Neurogirjáivuohta sápmelašvuođa geahččanguovllus

Neuroovdánanheađuštusain ii jur gávdno dutkojuvvon diehtu sápmelašvuođa geahččanguovllus. Neuroovdánanheađuštusaid lea liikká dehálaš guorahallat maiddái sápmelašvuođa geahččanguovllus, danin go sosiála- ja dearvvasvuođafuolahusa ámmátolbmuid ja sámeservoša vásáhusaid vuođul sápmelaččain dihttojit oalle ollu neurogirjáivuođa symptomat ja iešvuođat. Sámekultuvra spiehkkasa máŋgga láhkai oarjemáilmmi kultuvrras, ja maiddái neurogirjáivuohta dihtto dán guovtte kultuvrra gaskkal goabbat láhkai. 

Sámekultuvrras leat álo atnán árvvus neurogirjáivuođa iešvuođaid. Ovdamearkka dihte johtti eallinvuohki ja boazodoallu leat leamašan muttágat barggánis, álohii jođus leahkki ja ollisvuođaide fuomášumi giddejeaddji ADHD-olbmui. Maiddái autismagirjju olbmuide typihkalaš hearkivuohta beroštuvvat earenomáš láhkai dihto áššiin lea atnon givrodahkan, danin go sis leamašan valjis diehtu ovdamearkka dihte dálkkis dahje luonddu birrajođu guoskevaš áššiin. 

Sámekultuvra atná árvvus iešguđetlágan neurogirjáivuođa iešvuođaid ja čáhkke daidda saji. Oarjemáilmmi kultuvra ja dan mielddisbuktin gáibádusat dan sajis dagahit sápmelaš neurogirjás olbmuide hástalusaid ja ruossalasvuođa dovdamušaid, mat sáhttet vearrámus dilis dagahit juoba konflivttaid. Sámekultuvra spiehkkasa oarjemáilmmi kultuvrras earret eará áige-, olmmoš- ja bearašipmárdusa sihke máŋggagielatvuođa ja luondduoktavuođa dáfus. Ovdamearkka dihte diimmut ja minuhtat eai leat árbevirolaččat leamašan sámiide dehálaččat, danin go sin eallin lea leamašan diibmoáiggi sajis eanetge laktosis dálkái ja lundui.

Sámebearrašiin árgabeaieallin sáhttá spiehkkasit sakka váldokultuvrii gullevaš bearrašiid eallimis, danin go dat sáhttá leat laktosis árbevirolaš ealáhusaide dahje eallimis sáhttá leat muđuid eanet heivehanmunni. Sápmelaš bajásgeassimis lea árbevirolaččat deattuhuvvon iehčanas birgen, ja njuolggadusat eai leat nu ollu go oarjemáilmmi bajásgeassimis. Nuppi dáfus sámekultuvrras searvvušlašvuohta lea nanus, ja áššit oahpahallojit ovttas rasildettiin, nu ahte ovdamearkka dihte mánát besset juo hui nuorran oassálastit iešguđetlágan oktasaš doaimmaide. Dát sámekultuvrra iešvuođat sáhttet leat ruossalagaid oarjemáilmmi servodaga norpmaiguin, mii sáhttá dagahit hástalusaid earenomážit sápmelaš neurogirjás olbmuide skuvllas ja bargoeallimis.

Maiddái máŋggagielatvuohta sáhttá dagahit sápmelaš neurogirjás olbmuide hástalusaid, earenomážit dalle, go dutkojuvvo, laktásago gielalaš ovdáneami maŋŋoneapmi guovttegielatvuhtii vai man nu eará dagaldahkii. Máŋggagielatvuhtii laktásit maiddái ovdagáttut ja boarásmuvvan ipmárdusat. Dá muhtun ovdamearkat das, makkár hástalusaid sápmelaš neurogirjás olbmot ja bearrašat leat gártan deaividit: