Máhca ovddit siidui

Hyvinvointialuejohtajat: Hyvinvointialueiden rahoituksen leikkaaminen ilman tehtävien keventämistä voi vaarantaa alueiden toimintamahdollisuudet 

Kuvituskuva: Adobestock

Hyvinvointialueiden rahoitus tiukentuu merkittävästi, kun hallitus uusimman lakiehdotuksen mukaan leikkaa alueiden valtionrahoitusta 390 miljoonaa euroa vuosina 2027–2029.

Hyvinvointialueiden johtajat pitävät leikkausta kohtuuttomana ja näkevät, että kokonaisrahoituksen jatkuva kiristäminen ei anna uskottavaa pohjaa palveluiden pitkäjänteiselle järjestämiselle. Rahoituksen leikkauksen pitäisi olla mahdollista vain hyvinvointialueiden tehtävien muutosten seurauksena, kuten rahoituslaissa säädetään. Laki hyvinvointialueiden rahoituksesta sisältää jo nyt lukuisia rahoituksen kasvua hillitseviä muita elementtejä. Rahoituksen ja palveluiden järjestämisvastuun tulee olla tasapainossa ja ennustettavia.

Sosiaali-, terveys- ja pelastuspalvelut ovat kriittisiä peruspalveluja. Vastuu ja siihen valtiolta saatavat resurssit eivät kohtaa, kun kokonaisrahoitusta kiristetään.

– Haluamme nostaa esiin yhteisen huolemme palveluiden turvaamisen puolesta, painottaa H23-verkoston puheenjohtaja Marko Korhonen.

Hallitus muun muassa vähentää osuutta, jolla palvelutarpeen kasvu huomioidaan alueiden rahoituksessa. Tällä hetkellä palvelutarpeen kasvusta huomioidaan alueiden rahoituksessa 80 prosenttia, mutta jatkossa vain 60 prosenttia. Tämä on ristiriitaista tilanteessa, jossa väestön ikääntyminen kasvattaa palvelujen tarvetta ja nostaa kustannuksia. THL:n arvion mukaan palvelutarve kasvaa kaikilla alueilla riippumatta väestömäärän muutoksesta. Jos samanaikaisesti hyvinvointialueiden kokonaisrahoitusta lasketaan, muodostaa se riskin, että sosiaali-, terveys- ja pelastuspalvelujen järjestäminen vaarantuu.

Hyvinvointialueet ovat painaneet kustannuskehityksensä erittäin matalaksi. Vuoden 2025 tilinpäätösarvioiden mukaan nettokustannukset kasvoivat vain 1,6 prosenttia edellisestä vuodesta. Tämä on edellyttänyt merkittäviä muutoksia palveluihin. Vastaava kehitys ei kuitenkaan voi jatkua vuodesta toiseen ilman tehtävien keventämistä, kun väestön palvelutarpeet kasvavat jatkuvasti. 

Hyvinvointialueiden viime vuoden tiedot kertovat, että hyvinvointialueilla on panostettu uusiin onnistuneisiin palvelutapoihin. On kuitenkin rajansa sillä, minkä verran kustannuksia voidaan leikata pelkästään toimintaa kehittämällä, toteaa Korhonen.
 
Hyvinvointialueiden johtajat korostavat, että rahoitusleikkausten vastapainona tulee olla velvoitteiden keventämistä. Mahdollistavampi sääntely tukee palveluiden uudistamista ja väestön palvelutarpeisiin vastaamista eri puolilla Suomea. 

Hyvinvointialuejohtajien verkosto H23

Hyvinvointialueyhtiö Hyvil Oy

Lisätietoja:

H23-verkoston puheenjohtaja                                                    
Hyvinvointialuejohtaja Marko Korhonen                    
Pohjois-Savon hyvinvointialue
p. 044 717 4111 

Toimitusjohtaja       
Minna Korkiakoski-Västi
Hyvinvointialueyhtiö Hyvil Oy
p. 050 325 5600                                         
 
H23-verkoston varapuheenjohtaja
Hyvinvointialuejohtaja Marina Kinnunen
Pohjanmaan hyvinvointialue
p. 044 3231808

H23-verkoston varapuheenjohtaja
Toimialajohtaja Juha Jolkkonen
Sosiaali-, terveys- ja pelastustoimiala
Helsingin kaupunki
p. +358 (0)9 310 422 15

Lapin hyvinvoinvointialue
Hyvinvointialuejohtaja Jari Jokela
jari.jokela@lapha.fi

Máhca ovddit siidui

Asiakasmaksuyksikön puhelinpalvelussa on tällä hetkellä poikkeuksellisesti ruuhkaa 

Asiakasmaksuyksikkö on lähettänyt asiakasmaksuja koskevia tuloselvityksiä asiakkaille, ja niiden takia yhteydenottoja tulee tällä hetkellä runsaasti. 

Asiakkaiden on hyvä tietää:

• Puheluihin vastaamisessa voi olla tavanomaista pidempiä odotusaikoja.
• Tuloselvitysten täyttämiseen on mahdollista saada lisäaikaa, eikä ruuhkan vuoksi tarvitse huolestua määräajoista. 
• Asiakasmaksuihin ja tuloselvityksiin liittyviä asioita voi hoitaa myös sähköisesti DigiLaphan kautta.

Pahoittelemme ruuhkasta aiheutuvaa haittaa. 

Máhca ovddit siidui

Sote-palveluissa isoja säästöjä – Irtisanomisten tarve pieneni ja palveluverkkopäätökset siirtyvät keväälle

Yhteistoimintaneuvottelut sosiaali- ja terveyspalveluissa ovat päättyneet 28.11.2025. Neuvotteluja käytiin yhteensä kahdeksan kertaa ajalla 15.10.–28.11.2025. Neuvottelut kestivät lain edellyttämät 6 viikkoa ja täyttivät yhteistoimintalain mukaisen neuvotteluvelvoitteen.

Sosiaali- ja terveyspalvelujen yt-neuvottelut ovat päättyneet.

Sosiaali- ja terveyspalveluissa sopeuttamistarve oli valtava, yhteensä 21,3 miljoonaa euroa. Suunniteltujen säästötoimenpiteiden jälkeen talousarvio on edelleen alijäämäinen, mutta säästötoimet hillitsivät menojen kasvua.

Suunnitellut henkilöstövaikutukset jäivät huomattavasti pienemmiksi kuin alkuperäisessä arviossa.  Palveluverkon uudistamiseen liittyvä päätöksenteko on siirtynyt vuoden 2026 alkuun.

– Palveluverkon uudistamisen suunnitelmaan liittyvä päätöksenteko siirtyi keväälle 2026. Näin ollen voimme valmistella muutokset huolellisesti ja arvioida niiden vaikutukset asukkaisiin ja henkilöstöön, sanoo toimialajohtaja Miia Palo.

Suunnitellut tehostamistoimet ja mm. teknologian hyödyntäminen tukisivat talouden tasapainottamista. Säästöjä on haettu mm. ostopalvelujen tehostamisella, tila- ja järjestelmäkustannusten leikkauksilla, työvuorosuunnittelun ja toiminnan tehostamisella sekä eläköitymisten hyödyntämisellä ilman korvausrekrytointeja.

Sosiaali- ja terveyspalvelujen toimialoilla toteutuu vuonna 2025 noin 6 300 henkilötyövuotta. Suurimpia ammattiryhmiä ovat hoitohenkilöstö, lääkärit, sosiaalityöntekijät ja ohjaajat sekä terapeutit ja mielenterveyspalvelujen ammattilaiset. Sosiaali- ja terveyspalvelujen toimiala tuottaa julkiset sosiaali- ja terveyspalvelut Lapissa.

Arvioidut henkilöstövaikutukset

Neuvottelujen alussa arvioitiin, että irtisanomisia voisi olla enintään 550 henkilöä, mutta neuvottelujen aikana määrä laski merkittävästi ja irtisanomisia arvioidaan toteutuvan enintään 262 henkilölle eri vastuualueilla.

Palvelussuhteen olennaisten ehtojen muutoksia voi toteutua enintään 957 henkilölle, kun neuvotteluesityksessä muutoksia arvioitiin kohdistuvan jopa 2700 henkilöön.

Pysyviä osa-aikaistamisia suunnitellaan enintään 20 henkilölle, kun neuvotteluesityksessä osa-aikaistamisia suunniteltiin enintään 100 henkilölle.

Lomautukset vuonna 2026 ovat edelleen mahdollisia niissä toiminnoissa, joissa ne voidaan toteuttaa ilman kohtuutonta haittaa palvelutuotannolle ja ilman, että lomautuksesta aiheutuu kustannuksia, kuten sijais- tai ylityökuluja.

Irtisanomisten lisäksi henkilötyövuosien määrää vähennettäisiin päättämällä määräaikaisia palvelussuhteita. Päättyvien palvelussuhteiden määrää ei pystytä luotettavasti arvioimaan ennen kuin vakituisen henkilöstön ehtomuutokset on toimeenpantu ja nähdään, kuinka moni siirtyy uusiin tehtäviin.

– Joudumme valitettavasti myös irtisanomisiin, jotta talouden tavoitteisiin päästään, mutta onneksi pienemmässä mitassa kuin alun perin arvioitiin. Säästöjen toteuttaminen on ollut haastavaa, mutta olemme löytäneet ratkaisuja, joilla turvataan palvelujen jatkuvuus ja toteutetaan muutokset hallitusti, sanoo toimialajohtaja Miia Palo.

Toimenpiteiden toteutus ja jatkotoimet

Mahdolliset päätökset toimeenpannaan joulukuusta 2025 alkaen, siirtymäajat huomioiden.

Aluehallitus käsittelee talousarviota 1.12.2025 ja aluevaltuusto 8.12.2025 kokouksissaan. Tieto neuvotteluiden jälkeisestä päätöksestä annetaan henkilöstön edustajille sekä henkilöstölle.

Työnantaja jatkaa työllistymistä edistävien toimien valmistelua yhteistyössä TE-palveluiden kanssa.  

Aluevaltuusto päätti 24.11.2025, että palveluverkkoa koskevat päätökset tehdään keväällä 2026. Koska palveluverkkoa ja toimitiloja koskevat muutokset voivat toteutuessaan aiheuttaa olennaisia henkilöstövaikutuksia, asia käsitellään yhteistoimintaneuvotteluissa ennen päätöksentekoa. Neuvotteluita esitetään jatkettavaksi näihin asioihin liittyen jo joulukuussa 2025. 

Lisätietoja: 

Liisa Niiranen, sosiaalijohtaja
Miia Palo, toimialajohtaja
Marjo Kuittinen, henkilöstöjohtaja