Neuroovdáneami earenomášgažaldagat

Giela ovdánanváddu (dysfasia) sáhttá leat okta sivva dasa, manin máná giella ii ovdán typihkalaččat. Sullii čieža proseanttas suopmelaš mánáin lea giela ovdánanváddu. Giela ovdánanváddu lea dábálut gánddain go nieiddain.

Giela ovdánanváddu maŋida máná hállama ja giela ovdáneami dahje muđuid čuohcá daidda. Mánná lea njoahci oahppat sániid, vuosttaš sánit gullostit maŋŋit, dahje juo ohppojuvvon sánit báhcet eret anus. Muhtumin vuosttaš sánit gullostit nu maŋŋit, ahte mánná sáhttá leat máŋga jagi masá juo hálakeahttá. Mánná oahppá maiddái dávjá easkka maŋŋit ráhkadit cealkagiid, ja doahpagiid ja giellaoahpa oahppan dáhpáhuvvá hihtásit. Giela ovdánanváddui lea maiddái mihtilmas hállama eahpečielggasvuohta ja dasa laktáseaddji kommunikerenváttisvuođat.

Guovtte- ja máŋggagielat mánáin giella sáhttá muhtumin orrut ovdáneamen hihtásabbot go ovttagielagiin. Oppalaččat gielalaš ovdáneapmi sáhttá liikká leat dábálaš dásis. Danin guovtte- ja máŋggagielat mánáid gielalaš ovdáneami lea dehálaš guorahallat ollislaččat buot gielaid oasil, go árvvoštallo leago mánás gielalaš ovdánanváddu.

Selektiiva hálahisvuohta lea áŧestusváddu, mii gohčoduvvo maiddái selektiiva mutisman dahje hállanfobiijan. Selektiiva hálahisvuođas lea sáhka hállanjiena dahje obalohkái jiena buvttadeapmái laktáseaddji váttisvuođas, ja dat laktása dihto diliide, álo dihto, seamma olbmuide. Selektiiva hálahisvuohta lea sullii 1/100 mánás, ja muhtumin dat bistá gitta nuorra- ja juoba ollesolmmošvuhtii.

Oktage ovttaskas dagaldat ii dagat selektiiva hálahisvuođa, baicce dasa laktásit dávjá sihke máná struktuvrralaš iešvuođat, temperameanta ja birrasa oktasašváikkuhus.

Oahpásmuva Mielenterveystalo Mánáid hállanjierástumi iešdikšunbálgái (suomagillii)! Prográmma lea oaivvilduvvon vánhemiidda ja lagažiidda, ja dat sisttisdoallá dieđuid ja rávvagiid, maid vehkiin máná hállanroahkkatvuođa sáhttá gulul nannegoahtit.

Mo oahpaheaddjit sáhttet doarjut máná? Mielenterveystalo siidduin gávdno valjis skuvlaservošii oaivvilduvvon diehtu: Hállanjierástuvvan máná doarjun (suomagillii).

Gárrenávdnasiid ja sorjjasvuođaid birra lea buorre ságastallat buot áššehasaiguin. Gii beare mis sáhttá dárbbašit doarjaga gárrenávdnasiid dahje sorjjasvuođaid dihte. Daid birra sáhttá ságastallat, vaikko olbmos ii livččege vel gárrenávnnasváttisvuohta dahje sorjjasvuohta, dan geahččanguovllus ahte mo daid sáhttá eastadit ovddalgihtii. Áššehasas sáhttá maiddái leat lagaš, gean gárrenávnnasgeavaheapmi dahje sorjjasvuohta fuolastuhttá su, ja dan dihte gárrenávdnasiid ja sorjjasvuođaid birra lea dehálaš ságastallat juohkehaččain.

Neuropsykiátralaš geahččanguovllus lea buorre fuomášit, ahte alkohola ja eará gárrenávdnasat čuhcet vuoigŋašiid doaimmaide. Gárrenávdnasat sáhttet álggos dagahit buorredili, muhto liigegeavaheapmi ja/dahje guhkesáiggegeavaheapmi sáhttet dagahit sorjjasvuođa, čuohcat dearvvasvuhtii ja dagahit váttisvuođaid eallinhálddašemiin. Eallinhálddašeapmái laktáseaddji váttisvuođat sáhttet dihttogoahtit ovdamearkka dihte nu, ahte olmmoš dárbbašišgoahtá man nu lágan doarjaga orrumii dahje son šaddá ruhtaváttisvuođaide. Neuropsykiátralaš geahččanguovllus lea sudja váldit vuhtii ahte gárrenávdnasat čuhcet spaktannákcii sihke gárrendili áigge ja gomáin. (gč. Mielenterveystalo neuropsykiátralaš váttisvuođat)

Gárrenávnnas- ja eará sorjjasvuođaide laktáseaddji váttisvuođaide sáhttet laktásit neuropsykiátralaš duogášdagaldagat. Ovdamearkka dihte ADHD:i laktása dávjá impulsivitehta, mii sáhttá hearkudit olbmo gárrenávnnasiskkademiide ja dan geažil gárrenávnnas- ja eará sorjjasvuođaide. Danin lea dehálaš lahkonit áššehasaid máŋggaámmátlaš jurddašanvugiin, vai áššehas oažžu dan veahki man son dárbbaša. Gárrenávnnasváttisvuohta dahje sorjjasvuohta ii oaččo eastit olbmo oažžumis veahki vejolaš neuropsykiátralaš váttisvuođaide.

Teaksta: Jonna Lindholm, VASA2-prošeakta

Neurogirjás olbmot sáhttet viggat hálddašit iežaset miela moivvasvuođa borrama kontrollerema bokte. Borranváttuid ja borramii laktáseaddji váttisvuođaid birra, earenomážit autismagirjju oktavuođas, gávdno dán áigái ollu diehtu.

Anoreksiijai laktásit dávjá autismagirjui typihkalaš iešvuođat, nappo sosiála dieđuidgieđahallamii ja vuorrováikkuhussii laktáseaddji váttisvuođat, gággadis láhtten sihke áiccuid bokte ožžojuvvon dieđu eahpetypihkalaš gieđahallan. Oassi anoreksiijas gillájeaddji olbmuin deavdá autismagirjju hehttehusa diagnostihkalaš kriteraid, ja sin borranváddosymptomaid duogážis váikkuhit autismagirjáivuođa iešvuođat. Dan lassin muhtumiin autismagirjju iešvuođat sáhttet boahtit eanet oidnosii akuhtta anoreksiija áigge. Autismagirjáivuođa iešvuođat dávjá fuonidit anoreksiija einnostusa ja bajidit váttu fatnama riskka. Anoreksiijas gillájeaddji autismagirjás olbmot eai vejolaččat ávkašuva doarvái anoreksiija dálá dikšunvugiin. Dikšungeavadagat galggašedjege beaiváduvvot dan láhkai, ahte autismagirjju iešvuođat váldošedje buorebut vuhtii autismagirjju olbmuid divššus.

Vuolábeale videot sisttisdollet lasi dieđu anoreksiija oktavuođas neurogirjáivuođa iešvuođaide: mo dat dihttojit oktanaga ja mo guktuid geahččanguovlluid sáhttá váldit vuhtii divššus ja veajuiduhttimis. Videoin fállet maiddái geavatlaš rávvagiid ja neavvuid ámmátolbmuide sin bargui, earret eará borramii ja eará váttisvuođaide laktáseaddji gažaldagaid gieđahallamii.

Vai skuvllas veadjá bargat, lea dehálaš borrat ain juo muhtin veardde juohke beaivve, vaikko ii dovddašiige nealggi. Muđuid varrasohkar luoitá, šaddet váibasat ja olmmoš fámuhuvvá ja šaddá erdui. Skuvlaboradeami ulbmilin lea fállat oahppiide vejolašvuođa bosihit, vai sii veajášedje fas joatkit studerema. Neurogirjás olbmuin lea vuoigatvuohta beassat boradit gárttakeahttá streassaluvvat, ja danin oahppolágádus galgáge váldit vuhtii ovdamearkka dihte áiccuid hearkivuođaid. Skuvlla bargovehkii lea buorre muitalit iežas dárbbuid birra ja das, manin ii oassálastte skuvlaboradeapmái.

Kysymyksiä ruokailutilanteesta –skovvi (suomagillii)

Dutkamušaid mielde neurogirjás olbmuin lea dávjjit girjás sohkabealle- dahje seksuálaidentitehta go neurotypihkalaš olbmuin. Ovdamearkka dihte autismagirjás olbmot muitalit sullii 2–3 geardde dávjjit iežaset leat ii-heteroseksuálat. Leat gávnnahan ahte maiddái autisma ja sohkabealledysforiija sáhttet laktásit nubbi nubbái.

Danin go dát oktavuođat leat leamen, lea dehálaš ahte ámmátolbmot váldet vuhtii sihke neurogirjáivuođa ja sohkabeali ja seksualitehta girjáivuođa, earenomážit go lea sáhka mánáin ja nuorain. Riikkaidgaskasaš dikšunrávvagiin (WPATH SOC 8) ávžžuhit dearvvasvuođafuolahusa ámmátolbmuid gazzat oahpu dáid fáttáid birra. Buot neurogirjás olbmot eai álo dovdda ahte sii váldojit bálvalusain vuostá dakkárin go leat. Ovdamearkka dihte oassi autisttain lea vásihan ahte sin diagnosat leat goahcan sohkabealleidentitehta čielggadeami. Ámmátolbmuide sáhttá leat muhtumin váttis dovdát laktásitgo olbmo eallinhálddašeami váttisvuođat autismagirjui vai seksualitehta hástalusaide. Nuba neurogirjás olmmoš sáhttá gártat rassat áššiin mealgadit. Iešguđetlágan ja -dásat skuvlejumiin livčče buorre gieđahallat eanet sohkabeali ja seksualitehta girjáivuođa, danin go dálá dilis ovddasvástádus bargiid dáid fáttáide laktáseaddji čehppodaga nannemis báhcá dávjá bargoaddái. 

Olbmo neurotiipa ii okto mearrit dan, dárbbašago olmmoš doarjaga sohkabealleidentitehta guorahallamis. Máŋggalágan oktagaslaš dagaldagat ja iešvuođat sáhttet váikkuhit dasa, dárbbašago olmmoš ovdamearkka dihte doarjaga dahje bagadusa iežas sohkabealleidentitehta čielggadeapmái. Dehálamos lea fállat doarjaga dalle, go dat dárbbašuvvo – doarvái árrat. Dát sáhttá eastadit mielladearvvasvuođa váttisvuođaid ja earáge illáveaju. 

Earenomážit arvedávggás neurogirjás nuorat dárbbašit bajásšaddanráfi. Ollesolbmuid bargun lea lágidit dorvvolaš šaddanbirrasa ja sihkkarastit ahte nuorat dovdet ahte sii dohkkehuvvojit dakkárin go leat. Maiddái veardásašdoarjja lea dehálaš. Dat sáhttá addit nurrii vejolašvuođa dovdat dohkkeheami dovddu máilmmis, mas dan ii álo beasa dovdat. Maiddái ámmátolbmot dárbbašit doarjaga, ja sii sáhttet dorvvastit dáid fáttáide guoskevaš áššiin ovdamearkka dihte riikkaviidosaš arvedávgeorganisašuvnnaide.

Teaksta: Reetta Kevätniemi, Sinuiksi rs

Hyperaktiivavuohta, impulsivitehta ja muosehuvvan hárdaga dihte, doaimmaidmuddema váttisvuođat, oađđinváttisvuođat ja váigatvuohta spaktat guldalit ja bargat skuvllas/barggus sáhttet muitalit das ahte olbmos lea ADHD, muhto seamma bures dat sáhttet leat mearkkat olbmo traumas. Vealaheapmi ja ADHD dagahit olbmo vuoigŋašiin seammalágan spiehkkasemiid. Dat guktot dagahit váttisvuođaid dovdduid muddemis, mearrádusaid dahkamis, muittus, vuodjumis ja sosiála gaskavuođain.

Trauma dagaha hypervárvešvuođa. Hypervárveš olmmoš čuovvu mielavuložit earáid láhttema ja dan mii birrasis dáhpáhuvvá ja viggá váruhit dagaheames dahje gártamis váttisvuođaide. Hyperaktiivavuohta ja várvešvuođa heahtašuvvama hearkivuohta ADHD:as dihttojit seamma láhkai. Trauma sáhttá maiddái dagahit várvešvuođa hehttehusa ja ADHD:ai laktáseaddji fantaserema sullasaš symptomaid, go olbmos lea hearkivuohta traumahárdagiid dissosiatiiva dahje mielavuloš garvvašeapmái.

Iešguđetlágan neuropsykiátralaš guorahallamiin lea dehálaš váldit vuhtii olbmo vejolaš traumaduogáža. Duogášdieđuid čoakkedettiin lea buorre ságastallat mánnávuođa, mánnávuođa bearraša ja šaddanbirrasa birra sihke čielggadit leatgo mánnávuođas leamašan vejolaččat traumáhtalaš vásáhusat. Lea dehálaš jearrat, leatgo olbmos goassige eallima áigge leamašan psyhkalaš dahje fysalaš traumavásáhusat ja guorahallat daid oktavuođa dálá dillái. Mis leat buohkain juoga nu lágan traumat, muhto dat eai dagat buohkaide váttisvuođaid. Neuroearáliiggásvuohta ja trauma eaba eretgovčča nubbi nuppi, muhto traumasymptomaid lea dehálaš dovdát ja váldit vuhtii neuropsykiátralaš dutkamušain. 

Juos dikšut dušše symptomaid, sáhttit dagahit lasi váttisvuođaid. Dan dihte symptomaid dikšuma lassin berreše čielggadit ja darvánit maiddái sivvii, nappo lea dehálaš oaidnit symptomaid čađa. Boasttodiagnosa sáhttá juoba lasihit vahátlaš symptomaid.

Teaksta: Heidi Bergman, VASA2-prošeakta

Neurogirjju olbmos áiccuid bokte ožžojuvvon diehtu ja dan dulkonvuogit leat hui iežasláganat. Olmmoš sáhttá leat hypo- dahje hypersensitiiva ovdamearkka dihte čuvgii, fysalaš kontáktii, ivnniide ja jienaide. Sensoralaš diehtonoađđi sáhttá dagahit áŧestusa ja juoba fysalaš bákčasa. Olbmos sáhttá leat oktanaga sihke hypo- ja hypersensitivitehta, juoba seamma áiccus. Sensitivitehtat sáhttet rievddadit hui sakkage olbmo eallima áigge ja juoba beaivválaččat. Áiccuid earenomášiešvuođat dihttogohtet čielgasepmosit dávjá dalle, go olmmoš váibá dahje streassaluvvá. Lea dehálaš ipmirdit ahte áiccuid earáliiggášvuohta sáhttá leat maiddái givrodat, mii lasiha buorremiela ja veahkeha lotkkodit.