heidän tilanteensa täytyy arvioida ennen iltaa ja siirtää hoidontarpeesta riippuen joko Lapin keskussairaalaan tai Oulun yliopistolliseen sairaalaan.

Kirurgisen erikoissairaanhoidon vuodeosastohoidon loppuminen vähentää sairaansijatarvetta ja sairaansijamäärää Länsi-Pohjan sairaalassa, mutta tarkka määrä ei ole vielä tiedossa. 

Tehohoito

Hyvinvointialue joutuu lopettamaan niin sanotun raskaan tehohoidon Länsi-Pohjassa, sillä ilman monierikoisalaista yöpäivystystä ja yöaikaista leikkaussalivalmiutta se ei voi taata raskasta tehohoitoa vaativien potilaiden turvallisuutta. Sen sijaan muiden kuin kirurgista osaamista tarvitsevien potilaiden tehohoito/tehovalvonta jatkuu Kemissä. Arvioiden mukaan, kun raskas tehohoito loppuu, tehohoito-/tehovalvontapaikkoja tarvittaisiin Länsi-Pohjassa yksi vähemmän. 

Pikkujämsän mukaan tehohoidon ja tehovalvonnan tarkkaa määritelmää ei ole määritelty laissa, vaan hyvinvointialueen on itse päätettävä, minkä tasoista hoitoa se voi tuottaa muun muassa potilasturvallisuus ja potilaiden vaativuus sekä talous ja osaaminen huomioiden. Hyvinvointialueella potilasturvallisuudesta vastaa johtajaylilääkäri Jyri J. Taskila.
 

Tarkempia selvityksiä sekä päätöksentekoa vaativia säästöehdotuksia

Sairaaloiden kardiologiatoiminnan puolueeton auditointi valmistuu syyskuussa. Jos selvitys antaa aihetta esittää toimintaan muutoksia, esitykset voivat edetä poliittiseen päätöksentekoon syksyn aikana.

Muita sairaaloihin ja koko hyvinvointialueen toimintaan liittyviä alustavia säästöaihioita aluehallitus käsittelee kokouksessaan maanantaina 25.8. Ensimmäisessä käsittelyssä ei kuitenkaan ole luvassa päätöksiä, vaan lähinnä lähetekeskustelua. Ennen päätöksentekoa on huolehdittava tarvittavista ennakkovaikutusten arvioinneista sekä henkilöstön ja lappilaisten riittävästä osallistamisesta. 

Lisätietoja:

aluehallituksen puheenjohtaja Timo Peisa, timo.peisa.lh@lapha.fi, 040 8410 311
terveysjohtaja Miia Palo, miia.palo@lapha.fi, 040 653 2728

Máhca ovddit siidui

Terveydenhuoltolain muutosten voimaantulon toiminnalliset vaikutukset Lapin keskussairaalan ja Länsi-Pohjan keskussairaalan työnjakoon 

Kuva: Jarno Niemi

Sairaaloiden yhteensovittamisen hankkeen työryhmät ovat työskennelleet toukokuusta lähtien. Lapin hyvinvointialueen terveyspalveluiden johto on tehnyt tarvittavat linjaukset työryhmien tähänastisen työskentelyn pohjalta 17.6.2025. Työryhmät jatkavat muutosten suunnittelua ja toteuttamista kesän ja syksyn aikana. 

Muutokset, jotka tulevat voimaan 1.10.2025 ja toteutetaan 1.1.2026 mennessä 

Kirurgia  

Tekonivel-, raskas-, syöpäkirurgiset ja muut osastohoitoa vaativat leikkaukset siirretään Lapin keskussairaalan terveydenhuoltolain mukaisesti. Päiväkirurgisia ja alle 23 tuntia toimenpiteen jälkeen sairaalassa seurattavia (HERKO)leikkauksia siirretään tehtäväksi Länsi-Pohjan keskussairaalassa, jotta leikkaussalikapasiteettia vapautuu Lapin keskussairaalassa raskaaseen kirurgiaan.   

Kirurgiset potilaat asioivat leikkausta edeltävät ja leikkauksen jälkeiset poliklinikkakäynnit jatkossakin lähimmässä toimipisteessä leikkauspaikasta riippumatta. Lääkäreillä on jatkossa mahdollisuus työskennellä sairaalan molemmissa toimipisteissä.  

Päivystys   

Länsi-Pohjan keskussairaalassa säilyy väestölle avoin ympärivuorokautinen päivystys ja Meri-Lapin alueen väestö hakeutuu hoitoon Länsi-Pohjan Akuuttiklinikalle kuten tälläkin hetkellä. Lisäksi sairaalassa on usean eri erikoisalan päivystys kello 22.00 asti. Yöaikaan Länsi-Pohjan Akuuttiklinikalla päivystää akuuttilääkäri sekä yleislääkäri. Tarvittaessa potilas lähetetään jatkohoitoon Lapin keskussairaalaan tai OYS:aan riippuen siitä, edellyttääkö potilaan sairaus jatkohoitoa keskussairaalassa vai yliopistosairaalassa. Ympärivuorokautinen monierikoisalainen päivystys päättyy Länsi-Pohjan keskussairaalassa aikavälillä 22.00-7.00 laissa tapahtuvan muutoksen vuoksi.  

Medisiiniset toiminnot  

Medisiininen vuodeosastotoiminta ja valvontatasoinen hoito jatkuvat Länsi-Pohjan keskussairaalassa. Raskas tehohoito keskitetään Lapin keskussairaalaan 1.10.2025 alkaen monierikoisalaisen yöpäivystyksen päättyessä Länsi-Pohjan keskussairaalassa.  

Anestesiapäivystys sekä sisätautien vapaamuotoinen päivystys jatkuvat myös yöaikana Länsi-Pohjan keskussairaalassa mahdollistaen tehovalvonnan jatkumisen Länsi-Pohjan keskussairaalassa.