Jorgale dan viidáse siiddui

Neuropiirteisten lasten ja perheiden tukena – NepsyTuki Lappi kokoaa osaajat yhteen

NepsyTuki Lappi -hankkeessa tavoitteena on edistää neuropiirteisten lasten, nuorten ja perheiden varhaisen tuen toteutumista koordinoidun toimintamallin avulla. Eri kentillä (hyvinvointialue, sivistys, järjestöt ja yksityiset toimijat) toimivat ammattilaiset ovat kokoontuneet yhteen rakentamaan ohjeistusta, miten nepsyosaajia voitaisiin hyödyntää perheiden sekä varhaiskasvatuksen ja peruskoulujen toimijoiden apuna.

–On ollut ilo saada useita yhteydenottoja ja käydä keskusteluja eri tahoilla toimivien asiantuntijoiden kanssa. Kaikkia yhdistää kehitysmyönteisyys, halu auttaa ja omaa osaamista jaetaan mielellään. Yhdessä tekemällä ja mahdollisimman laajasti nepsyasioita tarkastelemalla pyritään tuomaan jo käytössä olevia menetelmiä helpommin kaikkien saataville ja tietoisuuteen. Yhteistyö eri toimijoiden kanssa on ollut helppoa ja antoisaa, projektin koordinaattori Kirsi Taskinen kommentoi ensimmäisten työkuukausien kokemuksiaan.

Tavoitteena on myös selkeyttää, mistä neuropiirteiset lapset, nuoret ja perheet saisivat tukea varhaisessa vaiheessa, mielellään omalta alueelta tai etäyhteyksien avulla. Nepsytietoa ja -materiaalia pyritään selkeyttämään helpommin kaikkien löydettäväksi. Lisäksi pohditaan pitkien lähetejonojenkin rinnalle erilaisia ratkaisuja kuten mahdollisuutta osallistua vertaistuelliseen vanhempainryhmään.
Huolta ovat herättäneet muun muassa se, miten tämä kehitystyö ja toimintamalli tulee käyttöön ja onko kehitystyö pysyvää. Keskusteluissa nousee esiin muun muassa tiedottamisen tärkeys ja tietoisuuden lisääminen, tuki menetelmien ja materiaalien käytössä sekä yhdyshenkilön merkittävä rooli lapsen tai nuoren kuntoutuspolulla koordinoijana.

– Nepsy-osaajapoolin ammattilainen voisi olla hetkellinen tuki ja apu perheen tilanteessa, mutta vastuu pitkällä tähtäimellä on lapsen/nuoren hoidosta vastaavalla verkostolla, Taskinen kertoo.

Toimintamalli vuoden 2025 aikana, pilotti keväällä 2026

Tavoitteena on, että toimintamalli saadaan luotua vuoden 2025 loppuun mennessä ja nepsyosaajien hyödyntämistä pilotoidaan kevään 2026 aikana yhteistyössä Tornion varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen sekä Rovaniemen peruskoulujen kanssa. Pilotoinnin ja siitä saadun kokemuksen perusteella ohjeistusta viimeistellään, jonka jälkeen malli tulisi laajasti käyttöön Lapin alueella.

– Ja kyllä, tässä tavoitellaan pysyvää toimintaa, ei hetkellistä hankeaikaista kokeilua. VASA2-hankkeessa on tehty perusteellista työtä varhaisen tuen ja nepsypalvelupolun mallintamiseen ja siitä on hyvä jatkaa, Taskinen kommentoi.

Ammattilainen: Ilmoita nepsy-osaamisesi kyselylomakkeella

Alueen nepsy-osaajia on kartoitettu kyselylomakkeen avulla. Kyselyyn on tullut hyvin vastauksia, mutta kyselyaikaa jatketaan vielä 15.11 saakka. Lomakkeen avulla kootaan nepsy-osaajat yhteen, kartoitetaan osaamista sekä mahdollisuutta ja halukkuutta olla nepsy-osaajaverkoston toimintamallin kehittämisessä ja nepsy-osaajapoolin toiminnassa (esimerkiksi nepsy-valmennus, toimintakyvyn arviointi, kuntoutus, konsultaatio) mukana. Nepsyosaajatoiminnasta kiinnostuneet voivat olla jatkossakin yhteydessä Kirsi Taskiseen. Nepsy-osaajapooliin toimintaan pääsee mukaan myöhemminkin ilmoittautumalla Kirsille.

Linkki kyselylomakkeelle

– Olen kiitollinen ja koen olevani etuoikeutettu, kun saan työskennellä näin laajasti eri vastuualueita (hyvinvointialue, kunnat, järjestöt, yksityiset toimijat) edustavien ammattilaisten kanssa. Opin paljon erilaisista näkökulmista ja mitä asioita tulisi huomioida eri rooleissa toimivien näkökulmasta, kaiken keskipisteenä kuitenkin lapsi, nuori ja perhe. Tyypilliset auttamiskeinot kuten arjen strukturointi, visualisointi, ennakointi, omien vahvuuksien tunnistaminen, voivat auttaa ja tukea ihan ketä tahansa, Taskinen kertoo.

Varhaisen tuen toimintamallin työpajatapaaminen on keskiviikkona 19.11 klo 9-13. Jos haluat olla mukana viimeistelemässä neuropiirteisten lasten, nuorten ja perheiden varhaisen tuen toteutumista, olet lämpimästi tervetullut etänä toteutettavaan työpajaan mukaan. Teams-kutsun saat Kirsiltä.

NeTu-hanke on osa valtakunnallista Kelan rahoittamaa Kirjo-projektia (Kirjo= kuntoutus neurokirjon lasten ja nuorten arjessa)

NeTu-hankkeen toteutumisesta vastaa koordinaattori Kirsi Taskinen, kirsi.taskinen@lapha.fi

Jorgale dan viidáse siiddui

Robotiikka tukee hyvinvointialueiden uudistumista ja helpottaa arkea

Lapin keskussairaalan sairaala-apteekin varastorobotti. Kuva: Jarno Niemi.

Suomen hyvinvointialueet elävät murroksessa, jossa kasvava palvelutarve ja rajalliset resurssit haastavat arjen toimintaa. Robotiikka tarjoaa konkreettisia ratkaisuja sekä asiakkaiden että ammattilaisten tueksi – esimerkiksi ikääntyneiden arjen helpottamiseen, henkilöstön kuormituksen keventämiseen ja palvelujen saavutettavuuden parantamiseen.

Lapin hyvinvointialueen tutkimusjohtaja Jaana Leinonen ja ICT-projektipäällikkö Nina Viiri kävivät Lapin Yliopiston järjestämässä Arctic RoboWelfare -seminaarissa 29.10.2025 puhumassa digitalisaation johtamisesta, jossa robotiikka on olennainen osa, ja esittelemässä Lapin hyvinvointialueen robotiikan kehittämistä.

– Robotiikka ei ole pelkästään teknologiaa tai keino säästää kustannuksia. Se on osa palvelujärjestelmän uudistamista, jossa asiakas, ammattilainen ja järjestelmä voivat toimia entistä paremmin yhdessä, toteaa Jaana Leinonen.

Myös kansalliset ja kansainväliset strategiat, kuten sosiaali- ja terveysministeriön sote-digitalisaatiostrategia 2023–2025, korostavat digitalisaation merkitystä sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa. Robotiikka on keskeinen osa tätä kehitystä – erityisesti ennaltaehkäisevän tuen, työn automatisoinnin ja asiakasvuorovaikutuksen alueilla.

Hyvinvointialueiden strategioissa robotiikan potentiaali on tunnistettu, mutta sen käytännön hyödyntämisessä on vielä eroja. Taloudelliset rajoitteet ja muutosjohtamisen haasteet hidastavat edistymistä monin paikoin.

Lapin hyvinvointialueella hyödynnetään jo monenlaista robotiikkaa

Lapin paikkakunnilla robotiikkaa oli vaihtelevasti käytössä jo ennen hyvinvointialueen aloittamista. Kunnissa, joissa robotiikan käyttöönottoon panostettiin ja vastuuhenkilöillä oli riittävästi aikaa työhönsä, robotit saatiin tehokkaammin käyttöön ja niistä saavutettiin enemmän hyötyjä.

Nykyään Lapin hyvinvointialueella hyödynnetään laajasti robotiikkaa; esimerkiksi Evondos- ja Axitare-lääkeautomaatteja on käytössä jo sadoilla asiakkailla, ja niiden avulla on voitu vähentää käyntejä, parantaa lääkehoidon turvallisuutta ja tukea asiakkaiden itsenäistä elämää.

Robotiikkaa hyödynnetään myös Lapin keskussairaalan sairaala-apteekissa, jossa on käytössä keräilyvarastoautomaatti, antibioottirobotti ja hyllystöhissi. Ensin mainittu pystyy esimerkiksi inventoimaan sisällään olevat lääkepakkaukset, mikä vähentää ihmistyötä huomattavasti. Antibioottirobotti lisää huomattavasti käyttökuntoon saattamisen tehokkuutta ja hyllystöhissi vähentää askelia logistiikassa. 

Lisäksi robotiikkaa löytyy muun muassa puhtauspalveluista. Yhdistelmäkonerobotti pesee käytäviä Lapin keskussairaalassa ja Pulkamontien terveysasemalla, ja robotti-imurit hoitavat imuroinnin Lapin keskussairaalan pukuhuoneissa. Myös suojavaatteiden haku ja palautus on automatisoitu vaateautomaatilla.

– Proviisori Hannes Niinikoski Lapin keskussairaalan sairaala-apteekista on todennut, että automaatit ovat tietysti hyvä lisä ja tehostavat työntekoa, mutta liiallinen riippuvuus niistä voi myös vaikuttaa negatiivisesti organisaation resilienssiin. Joku varajärjestelmä pitää aina olla olemassa, mikäli automaatit eivät toimi, muistuttaa myös Viiri.

Onnistunut robotiikka vaatii suunnitelmallisuutta, kokeilun rohkeutta ja avointa viestintää

– Onnistunut robotiikan käyttöönotto edellyttää vahvaa johtamisosaamista, toimintarakenteiden ja prosessien uudistamista sekä toimintakulttuurin muutosta. Kehittämisen ytimessä on rohkeus kokeilla uutta – pilotoida, arvioida vaikutuksia ja oppia, sanoo Leinonen.

– Täytyy olla myös nimetyt vastuuhenkilöt, jotka ohjaavat ja kouluttavat henkilöstöä, sekä selkeää viestintää robotiikan hyödyistä ja rohkeutta kokeilla uusia pilotteja, jatkaa Viiri.

Robotiikka ei ole vain tekninen ratkaisu, vaan se muuttaa työn sisältöä, rooleja ja asiakaskokemusta. Siksi on tärkeää tarkastella sen vaikutuksia monesta näkökulmasta – myös eettisesti ja sosiaalisesti.
 

Jorgale dan viidáse siiddui

Hanketyöllä edistetään työterveyshuoltojen ja mielenterveyspalvelujen yhteistyötä ja vahvistetaan työterveyshuollon ensilinjan mielenterveysosaamista

Lapin hyvinvointialueella helmikuussa 2025 alkanut Terapiat etulinjaan työterveyden tukena -hanke on osa kansallista kehittämistyötä, jonka tavoitteena on vähentää mielenterveyssyistä johtuvaa työkyvyttömyyttä Suomessa. Hanke on edennyt viimeiseen vaiheeseensa ja lähestyy päättymistään vuoden lopussa.

Lapin hyvinvointialueella hankkeessa keskitytään erityisesti kahteen kokonaisuuteen:

1. Vahvistetaan työterveyshuollon hoidon tarpeen arviointiprosessia kouluttamalla ammattilaisia hyödyntämään Terapianavigaattoria, sekä lisätään työterveyshuollon mahdollisuuksia tarjota nopeasti alkavaa psykososiaalista tukea kouluttamalla etenkin työterveyshoitajia matalan kynnyksen menetelmä ohjattu omahoitoon.
2. Tuetaan hyvinvointialueen mielenterveys- ja riippuvuuspalvelujen ja työterveyshuollon yhteistyötä hoitoketjujen yhteensovittamiseksi.

Hankkeen myötä osa Lapin alueella toimivista työterveyshuolloista ovat ottaneet tai ottamassa Terapianavigaattorin ja ensijäsennyksen osaksi palveluitaan. Työterveyshoitajia on lisäksi koulutettu hyödyntämään Mielenterveystalo.fi-sivuston omahoito-ohjelmia tukena asiakkaiden jaksamiseen ja mielenterveyden vahvistamiseen. Nämä Terapiat etulinjaan -mallin mukaiset varhaisen tuen keinot ovat linjassa hyvinvointialueen mielenterveys- ja riippuvuuspalvelujen kanssa.

Loppuvuoden aikana Lapin hyvinvointialue ja hanke tekevät tiivistä yhteistyötä mielenterveys- ja työterveyspalvelujen yhteistyön kehittämiseksi. Yhteistyön edistämisellä pyritään sujuvoittamaan Lapissa asuvien liikkumista työterveyshuollon ja mielenterveyspalveluiden välillä. Nykytilannetta ja kehittämistarpeita on kartoitettu, ja tulosten perusteella on tunnistettu tarve vahvistaa yhteistyötä ja luoda uusia toimintatapoja.

Kehittämistyötä jatketaan loppusyksyn aikana monialaisissa työpajoissa, joissa tavoitteena on löytää konkreettisia keinoja yhteistyön edistämiseksi ja laatia kuvaus asiakkaan hoitopolusta eri toimijoiden välillä. Kehittämistyötä ja siitä seuraavia suunnitelmia tehdään tiiviissä yhteistyössä Lapin hyvinvointialueen kanssa loppuvuoden ajan.

Tietoa hankkeesta

Terapiat etulinjaan -toimintamalli työterveyshuollon tukena ja hyvinvointialueyhteistyön edistäjänä on vuoden 2025 aikana toteutettava yhteiskehittämishanke. Sen tavoitteena on vähentää mielenterveyssyistä johtuvaa työkyvyttömyyttä Suomessa. Hanke toteuttaa STM:n Työelämän mielenterveysohjelmaa (Suomen kestävän kasvun ohjelma), ja se saa rahoituksensa Euroopan unionin kertaluonteisesta elpymisvälineestä (Next Generation EU).

Hanke toteutetaan laajassa kansallisessa yhteistyössä hyvinvointialueiden, työterveyshuollon, Työterveyslaitoksen ja muiden asiantuntijatahojen kanssa. Hanketta koordinoi HUS Psykiatrian Terapiat etulinjaan -toimintamalli.

Lue lisää hankkeesta: Terapiat etulinjaan -hanke - Lapin hyvinvointialue