Jorgale dan viidáse siiddui

Riippuvuuksista voi ja pitää puhua – Ehkäisevän päihdetyön teemaviikko kannustaa ammattilaisia puheeksiottoon

Valtakunnallista Ehkäisevän päihdetyön teemaviikkoa vietetään viikolla 45 eli 3.–9.11.2025. Tänä vuonna teemana on riippuvuuden puheeksiotto – kuinka ottaa vaikeatkin aiheet esille rakentavasti ja ammatillisesti.

Riippuvuus on tila, jossa henkilö kokee pakonomaista tarvetta käyttää ainetta tai harjoittaa toimintaa, vaikka siitä aiheutuu haittaa. Varhainen puuttuminen ehkäisee fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia haittoja ja auttaa tunnistamaan riskin vakavan riippuvuuden kehittymiselle.

Lapin hyvinvointialueella kehitetään parhaillaan päihteiden ja rahapelaamisen puheeksioton kortteja, jotka on tarkoitettu sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten tueksi asiakastyöhön. Kortit kokoavat yhteen käytännön vinkkejä, tietoa ja ohjeita, jotka auttavat ammattilaisia puheeksioton eri vaiheissa. Lisäksi ensi vuoden alussa käynnistyy puheeksioton koulutuksia.

Ehkäisevän päihdetyön teemaviikon aikana Ehkäisevän päihdetyön järjestöverkosto tarjoaa valtakunnallisesti koulutuksia ja tietoiskuja sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille. Noin puolen tunnin mittaiset tietoiskut käsittelevät eri ikäryhmien kanssa tehtävää ehkäisevää työtä ajankohtaisten teemojen kautta.

Voit ilmoittautua tilaisuuksiin etukäteen – valitse yksi, tai osallistu vaikka kaikkiin!

Ilmoittaudu mukaan tästä

Alkuwebinaari ja infotilaisuudet ammattilaisille

Alkuwebinaari ma 3.11. klo 9.00–11.00
Riippuvuus – Mistä on kyse?

Alkuwebinaarissa tarkastellaan riippuvuutta ja sen kehittymistä eri näkökulmista sekä tuodaan puheeksi ottoon esimerkki ja vinkki puheenottavan kunnan näkökulmasta.                     

• Mitä riippuvuus on diagnostiikan näkökulmasta? Mitkä ovat kriteerit? Pääseekö riippuvuudesta eroon vai siirtyykö se johonkin muuhun? Lääketieteellinen puheenvuoro
• Miten minä koin riippuvuuden. Mistä huomasin itse tai mistä läheiset huomasivat riippuvuuden? Otettiinko puheeksi tai olisitko toivonut puheeksi ottoa? Ja miten olisi ollut hyvä ottaa puheeksi? Joonas, kokemusasiantuntija
• Onko riippuvuus termi kärsinyt inflaation? Kaikki ovat jollekin riippuvaisia vai ovatko ja onko riippuvuuden normalisointi pelkästään hyvä asia? Hannu Jouhki, Toimitusjohtaja, A-klinikkasäätiö
• Puheeksi ottavan kunnan kokemukset ja vinkit, Marja Häyhä, palvelupäällikkö, Järvenpään kaupunki, Marjo Leminen, vastaava lapsiperheiden hyvinvointiohjaaja, Järvenpään kaupunki ja Tuomas Tenkanen, johtava asiantuntija, Järvenpään kaupunki

Infotilaisuus ti 4.11. klo 9.00 – 9.30
Nuoret ja nikotiini – tapa vai fyysinen riippuvuus

• Mistä tietää onko kyseessä tapa vai riippuvuus? Miksi nuorille on tärkeä tuoda tietoa? Patrick Sandström, erityisasiantuntija, Filha
• Miten ottaa nikotiinituotteet puheeksi nuorten kanssa ja auttaako se? Soile Tanska, terveydenhoitaja, Sotepe, Opiskeluterveydenhuolto, Etu-Töölön lukio

Infotilaisuus ke 5.11. klo 13.00 – 13.30
Aikuiset ja viihdekäyttö – viihdettä vai riippuvuutta

• Onko kyseessä viihde vai riippuvuus? Voiko vastaavissa tilanteissa olla käyttämättä, jos ei ole riippuvainen? Hanna Tikander, yrittäjä, podcast juontaja, vaikuttaja ja kirjailija
• Miten ammattilaisena suhtaudun viihdekäyttöön, jos se tulee esiin? Mervi Malin-Santos, Sairaanhoitaja AMK/Päihdehoitaja, Mehiläinen Työelämäpalvelut

Infotilaisuus to 6.11. klo 9.00 – 9.30
Ikääntyneet – itsemääräämisoikeus vs. puuttuminen

• Lääkkeiden väärinkäyttö ikäihmisillä, Mika Wallin, apteekkari, Kauhavan Ykkösapteekki
• Miten puuttua ikäihmisten päihteiden käyttöön vaiko puuttua lainkaan? Itsemääräämisoikeus näkökulma. Sari Kajasranta, kotihoidon toimintayksikön esihenkilö, Etelä-Karjalan hyvinvointialue ja Laura Karjalainen, sairaanhoitaja, Etelä-Karjalan hyvinvointialue

Jorgale dan viidáse siiddui

Psyykkarit vahvistavat lasten ja nuorten perustason mielenterveyspalveluja Lapissa

Lapin hyvinvointialueella on vahvistettu lasten ja nuorten perustason mielenterveyspalveluita elokuusta alkaen rekrytoimalla lisää psyykkareita lasten ja nuorten tueksi. Psyykkarit ovat psykiatrisia sairaanhoitajia, jotka toimivat peruskouluissa ja toisen asteen oppilaitoksissa täydentäen opiskeluhuollon palveluja. Lapin hyvinvointialueella työskentelee tällä hetkellä 11 psyykkaria.

Lapsi tai nuori ohjautuu psyykkarin vastaanotolle pääasiassa terveydenhoitajan tai muun opiskeluhuollon ammattilaisen kautta. Psyykkarit tarjoavat matalan kynnyksen keskusteluapua lapsille ja nuorille, jotka kokevat esimerkiksi ahdistuneisuutta, mielialan laskua, itsetuhoisia ajatuksia, huolta perhetilanteesta,  identiteetistä tai he oireilevat päihteiden käytöllä. Työskentely tapahtuu yksilötapaamisina, konsultaatioina, verkostotapaamisina ja yhteistyössä perheiden kanssa.

Tukea oikea-aikaisesti ja sujuvasti

Psyykkarit jalkautuvat kouluihin ja oppilaitoksiin ja esimerkiksi Rovaniemellä psyykkarit tapaavat toisen asteen opiskelijoita myös opiskeluterveydenhuollon keskitetyssä toimipisteessä. He toimivat tiiviissä yhteistyössä perheen, koulu- ja opiskeluterveydenhoitajien, opiskeluhuollon muiden ammattilaisten, perhesosiaalityön sekä lasten ja nuorisopsykiatrian kanssa. Osa psyykkareista työskentelee myös Ankkuri-työryhmässä, jossa nuorta ja hänen huoltajaansa pyritään tukemaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.

Lapin hyvinvointialueen psyykkareita koulutetaan parhaillaan lyhytterapiamenetelmien käyttöön osana VASA 2 – Vahva sote Lapin hyvinvointialueelle -hanketta yhteistyössä Lapin hyvinvointialueen ja Terapiat etulinjaan toimintamallin kanssa. Jatkossa psyykkarit toteuttavat lapsille ja nuorille näyttöön perustuvia hoitointerventioita mielenterveyshäiriöiden hoitoon.

Nuoren arki kaipaa tasapainoa – psyykkarit tuovat keskusteluavun lähelle

Neljä Lapin hyvinvointialueella toimivaa psyykkaria, Mervi Hiukka, Minna Vaarala, Jetta Vahtera ja Satu Lammassaari, kertovat, että nuorten arjessa korostuvat digilaitteiden käyttö ja sosiaalisen median vaikutukset. Pitkät ajat ruudun äärellä vievät helposti aikaa harrastuksilta ja voivat vaikeuttaa sosiaalisten taitojen kehittymistä. Somemaailman vertailu luo paineita ja voi lisätä ulkopuolisuuden tunnetta.

-Nuoret ovat hyvin sitoutuneita yhteistyöhön ja reflektoivat hienosti. On tärkeää luoda avoin ja turvallinen keskusteluympäristö, jossa nuori voi tulla kohdatuksi omana itsenään, psyykkarit kertovat.

Mielen hyvinvoinnin tukemisessa korostuvat toimivat arjen rutiinit, mielekäs vapaa-ajan tekeminen ja tunne siitä, että kuuluu joukkoon. Myös vanhemmuuden tuen tarve nousee esiin. Psyykkarit ovat tärkeä osa tätä kokonaisuutta – heidän läsnäolonsa koulussa ja oppilaitoksissa tuo avun lähelle nuoren arkea.

-On ilo työskennellä lasten ja nuorten kanssa ja tehdä työtä, jolla on merkitystä. Saa olla tukena siinä, että nuori löytää omat voimavaransa, psyykkarit sanovat.
 
Maailman mielenterveyspäivää vietetään vuosittain 10. lokakuuta. Päivän tarkoituksena on muistuttaa, että mielen hyvinvoinnista huolehtiminen on tärkeää ja siihen on saatavilla tukea. Jokaisella nuorella on oikeus tulla kuulluksi ja saada apua ajoissa.

Jorgale dan viidáse siiddui

Nepsy-osaajat kootaan yhteen – tavoitteena kehittää neuropiirteisten lasten, nuorten ja perheiden varhaista tukea

Lapin monipuolinen nepsy-osaaminen tuodaan jatkossa helpommin asiakkaiden ja ammattilaisten saataville. Lapin hyvinvointialueen, varhaiskasvatuksen ja koulujen sekä järjestöjen työntekijöitä pyydetään mukaan kehittämistyöhön. Ohessa linkki kyselyyn, jonka avulla kartoitetaan alueen nepsy-osaajia: https://link.webropolsurveys.com/S/59257D8D352C41BA. Kyselyyn on mahdollista vastata 31.10.2025 asti. Lomakkeen avulla kootaan nepsy-osaajat yhteen, kartoitetaan osaamista sekä mahdollisuutta ja halukkuutta olla mukana nepsy-osaajaverkoston toimintamallin kehittämisessä ja nepsy-osaajapoolin toiminnassa (esim. nepsy-valmennus, toimintakyvyn arviointi, kuntoutus, konsultaatio, ryhmänohjaus).

Lapin hyvinvointialueella on käynnistynyt elokuun alussa NepsyTuki Lappi -hanke. NeTu-hanke on osa valtakunnallista Kelan rahoittamaa Kirjo eli kuntoutus neurokirjon lasten ja nuorten arjessa -projektia. Hankkeessa hyödynnetään ja kootaan yhteen jo aiemman kehitystyön tuotoksia.

Lapissa hankkeen tavoitteena on edistää neuropiirteisten lasten ja nuorten varhaisen tuen toteutumista koordinoidun toimintamallin avulla. Hankkeessa on tarkoitus koota nepsy-osaajat yhteen, ja selkeyttää varhaisen, matalankynnyksen tuen saamista eli mitä kautta perheet sekä varhaiskasvatuksen ja peruskoulujen henkilöstö voi olla yhteydessä nepsy-osaajiin.

Kelan tarjoamien valmennusten kysyntä on kasvanut viime vuosien aikana niin paljon, ettei tulevaisuudessa kysynnän määrään ole mahdollista vastata. Lapissa on laajasti nepsy-osaamista ja aiemmin kehitettyjä nepsy-palveluita, mutta niiden löytäminen ja hyödyntäminen vaatii vielä selkeyttämistä.

Mukana myös Tornion varhaiskasvatus ja Rovaniemen peruskoulut

Nepsy-osaajien hyödyntämistä pilotoidaan alustavan suunnitelman mukaan ensi vuoden aikana yhteistyössä Tornion varhaiskasvatuksen ja Rovaniemen peruskoulujen kanssa. Nepsy-osaajien tuen olisi tarkoitus olla apuna myös peruskoulujen oppimisen ja koulunkäynnin uudistumisessa.

Tarkoitus on kehittää toimintamalli, jota voidaan myöhemmässä vaiheessa hyödyntää laajasti Lapin alueella.

Lisätietoja

NeTu-hankkeen toteutumisesta vastaa koordinaattori Kirsi Taskinen (kirsi.taskinen@lapha.fi, 040 641 1553).