Nuoraidpsykiatriijas mii dutkat ja dikšut 13–17-jahkásaš nuoraid geain leat duođalut mielladearvvašvuođaváttut ja sin bearrašiid ovttasbarggus vuođđodearvvašvuođa-, sosiála-, studerenfuolahusain ja eará eiseválddiiguin.
Vállje báikegotti ja oainnát oktavuohtadieđuid, rávdnjebálvalusaid ja eará dieđuid mat gusket bálvalusa.
Vállje báikegotti
Válljejuvvon: Buot
13–17-jahkásaš nuorra bearrašiinnis sáhttá boahtit Lappi guovddášbuohcceviesu nuoraidpsykiatriija bálvalusaide doaktára čujuhemiin. Hohpolaš divššu gáibideaddji diliin mannit gohcimii.
Giema, Giemaeatnama, Simo, Tervola, Durdnosa ja Badje-Durdnosa guovllus sáhttá váldit njuolgga oktavuođa bálvalanbagadeapmái, mii lea rabas 24/7.
Oaččut oktavuođa mánáid- ja nuoraidpsykiatriija poliklinihkii birra jándora. Mánáid- ja nuoraidpsykiatriija poliklinihkkii sáhttet váldit oktavuođa olbmot, geat leat fuolas mánás dahje nuoras. Dábálamosat oktavuođa váldet vánhemat, oahpaheaddjit dahje sosiála- ja dearvvasvuođafuolahussuorggi bargit. Nuorra sáhttá maiddái ieš váldit oktavuođa bálvalanbagadallantelefovdnii.
Rabas birra jándora.
Don oaččut oktavuođa mánáid- ja nuoraidpsykiatriija bálvalanbagadallamii telefovnnain vuossárggaid, gaskavahkuid ja bearjadagaid.
Bálvalanbagadallan- ja rávventelefovdna lea oaivvilduvvon buot riikkavuložiidda sihke gielddaid doaibmiide ja virgeoapmahaččaide.
Sáhtát váldit oktavuođa nuoraidpsykiatriija poliklinihkkii telefovnnain argabeivviid. Nummir lea oaivvilduvvon juo dikšokontávttas leahkki nuoraid áššiid dikšumii, ovdamearkka dihte áiggi šluhttemii.
Länsi-Pohja guovddášbuohcceviesu mánáid- ja nuoraidpsykiatriija poliklinihkas leat doaibmabáikkit Giemas ja Durdnosis. Mánáid- ja nuoraidpsykiatriija poliklinihkkii sáhttet váldit oktavuođa olbmot, geat leat fuolas mánás, nuoras dahje bearrašis. Dábálamosat oktavuođa váldá vánhen, oahpaheaddji dahje sosiála- ja dearvvasvuođafuolahussuorggi bargi. Nuorra sáhttá maiddái ieš váldit oktavuođa bálvalanbagadallamii.
Mánáid- ja nuoraidpsykiatriija poliklinihkas mii árvvoštallat ja dikšut psyhkalaš dávdamearkkaid čájeheaddji mánáid ja nuoraid sihke sin bearrašiid iešguđetlágan eallima kriissain ja čuolbmadiliin. Mii bargat ovttasbarggu sosiála-, dearvvasvuođa- ja skuvladoaimmain. Njuoratmánnábearašbargui gullet máná vuordi dahje 0–3-jahkásaš mánáid bearrašat, geain lea muhtin máná šaddamii dahje ahtanuššamii váikkuheaddji noađuheaddji dahkki. Bargama viggat heivehit dárbbu mielde. Deaivvademiid sáhttá lágidit ruovttus, skuvllas, poliklinihkas, beaiveruovttus dahje eará dárbomieldásaš sajis.
Poliklinihkka bálvala Giema, Giemaeatnama, Simo, Tervola, Durdnosa ja Badje-Durdnosa guovllu álbmoga ja lea oaivvilduvvon buotahkásaš mánáide ja sin bearrašiidda. Vuollel 18-jahkásaččaid ossodatdikšu ollašuhtto dárbbu mielde LKS:s, OYS:s dahje Länsi-Pohja guovddášbuohcceviesu mánáidossodagas.
Uusikatu 5 95400 TORNIO
Kauppakatu 25 B 94100 KEMI
Rabas birra jándora.
Lappi guovddášbuohcceviesu nuoraidpsykiatriija poliklinihkka lea Roavenjárgga guovddážis Urheilukatus.
Poliklinikka sijaitsee rakennuksen 4. kerroksessa.
Urheilukatu 5-7 96100 ROVANIEMI
Dálkkasdivššu hálddašeami várás iešdikšumii sihke dearvvasvuođa- ja buohccedivššu bálvalusaide
Nuoraidpsykiatriija bálvalusat leat nuvttá vuollel 18-jahkásaččaide.
Anára mielladearvvasvuođadoaimmahat fárre vuossárgga 16.3. Avvila dearvvasvuođaguovddážii
13.3.2026
13.3.2026
Anára mielladearvvasvuođadoaimmahat fárre vuossárgga 16.3. Avvila dearvvasvuođaguovddáža lanjaide čujuhussii Sairaalakatu 15. Mielladearvvasvuođadoaimmahahkii sisa mannat uvssas, mii lea joga bealde. Vuostáválddáhagat gávdnojit váccáhagas, mii vuolgá olgeš guvlui.
Áigevárren áššehasaide bálvala seamma nummiris go ovdalge 040 653 0688 vuossárggas bearjadahkii dii. 12–13.
Sáhtát váldit oktavuođa mielladearvvasvuođadoaimmahahkii maiddái DigiLapha bokte, jus dárbbašat doarjaga ovdamearkka dihte mielladearvvasvuhtii, gárrenávdnasiidda dahje sorjjasvuođaide gullevaš hoahpuhis áššiin. Oktavuođaváldimii vástiduvvo 5 beaivvi siste.
Anára mielladearvvasvuođadoaimmahat fárre vuossárgga 16.3. Avvila dearvvasvuođaguovddáža lanjaide čujuhussii Sairaalakatu 15. Mielladearvvasvuođadoaimmahahkii sisa mannat uvssas, mii lea joga bealde. Vuostáválddáhagat gávdnojit váccáhagas, mii vuolgá olgeš guvlui. Áigevárren áššehasaide bálvala seamma nummiris go ovdalge 040 653 0688 vuossárggas bearjadahkii dii. 12–13. Sáhtát váldit oktavuođa mielladearvvasvuođadoaimmahahkii maiddái DigiLapha bokte, jus dárbbašat doarjaga ovdamearkka dihte...
Uusi mielenterveysomaisen palvelupolku tukee omaisia ja ammattilaisia Lapin hyvinvointialueella
23.1.2026
23.1.2026
Lapin hyvinvointialueelle on rakennettu mielenterveysomaisen palvelupolku yhteistyössä Mielenterveysomaisten keskusliitto FinFami ry:n kanssa. Se on tarkoitettu kaikille kansalaisille sekä sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille.
Palvelupolulta löytyy tietoa mielenterveydestä sekä erilaisista palveluista ja tukimuodoista. Palvelupolulta löytyy myös tietoa siitä, miten omaa läheistään voi tukea mielenterveyden haasteissa ja mistä omaistilanteessa oleva henkilö saa apua ja tukea tilanteeseensa. Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille palvelupolulta löytyy vinkkejä mielenterveysomaisen tunnistamiseen ja kohtaamiseen.
Mielenterveysomaisen palvelupolun tarkoituksena on auttaa tunnistamaan mielenterveysomaiset kaikissa palveluissa ja ohjaamaan heidät tarvitsemansa tuen ja palvelujen piiriin. Palvelupolun tarkoituksena on myös koota yhteen Lapin hyvinvointialueella toimivien järjestöjen ja julkisen sektorin palveluja, joista mielenterveysomainen saa tukea tilanteessaan.
Kun ihminen sairastuu psyykkisesti, se vaikuttaa aina myös hänen omaistensa ja lähipiirinsä elämään. Mielenterveysomaisella tarkoitetaankin henkilöä, jonka läheinen on sairastunut tai oireilee psyykkisesti. Mielenterveysomainen voi olla sairastuneen lapsi, vanhempi, isovanhempi, sisarus,
ystävä, naapuri tai esimerkiksi kollega tai puoliso. Kuka tahansa, joka tuntee huolta läheisensä mielenterveydestä ja joka kokee sairastuneen tilanteen vaikuttavan omaan elämäänsä, on mielenterveysomainen.
Omaistilanne on tärkeää tunnistaa, koska psyykkisesti sairastuneen omaisilla ja läheisillä on kohonnut riski sairastua masennukseen, ahdistuneisuushäiriöön tai stressiperäisiin somaattisiin sairauksiin. Läheisen psyykkinen oireilu tai sairastuminen voi vaikuttaa myös omaisen oman somaattisen sairauden hoitotasapainoon ja itsehoitoon, taloudelliseen tilanteeseen tai työssä jaksamiseen.
Ethän jää omaistilanteessa yksin.
Tutustu mielenterveysomaisen palvelupolkuun Lapin hyvinvointialueen lapha.fi-sivustolla
Voit tutustua polkuun itseksesi tai yhdessä sosiaali- ja terveysammattilaisen kanssa. Lapin mielenterveysomaiset FinFami ry tarjoaa vertaistukea mielenterveysomaisille. Voit tutustua yhdistyksen toimintaan tästä: Lapin mielenterveysomaiset – FinFami ry
Kun yksi sairastuu, monen maailma muuttuu. Et jää yksin.
Lapin hyvinvointialueelle on rakennettu mielenterveysomaisen palvelupolku yhteistyössä Mielenterveysomaisten keskusliitto FinFami ry:n kanssa. Se on tarkoitettu kaikille kansalaisille sekä sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille.
Pohjoisen turvaverkko -hankkeessa vahvistetaan lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdepalveluja Lapissa
25.11.2025
25.11.2025
Lapin hyvinvointialueella on käynnistynyt Pohjoisen turvaverkko -hanke, jossa selkeytetään lasten ja nuorten mielenterveys- ja riippuvuuspalveluja sekä ennaltaehkäistään huumekuolemia Lapissa.
Hanke on hallituksen nuorten huumekuolemien ehkäisyn ohjelman mukainen, ja tämän kohderyhmänä ovat alle 25-vuotiaat. Ohjelma käynnistetiin, sillä huumemyrkytykset olivat vuonna 2023 nousemassa nuorten yleisimmäksi tapaturmaiseksi kuolinsyyksi.
Pohjoisen turvaverkko -hankkeessa vastataan Lapissa tunnistettuihin kehittämistarpeisiin yhteistyössä Lapin hyvinvointialueen ja Lapin kuntien ammattilaisten, järjestötoimijoiden, poliisin sekä kokemusasiantuntijoiden kanssa. Tunnistettuihin kehittämistarpeisiin vastaamalla ennaltaehkäistään nuorten huumekuolemia.
Tavoitteenamme on:
Pilotoida huumeita käyttäville nuorille liikkuvaa terveysneuvontapistettä Meri-Lapin alueella (Kemi, Tornio, Keminmaa, Tervola, Simo, Ylitornio) yhdessä Lapin ammattikorkeakoulun kanssa.
Lisätietoja:
Jonna Lindholm, projektipäällikkö, Pohjoisen turvaverkko-hanke
Linda Jaako, asiantuntija, Pohjoisen turvaverkko-hanke
Tuula Mäntymäki, ylihoitaja, vastuuyksikköjohtaja lasten- ja nuorten keskitetyt mielenterveys- ja riippuvuuspalvelut
Lapin hyvinvointialueella on käynnistynyt Pohjoisen turvaverkko -hanke, jossa selkeytetään lasten ja nuorten mielenterveys- ja riippuvuuspalveluja sekä ennaltaehkäistään huumekuolemia Lapissa.