Jorgale dan viidáse siiddui

Punkkirokotukset Simossa keväällä 2025

Muistathan, että paras aika suojautua punkkirokotuksella on juuri nyt keväällä!

Rokotukset Simon neuvolassa, Varkkermontie 1, Simo: 

• ke 2.4. klo 8.30–15.30 
• ma 5.5. klo 8.30–15.30 

Simolaiset voivat saada rokotteen myös Kemin neuvolassa seuraavina rokotuspäivinä. Kemin neuvolaan ajanvaraus ainoastaan soittamalla. 

• la 29.3. klo 8.15–15.30 
• la 5.4. klo 8.15–15.30 
• la 17.5. klo 8.15–15.30 

Voit varata ajan Simon neuvolassa annettaviin rokotuksiin sähköisestä kalenterista rokotussimo.kehollesi.fi tai soittamalla rokotusnumeroon 016 860 4123. Soitamme takaisin 1–3 arkipäivän kuluessa. Huom! Kemin neuvolassa annettaviin rokotuksiin ajanvaraus vain puhelimessa. 

Ilmaisiin rokotuksiin puutiaisaivotulehdusta vastaan ovat oikeutettuja Simossa vakituisesti asuvat 3 vuotta täyttäneet ja sitä vanhemmat henkilöt tai Simossa vähintään 4 viikkoa kesäaikaan oleilevat, luonnossa liikkuvat 3 vuotta täyttäneet ja sitä vanhemmat henkilöt. 

Maksuton rokotusohjelma kattaa kolme rokoteannosta (perussarja). Myös henkilö, jonka perussarja on kesken, saa täydennysrokotukset ilmaiseksi. Kaksi ensimmäistä annosta annetaan pääsääntöisesti 1–3 kuukauden välein, kolmas annos sitten ensi keväänä. 

Tehosterokotukset ovat omakustanteisia ja niihin tulee hankkia resepti omalta terveysasemalta. Ulkopaikkakuntalaisten tehosterokotuksia ei pistetä Simossa. 

Jorgale dan viidáse siiddui

Punkkirokotukset keväällä 2025 Kemin neuvolassa

Muistathan, että paras aika suojautua punkkirokotuksella on juuri nyt keväällä!

Kemissä punkkirokotuksen saa Kemin neuvolassa osoitteessa Valtakatu 6 (käynti Citymarketin puoleisesta päädystä).

Rokotusajan voi varata Kemin sähköisestä ajanvarauksesta rokotuskemi.kehollesi.fi tai soittamalla numerosta 016 860 4123. Soitamme takaisin 1–3 arkipäivän kuluessa.

Maksuttomaan punkkirokotteeseen ovat oikeutettuja Kemissä kaikki 3 vuotta täyttäneet, seuraavilla postinumeroalueella asuvat: 94700, 94720, 94800, 94830 ja 94900.

Rokotuspäivät:

• la 29.3. klo 8.15–15.30 
• la 5.4. klo 8.15–15.30 
• ti 6.5. klo 8.15–15.30 
• la 17.5. klo 8.15–15.30 
• ti 3.6. klo 8.15–15.30

Maksuton rokotusohjelma kattaa kolme rokoteannosta (perussarja). Myös henkilö, jonka perussarja on kesken, saa täydennysrokotukset ilmaiseksi. Kaksi ensimmäistä annosta annetaan pääsääntöisesti 1–3 kuukauden välein, kolmas annos vuoden päästä. 

Rokotusten perussarjan jälkeen tarvittavat tehosteannokset on maksettava itse. Tehosteannosten reseptin voi pyytää omalta terveysasemalta ja varata sitten pistosajan terveydenhoitajalle rokotusnumerosta tai sähköisestä ajanvarauskalenterista. Huomioithan, että omakustanteinen rokote tulee olla mukana ajanvaraukselle tullessa. 

Jorgale dan viidáse siiddui

Asioithan neuvolassa vain terveenä

Neuvolakäynnille saattaa osallistua useampikin perheenjäsen ja tällöin tulee huolehtia, että kaikki tapaamiseen osallistuvat ovat terveitä. Erilaiset taudit kiertävät nyt voimakkaasti erityisesti lasten keskuudessa.

Ethän tuo lasta sairaana neuvolaan tarkastukseen. Sairastapauksissa varattu aika tulee perua ja varata uusi aika.

Haluamme muistuttaa, että esimerkiksi hengitystieinfektiossa ei saa tulla neuvolaan määräaikaistarkastukseen.

Jorgale dan viidáse siiddui

Raskaana oleville tarjotaan maksutonta hinkuyskärokotetta neuvoloissa

THL Suosittelee raskaana oleville hinkuyskärokotetta riippumatta siitä, milloin edellinen rokote on annettu.

Tavoitteena on estää vauvojen vakavia hinkuyskätapauksia. Rokote on turvallista ottaa raskaana ollessa ja se suojaa syntyvää lasta tehokkaasti hinkuyskältä.

Rokotuksen saa normaalin äitiysneuvolakäynnin yhteydessä. Rokote annetaan raskausviikoilla 16–32. Rokotteen voi ottaa myös myöhemmin raskauden aikana.

Jos odottaja on tämän raskauden aikana saanut dtap-rokotuksen, ei toista rokotusta saman raskauden aikana tarvita.

Suomessa ohjausta rokotteiden tarjoamisesta raskaana oleville on jatkettu huhtikuun 2025 loppuun saakka.

Rokotuksena käytetään Triaxis-rokotetta.

Hinkuyskää esiintyy tavallista enemmän Suomessa ja muualla maailmassa

Hinkuyskätapaukset ovat lisääntyneet Suomessa ja muualla maailmassa erityisesti nuoremmissa ikäryhmissä. Vuoden 2024 aikana Suomessa raportoitiin yhteensä 2748 laboratoriovarmennettua hinkuyskätapausta. Se on selvästi enemmän kuin ennen koronapandemiaa, jolloin tapauksia raportoitiin tyypillisesti 200–500 vuodessa. Käytännössä tautia on esiintynyt tätäkin enemmän, sillä kaikkia tapauksia ei varmenneta laboratoriotutkimuksin.

Hinkuyskä tarttuu pisaratartuntana. Taudin voi sairastaa useita kertoja elämänsä aikana, sillä sairastettu hinkuyskä ei anna pysyvää suojaa uutta tartuntaa vastaan.

Hinkuyskän tyypillinen oire on useita viikkoja, jopa 2–3 kuukautta kestävä yskä, joka muuttuu yleensä vähitellen puuskittaiseksi.

Pienillä vauvoilla hinkuyskän oireet voivat olla epätyypillisiä ja yskä voi alkuvaiheessa puuttua kokonaan. Aluksi ainut oire saattaa olla yökkäily, oksentelu tai hengityskatkokset. Vauvoilla jo pelkkä hinkuyskäepäily on yleensä syy ottaa lapsi sairaalaseurantaan.

Hinkuyskän taudinkulkua voidaan lievittää antibioottihoidolla, jos hoito päästään aloittamaan taudin alkuvaiheessa.

Lue lisää: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Jorgale dan viidáse siiddui

Ensimmäinen merilappilainen vauva on syntynyt Lapin keskussairaalassa

Kuvassa vasemmalta äiti Emma Mursu, isä Joona Saukonoja, perheen esikoinen ja kätilö Hanna-Mari Huttunen

Länsi-Pohjan keskussairaalan synnytystoiminta Kemissä loppui 28.12.2024 kello 8 ja nyt ensimmäinen merilappilainen vauva on syntynyt Lapin keskussairaalassa. Keminmaalaisen Muurin perheen vauva syntyi 29.12.2024 Lapin keskussairaalassa ja laskettu aika oli 01.01.2025. Vauva on perheen ensimmäinen lapsi.

Kävittekö tutustumassa Lapin keskussairaalaan ennen synnytystä?

– Kävimme tutustumassa Lapin keskussairaalan synnytys- ja naistentautien vuodeosastolle noin 1,5 kuukautta ennen laskettua aikaa. Tutustumiskäynnistä Lapin keskussairaalalle jäi hyvä kuva osastosta, semmoinen rauhallinen ja kotoisa. Toiveena meillä oli saada synnytyksen jälkeen perhehuone, jos se vain suinkin olisi mahdollista, sillä lapsi on perheen ensimmäinen, toteaa äiti Emma Muuri.

Mitä ajatuksia oli siitä, että vauva saattaa syntyä Lapin keskussairaalassa?

– Tutustumiskäynti oikeastaan sai meidät tulemaan lopputulokseen, että tänne tulemme synnyttämään, jos Kemiin ei enää keritä, kertoo Emma.

Millainen kokemus ja tunne jäi synnyttämisestä Rovaniemellä?

– Synnytyksen käynnistyttyä soitimme synnytysosastolle, jossa kätilö haastatteli meitä puhelimitse ja lopulta rohkaisi lähtemään kohti sairaalaa. Matka Keminmaasta sairaalaan meni hyvin. Välimatka tietysti alkuun jännitti ja mietimme, onkohan sairaalassa kovin täyttä. Sairaalaan oli helppo löytää. Huomasimme selkeät "synnyttäjät" kyltit ja netissä oli myös hyvä opastusvideo, miten löytää sairaalan oikealle ovelle, kertoo isä Joona Saukonoja.

– Aamulla kello 06.30 olimme sairaalassa ja tyttövauvamme syntyi illalla kahdeksan maissa. Synnytyksessä kaikki meni tosi hyvin,  henkilökunta oli ammattimaista, kuunteli ja neuvoi meidän tarpeiden mukaan. Olemme olleet hyvässä hoidossa täällä ja tyytyväisiä siitä, että valitsimme tulla Rovaniemelle synnyttämään. Mitään negatiivista sanottavaa ei ole, linjaa Emma.