Máhca ovddit siidui

Perhehoito tarjoaa ikäihmiselle kodin, yhteisön ja turvaa

Perhekoti Mummola Torniossa.

Perhehoito tarjoaa ikäihmiselle turvallisen ja kodinomaisen vaihtoehdon, jossa arki rakentuu yhdessäolon, yksilöllisen hoivan ja tuttujen ihmisten ympärille. Lapissa toimii viisi perhekotia eri puolilla hyvinvointialuetta.

Perhehoidolla tarkoitetaan ikäihmisen hoivan ja huolenpidon järjestämistä osa- tai ympärivuorokautisesti perhehoitajan kotona, ammatillisessa perhekodissa tai hoidettavan kotona kiertävän perhehoitajan avulla. Perhehoitajalta edellytetään ennakkovalmennuksen käymistä ja soveltuvuutta tehtävään.

Perhehoidon vahvuuksia ovat muun muassa pysyvät ihmissuhteet, jatkuvuus ja koti elinympäristönä. Perhehoidossa on mahdollista antaa yksilöllistä hoivaa ja huolenpitoa, koska hoidettavien määrä on pieni ja hoitaja tai hoitajat pysyvät samoina.

Kenelle ikäihmisten perhehoito sopii?

Perhehoito sopii ikäihmiselle, joka tarvitsee tukea arkeen ja yhdessäoloa, mutta ei vielä tarvitse ympärivuorokautista palveluasumista tai laitoshoitoa. Perhehoito voi olla sopiva vaihtoehto silloin, kun kotona asumista tukevista palveluista huolimatta arjessa selviytyminen tai turvallisuuden tunne on heikentynyt.

Perhehoito voi sopia esimerkiksi ikäihmiselle,

• joka kokee yksinäisyyttä tai joutuu olemaan paljon yksin
• kokee turvattomuutta
• jonka elämänlaatu on heikentynyt
• jolla on muistisairaus, mutta joka ei tarvitse huolenpitoa ympäri vuorokauden
• jolla on vaikeuksia osallistua kodin ulkopuoliseen toimintaan tai hyödyntää järjestöjen ja muun kolmannen sektorin toimintaa
• joka pystyy osallistumaan ryhmätoimintaan 
• joka pystyy liikkumaan itsenäisesti apuvälinein.

Perhehoitoon haetaan Lapin hyvinvointialueen ikääntyneiden palvelujen kautta. Perhehoidon soveltuvuus arvioidaan aina yhdessä ikäihmisen kanssa hänen yksilöllisen tilanteensa, tarpeidensa ja toiveidensa perusteella. 

Viisi perhekotia palvelee ikäihmisiä eri puolilla Lappia 

Lähtökohtaisesti perhekodissa voidaan hoitaa samanaikaisesti neljää henkilöä perhehoitajan kanssa samassa taloudessa asuvat alle kouluikäiset lapset ja muut erityistä hoitoa tai huolenpitoa vaativat henkilöt mukaan luettuina.

Perhekodit ovat koko Lapin hyvinvointialueen yhteisiä, ja niihin voi hakeutua alkuperäisestä asuinpaikkakunnasta riippumatta ikääntyneiden palveluiden kautta hakemuksella.

Lapin alueella toimivat tällä hetkellä seuraavat perhekodit:

• Perhekoti Helmeri, Kemi
• Perhekoti Väikkölä, Kolari
• Perhekoti Korvatunturin Kotikontu, Savukoski
• Perhekoti Mummola, Tornio
• Perhekoti Salmiset, Tornio

Tutustu Lapin alueen ikääntyneiden perhekoteihin

Perhekoti Salmiset - Tornio

Perhekoti Salmiset sijaitsee Tornion Laivaniemessä, rauhallisen metsän ympäröimänä. Perhekoti tarjoaa lyhytaikaista ja osavuorokautista ikäihmisten perhehoitoa. Perhekoti noutaa arkisin osavuorokautiseen perhehoitoon osallistuvat Torniosta, Kemistä ja Keminmaasta. Iltapäivällä heidät palautetaan takaisin kotiovelle.

Perhekotia pyörittävät Merja ja Marko Salminen. Heillä on kokemusta perhekodista kotonaan jo useamman vuoden ajalta. Siitä on muodostunut heidän mukaansa heille jo elämäntapa sillä välillä heidän kodissaan on myös asunut ikäihmisiä.

Perhekodin tavoitteena on kodinomainen ja rento tunnelma. Perhekodissa vaihdetaan kuulumisia ja käydään läpi ajankohtaiset uutiset. Päivään kuuluu visailuja, laulua ja muistelua, ulkoilua tehdään sään salliessa. Myös retkiä esimerkiksi museolle on tehty porukalla. Perhekoti Salmisilla panostetaan hyvään ja monipuoliseen ruokaan.

Aika kuluu rattoisasti ja asiakkaiden toiveet perhehoidon sisällöstä otetaan huomioon. Salmisten perhehoitokodissa on pieni villakoira Nuka, joka tuo kävijöille iloa päivään kiipeämällä syliin rapsutettavaksi. 

Perhekoti Mummola - Tornio

Perhehoitaja Marianne Häkkinen tarjoaa osavuorokautista ja lyhytaikaista ikäihmisten perhehoitoa Tornion Yliliakassa yhdessä tyttärensä Alisan kanssa. Perhekodissa asuu myös Mariannen poika Eetu ja usein kylässä käyvät myös lapsenlapset.

Perhekoti sijaitsee rauhallisessa maalaisympäristössä veden äärellä, jossa arki kulkee kodikkaassa ja turvallisessa ilmapiirissä. Pihapiiri on avara ja viihtyisä, jossa arkea ilahduttavat pieni koira ja maatiaiskanat. Pihapiiri mahdollistaa rauhallisen ja luonnonläheisen ulkoilun ja yhdessäolon. 

Perhekodissa eletään tavallista kotielämää, jossa jokainen voi osallistua arjen askareisiin ja yhteiseen tekemiseen oman jaksamisensa ja kiinnostuksensa mukaan. Perhekodin arkeen kuuluu ulkoilua pihapiirissä sekä toisinaan pieniä retkiä kodin ulkopuolelle. Tavoitteena on tarjota lämmin, kodinomainen ympäristö, jossa ikäihminen voi tuntea olonsa turvalliseksi ja kuulua yhteisöön. 

Korvatunturin Kotikontu – Savukoski

Kotikontu tarjoaa pitkäaikaista, lyhytaikaista ja osavuorokautista ammatillista ikäihmisten perhehoitoa Savukosken Martin kylässä. Kotikontu sijaitsee rauhallisessa ympäristössä luonnon keskellä, ja kodin yhteydessä on suuri piha-alue nuotiopaikkoineen ja kotineen.

Kotikonnussa korostuvat yhteisöllisyys, yhdessä tekeminen sekä kuntouttava ja toimintakykyä ylläpitävä työote. Asukkaat voivat osallistua kodin askareisiin omien voimavarojensa mukaan. Päivittäiseen tekemiseen kuuluvat esimerkiksi ulkoilu ja retket lähiluontoon, käsityöt, askartelu, ruoanlaitto ja leipominen. Tarjolla on säännöllisesti monipuolista kotiruokaa, jossa hyödynnetään paikallisia raaka-aineita.

Kotikontu sopii myös omaishoidettaville omaishoitajan vapaan ajaksi. Kotikontu voi tarjota turvallisen vaihtoehdon myös sairaalasta kotiutumisen tueksi. Kotikonnun toiminnasta vastaavat kokeneet terveydenhuollon ammattilaiset: Maria on sairaanhoitaja ja Jarmo lähihoitaja sekä kokki.

Perhekoti Helmeri – Kemi

Perhekoti Helmeri sijaitsee Syväkankaalla Kemissä. Perhekoti Helmeri tarjoaa pitkäaikaista ikäihmisten perhehoitoa. Helmerissä tarjotaan inhimillistä, kotoisaa ja turvallista arkea, jossa lähtökohtana ovat yhteisöllisyys ja ikäihmisen omien tarpeiden huomioiminen. Helmerissä eletään leppoisaa ja kodinomaista arkea asukkaiden ehdoilla, toinen toisiamme huomioiden.

Helmerissä päivittäiseen arkeen voi kuulua esimerkiksi piirtämistä, värittämistä, yhdessä pelaamista ja erilaisia visailuja. Perhekodissa vierailee myös diakoniatyöntekijä, ja asukkaille on saatavilla muita palveluja. Perhekodissa valmistetaan itse ruoka paikan päällä ja mahdollisuuksien mukaan hyödynnetään lähiruoka-aineksia.

Pienenä perhekotina Helmeri pystyy huomioimaan asukkaat yksilöllisesti. Yhteisöllisyys on kodissa vahvaa, ja parhaimmillaan perhekoti voi tarjota ikäihmiselle turvallisen kodin jopa vuosiksi. 

Perhekodissa on neljä paikkaa, joista yksi huone on muita suurempi ja voidaan tarvittaessa tarjota pariskunnalle. Tällöin asukkaita voidaan ottaa yhteensä viisi. Jokaisella asukkaalla on oma huone, jonka sisustamiseen voi vaikuttaa omien tarpeiden ja toiveiden mukaan. 

Perhehoitajina Helmerissä toimivat lähihoitajat Raija Keränen sekä Katja Laakkonen. 

Perhekoti Väikkölä - Kolari

Perhekoti Väikkölä tarjoaa osavuorokautista ja lyhytaikaista ikäihmisten perhehoitoa sekä tukiperhetoimintaa lapsille ja nuorille. Perhekoti sijaitsee Kolarin Nuottavaarassa rauhallisessa maalaisympäristössä luonnon keskellä.

Väikkölässä asiakkaat saavat turvallista ja kodinomaista hoivaa sekä mahdollisuuden osallistua yhteiseen arkeen omien voimavarojensa mukaan. Arkeen kuuluu yhdessä tekemistä, ulkoilua, eläinten seuraa sekä tilan askareita. Pihapiirissä on muun muassa hevosia, kanoja, kaneja, koiria ja kissa. Myös omasta puutarhasta, kasvimaalta ja lähimetsistä saatavat raaka-aineet ovat osa perhekodin arkea.

Perhekotia ylläpitää Filpan perhe. Satu Filpalla on fysioterapeutin ja lähihoitajan koulutus sekä pitkä kokemus hoiva-alalta. Perheen vahva osaaminen ja lämminhenkinen ympäristö tukevat asiakkaiden hyvinvointia ja toimintakykyä.

Kotoisa ilmapiiri, luonnon läheisyys ja yhteisöllisyys tekevät Väikkölästä paikan, jossa eri sukupolvet voivat kohdata ja viettää merkityksellistä arkea yhdessä

Kommentteja perhehoidosta

– Toiminta on erinomaisen hyvää. Äiti on tyytyväinen, kun pääsee joka viikko perhekotiin. Saa jutella ja on toimintaa. Muuten olisi hyvin pitkiä viikot, kun yksin asustelee. Myös omaisena on hyvin tyytyväinen palveluun.

– Ihanaa, ettei isoja ryhmiä, Silloin jokainen saa huomiota, mikä on tärkeää.

– Aamuisin kotoa voi vaikea lähteä, mutta heti, kun auto tulee ja nauru kuuluu, tapahtuu huima ero miehessä. Kotiin saapuu niin reipas ja iloinen, kuin uudesti syntynyt mies, joten tosi kiva ja hyvä paikka.

– Perhekodissa on kiva käydä, on vähän erilaista tekemistä kuin kotona, ja on juttukaveria ja yhteisöllisyyttä.

Ikääntyneiden perhehoidosta verkkosivuillamme: lapha.fi/ikaantyneiden-perhehoito

Máhca ovddit siidui

Vie vanhus ulos -kampanja kannustaa yhteisiin ulkoiluhetkiin – Lapin hyvinvointialue mukana

Kuva: Ikäinstituutti

Lapin hyvinvointialue on mukana valtakunnallisessa Vie vanhus ulos -kampanjassa, joka järjestetään 7.–20.9.2026 Ikäinstituutin koordinoimana teemalla ”Ulkoilun ilo kuuluu kaikille”.

Vuosittaisen kampanjan tavoitteena on lisätä iäkkäiden ulkoilua omaisten, läheisten, henkilökunnan ja vapaaehtoisten tukemana.

Monet ikäihmiset tarvitsevat ulkoilukaverin tueksi ja seuraksi. Heikentynyt liikkumiskyky, kaatumisen pelko, hankalat portaat, raskaat ulko-ovet, yksinäisyys tai muistipulmat voivat estää itsenäistä ulkoilua. Usein jo pelkästään toisen ihmisen läsnäolo riittää luomaan turvallisuuden tunnetta ja rohkaisee ulos. 

Ulkoilu tukee iäkkäiden fyysistä ja psyykkistä hyvinvointia, vahvistaa sosiaalisia suhteita ja tuo mielekästä vaihtelua arkeen. 

Hyvinvointialueen yksiköt mukana kannustamassa ulkoiluun

Mukana on useita alueen yksiköitä ikääntyneiden palveluista, jotka innostavat omaisia, vapaaehtoisia ja henkilökuntaa tukemaan iäkkäiden ulkoilua. Kampanja-aikana lasketaan ja kerätään ulkoilukertoja yhteiseen pottiin. Vuonna 2025 tehtiin ennätys, 76 770 kirjattua ulkoilua.

Kampanja tuo iloa ja yhteisöllisyyttä

Kampanjaa voi seurata ja tukea myös sosiaalisessa mediassa tunnisteella #VieVanhusUlos. Yksiköt jakavat omissa somekanavissaan kampanjan aikana tarinoita, kuvia ja ulkoilun iloa alueen yksiköistä. Voit myös itse käyttää tunnistetta #VieVanhusUlos omissa somepostauksissasi.

Lisätietoa kampanjasta www.vievanhusulos.fi

Máhca ovddit siidui

Anára bálvalandálu váilevašvuođat eai guoskkat gorálaš bargiid meari muhto baicce barggu organiserema ja girjema

Buresveadjinguovlu oaivvilda, ahte Lohpe- ja bearráigeahččodoaimmahaga dulkojumit leat ruossalassii daiguin riikaviidosaš geavadagaiguin, maid Lapha čuovvu.

Lappi buresveadjinguovllu mielde doaibmaváilevašvuođaid, mat Anára bálvalandálus Männikkös leat, ii leat dagahan bargiid váili, ja dat sáhttet čovdojuvvot barggu organiseremiin ja girjengeavadagaid ja iešgoziheami ovddidemiin. Lohpe- ja bearráigeahččodoaimmahaga mielas áššehasaid dorvvolašvuohta nugo maiddái olgun fitnan ja movttiidanvejolašvuođat dorvvohuvašedje ja boradeamit maŋŋonivčče bargoveaga váilli dihtii.

57-saji birrajándorlaš bálvalanássanovttadagas barget iđit- ja eahketvuoruin 11 divššára ja idjavuoruin 3 divššára. Ii leat plánejuvvon, ahte sajit lasihuvvošedje.

Ovttadaga gorálaš bargiid mearri lea 0,61. Lágavuloš 0,6 gorálaš unnimusmeari lassin rehkenastimis leat vuhtiiváldojuvvon áššehasaid bálvalandárbbut nugo maiddái vistti iešvuođain boahtti lassedárbbut. Gorálaš bargiid meari rehkenastimis lea geahpeduvvon áigi, mii oktasaš árvvoštallama mielde gullá nuppáldas bargguide nugo ovdamearkka dihte boradeami lágideapmái, čorgemii dahje bivttasfuolahussii. Nuppáldas bargui geavahuvvon bargoáigi boahtá mihtiduvvot, ja dárbbu mielde divššáriid nuppáldas barggut geahpeduvvojit.

Lohpe- ja bearráigeahččodoaimmahat almmolaččat rávve, ahte bálvalandáluin lea dohkálaš leat okta idjadivššár sullii 31 ássi várás.

–Männikkös leat golbma idjadivššára 57 áššehasa várás, mii lea gorálaččat alla mearri. Dat lea jurddašuvvon leat dárbbašlaš, dasgo visttis leat máŋga oasi, dadjá vuorasolbmuid bálvalusaid jođiheaddji Annukka Marjala.

Iđit- ja eahketvuoruin leat 4,5-5,1 ássi ovtta divššára vuolde. Ássiid mearri lea gitta das, leatgo visot oanehisáiggebáikkit anus. Bargiid iđit- ja eahketvuoruid gaskkas lea badjálas bargoáigi, mii addá áššehassii liibba olgolihkadeapmái, sosiála gulahallamii ja eará mielamieldoaimmaide.

–Ipmirdan bures dan, ahte bargit dovdet váilevašvuođa. Measta visot min ovttadagain lea dán áigge uhcit bargoveahka go ovdal. Go bargiid mearri rievdá, galget maiddái doaimmat nuppástahttojuvvot ja árat doaibmavuogit hilgáduvvot. Máŋggain min ovttadagain nuppástus lea ain gaskan, ja nuba bargu maid orru losit.

Girjema ja iešgoziheami váilevašvuođat divvojuvvojit

Ovttadagas lea leamašan boasttolágan áddejupmi das, man dávjá ássiid, guđet leat seaŋgadivššus, galgá čuoččáldahttit seaŋggas. Áššehasa galgá čuoččáldahttit seaŋggas álohii ássi oktagaslaš áššehasplána mielde. Váilevašvuođat leat leamašan maiddái ráddjenvugiid, dego buhtisindoallanobbabiktasiid ja seaŋgaravddaid geavaheami, nugo maiddái virkkosmahttindoaimmaid girjemis. Virkkosmahttindoaimmaid vahkkoprográmma ii leat leamašan oidnosis, vaikko doaibma leage lágiduvvon.

Ráddjenvugiin mearrida doavttir dárkilis vihkkedallama maŋŋá maŋimus molssaeaktun dušše dalle, go riskadilit leat čuožžilan. Ovttadagas ráddjenvuogit eai mearriduvvo sihkarvuođa dihtii eaige nu, ahte dat livčče fámus doaisttážii.

–Männikkö ráddjendoaimmain guorahallojuvvo álo, leatgo doaimmat vealtameahttumat vai sáhtášiigo diliid čoavdit mo nu eará láhkai. Oadjudeaddji dálkasat, nappo kemiijalaš ráddjenvuogit adnojuvvojit ovttadagas hui unnán, dadjá ássiid divššu hovdejeaddji iežasdoavttir, mieđuštandikšui spesialiseren njunušdoavttir Outi Liisanantti.

–Mii váldit lohpe- ja bearráigeahččodoaimmahaga mearrádusa duođalaččat ja gieđahallat dan áššáigullevaš fuolalašvuođain. Rávvagat leat leamašan rievttesláganat, muhto mii galgat ain buorebut fuolahit das, ahte buohkat dihtet daid birra. Mii galgat maiddái sihkkarastit rávvagiid čuovvuma ja doaimma oktilaš ja áššáigullevaš girjema buorebut go dál, dadjá vuorasolbmuid bálvalusaid jođiheaddji Annukka Marjala.

Buresveadjinguovlu gáibida čielga riikaviidosaš mearrádusaid ruossalas rávvagiidda

Buresveadjinguovlu fuonáša dan, ahte seammás go áššehasaid divššu dárbu lassána ja šaddá eambbo hástaleaddji, eiseválddiid njuolggadusat čavget ja šaddet ruossalasat.

Ovdamearkka dihte Männikkös galggašii lohpe- ja bearráigeahččodoaimmahaga mielas leat eambbo bargoveahka, vai ássiid iđitbiepmu guossoheapmi ii bisttášii bease guhkká. Sáhka ii goittotge leat iđitbargoveaga reahkkámis, dasgo buresveadjinguovlu háliida baicce čuovvut ássiid lágavuloš iešmearridanvuoigatvuođa.

–Mii jurddašit, ahte vuorasolbmos lea vuoigatvuohta oađđit iđitborramušáiggi meattá ja borrat de go son lihkká. Min mielas iešmearridanvuoigatvuhtii gullá dat, ahte borramuš lea oažžumis iežas ritmma mielde, vaikko ihkku, dadjá vásttoovttadatjođiheaddji Anne Mattila.

Nubbi ruossalas ovdamearka guoská lihkadannávccahis ássiid dorvvolašvuođa. Eará ássit eai hehtteše sin oađđima, juos uksa lohkkaduvvošii idjii. Uvssaid lohkkadeapmi ii goittotge LBD rávvagiidda vuođđuduvvon buresveadjinguovllu oppalaš áddejumi mielde leat lobálaš, vaikko ássi livččiige lihkadannávccahis, dasgo dat ráddješii su lihkadanfriddjavuođa. Ovdamearkka dihte Männikkös leat váldojuvvon atnui sierralágan teknologiijat, dego uksaalárbmarusttegat áššehasaid dorvvolašvuođa lasihan dihtii.

LBD iežas rávvagiin čuožžu, ahte ráddjendoaimmat sáhttet adnojuvvot maid earáid go vuorasolbmo iežas dorvvolašvuođa sihkkarastimis. Männikkö birra dahkkon mearrádusas LBD čuoččuha, ahte dat ii dohkket ráddjendoaimmaid mat geavahuvvojit sihkkarastit eará ássiid dorvvolašvuođa.

–Láhkaásaheapmi ja njuolggadusat eai vuhtiiváldde doarvái min oba áigge šaddi muitobuohcceálbmoga. Sin dorvvolaš ja buorre dikšun gáibidivččii olmmošlašvuođa ja liibba váldit olbmo vuhtii dulkojumiin. Oapmahaččat ja divššárat, geat dikšot ássi beaivválaččat, dovdet muitobuohcci sávaldagaid ja buorre eallinkvalitehta buoremusat, dadjá Marjala.

Buresveadjinguovlu sávvá maid čielga mearrádusaid dasa, mo ássiid persovnnalaš bálvalandárbbuárvvoštallama RAI-bohtosat galggaše dulkojuvvot ovttadaga gorálaš bargiid meari meroštallamis. Dál buresveadjinguovlu rehkenastá gorálaš bargiid meari nu, ahte juos RAI-árvvoštallama RUG-klassifikašuvdna nappo áššehasráhkadusa ja resursadárbbu árvu manná badjel 1,0, nu dalle gorálaš bargiid mearri galgá leat badjel 0,6.

–DBL (dearvvašvuođa- ja buresveadjinlágádus) ávžžuhusas RAI-árvvoštallamat adnojuvvojit riikaviidosaččat dieđuin jođiheamis, ja maiddái Männikkö gorálaš bargiid mearri vuođđuduvvá RAI-árvvoštallamiiguin ávkkástallamii. Dál goittotge nubbi eiseváldi rávve, ahte dáinna vugiin rehkenastojuvvon gorálaš bargiid mearri ii dán ovttaskas ovttadagas leat vealttakeahttá doarvái, imaštallá Marjala.

Máhca ovddit siidui

Palveluntuottajaksi hakeutuminen ikääntyneiden lyhytaikaiseen ympärivuorokautiseen palveluasumiseen on avattu

Kuva: STM

Lapin hyvinvointialue on avannut palveluntuottajille mahdollisuuden hakeutua ikääntyneiden lyhytaikaisen ympärivuorokautisen palveluasumisen palvelusetelituottajaksi. Haku tehdään PSOP-järjestelmässä (Parasta palvelua -järjestelmä).

Palveluntuottajaksi hakeudutaan palveluun Ikääntyneiden lyhytaikainen ympärivuorokautinen palveluasuminen, joka sisältää:

• lyhytaikaisen ympärivuorokautisen palveluasumisen omaishoidon tuen lakisääteisten vapaiden järjestämiseksi (myönnetään 3 vrk/kk)
• muun lyhytaikaisen ympärivuorokautisen palveluasumisen.

Palvelusetelin kattohinta palveluntuottajalle on vuonna 2026 enintään 227 euroa vuorokaudessa.

Asiakkaan omavastuuosuus määräytyy Lapin hyvinvointialueen asiakasmaksuhinnaston mukaisesti:

• omaishoidon tuen vapaan aikainen palvelu 13,70 euroa vuorokaudessa
• muu lyhytaikainen ympärivuorokautinen hoiva 42,50 euroa vuorokaudessa.

Palveluntuottajaksi hakeutumisessa noudatetaan palvelusetelisääntökirjaa, joka sisältää tarkemman palvelukuvauksen sekä palveluntuottajille asetetut vaatimukset.

Tutustu palvelusetelisääntökirjaan: Ikääntyneiden lyhytaikaisen ympärivuorokautisen palveluasumisen palvelusetelisääntökirja Lapin hyvinvointialue

Lisätietoja ja yhteyshenkilöiden tiedot löytyvät sivulta Palvelusetelituottajalle - Lapin hyvinvointialue

Máhca ovddit siidui

Ohcejoga ruovttus divššu buohccedikšun dorvvastuvvon geasset – ruoktobuohcceviessu almmatge gitta

Ohcejoga ruovttus divššu áššehasaid ja máŋggabálvalanovttadat Dorvvu ássiid buohccedivššolaš dárbbuid sáhttit dorvvastit geasseáigge. Ruovttus dikšui ja ássanbálvalusaide leat ožžon bargui buohccedivššára áigodahkii 1.6.–14.8.2026.

Buohccedivššár bargá vuorasolbmuid bálvalusain virgeáigge. Son addá buohccedivššárlaš veahki plánaid mielde ja maiddái dárbbu mielde ruovttus divššu áššehasaide ja Dorvvu ássiide. Ruovttus divššu ja máŋggabálvalanovttadaga lagašdivššárat ja dikšunveahkit barget dábálaččat juohke vahkkobeaivve birra jándora.

Sosiála- ja kriisagohcin doaibmá máŋggabálvalanovttadagas nugo dán rádjáige. Ovttadagaid mieđuštandivššut lágiduvvojit vuostáváldima buohccedivššáriid vehkiin. Eará mieđuštandivššut dikšojuvvojit Avvilis.

Ohcejoga ruoktobuohcceviessu lea geasset gitta 1.5.–31.8.2026 bargiidváilli geažil. Lappi buresveadjinguovllu guovlluráđđehus gieđahalai ruoktobuohcceviesu geasseáiggi giddema čoahkkimisttis 25.5.2026. Viggamuššan lea álggahit ruoktobuohcceviesu doaimma ođđasit čakčamánus 2026.

Virgeáigge áššehasat rávvejuvvojit Ohcejoga dearvvasvuođaguovddáža vuostáváldinbálvalusaide, gos árvvoštallojuvvo divššu dárbu ja lágiduvvo joatkkadikšu. Dárbbu mielde buohccit rávvejuvvojit Avvila seaŋgaossodahkii. Maŋŋel virgeáiggi galgá váldit oktavuođa Gohcinveahkkái nummirii 116 117 ovdalgo vuolgá dearvvasvuođaguovddážii. Heahtediliin galgá álo riŋget nummirii 112.

Ruoktobuohcceviesu giddema áigge biddjo erenomáš fuomášupmi gielalaš vuoigatvuođaid ollašuvvamii. Akuhtta diliin ávkkástallojuvvo Ohcejoga vuostáváldinbálvalusaid sámegielat bargiid máhtuin. Avvila seaŋgaossodagas oažžu davvisámegielat divššu, ja dárbbu mielde bálvalus dievasmahttojuvvo dulkomiin.

Lappi buresveadjinguovlu šálloša dili ja giitá gieldda olbmuid áddejumis.