Navigation Menu

Talous

h4-ajankohtaista aiheesta-otsikko

Áigeguovdilis dieđut

Asset Publisher

  1. Aluehallituksen kokoustiedote 19.10.2026 pidetystä kokouksesta
    Talousennuste on budjetoitua parempi. Mehiläinen Länsi-Pohjan palvelusopimus päivitetään vastaamaan...

    Aluehallituksen kokoustiedote 19.10.2026 pidetystä kokouksesta

    19.10.2026

    Loga eambbo

    Máhca ovddit siidui

    Aluehallituksen kokoustiedote 19.10.2026 pidetystä kokouksesta

    Koristeellinen.

    19.10.2026

    Talousennuste on budjetoitua parempi. Mehiläinen Länsi-Pohjan palvelusopimus päivitetään vastaamaan Länsi-Pohjan sairaalan uutta toimintaprofiilia. Ylitornion palvelutalon toiminnan muutokset etenevät aluevaltuuston päätettäväksi. Riippumaton arviointi hyvinvointialueen päätöksenteosta käynnistyy.

    Talousennuste on budjetoitua parempi

    Aluehallitus merkitsi tiedoksi Lapin hyvinvointialueen talouden toteuman tammi-elokuulta 2026 sekä päivitetyn tilinpäätösennusteen. Elokuun lopussa hyvinvointialueen kirjanpidollinen ylijäämä oli 18 miljoonaa euroa.

    Tilinpäätösennusteen mukaan vuoden 2026 tulos olisi noin 19,2 miljoonaa euroa ylijäämäinen, mikä on hieman talousarviota parempi. Ennusteen mukaan toimintakulut jäävät budjetoitua pienemmiksi, mikä kertoo talouden sopeuttamistoimien vaikutuksista. Talousennusteeseen liittyy kuitenkin vielä epävarmuustekijöitä. Lopulliseen tulokseen vaikuttaa erityisesti se, miten loppuvuoden aikana suunnitellut talouden tasapainottamis- ja kehittämistoimet etenevät.

    Mehiläinen Länsi-Pohjan palvelusopimus päivitetään vastaamaan Länsi-Pohjan sairaalan uutta toimintaprofiilia

    Aluehallitus hyväksyi äänestyksen jälkeen muutokset Mehiläinen Länsi-Pohja Oy:n palvelusopimukseen osana Länsi-Pohjan sairaalan profiilimuutoksen toimeenpanoa. Sopimusmuutoksen arvioidaan vähentävän henkilöstötarvetta noin 52 henkilötyövuodella ja sen vaikutuksesta palvelusopimuksen kustannukset alenevat vuonna 2027 noin 2,3 miljoonalla eurolla. Lääkäripäivystysjärjestelyihin liittyvien muutosten valmistelu jatkuu edelleen yhteistyössä palveluntuottajan kanssa.

    Ylitornion palvelutalon toiminnan muutokset etenevät aluevaltuuston päätettäväksi

    Aluehallitus esittää äänestyksen jälkeen aluevaltuustolle, että ikääntyneiden asumispalvelut Ylitornion palvelutalolla päättyvät. Taustalla on arvio siitä, että asumispalveluja voidaan järjestää nykyistä keskitetymmin ja tehokkaammin muissa Ylitornion alueen yksiköissä, joissa on vapaita asumispaikkoja.

    Palvelutalon asukkaille järjestetään uusi asumispaikka heidän yksilöllisten tarpeidensa mukaisesti ennen toiminnan päättymistä. Aluehallitus totesi samalla palvelutalon henkilöstöä koskeneet yhteistoimintaneuvottelut päättyneiksi. Tavoitteena on tarjota kaikille työntekijöille korvaava tehtävä Ylitorniolla tai lähialueella.

    Erityisryhmien asumisen ratkaisuja selvitetään edelleen yhteistyössä Ylitornion kunnan kanssa.

    Riippumaton arviointi hyvinvointialueen päätöksenteosta käynnistyy

    Aluehallitus nimesi kolme selvityshenkilöä tekemään riippumattoman arvioinnin Lapin hyvinvointialueen päätöksentekorakenteesta ja delegointikäytännöistä. Selvityksen laativat oikeustieteen kandidaatti Veli Penttilä, valtiotieteiden maisteri, valtiopäiväneuvos Tapani Tölli sekä hallintotieteiden tohtori, yliopistonlehtori Hanna Vakkala.

    Arvioinnin tavoitteena on vahvistaa aluevaltuuston strategista roolia, aluehallituksen mahdollisuuksia ohjata hyvinvointialueen kokonaisuutta sekä virkajohdon edellytyksiä johtaa toimintaa. Selvitys perustuu hyvinvointialueen arviointiryhmän suositukseen ja sen pohjalta valmistellaan tarvittavat muutokset päätöksentekorakenteisiin ja hallintosääntöön.

    Muita päätöksiä

    Aluehallitus merkitsi tiedoksi tytäryhteisöraportin tammi-kesäkuulta 2026. Raportissa tarkastellaan hyvinvointialueen tytäryhtiöiden tavoitteiden toteutumista, taloudellista tilannetta sekä tulevaa kehitystä ja riskejä.

    Aluehallitus käsitteli Pohjois-Suomen hallinto-oikeudelle tehtyihin palveluverkkopäätöksiä koskeviin valituksiin annetut vastaselitykset. Vastaselitykset liittyvät muun muassa Ylitornion, Tervolan, Keminmaan ja Simon kuntien tekemiin valituksiin. Aluehallitus katsoi, ettei vastaselityksissä ole tullut esiin sellaisia uusia seikkoja, joiden vuoksi hyvinvointialueen olisi tarpeen täydentää aiempia lausuntojaan. Valitusasiat etenevät hallinto-oikeuden ratkaistaviksi.

    Merkittiin tiedoksi Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden päätös, jolla hylättiin valitus Lapin hyvinvointialueen vuoden 2025 asiakasmaksuhinnaston vammaispalvelujen ylläpitomaksuista. Hallinto-oikeuden mukaan hyvinvointialueella on oikeus periä laissa tarkoitettu kohtuullinen ylläpitomaksu asumisen tuen ja päivätoiminnan yhteydessä syntyvistä tavanomaisista elämisen kustannuksista.

    Aluehallitus vahvisti muutoksia vaikuttamistoimielinten kokoonpanoihin. Vanhusneuvostoon vahvistettiin Sallan edustajiksi varsinainen jäsen Tuomo Haurunen ja varajäsen Unto Mattila. Lisäksi nuorisovaltuustoon vahvistettiin Kittilän varajäseneksi Viivi Korhonen loppukaudeksi.

    Hyväksyttiin vastaukset valtuustoaloitteisiin, jotka koskivat henkilöstön osallistumismahdollisuuksien lisäämistä talouden tasapainotuksessa ja toiminnan kehittämisessä, erikoissairaanhoidon palveluja koskevaa päätöksentekoa, Sompion palvelualueen perustamista, luottamushenkilöiden vuosipalkkioiden maksamista sekä sairaaloiden toiminnan muutosten vaikutusten arviointia.

    Aluehallitus hyväksyi kevään 2027 kokousaikataulunsa ja esittää aluevaltuustolle kevään 2027 kokousaikataulun hyväksymistä sekä kokousten järjestämistä mahdollisuuksien mukaan eri puolilla Lappia.

    Lisätietoja

    aluehallituksen puheenjohtaja Timo Peisa, timo.peisa.lh@lapha.fi, 040 8410 311
    hyvinvointialuejohtaja Jari Jokela, jari.jokela@lapha.fi, 040 5323 998

    Lue lisää päätöksistä: Esityslistat ja pöytäkirjat

    Koristeellinen. Aluehallituksen kokoustiedote 19.10.2026 pidetystä kokouksesta
    19.10.2026
    Talousennuste on budjetoitua parempi. Mehiläinen Länsi-Pohjan palvelusopimus päivitetään vastaamaan...
    Koristeellinen.

    Aluehallituksen kokoustiedote 19.10.2026 pidetystä kokouksesta


    Talousennuste on budjetoitua parempi. Mehiläinen Länsi-Pohjan palvelusopimus päivitetään vastaamaan Länsi-Pohjan sairaalan uutta toimintaprofiilia. Ylitornion palvelutalon toiminnan muutokset etenevät aluevaltuuston päätettäväksi. Riippumaton arviointi hyvinvointialueen päätöksenteosta käynnistyy.

  2. Hyvinvointialueen talousarvioehdotus: Rahoituksen kasvu ei kata kulujen kasvua
    Lapin hyvinvointialueen ensi vuoden talousarvioehdotuksessa toimintakate on arviointiryhmän vaatiman...

    Hyvinvointialueen talousarvioehdotus: Rahoituksen kasvu ei kata kulujen kasvua

    1.10.2026

    Loga eambbo

    Máhca ovddit siidui

    Hyvinvointialueen talousarvioehdotus: Rahoituksen kasvu ei kata kulujen kasvua

    1.10.2026

    Lapin hyvinvointialueen ensi vuoden talousarvioehdotuksessa toimintakate on arviointiryhmän vaatiman taloussuunnitelman mukaisesti 1,02 miljardia euroa.  Toimintakate on menojen sekä mm. asiakasmaksuista kertyvien tulojen erotus.

    Valtionrahoitusta ennakoidaan ensi vuodelle 1,06 miljardia euroa. Valtionrahoitus kasvaa vain 1,2 % tästä vuodesta, vaikka inflaatio sekä palvelutarpeiden kasvu edellyttäisivät suurempaa kasvua. Esimerkiksi työehtosopimusten mukaisiin palkankorotuksiin on täytynyt varata 2,15 prosentin nousu ja hintojen nousuun vähintään noin 2,7 prosentin nousu tähän vuoteen verrattuna. Siirtymätasaus leikkaa rahoitusta ensi vuonna noin 39 miljoonalla eurolla.

    - Valtionrahoitus kasvaa niukasti, mutta kuitenkin kasvaa. Useilla hyvinvointialueilla rahoituksen kasvu on pyöreä nolla, hyvinvointialuejohtaja Jari Jokela toteaa.

    Säästöjä etsitään perinteisistä keinoista

    Sote-palvelut jatkaa omalääkärijärjestelmän ja digipalvelujen kehittämistä, ikääntyneiden palvelujen palvelurakenteen keventämistä ja lastensuojelupalvelujen siirtämistä omaksi toiminnaksi. Sosiaalipalveluihin tulee ensi vuonna muutoksia myös uuden sosiaalihuoltolain ja lastensuojelulain myötä. Suun terveydenhoidossa on tarkoitus ottaa käyttöön palveluseteli oman toiminnan rinnalle. Erikoissairaanhoidossa isoin muutos tullee olemaan aluevaltuuston jo päättämä Länsi-Pohjan sairaalan profiilimuutos sekä sen vaikutukset ensihoitoon ja Lapin keskussairaalaan.

    Valtio on linjannut asiakasmaksujen nostamisesta, joten useisiin maksuihin suunnitellaan korotuksia. Myös muille hyvinvointialueille ja muille organisaatioille myytävien palvelujen hintoja aiotaan nostaa.

    - Talousarvioehdotus ei sisällä uusia kipeitä päätöksiä tai muutoksia, vaan nyt keskitytään tehtyjen päätösten toimeenpanoon ja palvelujen toiminnan varmistamiseen sekä toiminnan kehittämiseen uusissa rakenteissa, sote-palvelujen toimialajohtaja Miia Palo kertoo.

    Tukipalvelujen suurin muutos on it-palvelujen siirtyminen Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen kanssa yhteiseen tietohallintoon ensi vuoden alkupuolella. Tukipalveluista väheni edellisissä isoissa yt-neuvotteluissa ja organisaatiomuutoksissa noin 300 henkilötyövuotta. Nyt muutamiin kriittisiin toimintoihin, kuten laitehuoltoon, täytyisi varata lisää henkilöitä, jotta potilasturvallisuus ei vaarannu. Toimitilavuokrat pienentyisivät tähän vuoteen verrattuna noin 5,5 miljoonaa euroa.

    Hyvinvointialue pyrkii välttämään laajoja yhteistoimintaneuvotteluja, mutta suppeampia neuvotteluja on toteutettava. Väliaikaisesti lakkautettua henkilöstön työhyvinvointiseteliä ei otettaisi vielä ensi vuonna takaisin, mikä toisi reilun miljoonan euron säästöt.

    - Arviointimenettelyn raamittama talousarvio ensi vuodelle on erittäin tiukka. Suunnitelman realistisuutta tukee tämän vuoden talouden kehitys. Lakisääteiset palvelut pystytään turvaamaan. Tiukka talous jatkuu lähivuodet, ja vaatii työntekijöitten ja päätöksentekijöitten vahvaa sitoutumista toimintojen uudistamiseen, aluehallituksen puheenjohtaja Timo Peisa toteaa.

    Aluehallitus päättää talousarvioesityksestä marraskuussa

    Aluehallitus merkitsi maanantain kokouksessaan tiedoksi tämänhetkiset ehdotukset ensi vuoden talousarvioksi sekä lähivuosien taloussuunnitelmaksi. Hyvinvointialue jatkaa talousarvioehdotuksen työstöä syksyn aikana. Hyvinvointialueen toimielimillä ja vaikuttamistoimielimillä on mahdollisuus antaa lausuntonsa talousarvioehdotuksesta.

    -Talousarvioehdotus on nyt valmistunut hyvissä ajoin, ja poliittiselle käsittelylle on varattu runsaasti aikaa, Jokela mainitsee.

    Varsinaisen talousarvioesityksen aluehallitus tekee marraskuun puolivälissä. Aluevaltuusto käsittelee aluehallituksen talousarvioesitystä kokouksessaan 30. marraskuuta.

    Talousarvioehdotus on nähtävissä aluehallituksen kokouspöytäkirjan liitteenä: Tutustu talousarvioehdotukseen.

    Lisätietoja:

    aluehallituksen puheenjohtaja Timo Peisa, timo.peisa.lh@lapha.fi, 040 8410 311

    hyvinvointialuejohtaja Jari Jokela, jari.jokela@lapha.fi, 040 5323 998

    sosiaali- ja terveyspalvelujen toimialajohtaja Miia Palo, miia.palo@lapha.fi, 040 653 2728

    Hyvinvointialueen talousarvioehdotus: Rahoituksen kasvu ei kata kulujen kasvua
    1.10.2026
    Lapin hyvinvointialueen ensi vuoden talousarvioehdotuksessa toimintakate on arviointiryhmän vaatiman...

    Hyvinvointialueen talousarvioehdotus: Rahoituksen kasvu ei kata kulujen kasvua


    Lapin hyvinvointialueen ensi vuoden talousarvioehdotuksessa toimintakate on arviointiryhmän vaatiman taloussuunnitelman mukaisesti 1,02 miljardia euroa.  Toimintakate on menojen sekä mm. asiakasmaksuista kertyvien tulojen erotus. Valtionrahoitusta ennakoidaan ensi vuodelle 1,06 miljardia euroa. Valtionrahoitus kasvaa vain 1,2 % tästä vuodesta, vaikka inflaatio sekä palvelutarpeiden kasvu edellyttäisivät suurempaa kasvua. Esimerkiksi työehtosopimusten mukaisiin palkankorotuksiin on...

  3. Lapin hyvinvointialue joutui starttaamaan 170 miljoonan euron taakka selässään
    Lapin hyvinvointialueen kustannustaso ylitti hyvinvointialueiden valtakunnallisen keskiarvon merkittävästi,...

    Lapin hyvinvointialue joutui starttaamaan 170 miljoonan euron taakka selässään

    23.6.2026

    Loga eambbo

    Máhca ovddit siidui

    Lapin hyvinvointialue joutui starttaamaan 170 miljoonan euron taakka selässään

    23.6.2026

    Lapin hyvinvointialueen kustannustaso ylitti hyvinvointialueiden valtakunnallisen keskiarvon merkittävästi, mutta ylitys ei johtunut vuonna 2023 tehottomuudesta, vaan valtaosin ulkopuolisista tekijöistä. Perustamisvaiheessa hyvinvointialue sai 170 miljoonan euron alkutaakan, joka johtui siirtymävaiheen ongelmista ja alueen erityisolosuhteista. Tiedot käyvät ilmi hyvinvointialueen tilaamasta ulkopuolisesta tutkimuksesta.

    Hyvinvointialueen käynnistymistä hankaloitti sirpaleinen taustarakenne. Lapissa kuntien väkiluvun keskiarvo oli maan pienin, reilu 8000 asukasta. Lapissa sote-palvelut oli järjestetty lähes kokonaan kuntakohtaisesti erikoissairaanhoitoa lukuun ottamatta. Lisäksi kaksi sairaanhoitopiiriä, joiden kahdella keskussairaalalla ei ollut tehokasta työnjakoa, vaikeuttivat Laphan lähtötilannetta. Alueella ei ollut yhtenäistettyä pohjaa, minkä päälle rakentaa uutta organisaatiota. Monilla muilla hyvinvointialueilla oli taustalla jo paljon valmistelua tai jo toimivia sotekuntayhtymiä.

    Tampereen yliopiston emeritusprofessori Lasse Oulasvirran toteuttaman tutkimuksen mukaan Lapin hyvinvointialueelle siirtyi maan keskiarvoon ja asukasmäärään suhteutettuna paljon varsinkin määräaikaista henkilöstöä, mistä aiheutui noin 95 miljoonaan euron lisäkustannukset. Kunnilta siirtyneet runsaat ja kalliit ulkoistamis- ja ostopalvelusopimukset lisäsivät kustannuksia noin 50 miljoonaa. Hajanainen palveluverkko ja varallaolon ylläpito harvaan asutulla alueella nostivat tilakustannuksia vajaalla 10 miljoonalla valtakunnalliseen keskiarvoon verrattuna. Hajanaiset siirtyvät ICT-järjestelmät lisäsivät aloituskuormaa vajaalla 8 miljoonalla ja pelastuslaitoksen olosuhteet noin 10 miljoonalla hyvinvointialueiden keskimääräisiin kustannuksiin verrattuna.

    – Hyvinvointialue on joutunut tekemään paljon töitä aloituskuorman ja valtion rahoituksen alijäämäisyyden, erityisesti siirtymätasauksen, vuoksi sekä omaehtoisesti että valtion velvoittamana. 170 miljoonaa on iso summa ja vertautuu epäsuorasti alkuvuosina kertyneisiin alijäämiin, tutkija Oulasvirta toteaa.

    Kuntien virheelliset tiedot vääristivät rahoituksen

    Oulasvirran mukaan Lapin kuntien ilmoittamat sote-palvelujen kustannukset olivat todennäköisesti todellisia tarvittavia sotekustannuksia pienemmät.

    Tutkimuksen mukaan kuntien toiminnassa oli viitteitä tahallisuudesta, sillä kunnilla oli taloudellinen intressi välttää mahdollisimman paljon oman rahoituksen siirtymistä hyvinvointialueelle sote-uudistuksen jälkeen. Joissakin kunnissa palveluja, kuten lastensuojelua, ei järjestetty lain mukaisesti, mikä pienensi kuntien ilmoittamia nettokustannuksia.

    Syynä virheellisiin kulutietoihin olivat myös pienten kuntien rajalliset resurssit oikeiden tietojen laskemisessa ja antamisessa. Pienissä kunnissa työntekijät saattoivat työskennellä useissa eri tehtävissä, mikä vaikeutti todellisten henkilöstökulujen kohdentamista.

    Valtiovarainministeriö ja Valtiokonttori eivät käytännössä tarkistaneet, että kuntien ilmoittamat nettokustannukset kohdistuivat oikein niin sanotun Aura-käsikirjan ohjeistamille palveluluokille. Oletus oli, että kunnat noudattivat annettuja luokitteluohjeita ja tarkistuspyyntöjä. Hyvinvointialueella taas ei ollut todellista mahdollisuutta tarkistaa Lapin 21 kunnan ilmoittamia tietoja.

    Kuntien loppuvuonna 2022 ilmoittama siirtyvän henkilöstön määrä ei pitänyt paikkansa, vaan kunnista siirtyi aloituksen yhteydessä 650 työntekijää, joista hyvinvointialue ei valmisteluvaiheessa tiennyt. Virheellisten tietojen vuoksi todellinen henkilöstön tilannekuva saattoi valmistua vasta ensimmäisen vuoden elokuussa.

    Osa kunnista lykkäsi investointeja, jolloin siirtyvät sote-kulut näyttivät pieniltä. Vaikutus oli hyvinvointialueelle kaksin verroin tuhoisa, sillä lykkääminen sekä pienensi valtionrahoitusta että kasvatti korjausvelkaa eli hyvinvointialueen tulevia kustannuksia.

    Osa kunnista teki viime hetkillä pitkiä sopimuksia ostopalveluista ja vuokratiloista. Kustannukset eivät ehtineet näkyä täysimääräisesti kuntien menoissa, mutta velvoittivat hyvinvointialuetta, vaikka olisivat käyneet hyvinvointialueelle tarpeettomiksi.

    Kuntien ilmoittamien tietojen perusteella valtio supisti hyvinvointialueen rahoitusta niin sanotulla siirtymätasausleikkauksella. Siirtymätasaus on leikannut hyvinvointialueen rahoitusta vuosina 2023-2025 jo noin 157 miljoonaa euroa. Summa on 91 prosenttia hyvinvointialueen alijäämistä.

    – Meidän tänä vuonna saamasta laskennallisesta valtionrahoituksesta kertyy asukastiheyden perusteella sote-palveluissa 121,6 miljoonaa ja pelastustoimessa 7,9 miljoonaa, eli yhteensä 129,5 miljoonaa, joka on noin 12 % rahoituksesta. Voidaan arvioida, että asukastiheyden perusteella tuleva rahoitus riittäisi kompensoimaan Lapin alueen laajuuden ja pitkät välimatkat. Siirtymätasaus kuitenkin leikkaa valtionrahoituksesta 45,6 miljoonaa, joka vastaa yli kolmannesta asukastiheyden perusteella määräytyvästä rahoituksesta, hyvinvointialuejohtaja Jari Jokela summaa.

    Lue raportti tästä

    Siirtymävaiheen raportti (pdf)

    Siirtymävaiheen raportti, esittelydiat (pdf)

    Lue lisää aiheesta

    Tutkimus: Hyvinvointialueen valtionrahoitusta täytyy korjata ja vahvistaa - Lapin hyvinvointialue

    Lapin hyvinvointialue joutui starttaamaan 170 miljoonan euron taakka selässään
    23.6.2026
    Lapin hyvinvointialueen kustannustaso ylitti hyvinvointialueiden valtakunnallisen keskiarvon merkittävästi,...

    Lapin hyvinvointialue joutui starttaamaan 170 miljoonan euron taakka selässään


    Lapin hyvinvointialueen kustannustaso ylitti hyvinvointialueiden valtakunnallisen keskiarvon merkittävästi, mutta ylitys ei johtunut vuonna 2023 tehottomuudesta, vaan valtaosin ulkopuolisista tekijöistä. Perustamisvaiheessa hyvinvointialue sai 170 miljoonan euron alkutaakan, joka johtui siirtymävaiheen ongelmista ja alueen erityisolosuhteista. Tiedot käyvät ilmi hyvinvointialueen tilaamasta ulkopuolisesta tutkimuksesta.