Máhca ovddit siidui

Elintapaohjauksen yhteistyö edistää lappilaisten hyvinvointia

Lapin elintapaohjauksen yhteistyömallissa vähän liikkuva sekä tyypin 2 diabetes tai sydänsairausriskissä oleva asukas voidaan ohjata terveydenhuollosta kunnan elintapaohjaukseen, terveydentilan seurannan tapahtuessa terveydenhuollossa. Tavoitteena on, että yhteistyössä toteutettavan elintapaohjauksen jälkeen asukkaalla on riittävät mahdollisuudet terveyttä edistävien elintapojen jatkamiseen osana omaa arkeaan.

Lapin hyvinvointialueen ja kuntien välistä elintapaohjauksen yhteistyötä on kehitetty Tukea jaksamiseen elintapaohjauksen keinoin – ravitsemuksen ja liikunnan edistämisen koordinaatio- ja yhdyspintarakenteen kehittäminen Lapissa -hankkeessa kahden vuoden ajan. Kehittämistyön pääasiallisena tavoitteena on ollut luoda elintapaohjauksen yhteistyömalli Lapin hyvinvointialueen ja kuntien välille yhteisten asukkaiden hyvinvoinnin edistämiseksi. Kaikki Lapin kunnat ovat osallistuneet yhteiseen kehittämiseen, ja elintapaohjauksen yhteistyösopimus on hankeaikana tehty Muonion, Kemin, Ranuan, Savukosken, Utsjoen ja Tervolan kanssa.

Hankkeessa kehitetyssä elintapaohjauksen yhteistyömallissa, ”elintapaohjauspolussa”, elintavat otetaan puheeksi terveydenhuollossa. Mikäli asukkaalla on kohonnut riski sairastua tyypin 2 diabetekseen tai sydän- ja verisuonisairauksiin ja hän liikkuu terveytensä kannalta liian vähän, niin hänelle tarjotaan mahdollisuutta osallistua kunnan elintapaohjaukseen. Kunnassa tapahtuva elintapaohjausprosessi painottuu liikuntaneuvontaan ja kestää asukkaan tarpeen mukaan 6–12 kuukautta. Terveydenhuollossa järjestetään asukkaalle sovitut kontrollikäynnit terveydentilaan perustuen. 

-Väestön liikkumisen edistämiselle on valtava tarve sekä hyvinvointialueen että kuntien näkökulmasta. Alle puolet aikuisista liikkuu terveytensä kannalta riittävästi huolimatta siitä, että tutkimusnäyttö liikkumisen ja useimpien pitkäaikaissairauksien osalta on hyvin vahva. UKK-instituutti on arvioinut, että liian vähäisen liikkumisen kustannukset Lapissa ovat 54 ja liiallisen paikallaanolon 59 miljoonaa euroa vuodessa. Kustannukset syntyvät paitsi kasvaneesta sote-palveluiden tarpeesta, niin myös kuntien elinvoimaan vaikuttavista tekijöistä, kuten lisääntyneistä sairauspoissaoloista, työkyvyttömyydestä ja tuloverojen menetyksestä, erityisasiantuntija Miia Länsitie toteaa.

Elintapaohjauksen yhteistyömallin lisäksi hankkeessa on edistetty paikallisen tason yhteistyötä elintapaohjauksen verkoston sekä vastinparityöskentelyn avulla sekä vahvistettu kuntien ja hyvinvointialueen ammattilaisten osaamista liikkumisen ja ravitsemuksen edistämisessä. Elintapaohjauksen yhteistyön koetaan kehittyneen hankeaikana. Jatkokehittämistarpeina tunnistetaan muun muassa yhteistyötä vahvistavien johtamiskäytäntöjen kehittäminen, elintapaohjauksen sisältöjen yhtenäistäminen sekä riittävien henkilöstöresurssien turvaaminen.

Lue lisää elintapaohjauksen hankkeesta

Máhca ovddit siidui

Hyvinvointialue, kunnat ja järjestöt neuvottelivat yhteistyöstä lappilaisten terveellisten elintapojen edistämiseksi

Lapin hyvinvointialueen, kuntien ja järjestöjen vuosittaiset, lakisääteiset hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen neuvottelut toteutettiin huhti-toukokuussa 2026. Neuvotteluissa sovittiin yhteistyöstä lappilaisten terveellisten elintapojen tukemiseksi.

Hyvinvointialueella ja kunnilla on lakisääteinen velvoite tehdä yhteistyötä asukkaiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi. Yksi yhteistyön muodoista on vuosittain toteutettava hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen yhteistyöneuvottelu, joka toteutetaan Lapin hyvinvointialueen, kuntien ja järjestöjen yhteistyönä. Neuvottelujen tavoitteena on sopia yhteisistä suuntaviivoista ja päämääristä väestön terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi.

Tänä vuonna neuvotteluprosessia kehitettiin hyvinvointialueen, kuntien ja järjestöjen yhteistyönä jo ennen neuvottelupäivää. Yhteiskehittämisen tuloksena hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen neuvottelut päätettiin rajata Lapin alueellisen hyvinvointi- ja turvallisuussuunnitelman 2026–2029 painopisteiden mukaisesti. Aihetta rajaamalla tavoitteena oli helpottaa neuvotteluihin valmistautumista, päästä lähemmäksi hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyön konkretiaa ja sopia aidosti yhteistyön linjauksista ja toimenpiteiden jatkotyöstöstä.  

Yhteistyöllä vahvempi tuki terveellisille elintavoille

Kevään 2026 hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen neuvottelujen teemaksi valittiin yhteisen kehittämistyön tuloksena elintavat. Neuvottelussa käsiteltiin terveellisten elintapojen merkitystä väestön hyvinvoinnille hyvinvointialueen, kuntien ja järjestöjen ajankohtaiskatsausten sekä molempien rahoitukseen vaikuttavan hyte-kerroin yhteistyön näkökulmasta. Lisäksi neuvottelussa sovittiin sekä lasten että aikuisten elintapaohjauksen yhteistyön jatkotoimista, jotta hyvinvointialueen ja kunnan toteuttama elintapaohjaus sekä järjestöjen palveluihin ja toimintoihin toteutettava hyvinvointiohjaus olisi jatkossa yhä useamman lappilaisen hyödynnettävissä. Järjestöjen neuvotteluissa käsiteltiin lisäksi Lapin maakunnallista järjestöneuvottelukuntaa koskevaa yhteistyörakennetta, joka on kevään aikana päivitetty niin, että uusi järjestöneuvottelukunta pääsee järjestäytymään uudella kokoonpanolla syksyllä.

Yhteisen valmistelun kautta neuvottelutilanteessa saavutettiin aiempaa yhtenäisempi ja monitoimijainen näkökulma väestön hyvinvointiin. Neuvottelujen teeman rajaamisen koettiin lisänneen neuvottelujen selkeyttä, vaikuttavuutta ja vuorovaikutuksellisuutta.

– Mielestäni hytetu-neuvotteluiden kehittämisen tavoitteeseen on päästy, sillä tänä keväänä hytetu-neuvottelut olivat vuorovaikutteiset ja keskustelua oli ihan eri tavalla kuin aiempina vuosina. Teeman rajaaminen oli minusta onnistunut ratkaisu ja nyt oltiin aidosti yhteisen asian äärellä. Mietittiin oikeasti yhteistyön paikkoja ja oltiin nimenomaan yhdyspinnalla kehittämässä toimintaa vastakkainasettelun sijaan, Kemijärven kaupungin hyvinvointikoordinaattori Essi Maaninka-Mäkinen kuvaili hytetu-neuvotteluiden onnistumista.

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen yhteistyö jatkuu hyvinvointialueen, kuntien ja järjestöjen yhdyspinnalla toimivissa teemaverkostoissa sekä paikallisesti osana arjen yhteistyötä. Keskeinen osa työskentelyä on johdon ja päättäjien sitouttamiseksi tehtävät toimet lappilaisten hyvinvoinnin edistämiseksi. Ensi vuoden neuvotteluissa seuraamme yhteistyön kehittymistä, tehtyjä toimia sekä asukkaiden hyvinvoinnin kehittymistä indikaattoritiedon valossa. 

Lisätiedot:

Miia Länsitie, erityisasiantuntija hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen, miia.lansitie@lapha.fi, 040 514 7676

Hanna Marttila, asiantuntija hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen, hanna.marttila@lapha.fi, 040 509 6294

Marika Mathlein, asiantuntija järjestöyhteistyö, marika.mathlein@lapha.fi, 040 487 3478
 

Máhca ovddit siidui

Huoltajat kaipaavat tukea lasten ja nuorten terveellisten elintapojen edistämiseen – äänessä 1838 vastaajaa

Huoltajat kokevat lasten ja nuorten terveellisten elintapojen edistämisen tärkeänä, selviää maaliskuussa 2026 toteutetusta laajasta kyselystä. Kyselyssä kartoitettiin, millaista tukea huoltajat ja heidän lapsensa tai nuorensa tarvitsevat terveellisten elintapojen, kuten liikkumisen, ravitsemuksen ja unen edistämiseen. Kyselyyn vastasi 1838 huoltajaa Lapin, Satakunnan ja Etelä-Pohjanmaan alueelta ja sen toteutti Lapin hyvinvointialue.

Huoltajat kaipaavat tukea terveellisen ja yhdenvertaisen arjen edistämiseksi

Puolet huoltajista kaipasi vinkkejä istumisen ja ruutuajan vähentämiseen sekä monipuolisiin, edullisiin ja terveellisiin ruokavalintoihin. Lisäksi tukea toivottiin muun muassa liikkumaan kannustamiseen, koko perheen yhteiseen liikkumiseen sekä arki- ja hyötyliikuntaan. Hyvän unen ja palautumisen turvaamiseksi tukea tarvittiin eniten arjen tasapainon edistämiseen.

Joka toinen huoltaja koki, että kiire haastaa arkea ja että perheissä on liian vähän aikaa terveellisten elintapojen tukemiseen. Kolmasosa huoltajista koki oman jaksamisensa vaikeuttavan perheen terveellisten elintapojen toteuttamista. Elintapojen tukemista hankaloittivat lisäksi esimerkiksi lapsen tai nuoren motivaation puute sekä taloudelliset syyt.

Huoltajilta kysyttiin, mitä tukea tarvittaisiin, jotta terveellinen arki olisi kaikille perheille yhdenvertaisesti saavutettavissa. Yhdenvertaisuuden tukemiseksi yli puolet huoltajista toivoi edullisia tai maksuttomia harrastusmahdollisuuksia sekä toimintaa, johon voi osallistua ilman kilpailullista tavoitetta. Harrastustoimintaa toivottiin lisättäväksi etenkin koulupäivien yhteyteen. Huoltajille tärkeitä olivat myös helposti saavutettavat lähipalvelut sekä turvallinen ilmapiiri, joka tukee hyvää kehonkuvaa.

– Toteutimme aiemmin lapsille ja nuorille työpajoja, joissa selvitimme toiveita liikkumisen lisäämiseksi ja elintapojen puheeksi ottamiseksi. Lapset ja nuoret nostivat liikkumista edistäviksi tekijöiksi muun muassa kaverit, tekemisen ilon ja matalan kynnyksen liikkumisen. Elintapojen puheeksioton osalta lapset toivoivat luotettavaa tietoa luotettavilta aikuisilta. Huoltajilta saatu palaute ja näkemykset täydensivät tätä kokonaiskuvaa ja vahvistivat jo esiin nousseita havaintoja arjen sujumisesta, toteaa hankkeen asiantuntija Johanna Mourujärvi.

Näin koulu ja kouluterveydenhuolto voivat tukea huoltajia

Useampi kuin joka toinen huoltajista toivoi opettajien ja kouluterveydenhoitajien tukevan heitä lasten ja nuorten terveellisten elintapojen edistämisessä. Tuen toivottiin olevan yksilöllistä, helposti saavutettavaa ja koko perheen huomioivaa. Kehittämisehdotuksina huoltajat toivat esiin muun muassa laadukkaan ja ravitsevan kouluruoan, riittävän liikunnan, mielen hyvinvoinnin tuen sekä ohjauksen ruutuajan hallintaan.

Kouluterveystarkastuksissa huoltajat haluavat keskustella muun muassa lapsen ja nuoren minäkuvan tukemisesta, elintavoista, opiskelukyvystä sekä ruutuajasta. Joka toinen vanhemmista toivoi saavansa konkreettista tukea lapsen tai nuoren liikkumisen edistämiseen, mikäli Move! -toimintakykymittausten tulokset aiheuttavat huolta. Vanhemmat toivoivat, että kouluterveydenhuollossa elintavoista keskustellaan kokonaisuutena ilman liiallista painoon keskittymistä. Elintapa- ja painopuheen tulee olla turvallista ja kehorauhaa kunnioittavaa.

Selvitys on osa Vaikuttavaa elintapaohjausta ja omahoitoa Etelä-Pohjanmaalla, Lapissa ja Satakunnassa -hankekokonaisuutta. Hankekonsortion muodostavat kyseisten alueiden hyvinvointialueet yhdessä UKK-instituutin kanssa. Hanketta toteutetaan STM:n Terveydeksi- ja Suomi liikkeelle -ohjelmien rahoituksella 1.1.2026–31.3.2027. Kyselyn tuloksia hyödynnetään hankealueiden yhteisessä vanhempainillassa 7.5. ja hankkeessa toteutettavan lasten ja nuorten elintapaohjauksen tukena.

Lue lisää vanhempainillasta ja ilmoittaudu mukaan. 

Máhca ovddit siidui

Lapin lapset ja nuoret kertoivat yli tuhat arkeen sopivaa ajatusta ja ideaa terveellisten elintapojen edistämiseksi

Lapin hyvinvointialue kysyi lasten ja nuorten ratkaisuja liikkumisen lisäämiseen ja elintapojen puheeksi ottoon. Tavoitteena oli tuoda lasten ja nuorten oma ääni kuuluviin: mikä saisi heidät liikkumaan enemmän arjessa ja millä tavoin he toivovat aikuisten puhuvan elintavoista. Vastauksina saatiin yli 1100 ajatusta ja ideaa terveellisten elintapojen tueksi.  

Tutkimustiedon perusteella elintapoihin ja ylipainoon liittyvät sairauksien riskitekijät alkavat kasautua jo lapsuudessa. Lisäksi riittävä liikkuminen on yhteydessä muun muassa oppimiseen ja mielen hyvinvointiin. Move! -toimintakykytestien perusteella fyysinen toimintakyky on mahdollisesti terveyttä ja hyvinvointia kuluttavalla tai haittaavalla tasolla 39 prosentilla 5. luokkalaisista ja 47 prosentilla 8. luokkalaisista lappilaisista. Samanaikaisesti lappilaisilla lapsilla ja nuorilla esiintyy muuta maata useammin ylipainoa.   

–Vähäiseen liikkumiseen ja elintapoihin liittyviä haasteita on perinteisesti pyritty ratkaisemaan aikuisten lähtökohdista. Me halusimme toimia toisin. Lapset ja nuoret ovat itse parhaita asiantuntijoita omassa arjessaan ja uskoimme, että heillä on ratkaisuehdotuksia liikkumisen lisäämiseen, terveelliseen ruokailuun ja uneen liittyen. Työpajojen tulokset olivatkin monipuolisia ja innostavan yksinkertaisia – useisiin lasten ja nuorten toiveisiin on helppo tarttua arjessa, toteavat yhteistuumin Lapin hyvinvointialueen asiantuntijat Johanna Mourujärvi ja Marja Kaasalainen.  

Kemissä, Kemijärvellä, Kolarissa ja Ranualla koulupäivän aikana toteutettuihin 5. ja 8.-luokkalaisten työpajoihin osallistui 137 oppilasta. Lapsia ja nuoria pyydettiin kertomaan ajatuksia ja ideoita siihen, mikä motivoisi heitä liikkumaan enemmän; miten he toivoisivat, että aikuiset puhuisivat heille elintavoista; mitä kannustavaa he sanoisivat keholleen, ja millainen keho on heistä terve ja hyvinvoiva. Työpajoja ohjasivat Lapin hyvinvointialueen asiantuntijat yhdessä opettajien, terveydenhoitajien ja kuntien liikuntapalveluiden työntekijöiden kanssa.  

Mitä lapset ja nuoret kertoivat? 

Liikkumaan kannustavina tekijöinä lapset ja nuoret toivat esille muun muassa kaverit, hauskuuden, positiivisen fiiliksen ja yhteishengen. Lapset toivoivat, että jokainen saisi liikkua omalla tavallaan, ja että myös mokaaminen sallittaisiin. Osa lapsista ja nuorista toivoi, että harrastaa saisi matalalla kynnyksellä, osaa motivoivat myös kilpailulliset tavoitteet.

Lapset ja nuoret toivoivat, että elintavoista puhuttaisiin ystävällisesti, kannustavasti ja kunnioittavasti ilman pakkoa ja pelottelua. He myös kokivat, että elintavoista olisi tärkeää saada turvallisilta aikuisilta oikeaa ja perusteltua tietoa. Tiedon toivottiin olevan konkreettista, jotta sitä voisi soveltaa omaan arkeen. Lasten ja nuorten keskeinen viesti oli, että pienetkin askeleet riittävät, ja jo parhaansa yrittäminen on tarpeeksi hyvä. 

Itsensä hyväksyminen ja kokemus riittävyydestä olivat monille tärkeitä arvoja. Fyysisen terveyden ja elintapojen koettiin olevan yhteydessä myös mielen hyvinvointiin. Vastaajat halusivat kiittää kehoaan terveydestä ja siitä, että he voivat liikkua. Heistä arjessa oli tärkeää muistaa, että on riittävän hyvä ja ainutlaatuinen sellaisenaan. 

Työpajojen tulokset tarjoavat arvokasta ja helposti hyödynnettävää tietoa siitä, miten lasten ja nuorten elintapoja voidaan tukea heidän omista lähtökohdistaan käsin. Tuloksia hyödynnetään Vaikuttavaa elintapaohjausta ja omahoitoa Etelä-Pohjanmaalla, Lapissa ja Satakunnassa- hankkeen seuraavissa vaiheissa, kuten Lapin lasten ja nuorten elintapaohjauksen kehittämisessä ja hyvinvointialueiden yhteisessä vanhempainillassa. Hankekonsortion muodostavat UKK-instituutti sekä Etelä-Pohjanmaan, Lapin ja Satakunnan hyvinvointialueet. Hanke toteutetaan Terveydeksi- sekä Suomi liikkeelle -ohjelmien rahoituksella 1.1.2026-31.3.2027.  

Lisätiedot:  

Johanna Mourujärvi, asiantuntija, Lapin hyvinvointialue 
johanna.mourujarvi@lapha.fi 
040 756 4173 

Marja Kaasalainen, asiantuntija, Lapin hyvinvointialue 
marja.kaasalainen@lapha.fi 
040 573 3240 

Miia Länsitie, erityisasiantuntija, Lapin hyvinvointialue 
miia.lansitie@lapha.fi 
040 514 7676

Máhca ovddit siidui

Elintapaohjaushanke edistää hyvinvointia ja yhteistyötä Lapissa

Tukea jaksamiseen elintapaohjauksen keinoin -hanke käynnistyi toukokuussa 2024.

Hanke on edennyt kohti päätavoitettaan: vahvistaa kuntalaisten hyvinvointia ennaltaehkäisevän elintapaohjauksen avulla ja rakentaa yhteistyöhön pohjautuva toimintamalli kuntien ja terveydenhuollon välille. Hanke saa sosiaali- ja terveysministeriön myöntämää valtionavustusta terveyden edistämisen määrärahasta.

Hankkeen toimenpiteinä on:  

• Kartoittaa elintapaohjauksen sidosryhmät Lapissa
• Selvittää elintapaohjauksen nykytila Lapin kunnissa
• Kehittää liikkumisen ja ravitsemuksen edistämisen (elintapaohjaus) koordinaatio- ja yhdyspintarakenne maakunnallisella ja paikallisella tasolla
• Käynnistää elintapaohjauksen yhteistyömalli Lapin hyvinvointialueen ja alueen kuntien välille. 

Verkostot ja vertaisoppiminen luovat vahvan perustan

Hankkeen alkuvaiheessa keskityttiin verkostojen rakentamiseen ja tiedonvaihtoon. Lapin 21 kunnan elintapaohjauksen yhteyshenkilöt kartoitettiin, jonka myötä perustettiin elintapaohjauksen yhteistyöverkosto. Verkosto kokoontuu kuukausittain ja jatkaa edelleen aktiivista toimintaansa. Verkostoon ovat osallistuneet kaikki Lapin kunnat, ja tapaamiset ovat vakiintuneet tärkeäksi foorumiksi, jossa jaetaan kokemuksia ja kehitetään Lapin elintapaohjauksen toimintamallia yhdessä.

Hankkeen alkuvaiheessa toteutettiin myös kuntakierrokset ja nykytilan kartoitus elintapaohjauksen osalta. Nykytilankartoitus -kyselyyn vastasivat kaikki Lapin kunnat. Tulokset antoivat arvokasta tietoa elintapaohjauksen nykytilasta ja yhdyspintarakenteista. Näiden pohjalta täsmennettiin hankkeen toimintasuunnitelmaa ja käynnistettiin Lapin elintapaohjauksen toimintamallin rakentaminen. Toimintamallin kehittämisen tueksi selvitettiin hyväksi todettuja kansallisia käytäntöjä ja ohjeistuksia sekä tutkimustietoa vaikuttavasta elintapaohjauksesta. Tehdyn selvitystyön perusteella Lapin elintapaohjausmalli rakennettiin kansallisen ohjauksen sekä vaikuttavaksi osoitettujen toimintamallien pohjalle.  

Hanketta on esitelty useissa eri verkostotapaamisissa, ja yhteistyö on laajentunut niin paikallisesti kuin valtakunnallisesti. Mukana hankkeen toiminnassa ovat mm. Lapin Liikunta ry ja Suomenselän muisti Ry / MuistiTerve Pohjois-Suomi 2023–2025. Hanke toimii osana Laphan hytetu-tiimiä. Hankkeen sisäisiä sidosryhmiä ovat muun muassa perusterveydenhuollon palvelut, terveyden edistämisen koordinaattorit, ravitsemusterapeutit sekä VASA2-hanke.  

Toimintamallin pilotointi käynnistymässä

Hankkeessa on kehitetty laajassa sidosryhmäyhteistyössä Lapin elintapaohjauksen toimintamalli. Osana elintapaohjausmallia yhdyspinnalla on kehitetty muun muassa asiakkaan ohjautumiseen ja tietosuojakäytäntöihin liittyviä kokonaisuuksia sekä hankkeen vaikutusten arviointia.

Hyvinvointialueen ja hankekuntien välille laaditaan elintapaohjaussopimukset. Sekä hyvinvointialueen terveysasemien työntekijät että kuntien liikuntaneuvojat koulutetaan elintapaohjausmallin käyttöönottoon ennen pilotoinnin käynnistymistä. Pilotointisopimukset ovat parhaillaan hyväksyntäkierroksella. Kun pilotointisopimukset on saatu allekirjoitettua kunnan ja hyvinvointialueen välillä, Lapin elintapaohjausmallin pilotointi käynnistyy n. kuudessa Lapin kunnassa. 

Katse juurruttamiseen ja vaikuttavuuden varmistamiseen

Elintapaohjauksen mallia kehitetään pilottikuntien kokemusten pohjalta. Näin varmistetaan mallin käytännön toimivuus, selkeys ja käyttöönottamisen helppous hyvinvointialueen sekä kuntien yhdyspinnalla. Elintapaohjauksen pilotoinnin vaikutuksia seurataan kuukausittain yhdessä sovituilla mittareilla sekä kerran vuodessa toteutettavalla kyselyllä. Pilotoinnin onnistuminen varmistetaan tukemalla toimijoita elintapaohjauksen verkostossa sekä tarvittaessa esimerkiksi kuntakohtaisilla tapaamisilla.

Lapin elintapaohjauksen toimintamallin ja polun juurruttamiselle laaditaan erillinen toimintasuunnitelma. Toimintasuunnitelmaan kuvataan pilotoinnin toteutus ja pilotin pohjalta tehdyt tarkennukset. Lisäksi kartoitetaan kolmannen sektorin toimijat, jotka voivat tukea elintapaohjausta Lapin alueella ja kunnissa.

Hankkeen päämääränä on, että Lapin asukkailla on mahdollisuus saada tukea terveellisiin elintapoihin ja oppia huolehtimaan omasta hyvinvoinnistaan. Lisäksi tavoitteena on, että elintapaohjauksen palvelupolku kunnan ja terveydenhuollon välillä on selkeä, eri toimijoiden roolit ja vastuut ovat tiedossa, ja asiakkaan ohjaus toimivaa. 

Lue lisää hankkeesta: Tukea jaksamiseen -hanke - Lapin hyvinvointialue

Ennaltaehkäisevä työ vähentää sairastuvuutta, parantaa elämänlaatua ja tuo merkittäviä säästöjä sekä terveydenhuollon, että kuntien kustannuksiin – Elintapaohjaus on investointi Lapin tulevaisuuteen!