Jorgale dan viidáse siiddui

Haavoittuneita käsiä ovat aina voineet lohduttaa ne kädet, joissa on arpia — vertaistukijat ovat sairastuneen tukena

Järjestöt tarjoavat vertaistukea moniin eri sairauksiin ja elämäntilanteisiin. Lapin keskussairaalan OLKA-pisteeltä saa tietoa järjestöjen tarjoamasta vertaistuesta ja OLKA välittää vertaistukijoita myös Lapin keskussairaalan yksiköihin. Lisäksi vertaistukea voi etsiä anonyymisti ilmaisesta Toivo-vertaistukisovelluksesta. Saimme ainutlaatuisen tilaisuuden ja pääsimme haastattelemaan kolmea vertaistukijaa.

Tukihenkilönä keskityn kuuntelemaan toisen ihmisen sairaskertomusta

Seija, 66 vuotta, suolistosyöpään sairastuneiden ja avanneleikattujen vertaistukija

Kerro lyhyesti itsestäsi ja omasta tarinastasi.

Sairastuin perinnölliseen suolistosyöpään (FAP) 35-vuotiaana perheenäitinä. Minulla on ollut ohutsuoliavanne 31 vuotta. Olen nyt 66-vuotias eläkeläinen.

Oletko saanut vertaistukea ja koitko sen tärkeäksi? Jos et saanut, niin milloin olisit sitä eniten kaivannut?

Isälläni on ollut tämä sama sairaus ja paksusuoliavanne. Minulla oli paljon avanteeseen liittyviä kielteisiä mielikuvia. Sain tietää avanteesta vasta leikkausta edeltävänä päivänä. Leikkauksen jälkeen olin järkyttynyt, mutta leikkaus onnistui hyvin ja opin pian avanteen hoidon. Henkinen sopeutuminen avanteeseen kesti kaksi vuotta. Minulle luvattu ikäiseni avanneleikattu tukihenkilö ei päässyt käymään Oyssin kirurgisella osastolla. Vanhempi avanneleikattu tukihenkilö soitti minulle, kun olin kotiutunut. Hän kiirehti lohduttamaan ennen kuin hän kuunteli minun sairaskertomustani. Sopeutumisvalmennuskurssilla sain vertaistukea toisten tarinoista, mutta siellä ei ollut mahdollisuutta henkilökohtaisiin keskusteluihin.

Onko sinulla ollut mieleenpainuvia kokemuksia vertaistukijana? Mitä 
vertaistuen antaminen sinulle merkitsee?

Olen toiminut vertaistukihenkilönä suolistosyöpään sairastuneille ja avanneleikatuille. Tukihenkilönä keskityn kuuntelemaan toisen ihmisen sairaskertomusta. Omasta kokemuksestani kerron vain, jos sitä kysytään. Jaamme yhdessä samoja tunteita, sitä kautta keskustelussa on ihan erityinen yhteys. Emmehän me ihmiset voi ymmärtää syvimmiltään muuta kuin sen, minkä olemme kokeneet. Voimme toki yrittää ymmärtää. Avanneleikatuille kerron tarvittaessa liikuntaan ja ruokavalioon liittyviä käytännön vinkkejä. Vertaistuen antaminen on toisen vierelle asettumista. Koen olevani omalla 
kokemuksellani avuksi. Toisen ihmisen auttaminen tekee hyvää aivoille.

Miksi vertaistukea kannattaa suositella kaikille potilaille?

Sairaus muuttaa ihmistä monella tavalla. Joudumme oudoille teille ja vieraille vesille. Läheisemme tukevat meitä parhaansa mukaan, mutta heillä on oma taakkansa, eivätkä he voi ymmärtää niitä tunteita, mitä me koemme. Yksin ei jaksa kukaan. Vertaistuki tuo toipilaan vierelle kuuntelevan ihmisen, jolla on ainakin muutamia samoja kokemuksia. Haavoittuneita käsiä ovat aina voineet lohduttaa ne kädet, joissa on arpia.

Kukaan ei saa jäädä yksin niiden omien ajatusten kanssa, joita sairastuminen tuo mukanaan

Eveliina, 43 vuotta, ms-tautia sairastavien vertaistukija

Kerro lyhyesti itsestäsi ja omasta tarinastasi.

Olen Eve, pian 44 vuotias, Rovaniemeläinen naisihminen. Sairastan ms-tautia, jonka seurauksena sitten liikun pyörätuolilla ja tarvitsen avustajieni apua päivittäisissä toimissani ja arjen pyörittämisessä. Minulla on avustajat koko päivän ja yöllä jos tarvitsen apua, voin hälyttää kotihoidon turvatiimin. Elän tällä hetkellä omannäköistä elämää kahden kissani kanssa, kaikesta huolimatta.

Oletko saanut vertaistukea ja koitko sen tärkeäksi? Jos et saanut, niin 
milloin olisit sitä eniten kaivannut?

Olen sairauden alussa löytänyt ja saanut tukea muun muassa sopeutumisvalmennuskurssilta, mutta kun kuntoni romahti, tuntui, että jäin monen asian kanssa yksin. Esimerkiksi asumisjärjestelyitä koskien minulle ei annettu muuta vaihtoehtoa kuin palvelukoti. Monessa käytännön asiassa olisin tarvinnut tukea, kun tuntui ettei mikään asia järjesty. Enkä tarkoita, että jonkun olisi pitänyt ne asiat hoitaa puolestani. Olisin vain tarvinnut olkapään, johon nojata. Ja äänen, joka sanoo, kaikki järjestyy, sekä korvan, joka kuuntelee kaiken, ilot, surut ja murheet.

Miksi halusit alkaa tukemaan muita?

Uskon, että olen tänä päivänä niin sinut kaiken sairauden tuoman kanssa, että pystyn kuuntelemaan toista ja omien kokemusteni myötä pystyn myös samaistumaan moneen asiaan.

Miksi vertaistukea kannattaa suositella kaikille potilaille?

Kukaan ei saa jäädä yksin niiden omien ajatusten kanssa, joita sairastuminen tuo 
mukanaan. Monesti vaikka olisi paljon läheisiä, joille puhua, he eivät silti ymmärrä asioita samoin kuin vertainen.

Suosittelisin lämpimästi potilasta keskustelemaan samasta tilanteesta selviytyneen tukihenkilön kanssa

Antti, 70 vuotta, eturauhassyöpää sairastavien vertaistukija

Kerro lyhyesti itsestäsi ja omasta tarinastasi.

Olen 70-vuotias mies. Kävin itsemaksavana asiakkaana vuosittain PSA kokeessa. Arvoissa tapahtui nopea kasvu ja tilasin ajan urologille. Pääsin kuvauksiin ja löydöksenä oli kaksi syöpäpesäkettä. Eturauhanen poistettiin ja nyt olen seurantahoidossa.

Oletko saanut vertaistukea ja koitko sen tärkeäksi? Jos et saanut, niin 
milloin olisit sitä eniten kaivannut?

Olen osallistunut Teräsmiesten kokoontumisiin muutaman kerran. Vertaistukea olisin kaivannut heti diagnoosin saatuani hoitovaihtoehtoihin ja jälkiseurauksiin.

Miksi halusit alkaa tukemaan muita?

Olen ilmoittautunut tukihenkilöksi, koska olen itse kokenut kyseisen sairauden, 
leikkauksen ja jälkimainingit. Suosittelisin lämpimästi potilasta keskustelemaan 
samasta tilanteesta selviytyneen tukihenkilön kanssa.

Haluatko vertaistukijaksi?

Lue lisätietoja vertaistukitoimintaan ryhtymisestä ja vertaistukikoulutuksesta ja ota yhteyttä OLKA-toimintaan.

Jorgale dan viidáse siiddui

Lapin hyvinvointialue solmi kumppanuuden Rovaniemen koulutuskuntayhtymä REDU:n ja Kemi-Tornionlaakson koulutuskuntayhtymä Lappian kanssa 

Rovaniemen koulutuskuntayhtymä REDU:n kuntayhtymän johtaja Saija Niemelä-Pentti, hyvinvointialuejohtaja Jari Jokela, REDU Edu:n hallituksen puheenjohtaja Veli-Pekka Laukkanen. Kuva: Sanna Kumpu.  

Lapin hyvinvointialue on solminut toistaiseksi voimassa olevat kumppanuussopimukset Rovaniemen koulutuskuntayhtymä REDU:n ja Kemi-Tornionlaakson koulutuskuntayhtymä Lappian kanssa. Kumppanuussopimuksen allekirjoittivat hyvinvointialuejohtaja Jari Jokela, Rovaniemen koulutuskuntayhtymä REDU:n kuntayhtymän johtaja Saija Niemelä-Pentti, REDU Edu:n hallituksen puheenjohtaja Veli-Pekka Laukkanen sekä Lappian kuntayhtymän johtaja ja Lappia-koulutus Oy:n hallituksen puheenjohtaja Virpi Lilja.

Sopimusten tavoitteena on mahdollistaa tiivis yhteistyö ammatillisen koulutuksen työelämässä oppimisessa sekä koulutetun työvoiman saatavuudessa ja henkilöstön osaamisen kehittämisessä. 

-Kevan ennusteen mukaan neljäsosa Lapin hyvinvointialueen henkilöstöstä eläköityy seuraavan kymmenen vuoden aikana. Työikäisten määrä vähenee, kun työmarkkinoille tulevat ikäluokat ovat pienempiä kuin eläkkeelle siirtyvät. Oppilaitokset kouluttavat uusia työntekijöitä hyvinvointialueelle ja muille työnantajille. Kumppanuus oppilaitosten kanssa on tärkeää, jotta saamme hyvinvointialueelle ammattitaitoisia työntekijöitä, kertoo hyvinvointialuejohtaja Jari Jokela.

Kumppanuussopimuksien painopistealueita ovat 1.) Yhteistyö opiskelijoiden työelämässä oppimisessa sekä osaamisen arvioinnissa, 2.) Henkilöstön osaamisen kehittäminen työelämän tarpeiden mukaisesti sekä 3.) Ennakointi ja rekrytointi; riittävän ja osaavan työvoiman saatavuuden turvaaminen ammatillisen koulutuksen keinoin. Lapin hyvinvointialueella ja alueen ammattiopistoilla on ollut jo pitkään jatkunutta yhteistyötä samoihin teemoihin liittyen.

-Yhteistyö Laphan ja aikaisempien toimijoiden kanssa on REDUn näkökulmasta ollut jo sangen toimivaa. Uudistettu ja nyt allekirjoitettu sopimus vahvistaa ja vahventaa yhteistyötä entisestään. Tärkeää on löytää myös tulevaisuudessa uusia tapoja tehdä yhteistyötä ja siltä osin olemme erittäin iloisia, että meillä on toimiva vuoropuhelu ja toimintatavat Laphan toimijoiden kanssa, kertoo Rovaniemen koulutuskuntayhtymä REDU:n koulutuskuntayhtymän johtaja Saija Niemelä-Pentti.

Kumppanuussopimus kehittää myös oppilaitosten välistä yhteistyötä.

-Lapin suurin työnantaja ja suurimmat työvoiman kouluttajat jatkavat ja kehittävät yhteistyötään tehdyllä kumppanuussopimuksella, joka toteutuu käytännön tekemisenä ja yhteistyönä. Lappian uunituoreen strategian tavoitteena on myös hyvinvointi ja tällä kumppanuussopimuksella edistämme vahvasti strategiamme toteuttamista. Kumppanuussopimus edistää opiskelijoidemme oppimismahdollisuuksia työelämässä oppimisessa ja näytöissä sekä parantaa myös opiskelijoidemme työllistymistä. Hyvinvointialueen henkilöstön osaamisen kehittämiseen tarjoamme mahdollisuuksia oppilaitoksista. Mahdollisuuksia kehittämiseen meillä on muun muassa osaavan työvoiman varmistamisessa, ennakoinnissa ja hanketoiminnassa. Kiitoksia pitkästä yhteistyöstä ja kiitoksia eteenpäin katsovasta kumppanuudesta, kiittää kuntayhtymän johtaja ja Lappia-koulutus Oy:n hallituksen puheenjohtaja Virpi Lilja.

Jorgale dan viidáse siiddui

Koulutamme saattohoidon vapaaehtoisia kuolevan ihmisen ja hänen läheistensä rinnalle

20 tuntia kestävässä koulutuksessa saat perustiedot kuolemasta, kärsimyksestä, toivosta, kohtaamisesta ja vapaaehtoisen hyvinvoinnista. Pääset vapaaehtoiseksi sairaalaan, palveluasumisen
yksikköön tai kotiin. Koulutus järjestetään Rovaniemellä.

Jokainen ihminen on ainutlaatuinen ja erilainen, myös vapaaehtoinen saa ja tulee olla erilainen. Koulutusvaatimusta ei ole, tärkeintä on halusi kohdata ihminen kunnioittaen. Jos elämässäsi on tilaa, aikaa ja voimavaroja, ilmoittaudu mukaan koulutukseen tai kysy lisätietoja sairaalapappi Susanna Sirviöltä 040 481 3637.

Ilmoittautuminen koulutukseen 15.6. mennessä ilmoittautumislomakkeella

Ilmoittautuneille lähetetään ennakkotehtävä, jonka perusteella kutsutaan elokuun aikana pidettävään haastatteluun.

Järjestämme koulutuksesta infotilaisuuden 26.5. Rovaniemen seurakuntakodilla

Koulutus järjestetään 6.–7.9. klo 10–16 ja 17.–18.9. klo 17–19.30.

Koulutuksen järjestää yhteistyössä Lapin hyvinvointialue, Pohjois-Suomen syöpäyhdistys sekä Rovaniemen seurakunta.

Jorgale dan viidáse siiddui

Lapha-botti palvelee nyt entistä sujuvammin

Tekoälyyn pohjautuva Lapha-botti auttaa sinua löytämään nopeasti oikeat yhteystiedot ja digitaaliset asiointikanavat Lapin hyvinvointialueen verkkosivuilla – nyt entistä nopeammin ja useammalla kielellä. 

Botti toimii sekä tietokoneella että puhelimella, ja sen löydät pinkistä Lapha-botti-kuvakkeesta sivujen oikeasta alakulmasta. Käyttö on täysin tietoturvallista: botti kysyy vain asuinkuntasi ja etsii hakemasi palvelun yhteystiedot ja asiointikanavat. Botti ei kysy henkilötietoja tai terveystietoja, eikä niitä tule syöttää bottiin myöskään omatoimisesti. 

Lapha-botin toiminnallisuus kehittyy – käyttöönotto valmis alkusyksyyn mennessä: 

• Vastaukset tulevat aiempaa nopeammin 
• Botti ymmärtää useita kieliä 
• Se ohjaa sinut suoraan olennaisimpiin palveluihin, kuten oman terveysaseman yhteystietoihin tai muihin perusterveydenhuollon digikanaviin 

Lapha-botti ei tee hoidon tarpeen arviointia eikä varsinaista palveluohjausta, vaan se auttaa sinua yhteystietojen haussa ja sujuvoittaa asiointia.  

Löysitkö etsimäsi? 

Kokeile bottia ja anna palautetta – juuri sinun käyttökokemuksesi auttaa meitä kehittämään palvelua eteenpäin. 

Lapha-botti löytyy osoitteesta  lapha.fi 

PS. Lapha-botin tulevan viimeisen käyttöönottovaiheen jälkeen se toimii koko lapha.fi -verkkosivuston kattavana hakukoneena. Se etsii sinulle laajat hakutulokset – yhteystiedoista ja digipalveluista aina muihin tärkeisiin sisältöihin saakka. 

Jorgale dan viidáse siiddui

Voimaperheet-toimintamalli tukee pikkulapsiperheiden arkea

Voimaperheet on digitaalinen toimintamalli, joka tarjoaa konkreettisia työkaluja ja tukea pikkulapsiperheiden arjen sujuvoittamiseen ja myönteisen vanhemmuuden vahvistamiseen.

Pikkulapsiperheiden arki voi olla kiireistä ja täynnä haasteita. Voimaperheet-malli on yksi keino tarjota kaivattua apua. Turun yliopiston lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksen kehittämä toimintamalli on helppo ja tehokas tapa tukea vanhempia, jotka haluavat parantaa perheensä vuorovaikutusta, hyvinvointia ja kasvatustaitoja. Mallin tavoitteena on neuvolaikäisten lasten käytösongelmien tunnistaminen jo ennen kouluikää, jolloin ne ovat helpommin hoidettavissa. Varhainen puuttuminen käyttäytymisen ongelmiin vanhempainohjauksen avulla on tehokkain tapa ennaltaehkäistä myöhempiä ongelmia. 

Malli on käytössä 13 hyvinvointialueella Suomessa ja jo yli 5000 perhettä on saanut tukea sen digitaalisista ohjelmista. Lapin hyvinvointialueella se on käytössä kaikissa alueen neuvoloissa 3- ja 4-vuotistarkastusten yhteydessä. Se tukee neuvolassa tehtävää lapsen ja perheen psykososiaalisen toimintakyvyn arviointia. 

Lisää jaksamista vanhemmuuteen

Voimaperheet-ohjelma on saanut erinomaista palautetta: 95 prosenttia vanhemmista suosittelisi sitä ystävilleen, ja lähes kaikki ovat oppineet uusia taitoja, jotka ovat auttaneet heitä vanhempina. He kokivat, että ohjelma tarjosi tietoa myönteisen vanhemmuuden taidoista ja antoi itseluottamusta vanhempana toimimiseen. Lisäksi ohjelman vaikutukset ovat olleet pysyviä. Lasten käytöksessä, ahdistuneisuudessa, mielialaoireissa ja uniongelmissa on tapahtunut merkittäviä parannuksia, jotka ovat säilyneet jopa kahden vuoden seurannassa.  

“Kehun voima on uskomaton”

Teresa Vaara on viiden lapsen äiti Tervolasta. Hän oli aluksi epäileväinen, kun hänelle tarjottiin neuvolasta mahdollisuutta osallistua Huomaa hyvä lapsessasi -ohjelmaan. 

– Ensimmäinen ajatus oli, että ei meidän perhe tätä tarvitse. Ei meillä ole mitään oikeita ongelmia, Teresa kuvaa tuntemuksia, kun sai kutsun vanhempainohjausohjelmaan. 

Teresa kuitenkin päätti antaa ohjelmalle mahdollisuuden ja heittäytyi siihen täysillä. Tärkeimpänä oppina Teresa huomasi ohjelman aikana, kuinka suuri vaikutus kehuilla on lapseen. Jo pientenkin onnistumisten kehuminen toi lisää iloa ja energiaa arkeen, eikä aamut olleet enää pelkkää taistelua. 

– Ajattelin, että kehun lastani jo tarpeeksi, mutta ohjelma sai minut ymmärtämään, kuinka valtava vaikutus positiivisella palautteella on, hän sanoo. 

Yksi merkittävimmistä opeista oli lapsen tasolle laskeutuminen ja kosketuksen merkitys. Teresa oppi menemään lapsen luo, kyykistymään ja koskettamaan häntä, mikä paransi viestinnän tehokkuutta. 

– Ennen saatoin vain huutaa toisesta huoneesta, mutta nyt menen lapsen luo ja puhun hänelle suoraan. Tämä on auttanut erityisesti iltatoimissa, Teresa kertoo. 

Ohjelma toi Teresalle lisää itseluottamusta vanhemmuuteen ja vahvisti hänen omia kasvatusmetodejaan. Perhe suunnitteli yhdessä arjen asioita, kuten kauppareissuja, ja käytti tarrataulua palkintojen jakamiseen.  

– Tämä tiivis yhteistyö lähensi meitä perheenä, Teresa kertoo. 

Teresa korostaa, että Voimaperheet-ohjelma ei ole pelkästään ongelmien ratkaisemista, vaan se tarjoaa työkaluja arjen sujuvoittamiseen ja positiivisen ilmapiirin luomiseen. Hän suosittelee ohjelmaa kaikille vanhemmille, jotka haluavat vahvistaa vanhemmuuden taitojaan ja parantaa perheen hyvinvointia. 

Lue lisää:

Voimaperheet - digitaaliset ohjelmat lasten ja perheiden hyvinvoinnin tukena | Voimaperheet