Nuppi beales áššiiddikšun
Nuppi beales áššiiddikšun sosiála- já dearvvasvuođafuolahusas
Nuppi beales áššiiddikšun oaivvilda áššiid dikšuma nuppi olbmo beales. Vuoigatvuođa nuppi beales áššiiddikšumii addá fuolaheaddjivuohta, váldegirji dahje ovdogozihanmearrádus.
Nuppi olbmo beales sáhttet dikšut áššiid
- ollesahkásaš mánát dahje eará lagašoapmahaččat, geat leat fápmuduvvon dikšut áššiid váldegirjjiin ovdamearkka dihte vuorasman vánhema beales.
- ovdogohccit.
- vuolleahkásaš máná fuolaheaddjit, geat dikšot áššiid máná beales, juos rávisin árvvoštallon vuolleahkásaš ii leat gieldán su beales áššiiddikšuma.
Fuolaheaddjiin lea vuosttas sajis ovddasvástádus vuollel 18-jahkásaš máná buresveadjimis. Vuolleahkásaš sáhttá goittotge gieldit iežas dearvvasvuođadillái já dikšui laktáseaddji dieđuidis addima iežas fuolaheaddjái, juos son sáhttá agis ja ahtanuššandásis ektui mearridit iežas divššus.
Rávvagat nuppi beales áššiiddikšumii
Dán siiddu vuolleravddas gávnnat minsttarvuođuid váldegirjevuođuin, maid sáhttát ávkkástallat go divššut minguin áššiid. Váldegirjji sáhttá dahkat maiddái friddjahápmásaččat čálalažžan, go dat beare sisttisdoallá gáibiduvvon dieđuid. Dárbbu mielde sáhtát dáhttut váldegirjevuođu maiddái min áššiiddikšunbáikkiin dahje girjenkantuvrras.
Mii ávžžuhit girjet nuppi beales áššiiddikšuma Suomi.fi-bálvalusas, ja dalle fápmudusa sáhttá ávkkástallat Lappi buresveadjinguovllu áiggivárrenbálvalusain sihke ráddjejuvvon oasis min áššiiddikšunbálvalusain sihke apotehkkaáššiiddikšumis ja dearvvasvuođafuolahusa IežatKantas. Suomi.fi-fápmudusaid ii sáhte dárkkistit eará bálvalusain, nu ahte mii dárbbašit maiddái daidda sierra fápmudusa midjiide doaimmahuvvon váldegirjin.
Juos háliidat addit nuppi olbmui váldegirjji du beales áššiiddikšumii, doaimma ná
- Čálit, deavdde ja vuolláičále vulobeale Váldegirji buohcceáššegirjjiid luobaheapmái -skovi.
- Máhcat skovi du bálvalusa oktavuođaolbmui áššehasdeaivvadeami dahje fitnama oktavuođas dahje sádde dan poastta mielde skovis gávdnojeaddji máhcahančujuhussii.
- Juos áššegirjji máhcaha giinu eará go fápmudeaddji ieš, mii váldit váldegirjji addái oktavuođa dárbbu mielde, vai váldegirjji riektavuođa sáhttá sihkkarastit.
Váldegirji vurkejuvvo min áššehas- dahje buohccediehtovuogádahkii. Go háliidat heaittihit váldegirjji fámusorruma, čálit vulobeale Buohcceáššegirjjiid luobaheapmái addojuvvon váldegirjji šluhtten -skovi ja deavdde dan. Šluhttenskovi sáhttá máhcahit poastta mielde dahje persovnnalaččat min doaibmabáikái. Maiddái šluhttenskovvi vurkejuvvo áššehas- dahje buohccediehtovuogádahkii.
Registtardoallin ja dieđuid luobaheaddjin mis lea ovddasvástádus das, ahte dieđu luobaheapmi dahje muitaleapmi dáhpáhuvvet lága mielde, diehtosuoji ja suollemassandoallama gáibádusaid vuhtiiváldimiin. Mis lea geatnegasvuohta sihkkarastit dieđuid bivdi fápmuduvvon oassebeali identitehta. Lassin virgeoapmahaččas leat hálddahuslága (434/2003) 12 § mielde loahpas geatnegasvuohta árvvoštallat fápmudusa luohtehahttivuođa ovdamearkka dihte jearademiin dan fápmudeaddjis.
Váldegirji buohcceáššegirjjiid luobaheapmái (pdf)
Buohcceáššegirjjiid luobaheapmái addojuvvon váldegirjji šluhtten (pdf)