Aluehallituksen päätöstiedote 14.2.2024 pidetystä kokouksesta
Aluevaltuusto tekee maanantaina periaatteellisia ylätason linjauksia säästämismahdollisuuksista....

Aluehallituksen päätöstiedote 14.2.2024 pidetystä kokouksesta

14.2.2024

Loga eambbo

Takaisin edelliselle sivulle

Aluehallituksen päätöstiedote 14.2.2024 pidetystä kokouksesta

14.2.2024

Aluevaltuusto tekee maanantaina periaatteellisia ylätason linjauksia säästämismahdollisuuksista. Lappilaisilla on aikaa vaikuttaa.

Aluevaltuusto tekee maanantaina periaatteellisia ylätason linjauksia säästämismahdollisuuksista

Lapin aluehallitus teki aluevaltuustolle esityksen hyvinvointialueen talouden sopeuttamismahdollisuuksista. Aluevaltuusto päättää sopeuttamislinjauksista maanantaina 19. helmikuuta. Sen jälkeen sopeuttamisohjelma toimitetaan valtiovarainministeriölle, joka arvioi, ovatko toimenpiteet riittäviä lainanottovaltuuden saamiseksi.

Lappilaisilla on aikaa vaikuttaa

Nyt tehtävä päätös on vasta periaatteellinen ja ottaa kantaa vasta säästömahdollisuuksien ylätason linjauksiin. Aluevaltuusto päättää tarkemmista säästötoimista sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen palvelustrategiasta 22. huhtikuuta. Sitä ennen työntekijöillä, lappilaisilla ja sidosryhmillä on mahdollisuus vaikuttaa suunnitelmiin. Jo nyt alustavista suunnitelmista voi kysyä lisätietoja ja kommentoida niitä sivustolla https://lapha.fi/palvelustrategia.

Tavoitteena 98 miljoonan pysyvät säästöt

Lapin hyvinvointialueen pitää sopeuttaa talouttaan pysyvästi 98 miljoonalla eurolla vuodessa. Käytännössä kulujen pitää olla ensi vuonna ja jatkossa 98 miljoona tämän hetken kustannustasoa alempana. Hyvinvointialueen kokonaisbudjetti on noin miljardi euroa vuodessa, joten säästöjä täytyy löytyä lähes 10 prosentin verran. Vuoden 2023 ja tämän vuoden alijäämät on katettava viimeistään vuonna 2026. Viime vuonna hyvinvointialueen talousarvio oli noin 86 miljoonaa alijäämäinen. Viime vuoden lopulliset tilinpäätösluvut eivät ole vielä tiedossa.

Jo tänä vuonna hyvinvointialueen taloutta pitää sopeuttaa 47 miljoonan euron edestä. Monet rakenteelliset muutokset tuovat säästöjä vasta pidemmällä aikavälillä, joten rakennemuutosten lisäksi tänä vuonna on tehtävä myös nopeita ja kertaluonteisia toimenpiteitä, jotka tuovat säästöä heti.

Seitsemän sopeuttamiskärkeä

Sopeuttamisohjelmassa olisi seitsemän kärkeä. Sopeuttamiskärkien säästövaikutus olisi noin 100 miljoonaa euroa vuonna 2025.

1. Palvelurakenteiden keventäminen

Palvelurakenteen keventämisellä hyvinvointialue tavoittelisi jo tänä vuonna reilun kahden miljoonan ja ensi vuonna reilun 12 miljoonan euron säästöjä. Säästöjä syntyisi, kun ikääntyneiden pitkäaikainen laitoshoito purettaisiin ja vammaisten laitoshoitoa vähennettäisiin. Lisäksi ikääntyneiden, vammaisten sekä mielenterveys- ja päihdekuntoutujien ympärivuorokautisen asumisen paikkoja vähennettäisiin. Tilalle sosiaalipalvelut etsisi edullisempia asumismuotoja kuten yhteisöllistä asumista sekä tukisi kotona asumista ja lisäisi kuntouttavaa toimintaa. Samalla uudelleenarvioitaisiin myös Kolpeneen tuki- ja osaamiskeskuksen palvelujen rooli. Hyvinvointialue perustaisi myös omais- ja perhehoidon ja henkilökohtaisen avun keskuksen tukemaan kotona asumista.

Lapsiperheiden palveluissa panostettaisiin varhaisen tuen palveluihin ja moniammatilliseen työhön kuten perheneuvolaan, opiskeluhuoltoon ja perhesosiaalityöhön. Myös lastensuojelun osalta hyvinvointialue vähentäisi kodin ulkopuolelle ja laitoshoitoon sijoitettavien lasten määrää ja lisäisi vuorostaan perhehoidon osuutta.

Sosiaalipalvelut yhtenäistäisi palvelujen myöntämisen perusteet ja tarkastaisi asiakkaiden palvelupäätöksiä tarpeen mukaan. Lisäksi muun muassa vammaispalvelujen viranomaistoiminta sekä ikääntyneiden asiakas- ja palveluohjaus keskitettäisiin hyvinvointialueen yhteisiksi toiminnoiksi.

2. Terveydenhuollon integraatio ja hoitoketjujen kehittäminen

Terveydenhuollon integraatiolla ja hoitoketjujen kehittämisellä tavoiteltaisiin jo tänä vuonna vajaan yhdeksän miljoonan ja ensi vuonna vajaan 23 miljoonan euron säästöjä.

Terveyspalvelut vähentäisi vuodeosastojen käyttöä odotuspaikkana muihin palveluihin sekä lyhentäisi erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon vuodeosastojen hoitojaksoja. Toisaalta hyvinvointialue panostaisi kuntoutukseen ja sujuviin kotiutusprosesseihin. Pienimmillä paikkakunnilla palvelut järjestettäisiin ilman erillistä vuodeosastoa uudenlaisella yhteistyömallilla.

Säästöjä syntyisi myös lisäämällä Lapin ja Länsi-Pohjan keskussairaalojen työnjakoa ja yhteistyötä. Päällekkäisyyttä voitaisiin vähentää keskittämällä synnytykset ja osa päivystyksistä Lapin keskussairaalaan. Näin saataisiin vähennettyä päällekkäistä lääkäri- ja hoitajavalmiutta. Muutos olisi mahdollinen niillä erikoisaloilla, joiden osalta lakisääteinen velvoite poistuisi synnytystoiminnan lakkaamisen myötä tai joiden päivystysaikainen potilasmäärä on vähäinen. Toisaalta Länsi-Pohjan keskussairaalassa voitaisiin lisätä kiireetöntä leikkaustoimintaa. Samalla terveyspalvelut pyrkisi vähentämään Oulun yliopistollisen sairaalan käyttöä.

Perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito karsisivat päällekkäiset toimenpiteensä. Säästöä tulisi esimerkiksi, kun samoja laboratoriokokeita ei otettaisi useissa yksiköissä erikseen. Perusterveydenhuollossa hoidon jatkuvuuden parantaminen lisäisi hoidon vaikuttavuutta, joka vähentää raskaiden palvelujen tarvetta. Ennaltaehkäisevää työtä lisättäisiin yhdessä kuntien ja kolmannen sektorin kanssa.

3. Palvelujen järjestämistavat

Palvelujen järjestämistavan valintoja arvioimalla hyvinvointialue tavoittelisi jo tänä vuonna vajaan 7 miljoonan ja ensi vuonna vajaan 17 miljoonan euron säästöjä. Hyvinvointialue selvittäisi, onko laajimpien palvelukokonaisuuksien kuten ikääntyneiden asumispalvelujen ja vammaispalvelujen järjestäminen omana toimintana nykyisiä ostopalveluja edullisempaa. Jo aiemmin on todettu, että omana toimintana kannattaisi järjestää ainakin lastensuojelun laitospalvelua, jalkautuva erikoissairaanhoito ja Lapin keskussairaalan alueen hengityshalvauspotilaiden hoito. Lisäksi omaa tuotantoa kannattaisi lisätä ainakin ammatillisessa perhehoidossa, opiskeluhuollossa ja lastensuojelun laitoshoidossa. Vastaavasti hyvinvointialue arvioisi myös omana toimintana järjestettävien palvelujen ulkoistamista.

4. Palveluverkosto ja tilat

Palveluverkostoa ja tiloja karsimalla tavoiteltaisiin jo tänä vuonna reilun kahden miljoonan ja ensi vuonna vajaan 12 miljoonan euron säästöjä. Hyvinvointialue loisi kaikista palveluista palveluverkkosuunnitelmat, jotka toimeenpantaisiin vaiheittain. Nykyisten tilojen käyttöä tehostettaisiin muun muassa toimistotilojen osalta. Lisäksi toimitilapalvelut pyrkisi neuvottelemaan vuokranalennuksia nykyisistä vuokrasopimuksista. Toisaalta hyvinvointialue lisäisi kotiin vietäviä palveluja sekä erilaisten digipalvelujen tarjontaa. Esimerkiksi etäkotihoito maksaa 30 prosenttia vähemmän kuin perinteinen kotikäynti.

5. Henkilöstö- ja organisaatio

Henkilöstö- ja organisaatiomuutoksilla hyvinvointialue tavoittelisi jo tänä vuonna viiden miljoonan ja ensi vuonna 16 miljoonan euron säästöjä. Hyvinvointialue selvittäisi mahdollisuudet madaltaa organisaatiota ja selkeyttäisi maantieteellisten palvelualueiden roolia. Lääkäreiden sanelujen purkaminen automatisoitaisiin, esihenkilö- ja johtajamäärää tarkasteltaisiin ja henkilöstöä kohdennettaisiin entistä tehokkaammin hyvinvointialueen sisällä. Henkilöstökulut pienenisivät myös sairauspoissaoloja, vaihtuvuutta ja kalliimpaa vuokratyövoimaa vähentämällä.

Henkilöstöpulan hillitsemiseksi hyvinvointialue muun muassa loisi oman varahenkilöjärjestelmän, hyödyntäisi eläköityvien työntekijöiden osaamista ja syventäisi yhteistyötä oppilaitosten kanssa.

Aluehallitus on jo aiemmin päättänyt koko hyvinvointialueen laajuisista yhteistoimintaneuvotteluista. Hyvinvointialue jättää neuvotteluesityksensä tämän viikon lopulla, ja päätöksiä on odotettavissa näillä näkymin huhtikuun loppupuolella.

6. Hankinnat, sopimukset ja logistiikka

Hankinnoista ja sopimuksista hyvinvointialue tavoittelisi jo tänä vuonna reilun neljän miljoonan ja ensi vuonna reilun 11 miljoonan euron säästöjä. Hankintapalvelut karsisi sopimusten ja ostojen päällekkäisyydet ja kilpailuttaisi suuret sopimukset uudestaan. Hankintoja keskitettäisiin sekä hyvinvointialueen sisällä että muiden pohjoisten hyvinvointialueiden kesken. Mehiläinen Länsi-Pohjan osalta selvitettäisiin niin sanotun sisäisen ulkokuntalaskutuksen vaikutus erikoissairaanhoidon työnjaon kustannuksiin.

Välinehuolto keskitettäisiin työmäärät huomioiden ja maantieteellisesti järkevästi, ja myös hoitotarvikejakelu olisi keskitetty ja automatisoitu. Logistiikkapalvelut karsisi ylimääräiset toimintonsa, ja apuvälinekeskus otettaisiin täysimittaisesti käyttöön.

7. Muu toiminnan kehittäminen ja sopeuttaminen

Muu toiminnan kehittäminen ja sopeuttaminen sisältäisi pienempiä ja yksittäisiä toimenpiteitä, joista säästöjä olisi mahdollisesti saatavissa jo nopeasti. Tällaisia keinoja arvioidaan valmistelun edetessä.

Rakenteiden muuttaminen ja säästäminen on välttämätöntä

Hyvinvointialueen täytyy tehdä rakenteellisia muutoksia, jotta se saa talouden kuntoon ja pystyy vastaamaan sekä palvelutarpeen kasvuun että henkilöstön saatavuusongelmiin. Lapissa on muuta Suomea ikääntyvämpi ja sairastavampi väestö, ja lisäksi alueella on kertynyt aiempaa hoito- ja palveluvelkaa. Toisaalta lakimuutokset lisäävät henkilöstömitoitusta ja henkilöstön tarvetta, samalla Lapissa on maan suurin työntekijöiden eläköitymisprosentti. Inflaation nostamat hinnat ja palkankorotukset kasvattavat kuluja entisestään. Valtio päättää hyvinvointialueen rahoituksesta, joten hyvinvointialueen pitää sopeuttaa toimintansa käytettävissä olevaan rahoitukseen.

Jotta hyvinvointialue voi saada lainanottovaltuuksia ja tehdä välttämättömiä investointeja, sen täytyy toimittaa valtiovarainministeriölle suunnitelmat talouden sopeuttamisesta. Hyvinvointialue tarvitsee lainanottovaltuuksia tulevia investointeja kuten tietojärjestelmiä ja toimitilaremontteja varten. Jos hyvinvointialue ei pysty huolehtimaan taloudestaan, se voi joutua arviointimenettelyyn. Arviointimenettelyssä ministeriöt arvioivat muun muassa, pitääkö hyvinvointialue yhdistää toisen hyvinvointialueen kanssa.

 

Kotiin annettavien turvapalvelujen hinnat pysyvätkin toistaiseksi ennallaan

Aluehallitus esittää aluevaltuustolle, että aluevaltuusto hyväksyy sosiaali- ja terveyshuollon asiakasmaksuihin esitetyt muutokset. Aluevaltuuston joulukuussa tekemän asiakasmaksupäätöksen jälkeen ilmeni, että kotiin annettavat turvapalvelut ovat menossa kilpailutukseen tammikuussa 2024. Sopimukset ja hinnat päivittyvät siis myöhemmin, joten tässä vaiheessa maksuja ei kannata korottaa, vaan käyttää edelleen viime vuoden hintoja.

 

Muita päätöksiä

Aluehallitus merkitsi tiedoksi valtiovarainministeriön asettamispäätöksen julkisen johtamisen ryhmästä. Ryhmän tehtävä on laatia ehdotus julkisen johtamisen periaatteiksi ja niiden toteuttamisen tueksi julkisessa hallinnossa. Lapin hyvinvointialueen johtaja Jari Jokela on nimetty ryhmään.

Aluehallitus merkitsi tiedoksi myös korkeimman oikeuden päätöksen, joka käsittelee Lapin sairaanhoitopiirin ensihoitajien erisuuruisia palkkoja vuosien 2014 ja 2019 välisenä aikana. Korkein oikeus hylkäsi ensihoitajien vaatimukset palkkaerojen korvauksista, sillä sairaanhoitopiiri oli pyrkinyt aktiivisesti tasaamaan palkkaeroja.

Aluehallitus esittää aluevaltuustolle täsmennyksiä valtuustoryhmien tukemiseen. Jos tukea jää käyttämättä, se pitäisi jatkossa maksaa takaisin viimeistään seuraavan vuoden kesäkuun loppuun mennessä. Hyvinvointialue ei maksaisi uutta tukea ennen kuin valtuustoryhmä on palauttanut käyttämättä jääneen tukensa. Aluevaltuusto on jo aiemmin päättänyt, että valtuustoryhmille voidaan myöntää tukea enintään 3 250 euroa per valtuutettu. Valtuustoryhmien täytyy raportoida vuodelle 2023 myönnetyn tuen käytöstä kirjallisesti tarkastuslautakunnalle.

Aluehallitus esittää, että aluevaltuusto hyväksyisi hyvinvointialueen hankintastrategian. Hyvinvointialue teki hankintoja viime vuonna noin 550 miljoonalla.

Aluehallitus esittää aluevaltuuston hyväksyttäväksi ensimmäistä muutosta tämän vuoden talousarvioon. Muutosten myötä tilikauden alijäämäarvio pienenee 38,5 miljoonasta eurosta 37,3 miljoonaan euroon.

 

Lisätietoja

-aluehallituksen puheenjohtaja Tapani Melaluoto, tapani.melaluoto@lapha.fi, 040 841 0311
-hyvinvointialuejohtaja Jari Jokela, jari.jokela@lapha.fi, 040 532 3998

-esityslista/pöytäkirja: https://lapha.fi/tietoameista/esityslistat-ja-poytakirjat
-lisätietoja talouden sopeuttamismahdollisuuksista: https://lapha.fi/palvelustrategia

Aluevaltuusto tekee maanantaina periaatteellisia ylätason linjauksia säästämismahdollisuuksista. Lappilaisilla on aikaa vaikuttaa.

Aluehallituksen päätöstiedote 14.2.2024 pidetystä kokouksesta
14.2.2024
Aluevaltuusto tekee maanantaina periaatteellisia ylätason linjauksia säästämismahdollisuuksista....

Aluehallituksen päätöstiedote 14.2.2024 pidetystä kokouksesta


Aluevaltuusto tekee maanantaina periaatteellisia ylätason linjauksia säästämismahdollisuuksista. Lappilaisilla on aikaa vaikuttaa.

Tuoreimmat ajankohtaiset H2

Tuoreimmat ajankohtaiset

Asset Publisher

  1. Aluehallituksen päätöstiedote 14.2.2024 pidetystä kokouksesta
    Aluevaltuusto tekee maanantaina periaatteellisia ylätason linjauksia säästämismahdollisuuksista....

    Aluehallituksen päätöstiedote 14.2.2024 pidetystä kokouksesta

    14.2.2024

    Loga eambbo

    Takaisin edelliselle sivulle

    Aluehallituksen päätöstiedote 14.2.2024 pidetystä kokouksesta

    14.2.2024

    Aluevaltuusto tekee maanantaina periaatteellisia ylätason linjauksia säästämismahdollisuuksista. Lappilaisilla on aikaa vaikuttaa.

    Aluevaltuusto tekee maanantaina periaatteellisia ylätason linjauksia säästämismahdollisuuksista

    Lapin aluehallitus teki aluevaltuustolle esityksen hyvinvointialueen talouden sopeuttamismahdollisuuksista. Aluevaltuusto päättää sopeuttamislinjauksista maanantaina 19. helmikuuta. Sen jälkeen sopeuttamisohjelma toimitetaan valtiovarainministeriölle, joka arvioi, ovatko toimenpiteet riittäviä lainanottovaltuuden saamiseksi.

    Lappilaisilla on aikaa vaikuttaa

    Nyt tehtävä päätös on vasta periaatteellinen ja ottaa kantaa vasta säästömahdollisuuksien ylätason linjauksiin. Aluevaltuusto päättää tarkemmista säästötoimista sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen palvelustrategiasta 22. huhtikuuta. Sitä ennen työntekijöillä, lappilaisilla ja sidosryhmillä on mahdollisuus vaikuttaa suunnitelmiin. Jo nyt alustavista suunnitelmista voi kysyä lisätietoja ja kommentoida niitä sivustolla https://lapha.fi/palvelustrategia.

    Tavoitteena 98 miljoonan pysyvät säästöt

    Lapin hyvinvointialueen pitää sopeuttaa talouttaan pysyvästi 98 miljoonalla eurolla vuodessa. Käytännössä kulujen pitää olla ensi vuonna ja jatkossa 98 miljoona tämän hetken kustannustasoa alempana. Hyvinvointialueen kokonaisbudjetti on noin miljardi euroa vuodessa, joten säästöjä täytyy löytyä lähes 10 prosentin verran. Vuoden 2023 ja tämän vuoden alijäämät on katettava viimeistään vuonna 2026. Viime vuonna hyvinvointialueen talousarvio oli noin 86 miljoonaa alijäämäinen. Viime vuoden lopulliset tilinpäätösluvut eivät ole vielä tiedossa.

    Jo tänä vuonna hyvinvointialueen taloutta pitää sopeuttaa 47 miljoonan euron edestä. Monet rakenteelliset muutokset tuovat säästöjä vasta pidemmällä aikavälillä, joten rakennemuutosten lisäksi tänä vuonna on tehtävä myös nopeita ja kertaluonteisia toimenpiteitä, jotka tuovat säästöä heti.

    Seitsemän sopeuttamiskärkeä

    Sopeuttamisohjelmassa olisi seitsemän kärkeä. Sopeuttamiskärkien säästövaikutus olisi noin 100 miljoonaa euroa vuonna 2025.

    1. Palvelurakenteiden keventäminen

    Palvelurakenteen keventämisellä hyvinvointialue tavoittelisi jo tänä vuonna reilun kahden miljoonan ja ensi vuonna reilun 12 miljoonan euron säästöjä. Säästöjä syntyisi, kun ikääntyneiden pitkäaikainen laitoshoito purettaisiin ja vammaisten laitoshoitoa vähennettäisiin. Lisäksi ikääntyneiden, vammaisten sekä mielenterveys- ja päihdekuntoutujien ympärivuorokautisen asumisen paikkoja vähennettäisiin. Tilalle sosiaalipalvelut etsisi edullisempia asumismuotoja kuten yhteisöllistä asumista sekä tukisi kotona asumista ja lisäisi kuntouttavaa toimintaa. Samalla uudelleenarvioitaisiin myös Kolpeneen tuki- ja osaamiskeskuksen palvelujen rooli. Hyvinvointialue perustaisi myös omais- ja perhehoidon ja henkilökohtaisen avun keskuksen tukemaan kotona asumista.

    Lapsiperheiden palveluissa panostettaisiin varhaisen tuen palveluihin ja moniammatilliseen työhön kuten perheneuvolaan, opiskeluhuoltoon ja perhesosiaalityöhön. Myös lastensuojelun osalta hyvinvointialue vähentäisi kodin ulkopuolelle ja laitoshoitoon sijoitettavien lasten määrää ja lisäisi vuorostaan perhehoidon osuutta.

    Sosiaalipalvelut yhtenäistäisi palvelujen myöntämisen perusteet ja tarkastaisi asiakkaiden palvelupäätöksiä tarpeen mukaan. Lisäksi muun muassa vammaispalvelujen viranomaistoiminta sekä ikääntyneiden asiakas- ja palveluohjaus keskitettäisiin hyvinvointialueen yhteisiksi toiminnoiksi.

    2. Terveydenhuollon integraatio ja hoitoketjujen kehittäminen

    Terveydenhuollon integraatiolla ja hoitoketjujen kehittämisellä tavoiteltaisiin jo tänä vuonna vajaan yhdeksän miljoonan ja ensi vuonna vajaan 23 miljoonan euron säästöjä.

    Terveyspalvelut vähentäisi vuodeosastojen käyttöä odotuspaikkana muihin palveluihin sekä lyhentäisi erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon vuodeosastojen hoitojaksoja. Toisaalta hyvinvointialue panostaisi kuntoutukseen ja sujuviin kotiutusprosesseihin. Pienimmillä paikkakunnilla palvelut järjestettäisiin ilman erillistä vuodeosastoa uudenlaisella yhteistyömallilla.

    Säästöjä syntyisi myös lisäämällä Lapin ja Länsi-Pohjan keskussairaalojen työnjakoa ja yhteistyötä. Päällekkäisyyttä voitaisiin vähentää keskittämällä synnytykset ja osa päivystyksistä Lapin keskussairaalaan. Näin saataisiin vähennettyä päällekkäistä lääkäri- ja hoitajavalmiutta. Muutos olisi mahdollinen niillä erikoisaloilla, joiden osalta lakisääteinen velvoite poistuisi synnytystoiminnan lakkaamisen myötä tai joiden päivystysaikainen potilasmäärä on vähäinen. Toisaalta Länsi-Pohjan keskussairaalassa voitaisiin lisätä kiireetöntä leikkaustoimintaa. Samalla terveyspalvelut pyrkisi vähentämään Oulun yliopistollisen sairaalan käyttöä.

    Perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito karsisivat päällekkäiset toimenpiteensä. Säästöä tulisi esimerkiksi, kun samoja laboratoriokokeita ei otettaisi useissa yksiköissä erikseen. Perusterveydenhuollossa hoidon jatkuvuuden parantaminen lisäisi hoidon vaikuttavuutta, joka vähentää raskaiden palvelujen tarvetta. Ennaltaehkäisevää työtä lisättäisiin yhdessä kuntien ja kolmannen sektorin kanssa.

    3. Palvelujen järjestämistavat

    Palvelujen järjestämistavan valintoja arvioimalla hyvinvointialue tavoittelisi jo tänä vuonna vajaan 7 miljoonan ja ensi vuonna vajaan 17 miljoonan euron säästöjä. Hyvinvointialue selvittäisi, onko laajimpien palvelukokonaisuuksien kuten ikääntyneiden asumispalvelujen ja vammaispalvelujen järjestäminen omana toimintana nykyisiä ostopalveluja edullisempaa. Jo aiemmin on todettu, että omana toimintana kannattaisi järjestää ainakin lastensuojelun laitospalvelua, jalkautuva erikoissairaanhoito ja Lapin keskussairaalan alueen hengityshalvauspotilaiden hoito. Lisäksi omaa tuotantoa kannattaisi lisätä ainakin ammatillisessa perhehoidossa, opiskeluhuollossa ja lastensuojelun laitoshoidossa. Vastaavasti hyvinvointialue arvioisi myös omana toimintana järjestettävien palvelujen ulkoistamista.

    4. Palveluverkosto ja tilat

    Palveluverkostoa ja tiloja karsimalla tavoiteltaisiin jo tänä vuonna reilun kahden miljoonan ja ensi vuonna vajaan 12 miljoonan euron säästöjä. Hyvinvointialue loisi kaikista palveluista palveluverkkosuunnitelmat, jotka toimeenpantaisiin vaiheittain. Nykyisten tilojen käyttöä tehostettaisiin muun muassa toimistotilojen osalta. Lisäksi toimitilapalvelut pyrkisi neuvottelemaan vuokranalennuksia nykyisistä vuokrasopimuksista. Toisaalta hyvinvointialue lisäisi kotiin vietäviä palveluja sekä erilaisten digipalvelujen tarjontaa. Esimerkiksi etäkotihoito maksaa 30 prosenttia vähemmän kuin perinteinen kotikäynti.

    5. Henkilöstö- ja organisaatio

    Henkilöstö- ja organisaatiomuutoksilla hyvinvointialue tavoittelisi jo tänä vuonna viiden miljoonan ja ensi vuonna 16 miljoonan euron säästöjä. Hyvinvointialue selvittäisi mahdollisuudet madaltaa organisaatiota ja selkeyttäisi maantieteellisten palvelualueiden roolia. Lääkäreiden sanelujen purkaminen automatisoitaisiin, esihenkilö- ja johtajamäärää tarkasteltaisiin ja henkilöstöä kohdennettaisiin entistä tehokkaammin hyvinvointialueen sisällä. Henkilöstökulut pienenisivät myös sairauspoissaoloja, vaihtuvuutta ja kalliimpaa vuokratyövoimaa vähentämällä.

    Henkilöstöpulan hillitsemiseksi hyvinvointialue muun muassa loisi oman varahenkilöjärjestelmän, hyödyntäisi eläköityvien työntekijöiden osaamista ja syventäisi yhteistyötä oppilaitosten kanssa.

    Aluehallitus on jo aiemmin päättänyt koko hyvinvointialueen laajuisista yhteistoimintaneuvotteluista. Hyvinvointialue jättää neuvotteluesityksensä tämän viikon lopulla, ja päätöksiä on odotettavissa näillä näkymin huhtikuun loppupuolella.

    6. Hankinnat, sopimukset ja logistiikka

    Hankinnoista ja sopimuksista hyvinvointialue tavoittelisi jo tänä vuonna reilun neljän miljoonan ja ensi vuonna reilun 11 miljoonan euron säästöjä. Hankintapalvelut karsisi sopimusten ja ostojen päällekkäisyydet ja kilpailuttaisi suuret sopimukset uudestaan. Hankintoja keskitettäisiin sekä hyvinvointialueen sisällä että muiden pohjoisten hyvinvointialueiden kesken. Mehiläinen Länsi-Pohjan osalta selvitettäisiin niin sanotun sisäisen ulkokuntalaskutuksen vaikutus erikoissairaanhoidon työnjaon kustannuksiin.

    Välinehuolto keskitettäisiin työmäärät huomioiden ja maantieteellisesti järkevästi, ja myös hoitotarvikejakelu olisi keskitetty ja automatisoitu. Logistiikkapalvelut karsisi ylimääräiset toimintonsa, ja apuvälinekeskus otettaisiin täysimittaisesti käyttöön.

    7. Muu toiminnan kehittäminen ja sopeuttaminen

    Muu toiminnan kehittäminen ja sopeuttaminen sisältäisi pienempiä ja yksittäisiä toimenpiteitä, joista säästöjä olisi mahdollisesti saatavissa jo nopeasti. Tällaisia keinoja arvioidaan valmistelun edetessä.

    Rakenteiden muuttaminen ja säästäminen on välttämätöntä

    Hyvinvointialueen täytyy tehdä rakenteellisia muutoksia, jotta se saa talouden kuntoon ja pystyy vastaamaan sekä palvelutarpeen kasvuun että henkilöstön saatavuusongelmiin. Lapissa on muuta Suomea ikääntyvämpi ja sairastavampi väestö, ja lisäksi alueella on kertynyt aiempaa hoito- ja palveluvelkaa. Toisaalta lakimuutokset lisäävät henkilöstömitoitusta ja henkilöstön tarvetta, samalla Lapissa on maan suurin työntekijöiden eläköitymisprosentti. Inflaation nostamat hinnat ja palkankorotukset kasvattavat kuluja entisestään. Valtio päättää hyvinvointialueen rahoituksesta, joten hyvinvointialueen pitää sopeuttaa toimintansa käytettävissä olevaan rahoitukseen.

    Jotta hyvinvointialue voi saada lainanottovaltuuksia ja tehdä välttämättömiä investointeja, sen täytyy toimittaa valtiovarainministeriölle suunnitelmat talouden sopeuttamisesta. Hyvinvointialue tarvitsee lainanottovaltuuksia tulevia investointeja kuten tietojärjestelmiä ja toimitilaremontteja varten. Jos hyvinvointialue ei pysty huolehtimaan taloudestaan, se voi joutua arviointimenettelyyn. Arviointimenettelyssä ministeriöt arvioivat muun muassa, pitääkö hyvinvointialue yhdistää toisen hyvinvointialueen kanssa.

     

    Kotiin annettavien turvapalvelujen hinnat pysyvätkin toistaiseksi ennallaan

    Aluehallitus esittää aluevaltuustolle, että aluevaltuusto hyväksyy sosiaali- ja terveyshuollon asiakasmaksuihin esitetyt muutokset. Aluevaltuuston joulukuussa tekemän asiakasmaksupäätöksen jälkeen ilmeni, että kotiin annettavat turvapalvelut ovat menossa kilpailutukseen tammikuussa 2024. Sopimukset ja hinnat päivittyvät siis myöhemmin, joten tässä vaiheessa maksuja ei kannata korottaa, vaan käyttää edelleen viime vuoden hintoja.

     

    Muita päätöksiä

    Aluehallitus merkitsi tiedoksi valtiovarainministeriön asettamispäätöksen julkisen johtamisen ryhmästä. Ryhmän tehtävä on laatia ehdotus julkisen johtamisen periaatteiksi ja niiden toteuttamisen tueksi julkisessa hallinnossa. Lapin hyvinvointialueen johtaja Jari Jokela on nimetty ryhmään.

    Aluehallitus merkitsi tiedoksi myös korkeimman oikeuden päätöksen, joka käsittelee Lapin sairaanhoitopiirin ensihoitajien erisuuruisia palkkoja vuosien 2014 ja 2019 välisenä aikana. Korkein oikeus hylkäsi ensihoitajien vaatimukset palkkaerojen korvauksista, sillä sairaanhoitopiiri oli pyrkinyt aktiivisesti tasaamaan palkkaeroja.

    Aluehallitus esittää aluevaltuustolle täsmennyksiä valtuustoryhmien tukemiseen. Jos tukea jää käyttämättä, se pitäisi jatkossa maksaa takaisin viimeistään seuraavan vuoden kesäkuun loppuun mennessä. Hyvinvointialue ei maksaisi uutta tukea ennen kuin valtuustoryhmä on palauttanut käyttämättä jääneen tukensa. Aluevaltuusto on jo aiemmin päättänyt, että valtuustoryhmille voidaan myöntää tukea enintään 3 250 euroa per valtuutettu. Valtuustoryhmien täytyy raportoida vuodelle 2023 myönnetyn tuen käytöstä kirjallisesti tarkastuslautakunnalle.

    Aluehallitus esittää, että aluevaltuusto hyväksyisi hyvinvointialueen hankintastrategian. Hyvinvointialue teki hankintoja viime vuonna noin 550 miljoonalla.

    Aluehallitus esittää aluevaltuuston hyväksyttäväksi ensimmäistä muutosta tämän vuoden talousarvioon. Muutosten myötä tilikauden alijäämäarvio pienenee 38,5 miljoonasta eurosta 37,3 miljoonaan euroon.

     

    Lisätietoja

    -aluehallituksen puheenjohtaja Tapani Melaluoto, tapani.melaluoto@lapha.fi, 040 841 0311
    -hyvinvointialuejohtaja Jari Jokela, jari.jokela@lapha.fi, 040 532 3998

    -esityslista/pöytäkirja: https://lapha.fi/tietoameista/esityslistat-ja-poytakirjat
    -lisätietoja talouden sopeuttamismahdollisuuksista: https://lapha.fi/palvelustrategia

    Aluevaltuusto tekee maanantaina periaatteellisia ylätason linjauksia säästämismahdollisuuksista. Lappilaisilla on aikaa vaikuttaa.

    Aluehallituksen päätöstiedote 14.2.2024 pidetystä kokouksesta
    14.2.2024
    Aluevaltuusto tekee maanantaina periaatteellisia ylätason linjauksia säästämismahdollisuuksista....

    Aluehallituksen päätöstiedote 14.2.2024 pidetystä kokouksesta


    Aluevaltuusto tekee maanantaina periaatteellisia ylätason linjauksia säästämismahdollisuuksista. Lappilaisilla on aikaa vaikuttaa.

  2. Talouden sopeuttamisohjelmalla haetaan ratkaisuja samalla sekä talouden alijäämään että henkilöstöpulaan
    Lapin hyvinvointialue on laatinut alustavan suunnitelman talouden tasapainottamiseksi. Aluehallitus...

    Talouden sopeuttamisohjelmalla haetaan ratkaisuja samalla sekä talouden alijäämään että henkilöstöpulaan

    13.2.2024

    Loga eambbo

    Takaisin edelliselle sivulle

    Talouden sopeuttamisohjelmalla haetaan ratkaisuja samalla sekä talouden alijäämään että henkilöstöpulaan

    Lapin hyvinvointialue tiedottaa pohjalla hyvinvointialueen brändivärit sininen 2/3 pohjasta ja pinkki 1/3 sekä auringolta näyttävä keltainen loisteikoni

    13.2.2024

    Lapin hyvinvointialue on laatinut alustavan suunnitelman talouden tasapainottamiseksi. Aluehallitus käsittelee talouden sopeuttamislinjauksia keskiviikon kokouksessaan ja tekee esityksen aluevaltuustolle.

    Aluevaltuusto päättää sopeuttamislinjauksista maanantaina 19. helmikuuta. Sopeuttamisohjelma toimitetaan valtiovarainministeriölle, joka arvioi, ovatko toimenpiteet riittäviä lainanottovaltuuden saamiseksi.

    Aluevaltuusto päättää tarkemmista säästötoimista sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen palvelustrategiasta 22. huhtikuuta.

    Tavoitteena 98 miljoonan pysyvät säästöt

    Lapin hyvinvointialueen pitää sopeuttaa talouttaan pysyvästi 98 miljoonalla eurolla vuodessa. Käytännössä kulujen pitäisi olla ensi vuonna ja jatkossa 98 miljoona tämän hetken kustannustasoa alempana. Hyvinvointialueen kokonaisbudjetti on noin miljardi euroa vuodessa, joten säästöjä täytyy löytyä lähes 10 prosentin verran. Vuoden 2023 ja tämän vuoden alijäämät on katettava viimeistään vuonna 2026. Viime vuonna hyvinvointialueen talousarvio oli noin 86 miljoonaa alijäämäinen. Viime vuoden lopulliset tilinpäätösluvut eivät ole vielä tiedossa.

    Jo tänä vuonna hyvinvointialueen taloutta pitää sopeuttaa 47 miljoonan euron edestä. Monet rakenteelliset muutokset tuovat säästöjä vasta pidemmällä aikavälillä, joten rakennemuutosten lisäksi tänä vuonna on tehtävä myös nopeita ja kertaluonteisia toimenpiteitä, jotka tuovat säästöä heti.

    Seitsemän sopeuttamiskärkeä

    Sopeuttamisohjelmassa on seitsemän kärkeä. Sopeuttamiskärkien säästövaikutus olisi noin 100 miljoonaa euroa vuonna 2025.

    1. Palvelurakenteiden keventäminen

    Palvelurakenteen keventämisellä hyvinvointialue tavoittelee jo tänä vuonna reilun kahden miljoonan ja ensi vuonna reilun 12 miljoonan euron säästöjä. Säästöjä syntyisi, kun ikääntyneiden pitkäaikainen laitoshoito purettaisiin ja vammaisten laitoshoitoa vähennettäisiin. Lisäksi ikääntyneiden, vammaisten sekä mielenterveys- ja päihdekuntoutujien ympärivuorokautisen asumisen paikkoja vähennettäisiin. Tilalle sosiaalipalvelut etsisi edullisempia asumismuotoja kuten yhteisöllistä asumista sekä tukisi kotona asumista ja lisäisi kuntouttavaa toimintaa. Samalla selvitetään myös Kolpeneen tuki- ja osaamiskeskuksen palvelut tulevaisuudessa. Hyvinvointialue perustaisi myös omais-, perhehoidon ja henkilökohtaisen avun keskuksen tukemaan kotona asumista.

    Lapsiperheiden palveluissa panostettaisiin varhaisen tuen palveluihin ja moniammatilliseen työhön kuten perheneuvolaan, opiskeluhuoltoon ja perhesosiaalityöhön. Myös lastensuojelun osalta hyvinvointialue vähentäisi kodin ulkopuolelle ja laitoshoitoon sijoitettavien lasten määrää ja lisäisi vuorostaan perhehoidon osuutta.

    Sosiaalipalvelut yhtenäistäisi palvelujen myöntämisen perusteet ja tarkastaisi asiakkaiden palvelupäätöksiä tarpeen mukaan. Lisäksi muun muassa vammaispalvelujen viranomaistoiminta sekä ikääntyneiden asiakas- ja palveluohjaus keskitettäisiin hyvinvointialueen yhteisiksi toiminnoiksi.

    2. Terveydenhuollon integraatio ja hoitoketjujen kehittäminen

    Terveydenhuollon integraatiolla ja hoitoketjujen kehittämisellä tavoitellaan jo tänä vuonna vajaan yhdeksän miljoonan ja ensi vuonna vajaan 23 miljoonan euron säästöjä.

    Terveyspalvelut vähentäisi vuodeosastojen käyttöä odotuspaikkana muihin palveluihin sekä lyhentäisi erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon vuodeosastojen hoitojaksoja. Toisaalta hyvinvointialue panostaisi kuntoutukseen ja sujuviin kotiutusprosesseihin. Pienimmillä paikkakunnilla palvelut järjestettäisiin ilman erillistä vuodeosastoa uudenlaisella yhteistyömallilla.

    Säästöjä syntyisi myös lisäämällä Lapin ja Länsi-Pohjan keskussairaalojen työnjakoa ja yhteistyötä. Päällekkäisyyttä vähennettäisiin keskittämällä synnytykset ja osa päivystyksestä Lapin keskussairaalaan. Muutos olisi mahdollinen niillä erikoisaloilla, joiden osalta lakisääteinen velvoite poistuisi synnytystoiminnan lakkaamisen myötä tai joiden päivystysaikainen potilasmäärä on vähäinen. Näitä voisivat olla esimerkiksi naistentaudit, lastentaudit, radiologia ja kirurgian erikoisalat.
    Kiireettömän hoidon osalta hyvinvointialue hyödyntäisi molempien sairaaloiden kapasiteettia aiempaa tehokkaammin kaikkien lappilaisten palveluihin. Samalla terveyspalvelut pyrkisi vähentämään Oulun yliopistollisen sairaalan käyttöä.

    Perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito karsisivat päällekkäiset toimenpiteensä. Säästöä tulisi esimerkiksi, kun samoja laboratoriokokeita ei otettaisi useissa yksiköissä erikseen. Perusterveydenhuollossa hoidon jatkuvuuden parantaminen lisäisi hoidon vaikuttavuutta, joka vähentää raskaiden palvelujen tarvetta. Ennaltaehkäisevää työtä lisättäisiin yhdessä kuntien ja kolmannen sektorin kanssa.

    3. Palvelujen järjestämistavat

    Palvelujen järjestämistavan valintoja arvioimalla hyvinvointialue tavoittelee jo tänä vuonna vajaan 7 miljoonan ja ensi vuonna vajaan 17 miljoonan euron säästöjä. Hyvinvointialue selvittäisi, onko laajimpien palvelukokonaisuuksien kuten ikääntyneiden asumispalvelujen ja vammaispalvelujen järjestäminen omana toimintana nykyisiä ostopalveluja edullisempaa. Jo aiemmin on todettu, että omana toimintana kannattaisi järjestää ainakin lastensuojelun laitospalvelua, jalkautuva erikoissairaanhoito ja Lapin keskussairaalan alueen hengityshalvauspotilaiden hoito. Lisäksi omaa tuotantoa kannattaisi lisätä ainakin ammatillisessa perhehoidossa, opiskeluhuollossa ja lastensuojelun laitoshoidossa. Vastaavasti hyvinvointialue arvioisi myös omana toimintana järjestettävien palvelujen ulkoistamista.

    4. Palveluverkosto ja tilat

    Palveluverkostoa ja tiloja karsimalla tavoitellaan jo tänä vuonna reilun kahden miljoonan ja ensi vuonna vajaan 12 miljoonan euron säästöjä. Hyvinvointialue loisi kaikista palveluista palveluverkkosuunnitelmat, jotka toimeenpantaisiin vaiheittain. Nykyisten tilojen käyttöä tehostettaisiin muun muassa toimistotilojen osalta. Lisäksi toimitilapalvelut pyrkisi neuvottelemaan vuokranalennuksia nykyisistä vuokrasopimuksista. Toisaalta hyvinvointialue lisäisi kotiin vietäviä palveluja sekä erilaisten digipalvelujen tarjontaa. Esimerkiksi etäkotihoito maksaa 30 prosenttia vähemmän kuin perinteinen kotikäynti.

    5. Henkilöstö- ja organisaatio

    Henkilöstö- ja organisaatiomuutoksilla hyvinvointialue tavoittelee jo tänä vuonna viiden miljoonan ja ensi vuonna 16 miljoonan euron säästöjä. Lääkäreiden sanelujen purkaminen automatisoitaisiin, esihenkilö- ja johtajamäärää tarkasteltaisiin ja henkilöstöä kohdennettaisiin entistä tehokkaammin hyvinvointialueen sisällä. Henkilöstökulut pienenisivät myös sairauspoissaoloja, vaihtuvuutta ja kalliimpaa vuokratyövoimaa vähentämällä.

    Aluehallitus on jo aiemmin päättänyt koko hyvinvointialueen laajuisista yhteistoimintaneuvotteluista. Hyvinvointialue jättää neuvotteluesityksensä tämän viikon lopulla, ja päätöksiä on odotettavissa näillä näkymin huhtikuun loppupuolella. Neuvotteluesityksessä selviää, voidaanko joitakin henkilöstöryhmiä rajata jo kokonaan neuvottelujen ulkopuolelle.

    6. Hankinnat ja sopimukset

    Hankinnoista ja sopimuksista hyvinvointialue tavoittelee jo tänä vuonna reilun neljän miljoonan ja ensi vuonna reilun 11 miljoonan euron säästöjä. Hankintapalvelut karsisi sopimusten ja ostojen päällekkäisyydet ja kilpailuttaisi suuret sopimukset uudestaan. Hankintoja keskitettäisiin sekä hyvinvointialueen sisällä että muiden pohjoisten hyvinvointialueiden kesken. Lapin keskussairaalan toiminta-alueen välinehuolto olisi keskitetty Lapin keskussairaalaan, ja myös hoitotarvikejakelu olisi keskitetty ja automatisoitu. Logistiikkapalvelut karsisi ylimääräiset toimintonsa, ja apuvälinekeskus otettaisiin täysimittaisesti käyttöön.

    7. Muu toiminnan kehittäminen ja sopeuttaminen

    Muu toiminnan kehittäminen ja sopeuttaminen sisältää pienempiä ja yksittäisiä toimenpiteitä, joista säästöjä olisi mahdollisesti saatavissa jo nopeasti. Tällaisia keinoja arvioidaan valmistelun edetessä.

    Rakenteiden muuttaminen ja säästäminen on välttämätöntä

    Hyvinvointialueen täytyy tehdä rakenteellisia muutoksia, jotta se saa talouden kuntoon ja pystyy vastaamaan sekä palvelutarpeen kasvuun että henkilöstön saatavuusongelmiin. Lapissa on muuta Suomea ikääntyvämpi ja sairastavampi väestö, ja lisäksi alueella on kertynyt aiempaa hoito- ja palveluvelkaa. Toisaalta lakimuutokset lisäävät henkilöstömitoitusta ja henkilöstön tarvetta, samalla Lapissa on maan suurin työntekijöiden eläköitymisprosentti. Inflaation nostamat hinnat ja palkankorotukset kasvattavat kuluja entisestään. Valtio päättää hyvinvointialueen rahoituksesta, joten hyvinvointialueen pitää sopeuttaa toimintansa käytettävissä olevaan rahoitukseen.

    Jotta hyvinvointialue voi saada lainanottovaltuuksia ja tehdä välttämättömiä investointeja, sen täytyy toimittaa valtiovarainministeriölle suunnitelmat talouden sopeuttamisesta. Hyvinvointialue tarvitsee lainanottovaltuuksia tulevia investointeja kuten tietojärjestelmiä ja toimitilaremontteja varten. Jos hyvinvointialue ei pysty huolehtimaan taloudestaan, se voi joutua arviointimenettelyyn. Arviointimenettelyssä ministeriöt arvioivat muun muassa, pitääkö hyvinvointialue yhdistää toisen hyvinvointialueen kanssa.

    Tarkemmat päätökset valmistuvat huhtikuun lopulla

    Lapin hyvinvointialueen aluehallitus tekee esityksen talouden sopeuttamisen päälinjauksista kokouksessaan keskiviikkona 14. helmikuuta. Aluevaltuusto päättää linjauksista kokouksessaan maanantaina 19. helmikuuta. Aluevaltuuston kokousta voi seurata paikan päällä Rovaniemellä tai suorana lähetyksenä hyvinvointialueen Youtube-kanavalta.

    Tarkemmat sopeuttamislinjaukset sekä sosiaali- ja terveyspalvelun palvelustrategia ovat päätöksenteossa aluehallituksessa keskiviikkona 10.4. ja aluevaltuustossa maanantaina 23. huhtikuuta.

    Lappilaisilla on monia tapoja vaikuttaa

    Talouden säästökeinot ja palvelujen järjestämisen suunnitelmat tarkentuvat koko ajan, ja samalla tietoa kootaan hyvinvointialueen internet-sivuille. Sivustolla voi myös jättää kommentteja ja kysymyksiä.

    Tarvittaessa hyvinvointialue järjestää asukkaille ja henkilöstölle kuulemistilaisuuksia. Ensimmäinen kuulemistilaisuus on Kolarissa torstaina 29. helmikuuta ja keskittyy erityisesti Kolarin vuodeosaston toimintaan.

    Lisäksi hyvinvointialue pyytää suunnitelmiinsa kannanotot muun muassa lautakunnilta, vaikuttamistoimielimiltä, Saamelaiskäräjiltä ja Lapin kunnilta.

    Lisätietoja

    • aluehallituksen puheenjohtaja Tapani Melaluoto, tapani.melaluoto@lapha.fi, 040 841 0311
    • hyvinvointialuejohtaja Jari Jokela, jari.jokela@lapha.fi, 040 532 3998
    • sosiaalijohtaja Liisa Niiranen, liisa.niiranen@lapha.fi, 040 541 8237
    • terveysjohtaja Miia Palo, miia.palo@lapha.fi, 040 653 2728
    • pelastusjohtaja Markus Aarto, markus.aarto@lapinpelastuslaitos.fi, 040 484 4000
    • hallintojohtaja Harri Tiuraniemi, harri.tiuraniemi@lapha.fi, 040 665 9734
    • kehitysjohtaja Mikko Häikiö, mikko.haikio@lapha.fi, 040 772 7211
    • henkilöstöjohtaja Marjo Kuittinen, marjo.kuittinen@lapha.fi, 040 757 6530

    Aluehallituksen 14.2.2024 esityslista luettavissa: Esityslista (tweb.fi)

    Lapin hyvinvointialue tiedottaa pohjalla hyvinvointialueen brändivärit sininen 2/3 pohjasta ja pinkki 1/3 sekä auringolta näyttävä keltainen loisteikoni Talouden sopeuttamisohjelmalla haetaan ratkaisuja samalla sekä talouden alijäämään että henkilöstöpulaan
    13.2.2024
    Lapin hyvinvointialue on laatinut alustavan suunnitelman talouden tasapainottamiseksi. Aluehallitus...
    Lapin hyvinvointialue tiedottaa pohjalla hyvinvointialueen brändivärit sininen 2/3 pohjasta ja pinkki 1/3 sekä auringolta näyttävä keltainen loisteikoni

    Talouden sopeuttamisohjelmalla haetaan ratkaisuja samalla sekä talouden alijäämään että henkilöstöpulaan


    Lapin hyvinvointialue on laatinut alustavan suunnitelman talouden tasapainottamiseksi. Aluehallitus käsittelee talouden sopeuttamislinjauksia keskiviikon kokouksessaan ja tekee esityksen aluevaltuustolle.

Kaikki ajankohtaiset - Nappi