Neurogirjás olbmuin gulahallan ja čehppodaga nanosmahttin

Olbmuin gulahaladettiin lea dehálaš ahte ámmátolmmoš:

• Árvvusatná ja gudnejahttá olbmo oktagaslašvuođa
• Váldá vuhtii ja gudnejahttá olbmo áššedovdamuša su iežas birra
• Fuomáša olbmo šaddanvuolgaga, giela ja kultuvrra
• Čájeha beroštumi, mieldeorru diđolaččat ja jearrá lassigažaldagaid
• Nanosmahttá juo gávdnomis leahkki buori ja dan mii doaibmá
• Doalaha čoavddusgeahččevaš lahkonanvuogi váigadisge diliin
• Fállá doarjaga olbmo dárbbuid ja doaivagiid vuođul

Gulahallama veahkkin:

• Nepsypassi
• Kohtaaminen tuki ja ymmärrys | Työkaluja maahanmuuttotaustaisten nepsy-oireilevien lasten ja heidän perheidensä tukemiseen
• Kohtaaminen, kuunteleminen ja kunnioitus | Nepsykahvila 
• Erilaisuuden sietäminen- asenne vaikuttaa | Nepsykahvila
• Kommunikaation merkitys | Nepsykahvila
• Oikeat kysymykset | Nepsykahvila

Ámmátolmmoš galgá muitit ahte sus lea váldi áššehasa badjelii, danin go áššedovdi rollas son bagada ja rávve áššehasa. Go áššehas gullá unnitlohkui, dego sápmelaččaide, ámmátolbmos lea vel guovtte geardde eanet váldi: son ovddasta sihke eanetlogu ja  iežas ámmátlaš auktoritehta. Ámmátolmmoš galgá gudnejahttit áššehasa ja váldit álo vuhtii su dárbbuid, sávaldagaid ja dili. Earenomáš dárki ja várrugas galgá leat dalle, go áššehas gullá eará kultuvrii go ámmátolmmoš ieš. Kulturčehppodat ja iežas árvvuid speadjalastin áššehasa árvvuide ja daid vuhtiiváldin gullet sode-suorggi bargiid ámmátčehppodahkii. Eakti ja dásseárvosaš láhtten nanne luohttámuša ámmátolbmo ja áššehasa gaskkas, vaikko visot áššiid ii máhtášiige váldit vuhtii dahje dieđáše.

Sámit dovdet historjjálaš sivaid dihte eahpeluohttámuša virgeoapmahaččaid ja sosiála- ja dearvvasvuođasuorggi ámmátolbmuid guovdu. Sámiid ovdu ii leat álo váldon dákkár oktavuođain vuhtii. Sámebearrašiin sáhttet ain otná beaivvege leat váivves vásáhusat eanetloguservodaga buvttadan bálvalusain, earret eará giela dahje kultuvrra badjelgeahččama sihke ámmátolbmuid iešguđetlágan doaladumiid dihte. Veahkki ohccojuvvo ámmátolbmuin dávjá menddo maŋŋit, juos ollenge. Dát sáhttá váttásmahttit neurogirjás sápmelaš áššehasa ja ámmátolbmo gaskasaš gulahallama. Áššehas sáhttá ovdamearkka dihte lohkat ahte buot lea bures, vaikko dat ii doalašiige deaivása. Lea dehálaš máhttit earuhit, leago sivvan eahpeluohttámuš vai dat, ahte áššehas viggá čiehkat váttisvuođaidis ja addit alddis neurotypihkalaš ja servodaga norpmaid čuovvu gova.

Lea dehálaš ahte ámmátolmmoš dovdá sámehistorjjá, háhká dieđu sámekultuvrra birra ja váldá barggustis vuhtii iežas kulturduogáža. Dan bokte ámmátolmmoš sáhttá gulahallat áššehasaidisguin kulturčehppodagain. Dat lea ovdun maiddái neurogirjás sápmelaččaiguin barggadettiin ja áššehasguovdilis dutkan-, dikšun- ja veajuiduhttinplánaid ráhkadeamis.

Rávvagat gulahallamii:

SaamSote-podcast: Saamelaisyhteisö ja kulttuurisensitiivinen kohtaaminen | Oulun ámmátallaskuvla

Saamenkielinen ja kulttuurinmukainen kommunikaatiopassi | Pauliina Länsman (suomagillii)

Kommunikašuvdnapássa | Pauliina Länsman, saamentanut Elen Anne Sara (davvisámegillii)

Kommunikaatiopassâ | Pauliina Länsman, saamentanut Tanja Kyrö (anárašgillii)

Kommunikâʹsttempass | Pauliina Länsman, saamentanut Anna Lumikivi (nuortalašgillii)

Kommunikaatiopassin käyttöohje asiakkaalle | Pauliina Länsman (golmma sámegillii)

Sámegielat bálvalusat leat vuođđovuoigatvuohta – mii lágas čuožžu?

Lea dehálaš muitit ahte sápmelaš áššehasas lea vuoigatvuohta geavahit sámegiela sámiid ruovttuguovllu gielddain (Ohcejohka, Anár, Eanodat ja Soađegili davveoassi Vuohčču) buvttaduvvon sosiála- ja dearvvasvuođafuolahusa bálvalusain. Dát vuoigatvuohta guoská maiddái Lappi buresveadjinguovllus fállojuvvon bálvalusaide, mat buvttaduvvojit ruovttuguovllu gielddaid olggobealde leahkki doaibmaovttadagain (láhka sosiála- ja dearvvasvuođafuolahusa lágideamis 2021/612, 5§). Dáid bálvalusaide gullet ovdamearkka dihte spesiálabuohccedivššu bálvalusat. Dan lassin sámiid giellavuoigatvuođain mearridit sámi giellalágas (2003/1086). Sámegielat sosiála- ja dearvvasvuođabálvalusat leat okta vuohki, mainna sámiid vuođđolágalaš vuoigatvuohta bajásdoallat ja ovddidit iežaset giela ja kultuvrra ollašuvvá (Suoma vuođđoláhka 1999/731, 17§).

Oivalla adhd – keinoja arkeen ja kohtaamiseen
Piia Haukilahti, ADHD-lihttu

Geahča dás

Tourette tänään - tietoa ja tukea arkeen
Tuula Savikuja, Suomen Tourette- ja OCD-searvi

Geahča dás

Autismikirjon henkilön kohtaaminen - mitä meistä jokainen voi huomioida omassa työssään
Salla Hewitt, Kirjon kirjat

Geahča dás

Neurokirjo saamelaisuuden näkökulmasta
Elle Aikio, Lappi buresveadjinguovlu

Geahča dás

Nepsykahvilas beassá guldalit, go áššedovdit ságastallet iešguđet neurogirjáivuođa temáid birra, ja oahppat ámmátolbmuide oaivvilduvvon vuođđodieđuid. Doppe oažžu rávvagiid das, mo iežas doaimmaid, doaladumiid ja jurdagiid sáhttá váldit vuhtii ja muddet nu, ahte neurogirjás áššehasat sáhttet singuin barggadettiin dovdat oadjebasvuođa. 

Temáid ulbmilin lea movttiidahttit ámmátolbmuid guorahallat dan, makkár váikkuhus ovdamearkka dihte sin doaladumiin sihke  jurddašan-, doaibman- ja  hállanvugiin lea dasa, maid neurogirjás olbmot vásihit singuin gulahaladettiin. Lea buorre liikká muitit ahte áššit eai leat álo hirbmat váddásat ja mohkkát. Álo eai maiddái dárbbašuvvo ollu resurssat dahje dahkkot stuorra nuppástusat. Olbmuiguin barggadettiin stuorámus ja dehálamos nuppástusat dáhpáhuvvet vuos ámmátolbmo siste, man maŋŋá dat oidnogohtet maiddái sin doaimmain.