Goalmmát sektoris leat maiddái riikkaviidosaš doaibmit, geat fállet veahki ja doarjaga neurogirjás olbmuide ja sin lagažiidda orrunbáikkis beroškeahttá.

ADHD-lihttu rs

ADHD-lihttu rs lea riikkaviidosaš organisašuvdna, mii fállá doarjaga ADHD-symptomáhtalaš olbmuide ja sin lagažiidda. ADHD-lihttu fállá bagadusa, doarjaga ja rávvema sihke ordne iešguđetlágan skuvlejumiid ja dáhpáhusaid. ADHD-lihtu neahttasiidduin gávdno valjis materiála sihke álbmogii ja ámmátolbmuide. 

ADHD-lihtu rávvenbálvalus

Autismalihttu rs

Autismalihttu rs lea riikkaviidosaš autismagirjju ovddasteaddji áššedovdi- ja álbmotorganisašuvdna. Autismalihttu ovddida autismagirjju olbmuid ja sin lagažiid ovttaveardásašvuođa, váikkuhanvejolašvuođaid ja buorre eallima ollašuvvama. Autismalihttu fállá rávvenbálvalusa ja lágida iešguđetlágan dáhpáhusaid ja skuvlejumiid. Autismalihtu neahttasiidduin gávdno valjis autismagirjui laktáseaddji materiála sihke álbmogii ja ámmátolbmuide.

Suoma OCD- ja Tourette -searvi rs

Suoma OCD- ja Tourette -searvvi doaimmat leat oaivvilduvvon Tourette ja OCD-olbmuide, sin bearrašiidda ja earáide geaidda ášši guoská. Searvi lasiha dieđu Tourette ja OCD birra sihke dahká daid dovddusin ee. Sosiála- ja dearvvasvuođasurggiid sihke bajásgeassin- ja oahpahussuorggi ámmátolbmuide. Searvi lágida iešguđetlágan dáhpáhusaid ja doaimmaid.

Sukupuolen moninaisuuden osaamiskeskus (sohkabeali girjáivuođa čehppodatguovddáš), Seta rs

Sohkabeali girjáivuođa čehppodatguovddáš bálvala neurogirjás olbmuid ja sohkabealleunnitloguide gullevaš olbmuid dahje iežas sohkabealleidentitehta suokkardalli nuoraid ja ollesolbmuid sihke konsultere ámmátolbmuid. Guovddáš fállá nuvttá persovnnalaš rávvema sihke oktagaslaš ja joavkkus ollašuhtton veardásašdoarjaga iešguđet hámis. Bálvalusat fállojuvvojit maiddái gáiddusin. Bálvalusat leat oaivvilduvvon buotahkásaččaide ja dain leat čatnasan neurosensitivitehtii. Áššehasas eai dárbbaš leat sohkabealleidentitehtii dahje neurogirjáivuhtii laktáseaddji diagnosat, vai sáhttá ohcat guovddážis doarjaga. Bálvalus ollašuhtto luohttámušlaččat, ja bálvalusa hápmi, bargovuogit, áicobiras ja vuorrováikkuhanvuogit sáhttet heivehuvvot áššehasa dárbbuide. Jearral lassidieđuid: smok-palveluohjaus@seta.fi. Bálvalusbagadeapmi rávve dárbbu mielde, mo várret áiggi ja rekommendere heivvolaš ámmátolbmo. Áigevárrenskovis sáhttá muitalit heivehansávaldagaid birra.

Lasi riikkaviidosaš doaibmiid gávnnat www.suomi.fi -bálvalusas.

Mielenterveystalo-siiddus gávdnojit iežasdikšunprográmmat iešguđet symptomaide ja eallindiliide sihke mielladearvvasvuođa ovddideapmái. Fálaldagas gávdnojit sierra iežasdikšunprográmmat iešguđet čuozáhatjoavkkuide. 

Iežasdikšunprográmmat leat áššedovdiid gárvvistan reaiddut, maid bokte sáhttá oažžut doarjaga iežas dillái. Daidda sáhttá oahpásmuvvat juohkehaš, guhte lea beroštuvvan iežas mielladearvvasvuođa ovddideamis.
 

Sáhtát geavahit iežasdikšunprográmma

• agis beroškeahttá

• diibmoáiggis beroškeahttá

• nuvttá

• beroškeahttá das, leago dus diagnosa vai ii

• namaheamet ja sisačáliheami haga

• iehčanasat dahje man nu eará divššu olis

Gáldu: https://www.mielenterveystalo.fi/fi/omahoito

Autismagirjju iežasdikšunprográmma

Prográmma lea oaivvilduvvon autismagirjui gullevaš badjeskuvlaahkásaččaide ja das boarrásut nuoraide. Iežasdikšunprográmma vehkiin sáhttá nannet iešdovdamuša ja gávdnat vugiid váigadis dovdduid gieđahallamii.

Autismagirjju iežasdikšunprográmma  

Mánáid ADHD iežasdikšunprográmma

Dát iežasdikšunprográmma fállá dieđu ADHD ja dan symptomaid birra sihke das, mo máná ADHD-symptomat sáhttet váldot vuhtii árgabeaieallimis.

Máná ADHD iežasdikšunprográmma

Spaktanváttisvuođaid iežasdikšunprográmma

Dát iežasdikšunprográmma heive dakkár diliide, go háliidit láivudit ovdáneapmái laktáseaddji spaktanváttisvuođaid, dego ADHD-symptomaid dahje eanet gaskaboddosaš, eará sivaide laktáseaddji spaktanváttisvuođaid. Prográmma veahkeha birget árgabeaieallimis ja lasihit eallinhálddašeami. Iežasdikšunprográmma sáhttá geavahit 24/7, nuvttá, agis beroškeahttá, namaheamet ja sisačálitkeahttá, iehčanasat dahje man nu eará divššu olis ja juogo nu ahte čađaha olles prográmma dahje vállje das dušše alcces heivvolamos osiid.

Spaktanváttisvuođaid iežasdikšunprográmma 

Nepsymánáid iežasdikšunprográmma

Prográmma fállá vánhemiidda dieđu neuropsykiátralaš iešvuođaid birra ja positiivvalaš vugiid doarjut máná hástaleaddji diliin. Prográmma ulbmilin ii leat nuge “divvut” máná, muhto baicce veahkehit bearrašiid gávdnat oktasaš vugiid birget árgabeaieallimis. Iežasdikšunprográmma lea oaivvilduvvon láivves ja gaskaváigadis symptomaid várás. Iežasdikšunprográmma sáhttá geavahit 24/7, nuvttá, agis beroškeahttá, namaheamet ja sisačálitkeahttá, iehčanasat dahje man nu eará divššu olis ja juogo nu ahte čađaha olles prográmma dahje vállje das dušše alcces heivvolamos osiid.

Nepsymánáid iešdikšunprográmma 

Nuoraid spaktanváttisvuođaid iežasdikšunprográmma

Prográmma lea oaivvilduvvon earenomážit badjeskuvlaahkásaš ja das boarrásut nuoraide. Iežasdikšunprográmma heive eanet bistevaš spaktanváttisvuođaid, dego ADHD, sihke eanet gaskaboddosaš spaktamii laktáseaddji váttisvuođaid láivudeapmái. Iežasdikšunprográmma sáhttá geavahit 24/7, nuvttá, agis beroškeahttá, namaheamet ja sisačálitkeahttá, iehčanasat dahje man nu eará divššu olis ja juogo nu ahte čađaha olles prográmma dahje vállje das dušše alcces heivvolamos osiid.

Nuoraid spaktanváttisvuođaid iežasdikšunprográmma 

Bággosymptomaid iežasdikšunprográmma

Prográmma heive daidda, geain leat bággosymptomat, dego bággodoaimmat dahje -jurdagat. Olbmos ii dárbbaš leat daidda laktáseaddji diagnosa. Iežasdikšunprográmma lea oaivvilduvvon láivves ja gaskaváigadis symptomaid várás. Iežasdikšunprográmma sáhttá geavahit 24/7, nuvttá, agis beroškeahttá, namaheamet ja sisačálitkeahttá, iehčanasat dahje man nu eará divššu olis ja juogo nu ahte čađaha olles prográmma dahje vállje das dušše alcces heivvolamos osiid.

Bággosymptomaid iežasdikšunprográmma  

VIRE-iešdikšunpakeahtta lea iežasdikšunvideoid čoakkáldat, mii fállá nuoraide veahki ja doarjaga iežas doaibmannávccaid buorideapmái ja birgenvugiid árgabeaieallimii. Iešdikšunprográmma lea oaivvilduvvon badjel 15-jahkásaš nuoraide ja nuorra ollesolbmuide, ja dan lea ulbmil geavahit iehčanasat. 
Maiddái 13–15-jahkásaš nuorat sáhttet ávkašuvvat iešdikšunprográmmas, muhto sin ávžžuhit oahpásmuvvat materiálaide ovttas ovdamearkka dihte oahppiidfuolahusa ámmátolbmuin, dego kuráhtoriin dahje dearvvasvuođadivššáriin. 


Iešdikšunprográmmii gullet láidehusvideo lassin gávcci temávideo:

1) Láidehus
2) Maid doaibmannávccat oaivvildit ja mo dat oidnojit mus?
3) Dovdduidgálggat ja iešdovdamuš
4) Iežas doaimmaid mudden
5) Iežas doaimmaid mudden ja rávvagat árgabeaieallimii
6) Noađuhuvvan, givrodagat ja návccat
7) Sosiála gaskavuođat ja vuorrováikkuhus
8) Boahttevuohta ja árgabeaieallimis birgen

Sode-suorggi ámmátolbmot leat gárvvistan dáid videoid, maid bokte nuorra sáhttá oažžut veahki iežas dillái. Vire-iešdikšunprográmma sáhttá čađahit obban dahje válljet das alcces heivvolamos osiid. 

Iešdikšunprográmma lea davvisámegillii ja tekstejuvvon suomagillii, ja nuba earátge, go dušše sámegielagat, sáhttet ávkkástallat dainna.