Máhca ovddit siidui

Anára bálvalandálu váilevašvuođat eai guoskkat gorálaš bargiid meari muhto baicce barggu organiserema ja girjema

Buresveadjinguovlu oaivvilda, ahte Lohpe- ja bearráigeahččodoaimmahaga dulkojumit leat ruossalassii daiguin riikaviidosaš geavadagaiguin, maid Lapha čuovvu.

Lappi buresveadjinguovllu mielde doaibmaváilevašvuođaid, mat Anára bálvalandálus Männikkös leat, ii leat dagahan bargiid váili, ja dat sáhttet čovdojuvvot barggu organiseremiin ja girjengeavadagaid ja iešgoziheami ovddidemiin. Lohpe- ja bearráigeahččodoaimmahaga mielas áššehasaid dorvvolašvuohta nugo maiddái olgun fitnan ja movttiidanvejolašvuođat dorvvohuvašedje ja boradeamit maŋŋonivčče bargoveaga váilli dihtii.

57-saji birrajándorlaš bálvalanássanovttadagas barget iđit- ja eahketvuoruin 11 divššára ja idjavuoruin 3 divššára. Ii leat plánejuvvon, ahte sajit lasihuvvošedje.

Ovttadaga gorálaš bargiid mearri lea 0,61. Lágavuloš 0,6 gorálaš unnimusmeari lassin rehkenastimis leat vuhtiiváldojuvvon áššehasaid bálvalandárbbut nugo maiddái vistti iešvuođain boahtti lassedárbbut. Gorálaš bargiid meari rehkenastimis lea geahpeduvvon áigi, mii oktasaš árvvoštallama mielde gullá nuppáldas bargguide nugo ovdamearkka dihte boradeami lágideapmái, čorgemii dahje bivttasfuolahussii. Nuppáldas bargui geavahuvvon bargoáigi boahtá mihtiduvvot, ja dárbbu mielde divššáriid nuppáldas barggut geahpeduvvojit.

Lohpe- ja bearráigeahččodoaimmahat almmolaččat rávve, ahte bálvalandáluin lea dohkálaš leat okta idjadivššár sullii 31 ássi várás.

–Männikkös leat golbma idjadivššára 57 áššehasa várás, mii lea gorálaččat alla mearri. Dat lea jurddašuvvon leat dárbbašlaš, dasgo visttis leat máŋga oasi, dadjá vuorasolbmuid bálvalusaid jođiheaddji Annukka Marjala.

Iđit- ja eahketvuoruin leat 4,5-5,1 ássi ovtta divššára vuolde. Ássiid mearri lea gitta das, leatgo visot oanehisáiggebáikkit anus. Bargiid iđit- ja eahketvuoruid gaskkas lea badjálas bargoáigi, mii addá áššehassii liibba olgolihkadeapmái, sosiála gulahallamii ja eará mielamieldoaimmaide.

–Ipmirdan bures dan, ahte bargit dovdet váilevašvuođa. Measta visot min ovttadagain lea dán áigge uhcit bargoveahka go ovdal. Go bargiid mearri rievdá, galget maiddái doaimmat nuppástahttojuvvot ja árat doaibmavuogit hilgáduvvot. Máŋggain min ovttadagain nuppástus lea ain gaskan, ja nuba bargu maid orru losit.

Girjema ja iešgoziheami váilevašvuođat divvojuvvojit

Ovttadagas lea leamašan boasttolágan áddejupmi das, man dávjá ássiid, guđet leat seaŋgadivššus, galgá čuoččáldahttit seaŋggas. Áššehasa galgá čuoččáldahttit seaŋggas álohii ássi oktagaslaš áššehasplána mielde. Váilevašvuođat leat leamašan maiddái ráddjenvugiid, dego buhtisindoallanobbabiktasiid ja seaŋgaravddaid geavaheami, nugo maiddái virkkosmahttindoaimmaid girjemis. Virkkosmahttindoaimmaid vahkkoprográmma ii leat leamašan oidnosis, vaikko doaibma leage lágiduvvon.

Ráddjenvugiin mearrida doavttir dárkilis vihkkedallama maŋŋá maŋimus molssaeaktun dušše dalle, go riskadilit leat čuožžilan. Ovttadagas ráddjenvuogit eai mearriduvvo sihkarvuođa dihtii eaige nu, ahte dat livčče fámus doaisttážii.

–Männikkö ráddjendoaimmain guorahallojuvvo álo, leatgo doaimmat vealtameahttumat vai sáhtášiigo diliid čoavdit mo nu eará láhkai. Oadjudeaddji dálkasat, nappo kemiijalaš ráddjenvuogit adnojuvvojit ovttadagas hui unnán, dadjá ássiid divššu hovdejeaddji iežasdoavttir, mieđuštandikšui spesialiseren njunušdoavttir Outi Liisanantti.

–Mii váldit lohpe- ja bearráigeahččodoaimmahaga mearrádusa duođalaččat ja gieđahallat dan áššáigullevaš fuolalašvuođain. Rávvagat leat leamašan rievttesláganat, muhto mii galgat ain buorebut fuolahit das, ahte buohkat dihtet daid birra. Mii galgat maiddái sihkkarastit rávvagiid čuovvuma ja doaimma oktilaš ja áššáigullevaš girjema buorebut go dál, dadjá vuorasolbmuid bálvalusaid jođiheaddji Annukka Marjala.

Buresveadjinguovlu gáibida čielga riikaviidosaš mearrádusaid ruossalas rávvagiidda

Buresveadjinguovlu fuonáša dan, ahte seammás go áššehasaid divššu dárbu lassána ja šaddá eambbo hástaleaddji, eiseválddiid njuolggadusat čavget ja šaddet ruossalasat.

Ovdamearkka dihte Männikkös galggašii lohpe- ja bearráigeahččodoaimmahaga mielas leat eambbo bargoveahka, vai ássiid iđitbiepmu guossoheapmi ii bisttášii bease guhkká. Sáhka ii goittotge leat iđitbargoveaga reahkkámis, dasgo buresveadjinguovlu háliida baicce čuovvut ássiid lágavuloš iešmearridanvuoigatvuođa.

–Mii jurddašit, ahte vuorasolbmos lea vuoigatvuohta oađđit iđitborramušáiggi meattá ja borrat de go son lihkká. Min mielas iešmearridanvuoigatvuhtii gullá dat, ahte borramuš lea oažžumis iežas ritmma mielde, vaikko ihkku, dadjá vásttoovttadatjođiheaddji Anne Mattila.

Nubbi ruossalas ovdamearka guoská lihkadannávccahis ássiid dorvvolašvuođa. Eará ássit eai hehtteše sin oađđima, juos uksa lohkkaduvvošii idjii. Uvssaid lohkkadeapmi ii goittotge LBD rávvagiidda vuođđuduvvon buresveadjinguovllu oppalaš áddejumi mielde leat lobálaš, vaikko ássi livččiige lihkadannávccahis, dasgo dat ráddješii su lihkadanfriddjavuođa. Ovdamearkka dihte Männikkös leat váldojuvvon atnui sierralágan teknologiijat, dego uksaalárbmarusttegat áššehasaid dorvvolašvuođa lasihan dihtii.

LBD iežas rávvagiin čuožžu, ahte ráddjendoaimmat sáhttet adnojuvvot maid earáid go vuorasolbmo iežas dorvvolašvuođa sihkkarastimis. Männikkö birra dahkkon mearrádusas LBD čuoččuha, ahte dat ii dohkket ráddjendoaimmaid mat geavahuvvojit sihkkarastit eará ássiid dorvvolašvuođa.

–Láhkaásaheapmi ja njuolggadusat eai vuhtiiváldde doarvái min oba áigge šaddi muitobuohcceálbmoga. Sin dorvvolaš ja buorre dikšun gáibidivččii olmmošlašvuođa ja liibba váldit olbmo vuhtii dulkojumiin. Oapmahaččat ja divššárat, geat dikšot ássi beaivválaččat, dovdet muitobuohcci sávaldagaid ja buorre eallinkvalitehta buoremusat, dadjá Marjala.

Buresveadjinguovlu sávvá maid čielga mearrádusaid dasa, mo ássiid persovnnalaš bálvalandárbbuárvvoštallama RAI-bohtosat galggaše dulkojuvvot ovttadaga gorálaš bargiid meari meroštallamis. Dál buresveadjinguovlu rehkenastá gorálaš bargiid meari nu, ahte juos RAI-árvvoštallama RUG-klassifikašuvdna nappo áššehasráhkadusa ja resursadárbbu árvu manná badjel 1,0, nu dalle gorálaš bargiid mearri galgá leat badjel 0,6.

–DBL (dearvvašvuođa- ja buresveadjinlágádus) ávžžuhusas RAI-árvvoštallamat adnojuvvojit riikaviidosaččat dieđuin jođiheamis, ja maiddái Männikkö gorálaš bargiid mearri vuođđuduvvá RAI-árvvoštallamiiguin ávkkástallamii. Dál goittotge nubbi eiseváldi rávve, ahte dáinna vugiin rehkenastojuvvon gorálaš bargiid mearri ii dán ovttaskas ovttadagas leat vealttakeahttá doarvái, imaštallá Marjala.

Máhca ovddit siidui

Palliatiivinen tiimi vahvistaa kotihoidon osaamista Rovaniemellä

Elämän loppuvaiheessa moni toivoo saavansa olla tutussa ja turvallisessa kotiympäristössä. Rovaniemen kotihoidon palliatiivinen tiimi tukee vakavasti sairaita asiakkaita ja heidän läheisiään tarjoamalla palliatiivista hoitoa ja saattohoitoa kotona. Asiakkailta ja omaisilta saatu palaute kertoo hoidon tuovan arkeen turvaa, tukea ja läsnäoloa silloin, kun niitä eniten tarvitaan.

Rovaniemen kotihoidossa toimii palliatiivinen tiimi, joka tukee vakavasti sairaita asiakkaita ja heidän läheisiään elämän loppuvaiheessa. Tiimi tarjoaa palliatiivista hoitoa ja saattohoitoa asiakkaan omassa kodissa osana kotihoitoa.

Syksyllä 2024 käynnistynyt toiminta on saanut hyvää palautetta asiakkailta ja omaisilta.

Kotihoidon tuki ja palliatiivinen hoito samassa tiimissä

Palliatiivinen tiimi on osa Rovaniemen kotihoidon Rovatiimiä. Tiimissä työskentelee lähihoitajia ja sairaanhoitajia, joilla on erityisosaamista palliatiivisesta hoidosta ja saattohoidosta.

Rovaniemen keskustan alueella palliatiivinen kotihoito on keskitetty tähän tiimiin. Keskitetty toimintamalli vahvistaa ammattilaisten osaamista ja tukee laadukasta hoitoa.

Hoito suunnitellaan yksilöllisesti

Kotihoidon asiakkaaksi tullaan palvelutarpeen arvioinnin kautta. Tarvittaessa asiakkaan hoito siirtyy palliatiivisen tiimin vastuulle yhteistyössä kotihoidon lääkärin kanssa. Hoito voi myöhemmin edetä saattohoitoon.

Hoitopolku suunnitellaan aina asiakkaan tilanteen mukaan ja toiveita huomioiden.

– Palliatiivisen hoidon piiriin siirtymistä ei kannata pelätä. Meidän kokemuksemme mukaan hoitajat ovat läsnä, tietävät tilanteen ja reagoivat nopeasti, jos jokin muuttuu. Se tuo paljon turvaa sekä sairastuneelle että läheisille, kertoo palliatiivisen tiimiin asiakas Elma ja hänen omaisensa.

Tiivistä yhteistyötä lääkäreiden ja kotisairaalan kanssa

Palliatiivinen tiimi tekee tiivistä yhteistyötä kotihoidon lääkäreiden ja kotisairaalan kanssa. Lääkärikonsultaatioita hyödynnetään tilanteen mukaan, ja esimerkiksi suonensisäiset lääkehoidot voidaan toteuttaa yhteistyössä kotisairaalan kanssa.

Jos saattohoidossa oleva asiakas asuu kauempana Rovaniemen keskustasta, esimerkiksi Muurolassa, kotihoidon henkilöstö voi konsultoida Rovaniemen palliatiivista tiimiä. Näin palliatiivinen osaaminen on koko hyvinvointialueen kotihoidon tukena.

Pieni asiakasmäärä mahdollistaa yksilöllisen hoidon

Tiimin hoidossa on kerrallaan noin 30 asiakasta. Rajattu asiakasmäärä mahdollistaa kiireettömän ja yksilöllisen kohtaamisen sekä asiakkaiden että läheisten kanssa.

Palautteissa kiitosta ovat saaneet erityisesti hoidon laatu, turvallisuus ja inhimillinen kohtaaminen.

– Kotona saatu hoito on tuonut meille ennen kaikkea turvallisuuden tunnetta. Tiedämme, että tilanteisiin reagoidaan nopeasti ja apua saa tarvittaessa heti. Hoitajat auttavat myös arjen asioissa, mikä on helpottanut elämääni paljon, Elma kertoo.

– Säännölliset käynnit ovat tuoneet päiviin rytmiä ja turvaa. Hoitajat tuntevat tilanteen hyvin, ja heidän kanssaan on ollut helppo olla yhteydessä. On ollut tärkeää, että myös meidät omaiset on pidetty ajan tasalla ja otettu mukaan hoitoon liittyviin asioihin, toteaa Elman omainen.

Osaava ja yhteen hiileen puhaltava tiimi

Palliatiivinen tiimi tunnetaan hyvästä yhteishengestä ja sujuvasta yhteistyöstä. Yhteiset pelisäännöt, luottamus ja avoin vuorovaikutus tukevat vaativaa työtä, jossa kohdataan elämän herkkiä hetkiä.

***

Läsnäoloa, osaamista ja yhdessä tekemistä elämän loppuvaiheessa

Palliatiivinen kotihoito ja saattohoito kotona mahdollistavat sen, että ihminen voi elää elämänsä viimeiset vaiheet tutussa ja turvallisessa ympäristössä. Työtä ohjaa vahva halu kohdata ihminen arvokkaasti ja yksilöllisesti.

Sairaanhoitaja Janna Nurmelan mukaan työn merkityksellisyys syntyy ennen kaikkea ihmisen kohtaamisesta.

– Tärkeintä on asiakkaan oireiden lievittäminen, perheen tukeminen ja se, että voimme mahdollistaa kotona asumisen elämän loppuun asti, hän kertoo.

Myös lähihoitaja Johanna Hasa korostaa läsnäolon merkitystä.

– On arvokasta saada olla ihmisen rinnalla aivan viimeisillä hetkillä. Läsnäolon merkitys korostuu, kun kuolema lähestyy, hän sanoo.

Koti voi olla turvallinen paikka loppuun asti

Kaikki eivät tiedä, että saattohoito on mahdollista toteuttaa myös kotona. Kotisairaala tukee hoitoa tiiviisti ja tarvittaessa käytössä on esimerkiksi kipupumppu. Tarpeen mukaan asiakkaalla on myös mahdollisuus siirtyä osastohoitoon.

– Palliatiivisessa kotihoidossa työskentelee koulutettu ja osaava henkilökunta. Osaamista kehitetään jatkuvasti, ja esimerkiksi saattohoitokoulutuksia suoritetaan parhaillaan lisää, Nurmela kertoo.

Kotiympäristö koetaan usein rauhoittavaksi ja turvalliseksi. Samalla huomioidaan läheiset ja heidän jaksamisensa.

– Jokainen kohdataan yksilönä, ja elämän loppuvaihe voi olla hyvinkin levollista aikaa, Hasa kuvaa.

Kohtaamiset jäävät mieleen

Työssä korostuvat merkitykselliset kohtaamiset ja yhteistyö. Erityisesti mieleen jäävät hetket, joissa apu on ollut konkreettista ja oikea-aikaista.

– Kiitokset asiakkailta ja omaisilta tuntuvat erityisen hyviltä. On tärkeää huomata, että omasta osaamisesta on aidosti hyötyä, Nurmela kertoo.

– Myös pienistä asioista saatu kiitollisuus koskettaa. Kuoleman läheisyys tekee työstä inhimillisesti hyvin merkityksellistä, Hasa lisää.

Vahva tiimi tukena

Palliatiivinen hoito on tiimityötä, jossa jokaisen panos on tärkeä. Työtä tehdään tiiviissä yhteistyössä muun muassa lääkäreiden, hoitajien ja terapeuttien kanssa.

– Meillä on tiivis ja empaattinen tiimi, jossa jokainen tekee työtä omalla persoonallaan. Yhdessä tekeminen on suuri voimavara, Nurmela kuvaa.

– Tiimissämme on hyvä yhteishenki ja yhteinen tavoite: tarjota mahdollisimman hyvää hoitoa. Yhteistyö ja tiedonkulku ovat keskeisiä, Hasa kertoo.

Máhca ovddit siidui

Ikääntyneisiin kohdistuva lähisuhdeväkivalta jää usein piiloon

Ikääntyneisiin kohdistuva lähisuhdeväkivalta on vakava ja usein piiloon jäävä ilmiö yhteiskunnassamme. Sillä tarkoitetaan luottamuksellisessa suhteessa tapahtuvaa tekoa tai laiminlyöntiä, joka vaarantaa ikääntyneen ihmisen hyvinvoinnin, turvallisuuden tai terveyden. 

Kaltoinkohtelu voi ilmetä esimerkiksi oikeuksien rajoittamisena, loukkaavana kohteluna tai ihmisarvoa alentavana toimintana. Väkivalta voi olla fyysistä, psyykkistä, digitaalista tai liittyä kulttuuriin tai uskontoon. Se voi olla myös seksuaalista tai taloudellista hyväksikäyttöä tai hoidon laiminlyöntiä. 

Ikääntyneet ovat usein haavoittuvassa asemassa: toimintakyky voi olla heikentynyt ja arjessa ollaan riippuvaisia läheisistä. Tämä voi altistaa kaltoinkohtelulle. 

Miten tunnistaa ikääntyneeseen kohdistuva väkivalta?  

Väkivallan tunnistaminen ei ole aina helppoa. Ikääntynyt ei välttämättä kerro tilanteestaan – häpeä, syyllisyys tai pelko voivat estää puhumisen. Muistisairaus tai heikentynyt toimintakyky voi myös vaikeuttaa tilanteen ymmärtämistä. 

Seuraavat kysymykset voivat auttaa tilanteen tunnistamisessa:  

• Oletko lakannut tapaamasta ystäviäsi ja sukulaisiasi? 
• Määräileekö läheisesi sinua tai kontrolloiko hän tekemisiäsi, kuten liikkumistasi tai rahankäyttöäsi? 
• Pelkäätkö läheistäsi tai koetko olosi turvattomaksi hänen läsnäollessaan? 
• Koetko, että sinun täytyy miellyttää läheistäsi? 
• Pelkäätkö läheistäsi tai koetko turvattomuutta, kun läheisesi on paikalla? 
• Koetko, että sinun täytyy miellyttää häntä? 
• Käyttääkö läheisesi sinun rahojasi ilman lupaasi tai vahingoittaako hän sinun omaisuuttasi? 

Väkivallan mahdollisia merkkejä 

Fyysisiä merkkejä voivat olla: 

• eri paranemisvaiheessa olevat mustelmat ja vammat 
• toistuvat selittämättömät vammat.

Vaikeammin tunnistettavia merkkejä: 

• hoitamattomuus, aliravitsemus tai kuivuminen 
• lääkitykseen liittyvät ongelmat 
• toistuva hakeutuminen palveluihin tai niiden välttely 
• selittämättömät maksuvaikeudet.

Myös käyttäytymisen muutokset voivat kertoa kaltoinkohtelusta: 

• pelokkuus, arkuus tai vetäytyminen 
• masentuneisuus, itkuisuus 
• aggressiivisuus 
• itsetuhoiset ajatukset tai puhe.

Väkivalta heikentää ikääntyneen toimintakykyä, pahentaa sairauksia ja horjuttaa turvallisuuden tunnetta sekä luottamusta muihin ihmisiin. 

Usein väkivallan tekijä on läheinen henkilö, johon liittyy vahva tunneside – esimerkiksi puoliso, lapsi tai lapsenlapsi. 

Mistä saa apua? 

Puhu luotettavalle henkilölle. Yhdessä voi keksiä keinoja tilanteen ratkaisemiseksi. 

Hae ammattiapua esimerkiksi terveyskeskuksesta. 

Turvallisuuden vanhuuden puolesta – Suvanto ry tarjoaa apua ja tukea ikääntyneille ja heidän läheisilleen. 

Turvakotiin voi hakeutua myös ikääntynyt. Ikä, vamma tai toimintarajoite ei estä avun saamista.  

Lapin ensi- ja turvakoti, Kairatie 75 D, ovi 2 Rovaniemi, puh. 040 584 0021 (avoinna ympäri vuorokauden) 

Hätätilanteessa soita aina 112.  

Miksi asiasta on tärkeää puhua? 

Ikääntyneisiin kohdistuva väkivalta on alitutkittu ja usein piiloon jäävä ilmiö. Se ei näy tilastoissa koko laajuudessaan, koska moni ei kerro kokemuksistaan. 

Siksi on tärkeää, että: 

• läheiset uskaltavat kysyä ja huomata muutoksia 
• ammattilaiset ottavat asian puheeksi 
• väkivaltaan puututaan ajoissa. 

15.6. vietetään ikääntyneisiin kohdistuvan väkivallan vastaista päivää. Jokaisella on oikeus turvalliseen ja arvokkaaseen vanhuuteen.

Katso myös video:

Taloudellinen väkivalta ja rahapelaaminen

Máhca ovddit siidui

Palveluntuottajaksi hakeutuminen ikääntyneiden lyhytaikaiseen ympärivuorokautiseen palveluasumiseen on avattu

Kuva: STM

Lapin hyvinvointialue on avannut palveluntuottajille mahdollisuuden hakeutua ikääntyneiden lyhytaikaisen ympärivuorokautisen palveluasumisen palvelusetelituottajaksi. Haku tehdään PSOP-järjestelmässä (Parasta palvelua -järjestelmä).

Palveluntuottajaksi hakeudutaan palveluun Ikääntyneiden lyhytaikainen ympärivuorokautinen palveluasuminen, joka sisältää:

• lyhytaikaisen ympärivuorokautisen palveluasumisen omaishoidon tuen lakisääteisten vapaiden järjestämiseksi (myönnetään 3 vrk/kk)
• muun lyhytaikaisen ympärivuorokautisen palveluasumisen.

Palvelusetelin kattohinta palveluntuottajalle on vuonna 2026 enintään 227 euroa vuorokaudessa.

Asiakkaan omavastuuosuus määräytyy Lapin hyvinvointialueen asiakasmaksuhinnaston mukaisesti:

• omaishoidon tuen vapaan aikainen palvelu 13,70 euroa vuorokaudessa
• muu lyhytaikainen ympärivuorokautinen hoiva 42,50 euroa vuorokaudessa.

Palveluntuottajaksi hakeutumisessa noudatetaan palvelusetelisääntökirjaa, joka sisältää tarkemman palvelukuvauksen sekä palveluntuottajille asetetut vaatimukset.

Tutustu palvelusetelisääntökirjaan: Ikääntyneiden lyhytaikaisen ympärivuorokautisen palveluasumisen palvelusetelisääntökirja Lapin hyvinvointialue

Lisätietoja ja yhteyshenkilöiden tiedot löytyvät sivulta Palvelusetelituottajalle - Lapin hyvinvointialue

Máhca ovddit siidui

Ohcejoga ruovttus divššu buohccedikšun dorvvastuvvon geasset – ruoktobuohcceviessu almmatge gitta

Ohcejoga ruovttus divššu áššehasaid ja máŋggabálvalanovttadat Dorvvu ássiid buohccedivššolaš dárbbuid sáhttit dorvvastit geasseáigge. Ruovttus dikšui ja ássanbálvalusaide leat ožžon bargui buohccedivššára áigodahkii 1.6.–14.8.2026.

Buohccedivššár bargá vuorasolbmuid bálvalusain virgeáigge. Son addá buohccedivššárlaš veahki plánaid mielde ja maiddái dárbbu mielde ruovttus divššu áššehasaide ja Dorvvu ássiide. Ruovttus divššu ja máŋggabálvalanovttadaga lagašdivššárat ja dikšunveahkit barget dábálaččat juohke vahkkobeaivve birra jándora.

Sosiála- ja kriisagohcin doaibmá máŋggabálvalanovttadagas nugo dán rádjáige. Ovttadagaid mieđuštandivššut lágiduvvojit vuostáváldima buohccedivššáriid vehkiin. Eará mieđuštandivššut dikšojuvvojit Avvilis.

Ohcejoga ruoktobuohcceviessu lea geasset gitta 1.5.–31.8.2026 bargiidváilli geažil. Lappi buresveadjinguovllu guovlluráđđehus gieđahalai ruoktobuohcceviesu geasseáiggi giddema čoahkkimisttis 25.5.2026. Viggamuššan lea álggahit ruoktobuohcceviesu doaimma ođđasit čakčamánus 2026.

Virgeáigge áššehasat rávvejuvvojit Ohcejoga dearvvasvuođaguovddáža vuostáváldinbálvalusaide, gos árvvoštallojuvvo divššu dárbu ja lágiduvvo joatkkadikšu. Dárbbu mielde buohccit rávvejuvvojit Avvila seaŋgaossodahkii. Maŋŋel virgeáiggi galgá váldit oktavuođa Gohcinveahkkái nummirii 116 117 ovdalgo vuolgá dearvvasvuođaguovddážii. Heahtediliin galgá álo riŋget nummirii 112.

Ruoktobuohcceviesu giddema áigge biddjo erenomáš fuomášupmi gielalaš vuoigatvuođaid ollašuvvamii. Akuhtta diliin ávkkástallojuvvo Ohcejoga vuostáváldinbálvalusaid sámegielat bargiid máhtuin. Avvila seaŋgaossodagas oažžu davvisámegielat divššu, ja dárbbu mielde bálvalus dievasmahttojuvvo dulkomiin.

Lappi buresveadjinguovlu šálloša dili ja giitá gieldda olbmuid áddejumis.