Takaisin edelliselle sivulle

Aluehallituksen päätöstiedote 11.9.2024 pidetystä kokouksesta

Lapin hyvinvointialueen alijäämäennuste on kasvanut, sopeutustoimet jatkuvat. Psykiatripäivystys ja tahdosta riippumaton hoito keskitetään Rovaniemelle puoleksi vuodeksi.

Lapin hyvinvointialueen alijäämäennuste on kasvanut, sopeutustoimet jatkuvat

Aluehallitus merkitsi tiedoksi tammi-heinäkuun talousraportin ja esittää aluevaltuustolle, että aluevaltuusto merkitsee tiedoksi tammi-kesäkuun osavuosikatsauksen.

Hyvinvointialueen tämän vuoden alijäämäennuste on kasvanut 73 miljoonasta 89 miljoonaan. Suurimmat talousarvion ylitykset ovat erikoissairaanhoidon, vammaispalvelujen ja lastensuojelun ostopalveluissa. Ostopalvelujen hinnat ovat nousseet esimerkiksi yliopistosairaaloiden osalta yli 7 prosenttia ja monien sosiaalipalvelujen osalta lähes 20 prosenttia.

Yksi syy alijäämään on, että Lapin kunnat olivat ennen uudistusta käyttäneet sosiaali-, terveys- ja pelastuspalveluihin vähemmän rahaa kuin hyvinvointialueen laskennallinen rahoituspohja edellyttäisi. Tästä johtuva niin sanottu siirtymätasaus leikkaa hyvinvointialueen rahoitusta tänä vuonna noin 53 miljoonaa.

Monet talouden sopeuttamisohjelman toimenpiteet ovat edenneet, mutta vaikutukset eivät vielä näy kustannuksissa. Aluehallitus edellyttää, että jo päätettyjen talouden sopeuttamistoimia toteutetaan suunnitelmallisesti ja ripeästi loppuvuoden aikana sekä osana vuoden 2025 talousarvion valmistelua.

Psykiatripäivystys ja tahdosta riippumaton hoito keskitetään Rovaniemelle puoleksi vuodeksi

Aluehallitus päätti keskittää psykiatripäivystyksen ja tahdosta riippumattoman hoidon Rovaniemelle Lapin keskussairaalaan loka-maaliskuun ajaksi. Pysyvän keskittämisen valmistelua jatketaan yhdessä henkilöstön kanssa osana palveluverkkouudistusta. Keskittämisen syynä on Länsi-Pohjan keskussairaalan psykiatripula.  

Psykiatripäivystys ja tahdosta riippumaton hoito on mahdollista käynnistää uudelleen Länsi-Pohjassa, jos aluevaltuusto niin päättää. Jatkaminen edellyttää riittäviä henkilöstö- ja muita resursseja sekä potilasturvallisuuden varmistamista.

Hyvinvointialueen oma toiminta Sodankylän Kiepissä päättyy  

Aluehallitus merkitsi tiedoksi Esperi Care oy:n ja hyvinvointialueen välisen vuokrasopimuksen päättymisen vuoden lopussa. Esperi Care ei ole halunnut jatkaa vuokrasopimusta, joten hyvinvointialueen toiminta mielenterveyskuntoutujien asumisyksikössä päättyy. Hyvinvointialue sai aiemmin lainanottovaltuudet uuden tilan rakennuttamiseen, mutta sai kilpailutuksessa vain yhden tarjouksen, joka täytyi hylätä.

Esperi Care voi hakea hyvinvointialueen palvelusetelituottajaksi. Silloin hyvinvointialue tarjoaisi asiakkaille palveluseteliä, jolla asiakkaat voisivat jäädä asumaan Kieppiin tai valita muun palveluseteliyksikön. Asiakas voi myös kieltäytyä setelistä, jolloin hyvinvointialue järjestää palvelun oman toiminnan yksikössä tai puitesopimustuottajien yksikössä.

Hyvinvointialue käynnistää Kiepin henkilöstölle yt-neuvottelut, jotka voivat päättyä liikkeenluovutukseen Esperille.

Lapin hyvinvointialue perustaa sijaisten osaajakeskukseen 150 uutta toimea

Aluehallitus päätti perustaa uuteen osaajakeskukseen varahenkilöstöä ja sisäisiä sijaisuuksia varten 113 lähihoitajan, 40 sairaanhoitajan ja kaksi terveydenhoitajan toimea.

Riittävä resursointi parantaa henkilöstön työhyvinvointia, mahdollistaa työelämän joustoja sekä helpottaa esihenkilöiden kuormitusta. Potilas- ja asiakasturvallisuus paranee, kun sijaisuuksia hoitavat vakituisessa työsuhteessa olevat ja perehtyneet ammattilaiset.

Laajan varahenkilöstön myötä hyvinvointialue säästää muun muassa sijais- ja kutsurahoissa sekä kalliissa vuokratyövoiman ostamisessa useita miljoonia vuosittain.

Hyvinvointialue esittää nykyisten saamenkielisten palvelujen jatkamista

Aluehallitus hyväksyi esityksen saamenkielisten sote-palveluiden valtionavustuksen käyttökohteista vuodelle 2025. Valtionavustuksen säilyessä ennallaan hyvinvointialue esittää kaikkien nykyisten toimintojen jatkamista.

Enontekiön kunnan alueella on pohjoissaamenkielinen hoiva-avustaja, terveydenhoitaja ja kylätyöntekijä. Inarissa on koltansaamenkielinen lähihoitaja ja kylätyöntekijä, pohjoissaamenkielinen lähihoitaja ja kaksi kylätyöntekijää sekä inarinsaamenkielinen psykogeriatrinen sairaanhoitaja. Sodankylässä on pohjoissaamenkielinen lähihoitaja ja kylätyöntekijä. Utsjoella on kaksi pohjoissaamenkielistä kylätyöntekijää, toiminnanohjaaja, kaksi hoiva-avustajaa, terveydenhoitaja ja sairaanhoitaja. Ikäihmisille suunnattu kotihoidon palveluohjaaja ja lapsiperheiden perheohjaaja palvelevat saamen kielellä koko saamelaisten kotiseutualuetta. Aluehallitus toimittaa hyvinvointialueen esityksen Saamelaiskäräjille, joka jakaa valtionavustuksen.

Muita päätöksiä

Aluehallitus merkitsi tiedoksi sisäministeriön käynnistämän pelastuslain uudistamishankkeen toisen vaiheen. Hankkeessa määritellään mahdolliset muutokset pelastuslakiin sekä muuhun pelastuslakiin liittyvään lainsäädäntöön.  

Merkittiin tiedoksi sosiaali- ja terveysministeriön tiedote, joka koskee Suomen hallituksen esitystä sairaalaverkon uudistamisesta. Hallitus on muuttanut esitystään niin, että jatkossa Länsi-Pohjan keskussairaalassa voitaisiin ylläpitää rajattua erikoissairaanhoidon päivystystä. Päivystystä koskevat muutokset tulisivat voimaan ensi vuoden lokakuussa. 

Hyväksyttiin hallinto-oikeudelle toimitettavat lausunnot ja esitettiin yhtä lausuntoa aluevaltuuston hyväksyttäväksi. Huhtikuun aluevaltuuston päätöksistä on tehty valituksia hallinto-oikeuteen muun muassa mahdollisten jääviyksien vuoksi. Hallinto-oikeus on pyytänyt hyvinvointialueelta lausuntoja muun muassa esteellisyyksistä.

Hyväksyttiin vastaus toimenpidealoitteeseen, joka koski hyvinvointialueen henkilöstön aseman ja hyvinvoinnin parantamista. 

Esitetään aluevaltuustolle muutoksia hallintosääntöön. Aluevaltuusto päättäisi jatkossa esimerkiksi soteaseman, terveyskeskuksen, sairaalan tai pelastusaseman perustamisesta ja sulkemisesta. Toiminnan keskeytyksistä enintään kolmen kuukauden ajaksi, aukioloajoista ja muista käytännön järjestelyistä päättäisi toimialajohtaja. Mikäli laissa tai muissa säädöksissä ei toisin säädetä, muista palvelujen saavutettavuuteen liittyvistä muutoksista päättäisi aluehallitus. Muut hallintosäännön muutokset koskevat muun muassa luottamushenkilöiden palkkioiden alentamista. Muut muutokset tulisivat voimaan lokakuussa ja palkkiomuutokset vuoden 2025 alusta.

Nimettiin työryhmä valmistelemaan organisaatiouudistusta. Luottamushenkilöorganisaatioon liittyvät ehdotukset pitää olla valmiina vuoden loppuun mennessä. Muuhun organisaation madaltamiseen sekä johtajien ja esihenkilöiden määrän vähentämiseen tähtäävä selvitys valmistellaan niin, että se voidaan käsitellä ensi vuoden talousarvion yhteydessä. Aluehallitus ohjaa työryhmän työtä. Työryhmän puheenjohtajana toimii aluehallituksen puheenjohtaja Tapani Melaluoto.

Hyväksyttiin toimintamalli rakennusinvestointien suunnitteluun ja toteuttamiseen. Lisäksi laaditaan strateginen suunnitelma rakennusinvestointien ja muiden vastaavien sopimusten rahoittamiseksi.

Palautettiin jatkovalmisteluun Muurolan entisen sairaalan myynnin valmistelua koskeva asia. Muurolassa osoitteessa Totontie 11 sijaitseva entinen päihdeklinikka on ollut jo normaalissa myynnissä, mutta kiinnostus on ollut vähäistä. Siksi kohde laitetaan myyntiin nyt tarjouskaupalla. 

Esitetään aluevaltuustolle, että aluevaltuusto hyväksyy hyvinvointialueen osallisuusohjelman. Kommentoitavana olleeseen ohjelmaan on tehty muutoksia saatujen lausuntojen pohjalta.  

Esitetään aluevaltuustolle, että aluevaltuusto hyväksyy hyvinvointialueen hyvinvointi- ja turvallisuussuunnitelman vuosille 2024–2025. Kommentoitavana olleeseen suunnitelmaan on tehty muutoksia saatujen lausuntojen pohjalta.  

Myönnettiin Katja Haapapurolle ero nuorisovaltuuston jäsenyydestä ja vahvistettiin nuorisovaltuuston uudeksi jäseneksi Oona Pääkkölä Kolarin kunnasta.

Lisätietoja

-Tapani Melaluoto, aluehallituksen puheenjohtaja, tapani.melaluoto@lapha.fi, 040 841 0311
-Jari Jokela, hyvinvointialuejohtaja, jari.jokela@lapha.fi, 040 5323 998

Takaisin edelliselle sivulle

Aluehallitusten puheenjohtajat: Hyvinvointialueet ovat ratkaisu – eivät ongelma

Aluehallitusten puheenjohtajat kantavat suurta huolta kärjistyneestä keskusteluympäristöstä. Yleistä keskustelua luonnehtii hyvinvointialueiden syyllistäminen ja epäonnistuneeksi leimaaminen, toteavat hyvinvointialueiden aluehallitusten puheenjohtajat yhteisessä kannanotossaan.

Suomalaisen yhteiskunnan vahvuuksiin on kuulunut luottamus julkiseen valtaan. Sen perustana on myös julkisten toimijoiden keskinäinen rakentava, tarpeen mukaan kriittinenkin mutta kuitenkin tosiasioihin perustuva vuoropuhelu.

Aluehallitusten puheenjohtajat kantavat suurta huolta kärjistyneestä keskusteluympäristöstä. Yleistä keskustelua luonnehtii hyvinvointialueiden syyllistäminen ja epäonnistuneeksi leimaaminen, toteavat hyvinvointialueiden aluehallitusten puheenjohtajat yhteisessä kannanotossaan.

Keskustelussa esitetyt arviot hyvinvointialueista ovat irtautuneet monin osin tosiasioista ja perustuvat mielikuviin. Esimerkiksi luottamushenkilöiden määrä on kansallisesti vähentynyt eikä lisääntynyt uudistuksen myötä. Samalla päätöksenteko on aiempaa avoimempaa.

Hyvinvointialueet ovat ratkaisu, ei ongelma. Uusien mahdollisuuksien hyödyntäminen vaatii aikaa. Nyt on keskityttävä palveluiden sisällön ja toimintatapojen uudistamiseen, eikä uusiin hallinnon uudistuksiin. Spekulointi alueiden yhdistämisellä ei tuo ratkaisuja tähän tilanteeseen.

Kärkevän julkisen keskustelun vaikutukset näkyvät. Ihmisten luottamus terveydenhuoltoon on heikentynyt. Hyvinvointialueet ovat suuria työnantajia. Henkilöstö tekee merkityksellistä työtä. Syyttelevä julkinen keskustelu nakertaa henkilöstön motivaatiota ja julkisten työnantajien vetovoimaa.

Huono kierre pitää katkaista. Julkisten toimijoiden keskinäinen luottamus pitää palauttaa. Siksi aluehallitusten puheenjohtajat edellyttävät kaikilta toimijoilta rakentavaa vuorovaikutusta.

Julkisten toimijoiden välistä epäluottamusta ja kriisipuhetta lietsova ilmapiiri on haitallinen suomalaisen yhteiskunnan menestyksen, jopa kokonaisturvallisuuden kannalta. Kyse on myös Suomen kyvystä toimeenpanna vaativia, pitkäjänteisiä reformeja ja ylläpitää kriisinkestävyyttä.

Hyvinvointialueiden poliittiset päättäjät tekevät parhaansa kustannusten kasvun hillitsemiseksi. Tämä ei kuitenkaan ole mahdollista ennen kuin sosiaaliset perusoikeudet ja julkisen talouden kantokyky saadaan tasapainoon.

Hyvinvointiyhteiskunnan ytimessä on ihmisten luottamus siihen, että palveluita saa silloin kun on tarve ja hätä. Tätä me kaikki toimijat rakennamme yhdessä.

-Aluehallitusten puheenjohtajat tapaamisessaan 6.9.2024-

Lisätietoja Lapin osalta:
hyvinvointialueen aluehallituksen puheenjohtaja Tapani Melaluoto, tapani.melaluoto@lapha.fi

Takaisin edelliselle sivulle

Lapin aluehallituksen päätöstiedote 28.8.2024 pidetystä kokouksesta

Lapin hyvinvointialueen täytyy keskeyttää synnytystoiminta Länsi-Pohjan keskussairaalassa ensi vuoden alussa. Syynä on synnyttäjien potilasturvallisuuden varmistaminen Länsi-Pohjan toiminnan järjestämisessä tapahtuvien muutosten aikana.

Länsi-Pohjan synnytystoiminta keskeytetään ensi vuodeksi

Lapin hyvinvointialueen täytyy keskeyttää synnytystoiminta Länsi-Pohjan keskussairaalassa ensi vuoden alussa. Syynä on synnyttäjien potilasturvallisuuden varmistaminen Länsi-Pohjan toiminnan järjestämisessä tapahtuvien muutosten aikana. Lapin aluehallitus päätti asiasta keskiviikon kokouksessaan.

Päätös on määräaikainen ja koskee vain ensi vuotta. Synnytystoiminta on mahdollista käynnistää uudelleen, jos Suomen lainsäädäntö, kansallinen ohjaus sekä aluevaltuuston linjaukset sen mahdollistavat. Valtion nykyisten linjausten mukaan Länsi-Pohjan synnytykset tulee lakkauttaa joka tapauksessa ensi vuoden jälkeen.

Taustalla epävarmuudet henkilöstön saatavuudessa

Länsi-Pohjan keskussairaalan toiminta on ollut ulkoistettuna Mehiläinen Länsi-Pohja Oy:lle. Aluevaltuusto päätti syksyllä 2023 sopimusmuutoksista, joilla monia toimintoja siirretään hyvinvointialueen omaksi toiminnaksi. Hyvinvointialueelle siirtyy 1.1.2025 muun muassa lastentautien ja gynekologian erikoisalojen lääkärityö. Hyvinvointialue saa tiedot siirtyvistä lääkäreistä Mehiläinen Länsi-Pohjalta vasta loppuvuodesta ja pääsee tekemään tarvittavia rekrytointeja ja alihankintasopimuksia vasta liian lähellä vuodenvaihdetta. Lisäksi Mehiläinen Länsi-Pohja on ollut jo tänä kesänä huolissaan, riittääkö sillä kätilöitä ja lasten sairaanhoitajia potilasturvalliseen toimintaan.

Määräaikaisessa keskeyttämispäätöksessä ei ole kyse aiemman päätöksen toimeenpanosta

Lapin aluevaltuusto päätti jo huhtikuussa osana säästösuunnitelmia, että synnytystoiminta Länsi-Pohjassa lakkaa tämän vuoden lopussa. Päätöksestä on tehty kuitenkin valituksia hallinto-oikeuteen. Hallinto-oikeus on todennut, että päätöstä ei saa toimeenpanna ennen kuin hallinto-oikeuden päätökset valmistuvat. Nyt tehdyssä päätöksessä ei kuitenkaan ole kyse lopullisesta lakkauttamisesta tai aluevaltuuston säästösuunnitelmien toimeenpanosta.

Muita päätöksiä 

Aluehallitus merkitsi tiedoksi hallinto-oikeuden välipäätökset, jotka koskevat huhtikuun aluevaltuuston kokousta. Kokouksen päätöksistä on tehty valituksia hallinto-oikeuteen muun muassa mahdollisten jääviyksien vuoksi. Välipäätöksissään hallinto-oikeus pyytää hyvinvointialueelta selvityksiä muun muassa esteellisyyksistä.

Hylättiin oikaisuvaatimukset, jotka koskivat Kemin ja Keminmaan ikääntyneiden päivätoiminnan siirtämistä Keminmaasta Kemiin.

Kuultiin teknistä asiantuntijaa Muurolan entisen sairaala-alueen rakennusten kunnosta.

Esitetään valtiovarainministeriölle neuvotteluja lainanottovaltuuksien saamiseksi. Valtioneuvosto on kesällä päättänyt, että hyvinvointialueella ei ole lainanottovaltuuksia ensi vuonna. Hyvinvointialueella on kuitenkin välttämättömiä investointitarpeita, joita varten se tarvitsee lainaa. Aluehallitus käsittelee neuvotteluissa esitettävät investoinnit ja investointeja vastaavat sopimukset vuoden 2025 talousarvion valmistelun yhteydessä.

Hylättiin oikaisuvaatimus, joka koski ICT-suunnittelijan valintaa.

Merkittiin tiedoksi, että hallinto-oikeus on päättänyt jättää tutkimatta valituksen, joka koski ympärivuorokautisen palveluasumisen vähentämisen toimeenpanosuunnitelmaa.

Takaisin edelliselle sivulle

Esitys aluehallitukselle: Länsi-Pohjan synnytystoiminta keskeytettävä ensi vuoden alusta

Syynä on Länsi-Pohjaa koskevien sopimusmuutosten toimeenpano. Hyvinvointialue toivoo päätöstä hyvissä ajoin, jotta odottavien perheiden epävarmuus loppuisi.

Lapin hyvinvointialue on todennut, että sen pitäisi keskeyttää synnytystoiminta Länsi-Pohjan keskussairaalassa tämän vuoden lopussa. Syynä on potilasturvallisuuden varmistaminen Länsi-Pohjan toiminnan järjestämisessä tapahtuvien muutosten aikana. Lapin aluehallitus käsittelee keskeyttämistä kokouksessaan 28. elokuuta.

Esityksen mukaan päätös olisi määräaikainen ja koskisi vain ensi vuotta. Synnytystoiminta olisi mahdollista käynnistää uudelleen, jos Suomen lainsäädäntö, kansallinen ohjaus sekä aluevaltuuston linjaukset sen mahdollistavat. Lisäksi tulisi varmistaa synnytystoiminnan potilasturvallisuus. Valtion nykyisten linjausten mukaan Länsi-Pohjan synnytykset tulee lakkauttaa joka tapauksessa ensi vuoden jälkeen.

Taustalla epävarmuudet henkilöstön saatavuudessa

Länsi-Pohjan keskussairaalan toiminta on ollut ulkoistettuna Mehiläinen Länsi-Pohja Oy:lle. Lain mukaan monet toiminnot täytyy siirtää ensi vuoden alusta lähtien hyvinvointialueen omaksi toiminnaksi. Hyvinvointialueelle siirtyy muun muassa lastentautien ja gynekologian erityisalat. Hyvinvointialue saa tiedot siirtyvistä lääkäreistä Mehiläinen Länsi-Pohjalta vasta loppuvuodesta ja pääsee tekemään tarvittavia rekrytointeja ja alihankintasopimuksia vasta liian lähellä vuodenvaihdetta. Lisäksi Mehiläinen Länsi-Pohja on ollut jo tänä kesänä huolissaan, riittääkö sillä kätilöitä ja lasten sairaanhoitajia potilasturvalliseen toimintaan.

Lapin keskussairaala pystyy hoitamaan kaikki synnytykset turvallisesti

Siirtämällä synnytykset Lapin keskussairaalaan hyvinvointialue pystyy varmistamaan länsipohjalaisille turvalliset synnytykset myös ensi vuonna.

– Lapin keskussairaalassa on hyvät valmiudet hoitaa kaikki Lapin synnytykset turvallisesti, terveysjohtaja Miia Palo toteaa.

Hyvinvointialue haluaa, että keskeytyspäätös tehdään hyvissä ajoin, jotta odottavat perheet pystyvät olemaan levollisin mielin. Sekä perheiden että potilasturvallisuuden näkökulmasta olisi todella ikävää, jos keskeytyspäätös jouduttaisiin tekemään myöhemmin lyhyellä varoitusajalla.

Määräaikaisessa keskeyttämispäätöksessä ei ole kyse aiemman päätöksen toimeenpanosta

Lapin aluevaltuusto päätti jo huhtikuussa osana säästösuunnitelmia, että synnytystoiminta Länsi-Pohjassa lakkaa tämän vuoden lopussa. Päätöksestä on tehty kuitenkin valituksia hallinto-oikeuteen. Hallinto-oikeus on todennut, että päätöstä ei saa toimeenpanna ennen kuin hallinto-oikeuden päätökset valmistuvat.

Nyt tehdyssä esityksessä ei kuitenkaan ole kyse lopullisesta lakkauttamisesta tai aluevaltuuston säästösuunnitelmien toimeenpanosta.

– Kyse on määräaikaisesta, toimintojen uudelleen järjestämisen aiheuttamasta muutoksesta ja siirtymäajan vaikutuksesta alkuvuoden 2025 henkilöstöresurssiin Länsi-Pohjassa sekä sitä kautta potilasturvallisuuteen, somaattisen erikoissairaanhoidon johtaja Anu Maksimow toteaa.

Takaisin edelliselle sivulle

Lapin aluehallituksen päätöstiedote 14.8.2024 pidetystä kokouksesta

Palveluverkkosuunnitelmat lähtevät uudelle lausuntokierrokselle. Hyvinvointialueen oma toiminta loppuu Pellon Kielas-yksikössä.

Palveluverkkosuunnitelmat uudelle lausuntokierrokselle

Lapin aluehallitus varaa henkilöstölle, asiakkaille, lappilaisille ja sidosryhmille mahdollisuuden vaikuttaa palveluverkon muutosten uudelleenvalmisteluun. Suunnitelma tulee kommentoitavaksi Otakantaa.fi-palveluun. Lausunnot on annettava 30.9.2024 mennessä. Hyvinvointialue järjestää muutossuunnitelmista myös kuntakohtaisia asukastilaisuuksia syyskuun aikana.

Aluehallitus hyväksyi sosiaali- ja terveyspalvelujen palveluverkon muutoksia koskevan suunnitelman tässä vaiheessa pohjaksi lausunnoille. Valmistelua jatketaan elo-syyskuun aikana aluehallituksen ohjauksessa. Tavoite on, että aluevaltuusto käsittelee palveluverkkomuutosten linjauksia kokouksessaan 28. lokakuuta.

Suunnitelman mukaan sosiaalipalvelujen palvelurakennetta kevennettäisiin muun muassa palveluasumisen osalta. Muutoksia tulisi myös terveyskeskusten vuodeosastoihin. Lisäksi esimerkiksi sairaaloiden työnjakoa uudistettaisiin.

Taustalla mahdolliset jääviydet

Aluevaltuusto päätti palveluverkkoon liittyvistä linjauksista jo kertaalleen huhtikuussa, mutta päätöksistä on tehty valituksia hallinto-oikeuteen. Valtuuston päätösesityksiä valmisteli aluehallitus, jonka jäsenistä osa oli mahdollisesti esteellisiä kuntiin liittyvän kaksoisroolin vuoksi.

Uudessa valmistelussa kunnanhallitusten jäsenet ja kuntien johtavat viranhaltijat eivät osallistu asian käsittelyyn aluehallituksessa tai muissa hyvinvointialueen toimielimissä. Aluevaltuustossa he kuitenkin voivat osallistua päätöksentekoon.
 

Hyvinvointialueen oma toiminta loppuu Pellon Kielas-yksikössä

Aluehallitus merkitsi tiedoksi, että Esperi Care Oy:n ja Lapin hyvinvointialueen välinen vuokrasopimus Pellon Kielaksesta päättyy vuoden lopussa. Esperi Caren tiloissa toimii hyvinvointialueen 32-paikkainen ympärivuorokautinen palveluasumisyksikkö. Kun vuokrasopimus päättyy, hyvinvointialueen palvelutuotanto tiloissa loppuu.

Esperi Care ei halua jatkaa vuokrasopimusta, vaan on ilmoittanut hakeutuvansa tiloihin palvelusetelituottajaksi tai osallistuvansa ympärivuorokautisen palveluasumisen kilpailutukseen syksyllä 2024. Hyvinvointialue tarjoaa Kielaksen asiakkaille palveluseteliä. Asiakas voi itse valita palveluntuottajan hyvinvointialueelle hyväksyttyjen palveluntuottajien joukosta ja jäädä asumaan nykyiseen asuntoonsa. Asiakas saa myös kieltäytyä tarjotusta palvelusetelistä, jolloin hyvinvointialue järjestää palvelun hyvinvointialueen omassa tai ostopalveluyksikössä. 

Hyvinvointialue käynnistää yksikön henkilöstöä koskevat yt-menettelyt, jotka voivat johtaa myös liikkeenluovutukseen eli henkilöstön siirtymiseen Esperi Caren työntekijöiksi.
 

Muita päätöksiä 

Merkittiin tiedoksi korkeimman hallinto-oikeuden päätös, joka koskee Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin yhtymävaltuuston aikanaan tekemää päätöstä. Korkein hallinto-oikeus ei antanut Meri-Lapin kunnille valituslupaa päätöksestä. Yhtymävaltuuston päätös, jolla se alensi kuntayhtymän peruspääomaa 14 miljoonasta 2,5 miljoonaan, pysyy siis kumottuna.

Hyväksyttiin kunnilta ja kuntayhtymiltä hyvinvointialueelle siirtyviä sopimuksia. Kunnat ja kuntayhtymät ovat täydentäneet aiempia selvityksiään siirtyvästä omaisuudesta, sopimuksista ja vastuista.

Päätettiin, että luottamushenkilö- ja virkajohto osallistuu Pohjois-Suomen yhteistyöalueen syyskokoukseen, jos omat aikataulut sallivat.

Merkittiin tiedoksi Lapin aluehallintoviraston päätös, joka koskee Länsi-Pohjan keskussairaalan vastaavan lääkärin virkaa. Aluehallintoviraston mukaan hyvinvointialue rikkoo lakiasetusta, sillä Länsi-Pohjan päivystyksen vastaava lääkäri ei toimi tällä hetkellä virkasuhteessa. Virasto ei kuitenkaan ryhdy toimenpiteisiin, sillä asiaan tulee muutos, kun toiminta siirtyy Mehiläiseltä hyvinvointialueelle vuoden 2025 alusta.

Merkittiin tiedoksi aluehallintoviraston ratkaisu, joka koskee muistutusten käsittelyä Lapin hyvinvointialueella. Viraston mukaan vuonna 2023 muistutusten käsittely ei ole kaikilta osin toteutunut lain vaatimassa kohtuullisessa ajassa. Aluehallintovirasto pyytää hyvinvointialueelta lisäselvityksiä toiminnan kehittämisestä.

Merkittiin tiedoksi talousraportti tammi-toukokuulta. Kun huomioidaan myös kirjanpidosta puuttuvat erät, alijäämää oli toukokuun lopussa noin 22,8 miljoonaa. 

Päätettiin myydä Kemissä osoitteessa Kauppakatu 25 sijaitsevasta kiinteistöstä 125 neliömetrin suuruinen määräala Kiinteistö Oy Sairaalanrannalle 5125 eurolla. 

Päätettiin lunastaa Lapin keskussairaalan niin sanottu Väistö-elementtirakennus hyvinvointialueelle sen jäännösarvoa vastaavalla summalla eli 243 788 eurolla. Rakennus on hankittu aikanaan leasing-sopimuksella.

Hylättiin Utsjoen seurakunnan oikaisuvaatimus, joka koski toistuvista erheellisistä palohälytyksistä aiheutuneita laskuja. 

Hylättiin oikaisuvaatimus, joka koski ikääntyneiden palveluiden palveluvastaavan viransijaisuuden täyttämistä. 

Päätettiin perustaa it-palveluihin yksi sovellussuunnittelijan toimi ja yksi suunnittelijan toimi. Effector-apuväline-järjestelmän hallinnointi on edullisempaa tehdä omana työnä aiemman ostopalvelun sijaan.

Merkittiin tiedoksi Utsjoen vuodeosastoa koskeva vetoomus.

Päätettiin käynnistää yhteistoimintamenettelyt, jotka koskevat liikkeenluovutuksella Tervia Logistiikka Oy:lle siirtyvää kuljetuspalvelujen henkilöstöä. 

Lisätietoja

Tapani Melaluoto, aluehallituksen puheenjohtaja, tapani.melaluoto@lapha.fi, 040 841 0311
Jari Jokela, hyvinvointialuejohtaja, jari.jokela@lapha.fi, 040 5323 998
https://lapha.fi/tietoameista/esityslistat-ja-poytakirjat

Palveluverkkosuunnitelmat lähtevät uudelle lausuntokierrokselle. Hyvinvointialueen oma toiminta loppuu Pellon Kielas-yksikössä.