Mii čuovvulit etniidpoliklinihkas rávvehagain poliklinihkkii sáddejuvvon buohcciid, geain lea riskaáhpehisvuohta. Mii dahkat poliklinihkas áhpehisvuhtii laktáseaddji sillenultrajietnadutkamušaid. Mii addit maid njamaheapmái ja diabetesa dikšui laktáseaddji bagadallama. Lassin mii váldit vuostá riegádahttiid ja etniid, geain leat riegádahttinbalut dahje narkotihka-, alkohola- dahje dálkkassorjjasvuođat.
Riegádahttinossodat
Riegádahttinossodagas mii dikšut áhpehemiid ja riegádahttán olbmuid ja sin easkkariegádan mánáid. Njuoratmánná lea eatni luhtte báldadivššus nu olu go vejolaš. Mii bagadallat vánhemiid dikšut njuoratmáná, dulkot máná kommunikašuvnna ja veahkehit eatni ja máná njamaheami álgui.
Etniidpoliklinihkkii dárbbašat čujuheami, man fidnet dábálaččat rávvehagas. Juos dus lea elektrovnnalaš Ipana-etniidkoarta geavahusas, livččii buorre merket Omat seurannat (“Iežan čuovvuleamit”) -oassái du dahkan mihtidemiid, juos dus leat ruovttučuovvuleamit. Juos dus lea báberhámát etniidkoarta, váldde dan ja earáge báberhámát čuovvulandieđuidat mielde vuostáváldimii (varradeatta- ja varrasohkkarčuovvulemiid ja laboratoriabohtosiid).
Digihoitopolku: Synnytyspelkopotilaat
Kun synnytys pelottaa, ammattilaisen tuottama tietosisältö auttaa. Polulle on suunniteltu kattava tietopaketti synnytykseen valmistautumisesta sekä sen kulusta ja synnytyspelon lievittämisestä. Lisäksi polulta löytyy tietoa synnytyksen jälkeisestä ajasta ja asiakas voi keskustella äitiyspoliklinikan ammattilaisen kanssa viestein polun vastauslupauksen mukaisesti.
Kun odottaja ilmaisee neuvolassa huolensa synnytyspelosta, hän saa lähetteen Lapin keskussairaalan äitiyspoliklinikalle. Poliklinikalta odottaja liitetään digihoitopolulle ja hän pääsee nopeasti hoidon piiriin. Potilas saa tiedon palvelun polun avauksesta sekä ohjeet Omapolulle rekisteröitymiseen ja kirjautumiseen ajanvarauskirjeen mukana. Potilaalle lähtee digihoitopolun avaamisesta myös tekstiviesti- tai sähköposti-ilmoitus.
Omapolku-palvelukanavalta löydät lähetteellä toimivat digihoitopolut, etävastaanotot, ja kaikille avoimet itsehoito-ohjelmat. Palvelu vaatii tunnistautumisen, jotta voimme varmistua henkilöllisyydestäsi. Palvelu on tietoturvallinen ja liitteiden lähettäminen on turvallista. Palvelun tiedot tallentuvat Omapolulle.
Saat yhteyden operatiiviselle vuodeosastolle puhelimitse.
Osastolla hoidamme raskaudenkeskeytys-, keskenmeno- ja naistentautien potilaita. Viikonloppuisin näiden potilasryhmien vuodeosastohoito on keskitetty Lapin keskussairaalaan.
Dábálaš rabasáiggit
Rabas birra jándora.
Lappi guovddášbuohcceviesu etniidpoliklinihkka
Don oaččut telefovnnain oktavuođa Lappi guovddášbuohcceviesu etniidpoliklinihka árgabeivviid. Juos telefovdnii eai vástit, sáhtát guođđit riŋgenbivdaga.
Don oaččut oktavuođa Lappi guovddášbuohcceviesu njamahanpoliklinihkkii telefovnnain vuossárggaid, gaskavahkuid ja bearjadagaid. Juos mii eat vástit, sáhtát guođđit dieđu ja mii riŋget dutnje ruovttoluotta.
Mii dikšut nissoniiddávddaid poliklinihkka goaŧu, monnerávssáid, monnejohtasiid, cinná ja olgoriegádahttinorgánaid sihke hormonadoaibmamii ja eastadeapmái laktáseaddji dávdamearkkaid ja buohcuvuođaid. Mii dikšut maiddái álgoáhpehisvuhtii laktáseaddji áššiid.
Operatiivinen vuodeosasto sijaitsee keskussairaalan neljännessä kerroksessa. Osasto on 15-paikkainen pehmytkirurgian ja naistentautien vuodeosasto. Osastolla hoidamme raskaudenkeskeytys-, keskenmeno- ja naistentautien potilaita.
Viikonloppuisin näiden potilasryhmien vuodeosastohoito on keskitetty Lapin keskussairaalaan.
Toivomme, että potilastiedustelut tapahtuvat klo 12.00 jälkeen ja ensimmäiseksi lähiomaiseksi merkitty henkilö toimii yhteyshenkilönä. Toivomme myös, että osastojen vierailuaikoja noudatetaan.
Juos don it beasage boahtit dutnje várrejuvvon vuostáváldimii, muitte šluhttet áiggivárrema. Šluhttekeahtes dahje geavatkeahttá guđđojuvvon bálvalusas mii bearrat 56,70 euro mávssu.
Lapin keskussairaalan synnyttäjien kulkureitti
Video Lappi guovddášbuohcceviesu riegádahttiid johtinbálgás
LKS naistenklinikan valmennus ja tutustumiskäynnit
Lapha Raskausdiabetes -digihoitopolku käyttöön Ranualla ja Rovaniemellä
Kuva: Terveyskylä
26.3.2025
Raskausdiabeteksen digihoitopolun pilottikäyttö alkaa maaliskuun lopussa Rovaniemellä, Ranualla ja Lapin keskussairaalassa. Tämä on ensimmäinen erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon yhdessä kehittämä digihoitopolku.
Lapin keskussairaalan naistentautien ja äitiyspoliklinikoilla on jo käytössä digihoitopolut gynekologisille syöpäpotilaille ja synnytyspelon lievittämiseen. Näiden polkujen hyvien kokemusten myötä diabeteskätilöt Sari-Anne Uusikartano ja Miia Huhtamella ryhtyivät kehittämään vastaavaa digipalvelua raskausdiabeetikoille.
Raskausdiabetes todetaan yleensä neuvolassa, ja myös hoito sekä seuranta aloitetaan neuvolassa. Digihoitopolku varmistaa hoidon sujuvan jatkumisen, vaikka hoitosi siirtyisi erikoissairaanhoitoon. Lapha Raskausdiabetes -digihoitopolku on kehitetty yhdessä kätilöiden, terveydenhoitajien, osastonylilääkärin ja terveyskeskuslääkärin kanssa.
Jos sokerirasituskokeessasi todetaan poikkeavia arvoja, saat neuvolasta ohjeet ruokavaliohoidosta, verensokeriseurannasta ja liikunnasta mahdollisimman pian. Nyt käytössä olevan digihoitopolun ansiosta saat kaiken tarvitsemasi tiedon helposti yhdestä paikasta. Neuvolakäyntien aikataulut voivat olla tiukkoja, ja joskus olla vaikeaa omaksua kaikkea tietoa yhdellä kerralla. Digihoitopolun tietosisältöön voit palata uudestaan aina silloin kuin sinulle sopii.
Tietoa ja tukea omahoitoon
Digihoitopolku tarjoaa sinulle kattavan tietopaketin ja omahoidon tukimateriaalin, joiden avulla voit seurata raskausdiabeteksen hoitoa sujuvasti.
Se auttaa myös terveydenhoitajia elintapaohjauksessasi ja varmistaa, että saamasi ohjaus on ajantasaista ja yhtenäistä. Digihoitopolku toimii tärkeänä kanavana neuvolan ammattilaisille, sillä sen avulla he voivat tarjota sinulle tasalaatuista ja helposti saatavilla olevaa tietoa ilman erillisten materiaalien etsimistä. Voit myös viestiä tietoturvallisesti ammattilaisten kanssa itsellesi sopivaan aikaan.
Seuranta synnytyksen jälkeen
Raskausdiabetes uusiutuu seuraavassa raskaudessa 30 - 80 %:lla ja altistaa tyypin 2 diabetekselle.
Hyvinvointialueella on aiemmin otettu käyttöön Lapha Diabetes -digihoitopolku pilottikunnissa, ja tavoitteena on laajentaa sen käyttö koko alueelle. Synnytyksen jälkeen seuranta voi jatkua Diabetes digihoitopolulla, joka tukee sinua elämäntapamuutoksissa ja auttaa näin ennaltaehkäisemään tyypin 2 diabetesta.
Koska raskausdiabetes voi uusiutua seuraavassa raskaudessa, jatkuva tuki ja seuranta auttavat sinua edistämään hyvinvointiasi ja tekemään terveyttä tukevia valintoja pitkällä aikavälillä.
Voit käyttää digihoitopolkua verkkoselaimella tai Omapolku-mobiilisovelluksella, joka on ladattavissa Googlen Play Kaupasta ja App Storesta. Polun käyttö edellyttää hoitosuhdetta tai lähetettä digihoitopolkua käyttävään yksikköön.
Lisätietoja saat omasta hoitoyksiköstäsi.
Terveyskylän levittäminen ja juurruttaminen toteutetaan VASA 2- Vahva sote Lapin hyvinvointialueelle-hankkeen ja Lapin hyvinvointialueen Digitaaliset palvelut -yksikön yhteistyönä. Hanke on osa Suomen kestävän kasvun ohjelmaa. Ohjelman rahoitus tulee EU:n kertaluonteisesta elpymisvälineestä.
Lapha Raskausdiabetes -digihoitopolku käyttöön Ranualla ja Rovaniemellä
Raskausdiabeteksen digihoitopolun pilottikäyttö alkaa maaliskuun lopussa Rovaniemellä, Ranualla ja Lapin keskussairaalassa. Tämä on ensimmäinen erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon yhdessä kehittämä digihoitopolku.
Lapin hyvinvointialue tarjoaa maksuttoman hoitojakson synnyttäjälle
13.1.2025
Lapin hyvinvointialue tarjoaa maksuttoman hoitojakson synnyttäjälle. Koko hoitojakso, jonka aikana synnytys tapahtuu, on potilaalle maksuton. Se, kuinka pitkään ennen synnytystä tai synnytyksen jälkeen potilas joutuu lääketieteellisistä syistä johtuen olemaan vuodeosastolla hoidossa, ei vaikuta maksuttomuuteen. Maksuttomuus koskee kaikkia synnyttäjiä, myös Lapin hyvinvointialueen ulkopuolelta tulevia synnyttäjiä. Kaikki muut raskaudenaikaiset osastohoitoa vaativat hoitojaksot, paitsi hoitojakso minkä aikana synnytys tapahtuu, ovat maksullisia.
Raskauteen liittyvistä polikliinisistä käynneistä maksetaan edelleen normaalisti asiakasmaksuhinnaston mukaisesti.
Naistenklinikan asiakasmaksut vuonna 2025:
Äitiyspoliklinikkamaksu 66,70 €
Naistentautienpoliklinikka 66,70 €
Hoitopäivämaksu 66,90 €/vuorokausi
Neuvonta- ja ohjauskäynti hoitajalle esimerkiksi synnytyspelko-tai kätilöpoliklinikalle 28,30 €
Synnytyksiin liittyvistä hoitojaksoista ei peritä maksua.
Lapin hyvinvointialue tarjoaa maksuttoman hoitojakson synnyttäjälle
Lapin hyvinvointialue tarjoaa maksuttoman hoitojakson synnyttäjälle. Koko hoitojakso, jonka aikana synnytys tapahtuu, on potilaalle maksuton. Se, kuinka pitkään ennen synnytystä tai synnytyksen jälkeen potilas joutuu lääketieteellisistä syistä johtuen olemaan vuodeosastolla hoidossa, ei vaikuta maksuttomuuteen. Maksuttomuus koskee kaikkia synnyttäjiä, myös Lapin hyvinvointialueen ulkopuolelta tulevia synnyttäjiä. Kaikki muut raskaudenaikaiset osastohoitoa vaativat hoitojaksot,...
Avainhenkilökoulutuksen käynyt kätilö Jenni Peltomaa näkee kätilöiden roolin lähisuhdeväkivallan ehkäisytyön äärellä todella merkityksellisenä
9.1.2025
Avainhenkilökoulutuksen tavoitteena on, että avainhenkilön osaaminen vahvistuu lähisuhdeväkivallan tunnistamisessa, puheeksi otossa ja tuen piiriin ohjauksessa. Avainhenkilöt tukevat muita ammattilaisia ja jatkossa toteuttavat puheeksiottokoulutuksia työyksiköissään. Lapin keskussairaalassa kätilönä työskentelevä Jenni Peltomaa kävi avainhenkilökoulutuksen viime vuonna ja pääsimme haastattelemaan Jenniä.
Kuka olet ja missä työskentelet?
-Olen Jenni Peltomaa. Työskentelen tällä hetkellä kätilönä LKS Naistenklinikalla ja lisäksi teen organisaation sisäisiä työnohjauksia koko Lapin hyvinvointialueen alueella. Työni kätilönä on hyvin monipuolista ja teen työtä laajojen verkostojen kanssa: perusterveydenhuollon neuvoloiden, erikoissairaanhoidon sosiaalityöntekijöiden sekä esimerkiksi Lapin ensi- ja turvakodin kanssa. Synnyttävien perheiden hoitotyön lisäksi työskentelen synnytyspelkopoliklinikalla sekä toimin SERI-tukikeskuksessa päivystävänä kätilönä.
Miten päädyit osallistumaan Avainhenkilökoulutukseen?
-Näin avainhenkilökoulutukseen liittyvän ilmoituksen Kaltiossa (Lapin hyvinvointialueen intra) jo hyvissä ajoin ennen koulutusta. Tiesin heti, että haluan mukaan koulutukseen ja jatkossa myös kouluttamaan muita. Näen kätilöiden roolin lähisuhdeväkivallan työskentelyn äärellä todella merkityksellisenä. Raskausaikana sekä vauvavuoden aikana naisten todennäköisyys joutua lähisuhdeväkivallan uhriksi on tutkimuksienkin mukaan kiistatta kohonnut. Lähisuhdeväkivalta voi näyttäytyä kätilön työssä myös synnytyspelkopoliklinikalla ja näiden asioiden puheeksi ottamiseksi myös me sensitiivisen kohtaamisen ammattilaiset tarvitsemme lisää rohkeutta, tietoa ja työkaluja.
Mitä lähisuhdeväkivallalla sinun mielestäsi tarkoitetaan ja miten se voi ilmetä työssäsi?
-Lähisuhdeväkivalta pitää sisällään hyvin monenlaista väkivaltaa, vaikka siitä ehkä ensimmäisenä mieleen voikin tulla fyysinen väkivalta. Henkisen väkivallan, seksuaalisen väkivallan sekä taloudellisen väkivallan muodot ovat niitä, joita voisin uskoa kätilön kohtaavan fyysisen väkivallan lisäksi sekä siihen sekoittuneena. Joskus kätilön työssä lähisuhdeväkivalta on hyvin vahvasti näkyvissä, esimerkiksi SERI-potilaan hoidossa. Joskus se voi kätkeytyä vaikkapa synnytyspelon taakse tai näyttäytyä epäselvänä kipuiluna raskauden aikana. Tuolloin kätilöillä pitäisi olla vahvaa osaamista paitsi ottaa toistuvasti puheeksi lähisuhdeväkivallan mahdollisuus, myös tukea ja ohjata asiakasta konkreettisesti turvaan. Vaikka kätilönä koenkin olevani eturintamassa naisten oikeuksien asianajajana, on muistettava, että myös naisten tekemän lähisuhdeväkivallan tunnistamiseen ja puheeksi ottamiseen tarvitaan rohkeutta ja toimintamalleja.
Mitä opit/oivalsit koulutuksen aikana, mikä on paras anti työsi kannalta?
-Koulutuksen kannalta oli parasta se, että meidän yksiköstämme meitä osallistui useampi työntekijä. Tämä toi moniäänisyyttä pohdintoihin, sillä jokainen meistä edusti naistentautien ja synnytysten erikoisosaamista hieman eri vivahteilla. Naistentautien ja synnytysten toimialan keskuudessa meillä onkin mahdollisuus lähteä työstämään lähisuhdeväkivallan puheeksi ottamismalleja helposti asteittain. Koulutukseen osallistui hyvin monipuolisesti ammattilaisia eri erikoisaloilta, niin erikoissairaanhoidosta, perusterveydenhuollosta kuin sosiaalipuoleltakin. Tämä kirjavuus lisäsi ymmärrystä paitsi lähisuhdeväkivallan näyttäytymismuodoista eri ympäristöissä, myös siitä, miten paljon yhteistyötä me tarvitsemme kaikilla näillä sektoreilla.
Millä tavalla koulutus tukee työtäsi lähisuhdeväkivallan ehkäisemisessä?
-Sain koulutuksessa konkreettisia materiaaleja, joiden avulla voimme joko suoraan kysyä rutiininomaisesti lähisuhdeväkivallasta tai joiden pohjalta meidän on helppo muokata juuri meidän yksikköömme sopivia kyselylomakkeita ja haastattelukäytäntöjä.
Miten lähisuhdeväkivallan puheeksi otto sopii sinun työpaikkaasi?
-Lähisuhdeväkivalta herättää aika ajoin keskustelua työyhteisössäni. SERI-potilaat tietysti ovat oma lukunsa, mutta myös synnyttävien perheiden kohdalla, me kätilötkin tunnemme välillä aseettomuutta sanomatta jätettyjen asioiden ja pelkojen äärellä. Uskon, että rutiininomainen kysyminen raskaana olevalta, synnyttävältä ja synnyttäneeltä perheeltä madaltaa kynnystä ottaa lähisuhdeväkivalta puheeksi paitsi meille ammattilaisille myös asiakkaille. Tässä tulemme tarvitsemaan tietysti entistä tiiviimpää yhteistyötä esimerkiksi äitiysneuvoloiden kanssa.
Millaisia suunnitelmia tulevaisuuteen?
-Tulevaisuudessa uskon, että tulemme kehittämään koko Naistenklinikalla rutiininomaisen tavan kysyä asiakkaalta paitsi kyselyillä ja haastatteluilla, myös spontaanisti aina luontevassa ja turvallisessa ympäristössä heidän kokemuksistaan lähisuhdeväkivallasta. Toivon, että saamme jatkossa koulutettua lisää avainhenkilöitä tämän saman koulutuksen myötä ja pystymme tätä kautta lisäämään jatkuvaa matalan kynnyksen koulutusta myös oman vastuuyksikkömme sisällä.
Mitä viestiä haluaisit välittää muille sote-alan ammattilaisille lähisuhdeväkivallan käsittelemisestä?
"Joka kolmas nainen Suomessa on kokenut parisuhteessa fyysistä väkivaltaa, fyysisen väkivallan uhkaa tai seksuaaliväkivaltaa." (Naisten linja). Se vetää hiljaiseksi ja pistää miettimään. Miten moni asiakas jää meiltä näkemättä? Se saa myös kätilön hiljaisena miettimään sitä, miten moni auttaja on jäänyt ja jää yhä ilman apua itse.
Avainhenkilökoulutuksen käynyt kätilö Jenni Peltomaa näkee kätilöiden roolin lähisuhdeväkivallan ehkäisytyön äärellä todella merkityksellisenä
Avainhenkilökoulutuksen tavoitteena on, että avainhenkilön osaaminen vahvistuu lähisuhdeväkivallan tunnistamisessa, puheeksi otossa ja tuen piiriin ohjauksessa. Avainhenkilöt tukevat muita ammattilaisia ja jatkossa toteuttavat puheeksiottokoulutuksia työyksiköissään. Lapin keskussairaalassa kätilönä työskentelevä Jenni Peltomaa kävi avainhenkilökoulutuksen viime vuonna ja pääsimme haastattelemaan Jenniä.
Kuka olet ja missä työskentelet?
-Olen Jenni Peltomaa. Työskentelen tällä...
