Materiálavuorká sisttisdoallá dieđuid neurogirjáivuhtii laktáseaddji veahkkeneavvuin sihke girjjálašvuođatipsaid ja liŋkkaid, main sáhttá ohcat lasi dieđu. Dan lassin materiálavuorkái leat čohkkejuvvon sámegielat ja kulturmieldásaš materiálat sihke buot Lappi digiNepsy -neahttasiiddus ovdanbukton sámegielat materiálat.
Neurogirjás olbmot sáhttet ávkašuvvat dihto veahkkeneavvuin iežaset árgabeaieallimis. Deike leat čohkken dábálamos ja dovdosamos veahkkeneavvuid.
Veahkkeneavvuid lea buorre iskkadit ráfis, vai daidda geargá hárjánit. Buot veahkkeneavvut eai heive buohkaide. Muhtin olbmot ávkašuvvet juo dušše das ahte sii dihtet iešguđetlágan veahkkeneavvuid leat dárbbu mielde gávdnomis. Dego buot ođđa áššit, maiddái veahkkeneavvuid gártá oahpahallat geavahit, ja daid geavaheapmái galgá ásahit oktasaš njuolggadusaid.
Veahkkeneavvuid lea buorre doallat álo fárus, vaikko orošiige ahte daid ii dárbbaš.
Veahkkeneavvuid gávdná dábálaš ruovde- ja gákkesgávppis sihke veahkkeneavvuide spesialiseren firpmáin. Siiddu lohppii leat čohkken listui moadde dákkár firpmá.
Máŋggain girjerájuin leat dán áigái sierra nepsynurkkit ja luoikamis nepsylávkkat jnav. Gánneha jearralit veahkkeneavvuid birra iežas gieldda girjerádjosis, de daid sáhttá beassat iskkadit.
Iešguđetlágan belljosat, šlámaváidudanbelljosat ja bealljebilttut sáhttet veahkehit jietnahearkkes olbmo orrut dilis, gos gullojit su heađušteaddji jienat. Beljiid suddjemis lea buorre muitit maiddái vejolaš dovdoáicohearkivuođa, mii sáhttá dagahit váttisvuođaid bealljesujiid geavaheamis.
Iešguđetlágan lossuduvvon buktagat (gokčasat, liivvat, dibmaeallit jnav.) sáhttet leat veahkkin lotkkodeamis ja veahkehit goruda luoitit luovus ráfehisvuođas.
Čuvdenbuktagat sáhttet veahkehit muhtimiid spaktat ja fokuseret iežaset várvešvuođa buorebut. Čuvdenbierggasin sáhttá geavahit alitdohpi, báberbihtá dahje man nu dan dárkkuhussii ráhkaduvvon buktaga.
Áiggi gollama čalmmustahttin sáhttá leat veahkkin muhtumiidda omd. iešguđet doaimmaid čađaheamis beaivvi áigge. Áiggi čuovvumis sáhttet leat veahkkin omd. gievkkanáigorat ja telefovnna áigorat.
Dán oassái leat čohkken fáttáid mielde neurogirjáivuođa vuođđogirjjálašvuođa. Dan lassin loahpas gávdno listu bargguin, main gávdná vuođđodieđuid sápmelašvuođa birra.
Deike leat čohkken sámegielat ja kulturmieldásaš neurogirjáivuođa guoskevaš materiálaid sihke eará materiálaid, maiguin sáhttá ávkkástallat iežas árgabeaieallimis dahje neurogirjás olbmuiguin barggadettiin.
Tourette-syndroma go son lea? Diehtojuohkin | Norsk Tourette Forening
VASA2 – Vahva sote Lapin hyvinvointialueelle -prošeavttas buvttaduvvon suomagielat vurkejumit, mat guoskkahit neurogirjáivuođa sápmelašvuođa geahččanguovllus ja sápmelaš áššehasain gulahallama:
Oulu ámmátallaskuvlla SaamSote-prošeavttas lea buvttaduvvon SaamSote-podcast, mii sisttisdoallá ságastallamiid neurogirjás bearrašiid birra sápmelašvuođa geahččanguovllus. Podcast čalmmustahttá bearašguovdilasti ja kultuvrralaččat heivvolaš bagadanbarggu neurogirjáivuođa geahččanguovllus sámeservošis:
