Máhca ovddit siidui

Robotiikka tukee hyvinvointialueiden uudistumista ja helpottaa arkea

Lapin keskussairaalan sairaala-apteekin varastorobotti. Kuva: Jarno Niemi.

Suomen hyvinvointialueet elävät murroksessa, jossa kasvava palvelutarve ja rajalliset resurssit haastavat arjen toimintaa. Robotiikka tarjoaa konkreettisia ratkaisuja sekä asiakkaiden että ammattilaisten tueksi – esimerkiksi ikääntyneiden arjen helpottamiseen, henkilöstön kuormituksen keventämiseen ja palvelujen saavutettavuuden parantamiseen.

Lapin hyvinvointialueen tutkimusjohtaja Jaana Leinonen ja ICT-projektipäällikkö Nina Viiri kävivät Lapin Yliopiston järjestämässä Arctic RoboWelfare -seminaarissa 29.10.2025 puhumassa digitalisaation johtamisesta, jossa robotiikka on olennainen osa, ja esittelemässä Lapin hyvinvointialueen robotiikan kehittämistä.

– Robotiikka ei ole pelkästään teknologiaa tai keino säästää kustannuksia. Se on osa palvelujärjestelmän uudistamista, jossa asiakas, ammattilainen ja järjestelmä voivat toimia entistä paremmin yhdessä, toteaa Jaana Leinonen.

Myös kansalliset ja kansainväliset strategiat, kuten sosiaali- ja terveysministeriön sote-digitalisaatiostrategia 2023–2025, korostavat digitalisaation merkitystä sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa. Robotiikka on keskeinen osa tätä kehitystä – erityisesti ennaltaehkäisevän tuen, työn automatisoinnin ja asiakasvuorovaikutuksen alueilla.

Hyvinvointialueiden strategioissa robotiikan potentiaali on tunnistettu, mutta sen käytännön hyödyntämisessä on vielä eroja. Taloudelliset rajoitteet ja muutosjohtamisen haasteet hidastavat edistymistä monin paikoin.

Lapin hyvinvointialueella hyödynnetään jo monenlaista robotiikkaa

Lapin paikkakunnilla robotiikkaa oli vaihtelevasti käytössä jo ennen hyvinvointialueen aloittamista. Kunnissa, joissa robotiikan käyttöönottoon panostettiin ja vastuuhenkilöillä oli riittävästi aikaa työhönsä, robotit saatiin tehokkaammin käyttöön ja niistä saavutettiin enemmän hyötyjä.

Nykyään Lapin hyvinvointialueella hyödynnetään laajasti robotiikkaa; esimerkiksi Evondos- ja Axitare-lääkeautomaatteja on käytössä jo sadoilla asiakkailla, ja niiden avulla on voitu vähentää käyntejä, parantaa lääkehoidon turvallisuutta ja tukea asiakkaiden itsenäistä elämää.

Robotiikkaa hyödynnetään myös Lapin keskussairaalan sairaala-apteekissa, jossa on käytössä keräilyvarastoautomaatti, antibioottirobotti ja hyllystöhissi. Ensin mainittu pystyy esimerkiksi inventoimaan sisällään olevat lääkepakkaukset, mikä vähentää ihmistyötä huomattavasti. Antibioottirobotti lisää huomattavasti käyttökuntoon saattamisen tehokkuutta ja hyllystöhissi vähentää askelia logistiikassa. 

Lisäksi robotiikkaa löytyy muun muassa puhtauspalveluista. Yhdistelmäkonerobotti pesee käytäviä Lapin keskussairaalassa ja Pulkamontien terveysasemalla, ja robotti-imurit hoitavat imuroinnin Lapin keskussairaalan pukuhuoneissa. Myös suojavaatteiden haku ja palautus on automatisoitu vaateautomaatilla.

– Proviisori Hannes Niinikoski Lapin keskussairaalan sairaala-apteekista on todennut, että automaatit ovat tietysti hyvä lisä ja tehostavat työntekoa, mutta liiallinen riippuvuus niistä voi myös vaikuttaa negatiivisesti organisaation resilienssiin. Joku varajärjestelmä pitää aina olla olemassa, mikäli automaatit eivät toimi, muistuttaa myös Viiri.

Onnistunut robotiikka vaatii suunnitelmallisuutta, kokeilun rohkeutta ja avointa viestintää

– Onnistunut robotiikan käyttöönotto edellyttää vahvaa johtamisosaamista, toimintarakenteiden ja prosessien uudistamista sekä toimintakulttuurin muutosta. Kehittämisen ytimessä on rohkeus kokeilla uutta – pilotoida, arvioida vaikutuksia ja oppia, sanoo Leinonen.

– Täytyy olla myös nimetyt vastuuhenkilöt, jotka ohjaavat ja kouluttavat henkilöstöä, sekä selkeää viestintää robotiikan hyödyistä ja rohkeutta kokeilla uusia pilotteja, jatkaa Viiri.

Robotiikka ei ole vain tekninen ratkaisu, vaan se muuttaa työn sisältöä, rooleja ja asiakaskokemusta. Siksi on tärkeää tarkastella sen vaikutuksia monesta näkökulmasta – myös eettisesti ja sosiaalisesti.
 

Máhca ovddit siidui

Hanketyöllä edistetään työterveyshuoltojen ja mielenterveyspalvelujen yhteistyötä ja vahvistetaan työterveyshuollon ensilinjan mielenterveysosaamista

Lapin hyvinvointialueella helmikuussa 2025 alkanut Terapiat etulinjaan työterveyden tukena -hanke on osa kansallista kehittämistyötä, jonka tavoitteena on vähentää mielenterveyssyistä johtuvaa työkyvyttömyyttä Suomessa. Hanke on edennyt viimeiseen vaiheeseensa ja lähestyy päättymistään vuoden lopussa.

Lapin hyvinvointialueella hankkeessa keskitytään erityisesti kahteen kokonaisuuteen:

1. Vahvistetaan työterveyshuollon hoidon tarpeen arviointiprosessia kouluttamalla ammattilaisia hyödyntämään Terapianavigaattoria, sekä lisätään työterveyshuollon mahdollisuuksia tarjota nopeasti alkavaa psykososiaalista tukea kouluttamalla etenkin työterveyshoitajia matalan kynnyksen menetelmä ohjattu omahoitoon.
2. Tuetaan hyvinvointialueen mielenterveys- ja riippuvuuspalvelujen ja työterveyshuollon yhteistyötä hoitoketjujen yhteensovittamiseksi.

Hankkeen myötä osa Lapin alueella toimivista työterveyshuolloista ovat ottaneet tai ottamassa Terapianavigaattorin ja ensijäsennyksen osaksi palveluitaan. Työterveyshoitajia on lisäksi koulutettu hyödyntämään Mielenterveystalo.fi-sivuston omahoito-ohjelmia tukena asiakkaiden jaksamiseen ja mielenterveyden vahvistamiseen. Nämä Terapiat etulinjaan -mallin mukaiset varhaisen tuen keinot ovat linjassa hyvinvointialueen mielenterveys- ja riippuvuuspalvelujen kanssa.

Loppuvuoden aikana Lapin hyvinvointialue ja hanke tekevät tiivistä yhteistyötä mielenterveys- ja työterveyspalvelujen yhteistyön kehittämiseksi. Yhteistyön edistämisellä pyritään sujuvoittamaan Lapissa asuvien liikkumista työterveyshuollon ja mielenterveyspalveluiden välillä. Nykytilannetta ja kehittämistarpeita on kartoitettu, ja tulosten perusteella on tunnistettu tarve vahvistaa yhteistyötä ja luoda uusia toimintatapoja.

Kehittämistyötä jatketaan loppusyksyn aikana monialaisissa työpajoissa, joissa tavoitteena on löytää konkreettisia keinoja yhteistyön edistämiseksi ja laatia kuvaus asiakkaan hoitopolusta eri toimijoiden välillä. Kehittämistyötä ja siitä seuraavia suunnitelmia tehdään tiiviissä yhteistyössä Lapin hyvinvointialueen kanssa loppuvuoden ajan.

Tietoa hankkeesta

Terapiat etulinjaan -toimintamalli työterveyshuollon tukena ja hyvinvointialueyhteistyön edistäjänä on vuoden 2025 aikana toteutettava yhteiskehittämishanke. Sen tavoitteena on vähentää mielenterveyssyistä johtuvaa työkyvyttömyyttä Suomessa. Hanke toteuttaa STM:n Työelämän mielenterveysohjelmaa (Suomen kestävän kasvun ohjelma), ja se saa rahoituksensa Euroopan unionin kertaluonteisesta elpymisvälineestä (Next Generation EU).

Hanke toteutetaan laajassa kansallisessa yhteistyössä hyvinvointialueiden, työterveyshuollon, Työterveyslaitoksen ja muiden asiantuntijatahojen kanssa. Hanketta koordinoi HUS Psykiatrian Terapiat etulinjaan -toimintamalli.

Lue lisää hankkeesta: Terapiat etulinjaan -hanke - Lapin hyvinvointialue

Máhca ovddit siidui

Kysely saamenkielisten digitaalisten sosiaali- ja terveyspalveluiden tarpeesta

Lapin hyvinvointialueella on alkanut saamenkielisten digipalveluiden kehittämishanke. Hanke toteuttaa kyselyn, joka selvittää saamenkielisten digitaalisten palveluiden tarvetta koko Suomen alueella.

Lapin hyvinvointialue kehittää digitaalisia sosiaali- ja terveyspalveluita ja valmistelee parhaillaan uuden digiasiointialustan käyttöönottoa. Myös saamenkielisten digitaalisten palveluiden kehittäminen on aloitettu, jotta yhdenvertainen saatavuus saamenkielisten palveluiden osalta toteutuu. Ensimmäisten saamenkielisten palveluiden pilotointi digiasiointialustalla tapahtuu syksyllä 2025. 

Hanke toteuttaa kyselyn, jonka avulla selvitetään saamenkielisten digitaalisten palveluiden tarvetta ja vastaajien aiempia kokemuksia digitaalisten palveluiden ja saamenkielisten palveluiden käytöstä. Kyselystä saatavaa tietoa käytetään saamenkielisten digitaalisten sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämiseen koko Suomessa.

Sähköiseen kyselyyn vastataan anonyymisti. Kyselyyn voi vastata koltan-, inarin-, pohjoissaamen ja suomen kielellä.  Vastaamisaika 12.-26.5.2025.

Pääset vastaamaan kyselyyn tämän linkin kautta.

***************

Gažadeapmi sámegielat digitála sosiála- ja dearvvašvuođabálvalusaid dárbbus

Lappi buresveadjinguovllus lea álgán sámegielat digibálvalusaid ovddidanprošeakta. Prošeakta čađaha gažadeami, mii čielggada sámegielat digitála bálvalusaid dárbbu olles Suomas.

Lappi buresveadjinguovlu ovddida digitála sosiála- ja dearvvašvuođabálvalusaid ja aiddo válmmaštallá ođđa digiáššiiddikšunvuođu atnuiváldima. Maiddái sámegielat digitála bálvalusaid ovddideapmi lea álggahuvvon, vai lea vejolaš ovttaveardásaččat oažžut sámegielat bálvalusaid. Vuohččan sámegielat bálvalusat iskojuvvojit digiáššiiddikšunvuođus čakčat 2025. 

Prošeakta čađaha gažadeami, man veahkil čielggaduvvojit sámegielat digitála bálvalusaid dárbu ja vástideaddjiid ovddit vásáhusat digitála bálvalusaid ja sámegielat bálvalusaid geavaheamis. Dieđut, maid oažžut gažadeami bokte, geavahuvvojit sámegielat digitála sosiála- ja dearvvašvuođabálvalusaid ovddideapmái oppa Suomas.

Elektrovnnalaš gažadeapmái vástiduvvo anonymalaččat. Gažadeapmái sáhttá vástidit nuortalaš-, anáraš-, davvisámegillii ja suomagillii. Vástidanáigi 12.-26.5.2025. 

Gažadeapmái beasat dán liŋkka bokte

Iiris Johansen-Suopajärvi
Suunnittelija
Saamenkielisten digipalveluiden kehittäminen
Lapin hyvinvointialue
040 4855 876
iiris.johansen-suopajarvi@lapha.fi