Máhca ovddit siidui

Palliatiivinen tiimi vahvistaa kotihoidon osaamista Rovaniemellä

Elämän loppuvaiheessa moni toivoo saavansa olla tutussa ja turvallisessa kotiympäristössä. Rovaniemen kotihoidon palliatiivinen tiimi tukee vakavasti sairaita asiakkaita ja heidän läheisiään tarjoamalla palliatiivista hoitoa ja saattohoitoa kotona. Asiakkailta ja omaisilta saatu palaute kertoo hoidon tuovan arkeen turvaa, tukea ja läsnäoloa silloin, kun niitä eniten tarvitaan.

Rovaniemen kotihoidossa toimii palliatiivinen tiimi, joka tukee vakavasti sairaita asiakkaita ja heidän läheisiään elämän loppuvaiheessa. Tiimi tarjoaa palliatiivista hoitoa ja saattohoitoa asiakkaan omassa kodissa osana kotihoitoa.

Syksyllä 2024 käynnistynyt toiminta on saanut hyvää palautetta asiakkailta ja omaisilta.

Kotihoidon tuki ja palliatiivinen hoito samassa tiimissä

Palliatiivinen tiimi on osa Rovaniemen kotihoidon Rovatiimiä. Tiimissä työskentelee lähihoitajia ja sairaanhoitajia, joilla on erityisosaamista palliatiivisesta hoidosta ja saattohoidosta.

Rovaniemen keskustan alueella palliatiivinen kotihoito on keskitetty tähän tiimiin. Keskitetty toimintamalli vahvistaa ammattilaisten osaamista ja tukee laadukasta hoitoa.

Hoito suunnitellaan yksilöllisesti

Kotihoidon asiakkaaksi tullaan palvelutarpeen arvioinnin kautta. Tarvittaessa asiakkaan hoito siirtyy palliatiivisen tiimin vastuulle yhteistyössä kotihoidon lääkärin kanssa. Hoito voi myöhemmin edetä saattohoitoon.

Hoitopolku suunnitellaan aina asiakkaan tilanteen mukaan ja toiveita huomioiden.

– Palliatiivisen hoidon piiriin siirtymistä ei kannata pelätä. Meidän kokemuksemme mukaan hoitajat ovat läsnä, tietävät tilanteen ja reagoivat nopeasti, jos jokin muuttuu. Se tuo paljon turvaa sekä sairastuneelle että läheisille, kertoo palliatiivisen tiimiin asiakas Elma ja hänen omaisensa.

Tiivistä yhteistyötä lääkäreiden ja kotisairaalan kanssa

Palliatiivinen tiimi tekee tiivistä yhteistyötä kotihoidon lääkäreiden ja kotisairaalan kanssa. Lääkärikonsultaatioita hyödynnetään tilanteen mukaan, ja esimerkiksi suonensisäiset lääkehoidot voidaan toteuttaa yhteistyössä kotisairaalan kanssa.

Jos saattohoidossa oleva asiakas asuu kauempana Rovaniemen keskustasta, esimerkiksi Muurolassa, kotihoidon henkilöstö voi konsultoida Rovaniemen palliatiivista tiimiä. Näin palliatiivinen osaaminen on koko hyvinvointialueen kotihoidon tukena.

Pieni asiakasmäärä mahdollistaa yksilöllisen hoidon

Tiimin hoidossa on kerrallaan noin 30 asiakasta. Rajattu asiakasmäärä mahdollistaa kiireettömän ja yksilöllisen kohtaamisen sekä asiakkaiden että läheisten kanssa.

Palautteissa kiitosta ovat saaneet erityisesti hoidon laatu, turvallisuus ja inhimillinen kohtaaminen.

– Kotona saatu hoito on tuonut meille ennen kaikkea turvallisuuden tunnetta. Tiedämme, että tilanteisiin reagoidaan nopeasti ja apua saa tarvittaessa heti. Hoitajat auttavat myös arjen asioissa, mikä on helpottanut elämääni paljon, Elma kertoo.

– Säännölliset käynnit ovat tuoneet päiviin rytmiä ja turvaa. Hoitajat tuntevat tilanteen hyvin, ja heidän kanssaan on ollut helppo olla yhteydessä. On ollut tärkeää, että myös meidät omaiset on pidetty ajan tasalla ja otettu mukaan hoitoon liittyviin asioihin, toteaa Elman omainen.

Osaava ja yhteen hiileen puhaltava tiimi

Palliatiivinen tiimi tunnetaan hyvästä yhteishengestä ja sujuvasta yhteistyöstä. Yhteiset pelisäännöt, luottamus ja avoin vuorovaikutus tukevat vaativaa työtä, jossa kohdataan elämän herkkiä hetkiä.

***

Läsnäoloa, osaamista ja yhdessä tekemistä elämän loppuvaiheessa

Palliatiivinen kotihoito ja saattohoito kotona mahdollistavat sen, että ihminen voi elää elämänsä viimeiset vaiheet tutussa ja turvallisessa ympäristössä. Työtä ohjaa vahva halu kohdata ihminen arvokkaasti ja yksilöllisesti.

Sairaanhoitaja Janna Nurmelan mukaan työn merkityksellisyys syntyy ennen kaikkea ihmisen kohtaamisesta.

– Tärkeintä on asiakkaan oireiden lievittäminen, perheen tukeminen ja se, että voimme mahdollistaa kotona asumisen elämän loppuun asti, hän kertoo.

Myös lähihoitaja Johanna Hasa korostaa läsnäolon merkitystä.

– On arvokasta saada olla ihmisen rinnalla aivan viimeisillä hetkillä. Läsnäolon merkitys korostuu, kun kuolema lähestyy, hän sanoo.

Koti voi olla turvallinen paikka loppuun asti

Kaikki eivät tiedä, että saattohoito on mahdollista toteuttaa myös kotona. Kotisairaala tukee hoitoa tiiviisti ja tarvittaessa käytössä on esimerkiksi kipupumppu. Tarpeen mukaan asiakkaalla on myös mahdollisuus siirtyä osastohoitoon.

– Palliatiivisessa kotihoidossa työskentelee koulutettu ja osaava henkilökunta. Osaamista kehitetään jatkuvasti, ja esimerkiksi saattohoitokoulutuksia suoritetaan parhaillaan lisää, Nurmela kertoo.

Kotiympäristö koetaan usein rauhoittavaksi ja turvalliseksi. Samalla huomioidaan läheiset ja heidän jaksamisensa.

– Jokainen kohdataan yksilönä, ja elämän loppuvaihe voi olla hyvinkin levollista aikaa, Hasa kuvaa.

Kohtaamiset jäävät mieleen

Työssä korostuvat merkitykselliset kohtaamiset ja yhteistyö. Erityisesti mieleen jäävät hetket, joissa apu on ollut konkreettista ja oikea-aikaista.

– Kiitokset asiakkailta ja omaisilta tuntuvat erityisen hyviltä. On tärkeää huomata, että omasta osaamisesta on aidosti hyötyä, Nurmela kertoo.

– Myös pienistä asioista saatu kiitollisuus koskettaa. Kuoleman läheisyys tekee työstä inhimillisesti hyvin merkityksellistä, Hasa lisää.

Vahva tiimi tukena

Palliatiivinen hoito on tiimityötä, jossa jokaisen panos on tärkeä. Työtä tehdään tiiviissä yhteistyössä muun muassa lääkäreiden, hoitajien ja terapeuttien kanssa.

– Meillä on tiivis ja empaattinen tiimi, jossa jokainen tekee työtä omalla persoonallaan. Yhdessä tekeminen on suuri voimavara, Nurmela kuvaa.

– Tiimissämme on hyvä yhteishenki ja yhteinen tavoite: tarjota mahdollisimman hyvää hoitoa. Yhteistyö ja tiedonkulku ovat keskeisiä, Hasa kertoo.

Máhca ovddit siidui

Ikääntyneisiin kohdistuva lähisuhdeväkivalta jää usein piiloon

Ikääntyneisiin kohdistuva lähisuhdeväkivalta on vakava ja usein piiloon jäävä ilmiö yhteiskunnassamme. Sillä tarkoitetaan luottamuksellisessa suhteessa tapahtuvaa tekoa tai laiminlyöntiä, joka vaarantaa ikääntyneen ihmisen hyvinvoinnin, turvallisuuden tai terveyden. 

Kaltoinkohtelu voi ilmetä esimerkiksi oikeuksien rajoittamisena, loukkaavana kohteluna tai ihmisarvoa alentavana toimintana. Väkivalta voi olla fyysistä, psyykkistä, digitaalista tai liittyä kulttuuriin tai uskontoon. Se voi olla myös seksuaalista tai taloudellista hyväksikäyttöä tai hoidon laiminlyöntiä. 

Ikääntyneet ovat usein haavoittuvassa asemassa: toimintakyky voi olla heikentynyt ja arjessa ollaan riippuvaisia läheisistä. Tämä voi altistaa kaltoinkohtelulle. 

Miten tunnistaa ikääntyneeseen kohdistuva väkivalta?  

Väkivallan tunnistaminen ei ole aina helppoa. Ikääntynyt ei välttämättä kerro tilanteestaan – häpeä, syyllisyys tai pelko voivat estää puhumisen. Muistisairaus tai heikentynyt toimintakyky voi myös vaikeuttaa tilanteen ymmärtämistä. 

Seuraavat kysymykset voivat auttaa tilanteen tunnistamisessa:  

• Oletko lakannut tapaamasta ystäviäsi ja sukulaisiasi? 
• Määräileekö läheisesi sinua tai kontrolloiko hän tekemisiäsi, kuten liikkumistasi tai rahankäyttöäsi? 
• Pelkäätkö läheistäsi tai koetko olosi turvattomaksi hänen läsnäollessaan? 
• Koetko, että sinun täytyy miellyttää läheistäsi? 
• Pelkäätkö läheistäsi tai koetko turvattomuutta, kun läheisesi on paikalla? 
• Koetko, että sinun täytyy miellyttää häntä? 
• Käyttääkö läheisesi sinun rahojasi ilman lupaasi tai vahingoittaako hän sinun omaisuuttasi? 

Väkivallan mahdollisia merkkejä 

Fyysisiä merkkejä voivat olla: 

• eri paranemisvaiheessa olevat mustelmat ja vammat 
• toistuvat selittämättömät vammat.

Vaikeammin tunnistettavia merkkejä: 

• hoitamattomuus, aliravitsemus tai kuivuminen 
• lääkitykseen liittyvät ongelmat 
• toistuva hakeutuminen palveluihin tai niiden välttely 
• selittämättömät maksuvaikeudet.

Myös käyttäytymisen muutokset voivat kertoa kaltoinkohtelusta: 

• pelokkuus, arkuus tai vetäytyminen 
• masentuneisuus, itkuisuus 
• aggressiivisuus 
• itsetuhoiset ajatukset tai puhe.

Väkivalta heikentää ikääntyneen toimintakykyä, pahentaa sairauksia ja horjuttaa turvallisuuden tunnetta sekä luottamusta muihin ihmisiin. 

Usein väkivallan tekijä on läheinen henkilö, johon liittyy vahva tunneside – esimerkiksi puoliso, lapsi tai lapsenlapsi. 

Mistä saa apua? 

Puhu luotettavalle henkilölle. Yhdessä voi keksiä keinoja tilanteen ratkaisemiseksi. 

Hae ammattiapua esimerkiksi terveyskeskuksesta. 

Turvallisuuden vanhuuden puolesta – Suvanto ry tarjoaa apua ja tukea ikääntyneille ja heidän läheisilleen. 

Turvakotiin voi hakeutua myös ikääntynyt. Ikä, vamma tai toimintarajoite ei estä avun saamista.  

Lapin ensi- ja turvakoti, Kairatie 75 D, ovi 2 Rovaniemi, puh. 040 584 0021 (avoinna ympäri vuorokauden) 

Hätätilanteessa soita aina 112.  

Miksi asiasta on tärkeää puhua? 

Ikääntyneisiin kohdistuva väkivalta on alitutkittu ja usein piiloon jäävä ilmiö. Se ei näy tilastoissa koko laajuudessaan, koska moni ei kerro kokemuksistaan. 

Siksi on tärkeää, että: 

• läheiset uskaltavat kysyä ja huomata muutoksia 
• ammattilaiset ottavat asian puheeksi 
• väkivaltaan puututaan ajoissa. 

15.6. vietetään ikääntyneisiin kohdistuvan väkivallan vastaista päivää. Jokaisella on oikeus turvalliseen ja arvokkaaseen vanhuuteen.

Katso myös video:

Taloudellinen väkivalta ja rahapelaaminen

Máhca ovddit siidui

Palveluntuottajaksi hakeutuminen ikääntyneiden lyhytaikaiseen ympärivuorokautiseen palveluasumiseen on avattu

Kuva: STM

Lapin hyvinvointialue on avannut palveluntuottajille mahdollisuuden hakeutua ikääntyneiden lyhytaikaisen ympärivuorokautisen palveluasumisen palvelusetelituottajaksi. Haku tehdään PSOP-järjestelmässä (Parasta palvelua -järjestelmä).

Palveluntuottajaksi hakeudutaan palveluun Ikääntyneiden lyhytaikainen ympärivuorokautinen palveluasuminen, joka sisältää:

• lyhytaikaisen ympärivuorokautisen palveluasumisen omaishoidon tuen lakisääteisten vapaiden järjestämiseksi (myönnetään 3 vrk/kk)
• muun lyhytaikaisen ympärivuorokautisen palveluasumisen.

Palvelusetelin kattohinta palveluntuottajalle on vuonna 2026 enintään 227 euroa vuorokaudessa.

Asiakkaan omavastuuosuus määräytyy Lapin hyvinvointialueen asiakasmaksuhinnaston mukaisesti:

• omaishoidon tuen vapaan aikainen palvelu 13,70 euroa vuorokaudessa
• muu lyhytaikainen ympärivuorokautinen hoiva 42,50 euroa vuorokaudessa.

Palveluntuottajaksi hakeutumisessa noudatetaan palvelusetelisääntökirjaa, joka sisältää tarkemman palvelukuvauksen sekä palveluntuottajille asetetut vaatimukset.

Tutustu palvelusetelisääntökirjaan: Ikääntyneiden lyhytaikaisen ympärivuorokautisen palveluasumisen palvelusetelisääntökirja Lapin hyvinvointialue

Lisätietoja ja yhteyshenkilöiden tiedot löytyvät sivulta Palvelusetelituottajalle - Lapin hyvinvointialue

Máhca ovddit siidui

Ohcejoga ruovttus divššu buohccedikšun dorvvastuvvon geasset – ruoktobuohcceviessu almmatge gitta

Ohcejoga ruovttus divššu áššehasaid ja máŋggabálvalanovttadat Dorvvu ássiid buohccedivššolaš dárbbuid sáhttit dorvvastit geasseáigge. Ruovttus dikšui ja ássanbálvalusaide leat ožžon bargui buohccedivššára áigodahkii 1.6.–14.8.2026.

Buohccedivššár bargá vuorasolbmuid bálvalusain virgeáigge. Son addá buohccedivššárlaš veahki plánaid mielde ja maiddái dárbbu mielde ruovttus divššu áššehasaide ja Dorvvu ássiide. Ruovttus divššu ja máŋggabálvalanovttadaga lagašdivššárat ja dikšunveahkit barget dábálaččat juohke vahkkobeaivve birra jándora.

Sosiála- ja kriisagohcin doaibmá máŋggabálvalanovttadagas nugo dán rádjáige. Ovttadagaid mieđuštandivššut lágiduvvojit vuostáváldima buohccedivššáriid vehkiin. Eará mieđuštandivššut dikšojuvvojit Avvilis.

Ohcejoga ruoktobuohcceviessu lea geasset gitta 1.5.–31.8.2026 bargiidváilli geažil. Lappi buresveadjinguovllu guovlluráđđehus gieđahalai ruoktobuohcceviesu geasseáiggi giddema čoahkkimisttis 25.5.2026. Viggamuššan lea álggahit ruoktobuohcceviesu doaimma ođđasit čakčamánus 2026.

Virgeáigge áššehasat rávvejuvvojit Ohcejoga dearvvasvuođaguovddáža vuostáváldinbálvalusaide, gos árvvoštallojuvvo divššu dárbu ja lágiduvvo joatkkadikšu. Dárbbu mielde buohccit rávvejuvvojit Avvila seaŋgaossodahkii. Maŋŋel virgeáiggi galgá váldit oktavuođa Gohcinveahkkái nummirii 116 117 ovdalgo vuolgá dearvvasvuođaguovddážii. Heahtediliin galgá álo riŋget nummirii 112.

Ruoktobuohcceviesu giddema áigge biddjo erenomáš fuomášupmi gielalaš vuoigatvuođaid ollašuvvamii. Akuhtta diliin ávkkástallojuvvo Ohcejoga vuostáváldinbálvalusaid sámegielat bargiid máhtuin. Avvila seaŋgaossodagas oažžu davvisámegielat divššu, ja dárbbu mielde bálvalus dievasmahttojuvvo dulkomiin.

Lappi buresveadjinguovlu šálloša dili ja giitá gieldda olbmuid áddejumis.

Máhca ovddit siidui

Lähisuhteet kannattelevat meitä elämän kriiseissä – Perheiden päivä 15.5.

Kukaan meistä ei pärjää yksin. Jaettu suru on vain puoli surua, jaettu ilo on kaksinkertainen.

Tarvitsemme toisiamme, kun elämä kolhii. Tulee sairastuminen, fyysinen tai psyykkinen tai vaikka äkillinen menetys. Elämänkriisi koskettaa aina myös läheistä, vanhempaa, kumppania, lasta, sisarusta, ystävää. Pääosassa turvan rakentamisessa ovat elämän ihmissuhteet.

15.5.2026 vietetään kansainvälistä perheiden päivää. 

Nykyinen perhekäsitys on hyvin laaja. Perhe voi sisältää niin biologisia kuin ei-biologisia lähisuhteita. Perhe ei aina asu saman katon alla.

Tärkeää on se, että kukaan ei jää yksin vaikeassa elämäntilanteessa. 

Sinulla on oikeus pyytää läheisesi mukaan vastaanotolle sote-palveluissa. Tai kysy, voitko mennä mukaan, jos kyse on sinulle tärkeästä ihmisestä ja asia koskettaa ja huolestuttaa myös sinua. 

Tärkeää on, että kaikissa palveluissamme läheiset huomioidaan ja heitä voidaan kutsua mukaan vastaanotoille ja tapaamisiin. Läheiset ovat tärkein voimavara ihmisen arjessa ja kaikista elämän haasteista selviytymisessä.