Máhca ovddit siidui

Johdon blogi: Mistä sitä alijäämää oikein tulee?

Winston Churchill sai toisen maailmansodan mainingeissa kuulla, että hänet oli valittu Britannian pääministeriksi. Kun hän mietteliäästi pohti uutta tilannetta, lohdutti Winstonin serkku Clementine häntä seuraavasti: ”Kukapa tietää, ehkä se on naamioitua onnea”. Churchill ei tuosta innostunut: ”Jos se on naamioitua onnea, niin se on kyllä pirun hyvin naamioitu”. (Lähde: Tarmio-Tarmio-Saarentaus: Henkilökaskujen & anekdoottien kirja, Gummerus 1990)

Valtiovarainministeriö teki juhannusviikolla päätöksen Lapin hyvinvointialueen arviointimenettelyn käynnistämisestä. Epävirallinen ennakkotieto arviointimenettelystä saatiin edellisviikolla. Täysin yllätyksenä arviointimenettelyyn päätyminen ei kuitenkaan tullut. Tuore aluehallituksen puheenjohtaja Timo Peisa piti Lapin Kansan haastattelussa 10.6.2025 arviointimenettelyyn joutumista luultavana.

Valtiovarainministeriö perustelee arviointimenettelyn käynnistämistä hyvinvointialuelaissa menettelylle asetettujen edellytysten täyttymisellä. Suurimmaksi syyksi Lapin, Keski-Suomen ja Itä-Uudenmaan päätymiselle arviointimenettelyyn on kuitenkin nostettu muita hyvinvointialueita suurempi asukaslukuun suhteutettu alijäämä. Lapin hyvinvointialueen alijäämä vuodelta 2023 oli 90,3 miljoonaa euroa ja vuodelta 2024 87,1 miljoonaa euroa. Näistä yhteenlaskettu kumulatiivinen alijäämä on siis 177,4 miljoonaa euroa.

Hyvinvointialueet saavat rahoituksensa pääosin valtiolta. Rahoitus perustuu laissa säädettyihin kriteereihin, joita ovat mm. asukasmäärä, palvelutarvetekijät ja olosuhdetekijät kuten asukastiheys ja pelastustoimen alueelliset riskitekijät.

Lapin hyvinvointialueen rahoitukseksi vuodelle 2025 kertyy yllä mainittujen kriteerien perusteella 1 058 miljoona euroa, siis runsas miljardi. Talousarviossa 2025 hyvinvointialueen toimintakulut ovat 1 131 miljoonaa euroa. Toimintatuottoja (mm. asiakasmaksuista) arvioidaan talousarviossa kertyvän kaikkiaan 155 miljoonaa euroa. Tuoreimman tilinpäätösennusteen mukaan toimintakulut olisivat ylittymässä 28 miljoonaa euroa, eli ennuste on 1 159 miljoonaa euroa. Myös toimintatuotot ovat ylittymässä 3 miljoonaa euroa eli ennuste on 158 miljoonaa euroa. Talousarvion nettoylitys olisi 25 miljoonaa euroa. Rahoituserät ovat talousarviossa 5,5 miljoonaa euroa ja poistot 26,7 miljoonaa euroa, joiden jälkeen talousarviossa on alijäämää 0,99 miljoonaa euroa. Tilinpäätösennusteessa poistoja ja rahoituseriä on yhteensä 30,4 M€ ja alijämää 23 miljoonaa euroa.

Jos noita lukuja laskee yhteen, jokin ei täsmää: kun vähennetään toimintakuluista (ennuste) 1 159 M€ toimintatuotot (ennuste) 158 M€, muodostuu toimintakatteeksi (ennuste) 1 001 M€. Lakisääteisten kriteerien perusteella lasketun valtionrahoituksen 1058 M€ jälkeen oltaisiin plussalla 57 M€. Kun tuosta vähennetään poistoja ja rahoituseriä 30 M€, plussaa pitäisi edelleen olla 27 M€. Millä ilveellä alijäämää ennakoidaan kuitenkin kertyvän 23 M€? Vastaus löytyy siirtymätasauksesta, joka leikkaa Lapin hyvinvointialueen rahoituksesta 49,4 miljoonaa euroa vuonna 2025.

Ennen vuotta 2023 kunnat vastasivat sosiaali-, terveys ja pelastuspalvelujen rahoittamisesta. Vuoden 2023 alussa järjestämisvastuu siirtyi hyvinvointialueille, joiden rahoituksesta vastaa valtio. Siirtymätasauksen laskennassa verrataan hyvinvointialueelle lakisääteisten kriteerien perustella tulevaa rahoitusta siihen rahamäärään, mitä alueen kunnat ovat sotepe-palveluihin ennen uudistusta käyttäneet. Mikäli kunnat ovat käyttäneet rahaa enemmän kuin hyvinvointialue saa lakisääteistä rahoitusta, aluetta ikään kuin palkitaan lisärahoituksella. Mikäli kunnat ovat käyttäneet rahaa vähemmän kuin hyvinvointialueelle kuuluisi tulla lakisääteistä rahoitusta, hyvinvointialuetta ikään kuin rangaistaan leikkaamalla rahoitusta. Lapissa kunnat ovat käyttäneet sosiaali-, terveys- ja pelastuspalveluihin vähemmän rahaa kuin hyvinvointialueen laskennallinen rahoituspohja edellyttäisi. Osa Lapin kunnista on kyennyt hoitamaan sotepe-palvelunsa kustannustehokkaasti, mutta taustalla on huomattaviakin puutteita lakisääteisten velvoitteiden noudattamisessa. Siirtymätasaus leikkasi Lapin hyvinvointialueen rahoitusta 54,7 M€, vuonna 2023 ja 52,9 M€ vuonna 2024 ja leikkaa siis vuonna 2025 edelleen 49,4 M€. Rahoitusleikkaukset jatkuvat myös tulevina vuosina. 

Siirtymätasausleikkaus on aiheuttanut yli 60 % Lapin hyvinvointialueen alijäämästä. Siirtymätasausta perusteellaan sillä, että ”alueille annetaan aikaa sopeutua muuttuvaan rahoitukseen”. Lapin hyvinvointialueen ja muiden siirtymätasausleikkauksen piirissä olevien hyvinvointialueiden kannalta ilmaisu ”annetaan aikaa sopeutua muuttuvaan rahoitukseen” kuvaa tilannetta täysin vääristyneesti, jopa irvikuvamaisesti. Siirtymätasausta voidaan toki pitää perusteltuna niiden alueiden kannalta, joilla laissa säädettyjen kriteerien nojalla määräytyvä rahoitus alenee suhteessa kuntien kustannuksiin ennen uudistusta. Kun rahoitusta leikataan tuntuvasti siirtymätasauksella, ”aikaa sopeutua muuttuvaan rahoitukseen” ei ole, vaan tilanne on aivan päinvastainen.

Aluevaltuusto linjasi vuoden 2025 talousarvion hyväksymisen yhteydessä, että Lapin hyvinvointialueen alijäämää ei suunnitella katettavaksi hyvinvointialuelain edellyttämällä tavalla viimeistään vuonna 2026, koska alijäämien kattaminen lain vaatimassa aikataulussa edellyttäisi sellaisia talouden sopeuttamistoimenpiteitä, jotka vaarantaisivat riittävien sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä pelastustoimen palveluiden järjestämisen. Sopeuttamistarve vuonna 2026 olisi lähes 200 M€ eli lähes 20 % talousarviosta. Aluevaltuuston asettamana tavoitteena on, että taseeseen kertynyt alijäämä katetaan viimeistään vuonna 2030, uutta alijäämää ei kerry vuosina 2025–2027 ja viimeistään vuonna 2026 katetaan se osa taseessa olevasta alijäämästä, joka laskennallisesti muodostuu muusta kuin siirtymätasauksesta.

Siirtymätasaus alenee asteittain, mutta nykylainsäädännön perusteella pysyväksi olisi jäämässä vuodesta 2029 alkaen 19,7 miljoonan euron rahoitusleikkaus. Siirtymäkauden 2023–2029 jälkeen kuusi hyvinvointialuetta (Lappi, Itä-Uusimaa, Varsinais-Suomi, Päijät-Häme, Pohjois-Karjala ja Keski-Pohjanmaa) ei tule saavuttamaan täysimääräistä laskennallista rahoitusta. Näillä alueilla ei siten ole yhdenvertaisia mahdollisuuksia järjestää alueensa 1,2 miljoonalle asukkaalleen riittäviä ja laadukkaita sosiaali- ja terveyspalveluita. Tämän seurauksena joka viidennen Suomen kansalaisen yhdenvertainen oikeus riittävään perusturvaan ja hyvinvointipalveluihin jää toteutumatta. On ilmeistä, että siirtymätasausta koskeva lainsäädäntö on epäonnistunutta. Toivottavaa on, että arviointimenettelyssä tunnistetaan ja tunnustetaan yhtenä keskeisenä asiana siirtymätasauksen vaikutus Lapin hyvinvointialueen taloustilanteeseen. Rahoituslainsäädännön valuvikojen korjaaminen ei kuitenkaan ole arviointiryhmän vallassa.

Oikeuskansleri antoi huhtikuussa ratkaisun kanteluun koskien hyvinvointialueiden velvoitetta alijäämän kattamiseen, joka on ristiriidassa lakisääteisten sosiaali-, terveys- ja pelastuspalvelujen järjestämisvelvollisuuden kanssa. Oikeuskanslerin mukaan hyvinvointialueen tulee tehdä talouden tasapainon saavuttamiseksi sopeutustoimia sen verran kuin on mahdollista ilman, että perustuslaissa jokaiselle turvatut riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut tai pelastustoimen palvelut vaarantuvat lainvastaisella tavalla. Myös Lapin hyvinvointialueen tulee tulevaisuudessakin tehdä toimenpiteitä talouden tasapainottamiseksi. Arviointimenettely auttaa toivottavasti ennen kaikkea siinä, että tasapainottamistoimenpiteille löydetään realistiset keinot ja aikataulu niin että hyvinvointialueen palvelut eivät vaarannu lainvastaisella tavalla.

Toisen maailmansodan viimeisinä päivinä pääministeri Churchillia vannotettiin olemaan tekemättä samoja virheitä kuin ensimmäisen maailmansodan loppuvaiheessa tehtiin. Churchill ryhtyi heti rauhoittamaan alahuonetta: ”Olen aivan varma, ettemme tule toistamaan vanhoja virheitä. – Sen sijaan tulemme taatusti tekemään koko joukon uusia.” (Lähde: Tarmio-Tarmio-Saarentaus: Henkilökaskujen & anekdoottien kirja, Gummerus 1990)

Arviointiryhmän työ käynnistyy tällä tietoa elokuun loppupuolella. Sitä ennen – hyvää kesää!

Jari Jokela

hyvinvointialuejohtaja

Linkki aikaisempaan uutisointiin aiheesta. 

Máhca ovddit siidui

Johdon blogi: Satu tunnin maratonista

Johdon blogi on luettavissa liitetiedostosta.

Johdon blogi: Satu tunnin maratonista (pdf)

Lue lisäksi uutinen aiheesta: Lapin hyvinvointialueen hyvinvointialuejohtaja Jokela: Sote-uudistus tehtiin 10-15 vuotta liian myöhään

Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen kannanotto asiaan osoitteessa pohde.fi