Jorgale dan viidáse siiddui

Riippuvuuksista voi ja pitää puhua – Ehkäisevän päihdetyön teemaviikko kannustaa ammattilaisia puheeksiottoon

Valtakunnallista Ehkäisevän päihdetyön teemaviikkoa vietetään viikolla 45 eli 3.–9.11.2025. Tänä vuonna teemana on riippuvuuden puheeksiotto – kuinka ottaa vaikeatkin aiheet esille rakentavasti ja ammatillisesti.

Riippuvuus on tila, jossa henkilö kokee pakonomaista tarvetta käyttää ainetta tai harjoittaa toimintaa, vaikka siitä aiheutuu haittaa. Varhainen puuttuminen ehkäisee fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia haittoja ja auttaa tunnistamaan riskin vakavan riippuvuuden kehittymiselle.

Lapin hyvinvointialueella kehitetään parhaillaan päihteiden ja rahapelaamisen puheeksioton kortteja, jotka on tarkoitettu sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten tueksi asiakastyöhön. Kortit kokoavat yhteen käytännön vinkkejä, tietoa ja ohjeita, jotka auttavat ammattilaisia puheeksioton eri vaiheissa. Lisäksi ensi vuoden alussa käynnistyy puheeksioton koulutuksia.

Ehkäisevän päihdetyön teemaviikon aikana Ehkäisevän päihdetyön järjestöverkosto tarjoaa valtakunnallisesti koulutuksia ja tietoiskuja sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille. Noin puolen tunnin mittaiset tietoiskut käsittelevät eri ikäryhmien kanssa tehtävää ehkäisevää työtä ajankohtaisten teemojen kautta.

Voit ilmoittautua tilaisuuksiin etukäteen – valitse yksi, tai osallistu vaikka kaikkiin!

Ilmoittaudu mukaan tästä

Alkuwebinaari ja infotilaisuudet ammattilaisille

Alkuwebinaari ma 3.11. klo 9.00–11.00
Riippuvuus – Mistä on kyse?

Alkuwebinaarissa tarkastellaan riippuvuutta ja sen kehittymistä eri näkökulmista sekä tuodaan puheeksi ottoon esimerkki ja vinkki puheenottavan kunnan näkökulmasta.                     

• Mitä riippuvuus on diagnostiikan näkökulmasta? Mitkä ovat kriteerit? Pääseekö riippuvuudesta eroon vai siirtyykö se johonkin muuhun? Lääketieteellinen puheenvuoro
• Miten minä koin riippuvuuden. Mistä huomasin itse tai mistä läheiset huomasivat riippuvuuden? Otettiinko puheeksi tai olisitko toivonut puheeksi ottoa? Ja miten olisi ollut hyvä ottaa puheeksi? Joonas, kokemusasiantuntija
• Onko riippuvuus termi kärsinyt inflaation? Kaikki ovat jollekin riippuvaisia vai ovatko ja onko riippuvuuden normalisointi pelkästään hyvä asia? Hannu Jouhki, Toimitusjohtaja, A-klinikkasäätiö
• Puheeksi ottavan kunnan kokemukset ja vinkit, Marja Häyhä, palvelupäällikkö, Järvenpään kaupunki, Marjo Leminen, vastaava lapsiperheiden hyvinvointiohjaaja, Järvenpään kaupunki ja Tuomas Tenkanen, johtava asiantuntija, Järvenpään kaupunki

Infotilaisuus ti 4.11. klo 9.00 – 9.30
Nuoret ja nikotiini – tapa vai fyysinen riippuvuus

• Mistä tietää onko kyseessä tapa vai riippuvuus? Miksi nuorille on tärkeä tuoda tietoa? Patrick Sandström, erityisasiantuntija, Filha
• Miten ottaa nikotiinituotteet puheeksi nuorten kanssa ja auttaako se? Soile Tanska, terveydenhoitaja, Sotepe, Opiskeluterveydenhuolto, Etu-Töölön lukio

Infotilaisuus ke 5.11. klo 13.00 – 13.30
Aikuiset ja viihdekäyttö – viihdettä vai riippuvuutta

• Onko kyseessä viihde vai riippuvuus? Voiko vastaavissa tilanteissa olla käyttämättä, jos ei ole riippuvainen? Hanna Tikander, yrittäjä, podcast juontaja, vaikuttaja ja kirjailija
• Miten ammattilaisena suhtaudun viihdekäyttöön, jos se tulee esiin? Mervi Malin-Santos, Sairaanhoitaja AMK/Päihdehoitaja, Mehiläinen Työelämäpalvelut

Infotilaisuus to 6.11. klo 9.00 – 9.30
Ikääntyneet – itsemääräämisoikeus vs. puuttuminen

• Lääkkeiden väärinkäyttö ikäihmisillä, Mika Wallin, apteekkari, Kauhavan Ykkösapteekki
• Miten puuttua ikäihmisten päihteiden käyttöön vaiko puuttua lainkaan? Itsemääräämisoikeus näkökulma. Sari Kajasranta, kotihoidon toimintayksikön esihenkilö, Etelä-Karjalan hyvinvointialue ja Laura Karjalainen, sairaanhoitaja, Etelä-Karjalan hyvinvointialue

Jorgale dan viidáse siiddui

Lapin hyvinvointialue julkaisi maksuttoman verkkosivuston oman terveyden edistämisen tueksi

Lapin hyvinvointialueen uusi Hyvinvointia arkeesi -verkkosivu tarjoaa hyvinvoinnin edistämisen ja omahoidon työkaluja sekä hyvinvointia tukevia palveluja 11 eri aiheesta. Asukkaille maksuton sivusto auttaa esimerkiksi terveellisten elintapojen, mielen hyvinvoinnin ja arjen turvallisuuden edistämisessä sekä päihdehaittojen ehkäisyssä. 

Hyvinvointialueuudistuksen keskeisenä tavoitteena on siirtää painopistettä raskaista sosiaali- ja terveyspalveluista ennaltaehkäisyyn ja peruspalveluiden vahvistamiseen. Uudistuksen myötä hyvinvointialueiden lakisääteiseksi tehtäväksi muodostui hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen (hyte). Hyte-työn tavoitteena on vähentää terveyseroja ja edistää väestön hyvinvointia jo ennen sosiaali- ja terveyspalveluiden tarvetta. Lapissa asukkaiden hyvinvointia edistetään tiiviissä yhteistyössä hyvinvointialueen, kuntien ja järjestöjen kanssa. 

Tietoa, omahoito-ohjelmia ja palvelutarjotin

Osana hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyötä Lapin hyvinvointialueella on kehitetty asukkaiden omahoitoon, terveyden edistämiseen sekä potilasohjaukseen soveltuva Hyvinvointia arkeesi -verkkosivusto. Sivusto on asukkaiden vapaassa käytössä ja sieltä löytyy apua liikkumisen lisäämisen, terveelliseen ravitsemukseen, hyvään uneen, luontohyvinvointiin, mielen hyvinvointiin, työkyvyn tukeen, yhteisöllisyyteen, arjen turvallisuuden edistämiseen, kulttuurihyvinvointiin, suun terveyden edistämiseen ja päihteiden käytön vähentämiseen. Kehittämistyötä on tehty Lapin hyvinvointialueen ja EU-rahoitteisen, Suomen kestävän kasvun ohjelman VASA 2- Vahva sote Lapin hyvinvointialueelle-hankkeen yhteistyönä.

Sivusto rakentuu helposti lähestyttävistä ja ymmärrettävistä tietosisällöistä, kansallisista omahoito-ohjelmista sekä palvelutarjottimesta. Palvelutarjotin tuo esiin hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimintoja, jotka löytyvät läheltä asukasta. Palvelutarjottimen tiedot nousevat sivustolle kuntien ja järjestöjen ilmoittamien toimintojen mukaisesti. Asukas voi hyödyntää sivustoa itsenäisesti tai hyvinvointialueen ammattilainen voi ottaa Hyvinvointia arkeen -sivuston puheeksi osana omahoidon tukea. Sivusto on saavutettava.

–Hyvinvointia arkeesi -verkkosivua on ollut kehittämässä lähes 20 terveydenhuollon tai terveyden edistämisen asiantuntijaa. Toivon, että sivusto tarjoaa käytännön läheisiä, matalan kynnyksen ratkaisuja Lapin asukkaiden omaehtoiseen hyvinvoinnin edistämiseen. Arjessa tapahtuvilla hyvin pienilläkin teoilla voi olla suuri merkitys hyvinvoinnille. Sivustolta löytyy myös ohjaus terveydenhuollon palveluihin, mikäli omahoito ei ole asukkaan tilanteeseen nähden riittävä, toteaa Lapin hyvinvointialueen hyvinvoinnin, terveyden ja arjen turvallisuuden edistämisen erityisasiantuntija Miia Länsitie.

Hyvinvointia arkeesi -verkkosivusto löytyy osoitteesta: https://lapha.fi/hyvinvointia-arkeesi.

Sivustoa kehitetään edelleen. 

Juoge:

Lisätietoja:

Miia Länsitie, hytetu -erityisasiantuntija     

040 514 7676, miia.lansitie@lapha.fi

Linda Jaako, projektipäällikkö, VASA2- hanke

040 849 6297, linda.jaako@lapha.ti

Jorgale dan viidáse siiddui

Älä Laihduta -päivä 6.5.2025 – Hyvinvointia ilman painopainetta

Älä laihduta -päivää vietetään joka vuosi 6. toukokuuta. Päivän tarkoitus on auttaa kaikkia hyväksymään itsensä sellaisena kuin on ja heittää negatiiviset ruoka- ja kehopuheet samaan romukoppaan laihdutuskulttuurin kanssa.  

Terveys ei ole ulkonäköasia – hoikka keho ei tarkoita automaattisesti hyvinvointia.

Älä Laihduta -päivä muistuttaa, että voit huolehtia itsestäsi ilman laihdutuspuhetta tai painon tarkkailua. Jokainen ansaitsee voida hyvin, kehosta ja koosta riippumatta. 

Laihdutuskulttuuri luo helposti painetta ja rajoitteita, jotka voivat ohjata ruokailua ja liikkumista liikaa ulkonäön tai sääntöjen ehdoilla. Se voi heikentää suhdetta omaan kehoon ja altistaa jopa syömishäiriöille. Siksi on tärkeää pysähtyä pohtimaan, millaisia uskomuksia meillä on kehosta, terveydestä ja hyvinvoinnista ja kääntää katse niihin asioihin, jotka tukevat hyvinvointiamme aidosti. 

Valitse hyvinvointi, joka tuntuu omalta 

Tiedostamalla laihdutuskulttuurin haitat ja muistamalla, että omaa hyvinvointia voi edistää monin eri tavoin, voimme kaikki tehdä itsellemme hyviä ja vastuullisia valintoja. 

Kokonaisvaltainen hyvinvointi rakentuu pienistä, myönteisistä valinnoista: säännöllisestä syömisestä, riittävästä unesta, arjen palautumishetkistä ja liikunnasta, joka tuo iloa. Kun opettelemme kuuntelemaan kehoamme lempeästi ja hyväksyvästi, voimme löytää tasapainon ilman jatkuvaa painetta. 

Olet arvokas juuri sellaisena kuin olet.

Älä laihduta -päivää vietetään joka vuosi 6. toukokuuta. Päivän tarkoitus on auttaa kaikkia hyväksymään itsensä sellaisena kuin on ja heittää negatiiviset ruoka- ja kehopuheet samaan romukoppaan laihdutuskulttuurin kanssa.  

Lue lisää Syömishäiriöliiton sivuilta.

Lisätietoja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin tueksi Terveyskylän sivuilta:  

Itsehoito 

Elintavat ja painonhallinta 

Lisätietoja ja tukea syömishäiriöiden hoitoon löydät Mielenterveystalon sivuilta:  

Miten syömishäiriö syntyy? 

Syömishäiriökysely (SCOFF) 

Syömistapakysely (BES) 

Tervetuloa syömisongelmien omahoito-ohjelmaan

Terveyskylän levittäminen ja juurruttaminen toteutetaan VASA 2- Vahva sote Lapin hyvinvointialueelle -hankkeen  ja Lapin hyvinvointialueen Digitaaliset palvelut -yksikön yhteistyönä. Hanke on osa Suomen kestävän kasvun ohjelmaa. Ohjelman rahoitus tulee EU:n kertaluonteisesta elpymisvälineestä.  

Jorgale dan viidáse siiddui

Oulun yliopisto alkaa kouluttaa sote-ammattilaisille lyhytterapian menetelmiä

Kuva: Saana Kivilompolo

Oulun yliopiston lääketieteellinen tiedekunta aloittaa koulutuspilotin, jonka tavoitteena on lisätä sosiaali- ja terveysalan henkilöstön osaamista lyhytterapeuttisista menetelmistä. Lapin hyvinvointialue osallistuu koulutuspilotin suunnitteluun.

Oulun yliopiston lääketieteellinen tiedekunta aloittaa koulutuspilotin, jonka tavoitteena on lisätä sosiaali- ja terveysalan henkilöstön osaamista lyhytterapeuttisista menetelmistä. Koulutuksella vastataan kasvavaan tarpeeseen ehkäistä ja hoitaa mielenterveyden häiriöitä sekä nopeuttaa pääsyä toimivaan terapiahoitoon.

Koulutuspilotin suunnitteluun osallistuu kolme hyvinvointialuetta: Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue, Kainuun hyvinvointialue ja Lapin hyvinvointialue. Koulutuksen kohderyhmiä ovat näiden hyvinvointialueiden vaativissa sote-alan tehtävissä toimivat, joilla on tarve täydentää osaamistaan lyhytterapiamenetelmistä. Koulutukseen otetaan myös muiden hyvinvointialueiden sekä yksityisten palveluntarjoajien henkilöstöä. Tavoitteena on kouluttaa 80 sote-ammattilaista.

Osallistujia rekrytoidaan joulu–tammikuussa. Koulutuspilotin on määrä käynnistyä helmikuussa, ja se kestää marraskuun 2025 loppuun.

– Koulutukseen valitaan sisällöt hyvinvointialueiden ammattilaisten avulla. Lyhytterapeuttisia menetelmiä on useita. Tavoite on vastata todelliseen tarpeeseen ja kouluttaa menetelmiä, joista ei ole jo tarjolla muita koulutuksia, kertoo koulutussuunnittelija Anne Viherkari Oulun yliopistosta.

– Pilottikoulutukseen sisältyy perustietoa mielenterveyden häiriöistä sekä mielenterveystyön palvelujärjestelmästä, keskeinen lainsäädäntö ja eettiset periaatteet. Koulutus sisältää myös lyhytterapeuttisten menetelmien soveltamista asiakastyössä.

Koulutus on pilottivaiheessa osallistujille maksuton. Rahoituksen osaamiskokonaisuuden kehittämiseen on myöntänyt Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus Jotpa. Rahoituksessa on mukana myös opetus- ja kulttuuriministeriö.

Lisätietoja

Koulutussuunnittelija Anne Viherkari, Oulun yliopisto
050 478 1712, anne.viherkari@oulu.fi

Jorgale dan viidáse siiddui

Lapin ensi- ja turvakoti on aloittanut etäkriisityön

Etäkriisityö puhelimitse tai videoyhteydellä tarjoaa ei kiireellistä tai akuutin kriisin jälkeistä matalan kynnyksen keskusteluapua. Tämä täydentää hyvinvointialueen lakisääteisiä palveluita kaupunkikeskittymien ulkopuolella.

Varhainen tuki ehkäisee kielteisten elämäntapahtumien laukaisemien reaktioiden kehittymistä terveydenhuollon palveluja vaativiksi täydentäen mielenterveyden edistämisen palveluita. Itsetuhoiset ajatukset ovat myös yleisiä kriisien keskellä ja itsemurhien ehkäisytyö on osa kaikkia työmuotoja. 

Etäkriisityötä tehdään samoista järjestölähtöisen kriisiauttamisen lähtökohdista kuin muussakin kriisikeskustyössä. Maksuttomuus, mahdollisuus asioida anonyymina, lyhytkestoisuus sekä asiakkaan voimavarojen ja selviytymiskeinojen vahvistaminen ovat etäkriisityönkin keskiössä. Etäkriisityöhönkään ei tarvita lähetettä. Asiakkuuteen hakeutumiseen riittää oma kokemus siitä, etteivät omat voimat riitä yllättävässä tai kuormittavassa tilanteessa. Etäkriisityö auttaa elämän haastavissa tilanteissa koko Lapin hyvinvointialueen asiakkaita.

Etäkriisityöntekijä Suvi Ylitoloselle voi varata etävastaanottoajan numerosta 040 511 7929 (ma-pe klo 8–14 ), Kriisikeskuksen ajanvarausnumerosta 040 553 7508 tai verkkoajanvarauksesta

Ensimmäinen aika pyritään saamaan kahden viikon kuluessa. Kriisityöntekijä soittaa varattuna aikana tai lähettää linkin etukäteen videotapaamiseen.

Lapin hyvinvointialue on myöntänyt Lapin ensi- ja turvakoti ry:n Kriisikeskukselle kumppanuusavustuksen etäkriisityön toteuttamiseen. Uusi työntekijäresurssi mahdollistaa paremmin koko hyvinvointialueen asiakkaiden auttamisen sekä yhteistyön muiden toimijoiden kanssa.

Lue lisää Lapin ensi- ja turvakodin kriisityöstä