Takaisin edelliselle sivulle

Etäkotihoito Lapissa

Etäkotihoitoa toteutetaan Lapin hyvinvointialueen jokaisella palvelualueella.

Etäkotihoito on tärkeä osa Lapin hyvinvointialueen palveluita. Tavoitteena on vuoteen 2025 mennessä toteuttaa 10 % kotihoidon käynneistä etänä ja mahdollistaa etäkotihoito koko hyvinvointialueella.

Tabletit mahdollistavat turvallisen yhteydenpidon

Etäkotihoito on erityisesti niille asiakkaille suunnattua kotihoitoa, jotka eivät välttämättä tarvitse fyysistä apua jokaisella käynnillä. Etäkotihoidossa kotihoito ottaa asiakkaaseen videopuheluyhteyden tabletin avulla etukäteen sovittuna ajankohtana. Etäkotihoitoa varten kotiin annettava tabletti on helppokäyttöinen, eikä sen käyttö vaadi asiakkaalta teknistä osaamista. Hoitajan ottaessa yhteyttä videopuhelu voidaan tarvittaessa avata automaattisesti.

Etäkotihoidon käynnillä voidaan esimerkiksi muistuttaa ja valvoa lääkkeenottoa, seurata ravinnonsaantia, muistuttaa suunhoidosta, seurata asiakkaan vointia sekä tukea ja harjoitella liikkumista. Etäkotihoidon käyntien lisäksi tabletit mahdollistavat asiakkaan ja läheisten yhteydenpidon videopuhelun välityksellä.

Asiakkaan soveltuvuutta etäkotihoitoon tarkastellaan arviointijakson aikana, ja jatkuvaa arviointia tehdään koko asiakkuuden ajan. Tyypillisesti asiakkaalla on osa hoitokäynneistä etänä ja osa fyysisinä käynteinä.

Etäkotihoitoa toteutetaan jokaisella palvelualueella

Lounais-Lapissa etäkotihoito on käynnistynyt jokaisella paikkakunnalla. Etäkotihoitoa toteutetaan keskitetysti pääosin Torniosta ja Kemistä.

Kaakkois-Lapissa etäkotihoitoa toteutetaan myös jokaisella paikkakunnalla. Etäkotihoidon soitot toteutetaan keskitetysti Rovaniemeltä myös Ranualle. Posiolla Coronaria hoitaa etäkäynnit kokonaisulkoistuksen mukaisesti.

Pohjoisen Lapin palvelualueella etäkotihoidon käynnit aloitettiin tämän vuoden maaliskuussa. Soittoja tehdään keskitetysti Kittilästä ja Kolarista. Kun käynnit saadaan pyörimään näillä kahdella paikkakunnalla, laajennetaan toimintaa myös muille pohjoisen alueen paikkakunnille, esimerkiksi Pellossa etäkotihoidon soitot on suunnitelmissa aloittaa touko-kesäkuussa

Itäisen Lapin palvelualueella etäkotihoitoa toteutetaan pienimuotoisesti Kemijärvellä ja Sodankylässä. Toiminnan laajentaminen on suunnitteilla.

Lisätietoja

Kotiin annettavien digitaalisten palvelujen suunnittelija Hanne Lindström: hanne.lindstrom@lapha.fi

Takaisin edelliselle sivulle

Muistisairaan kokonaisvaltainen kohtaaminen helpottaa kipukokemusta

Ikääntymisen myötä kipuaistimuksen voimakkuus usein pienenee. Toisaalta ikääntyminen heikentää kykyä sietää pitkäaikaista kipua. Muistisairauden tyyppi ja vaihe vaikuttavat siihen, miten ihminen kokee ja ilmaisee kipua, minkä vuoksi kiputilanne on tärkeää arvioida yksilöllisesti.

Kun väestö vanhenee, muistisairaudet yleistyvät. Iän myötä myös kivut lisääntyvät. Jos ihminen ei kykene kertomaan kivustaan sanallisesti, on tärkeää seurata kehonkieltä ja mahdollisia käytösoireita.

Muistisairaan kipulääkitys

Erilaiset lääkeaineet säilyvät iäkkään ihmisen elimistössä pidempään kuin nuoren, sillä iän myötä maksan kyky pilkkoa ja munuaisten kyky poistaa lääkeaineita heikentyy. Joskus lääkeainetta saattaa kertyä elimistöön liikaa, mikä voi aiheuttaa haittavaikutuksia tai jopa myrkytystilan kaltaisia oireita. Tämän vuoksi on erityisen tärkeää, että lääkeannostus on suunniteltu oikein ja lääkettä käytetään ohjeen mukaan. Muistisairaan kipulääkityksen vaikutusta voidaan testata suunnitelmallisesti toteutetulla lyhytaikaisella kokeilulla, jonka aikana lääkkeen vaikutusta havaittuun käyttäytymiseen seurataan tarkasti.

Lääkkeettömät kivunhoitomenetelmät ovat tärkeitä myös muistisairaan potilaan kivun hoidossa. Kaikille potilaille soveltuvia keinoja ovat esimerkiksi asentohoidot ja kylmän ja lämmön käyttäminen. Myös musiikin kuuntelu voi lievittää kipua ja rauhoittaa muistisairasta potilasta.

Kokonaisvaltainen kohtaaminen avainasemassa

Muistisairaudet heikentävät ihmisen ilmaisukykyä ja kykyä kuvailla kipua, mikä vaikuttaa terveydenhuollon ammattilaisen mahdollisuuksiin hoitaa kipua oikein. Hoitamaton kipu saattaa aiheuttaa muistisairaalla ihmisellä esimerkiksi sekavuutta, käsittelyarkuutta ja yleistä ärtyneisyyttä.

Jos iäkäs, muistisairas ihminen ei kykene ilmaisemaan itseään sanallisesti, on erityisen tärkeää tulkita kehon viestintää, kuten ilmeitä, välttämiskäyttäytymistä, ääntelyä, levottomuutta ja hikoilua. Muistisairas kipupotilas tuleekin​ kohdata kokonaisvaltaisesti kuuntelemalla, huomioituna ja arvostettuna aikuisena potilaana.

Uutisen lähde: Terveyskylä 

Terveyskylän Kivunhallintatalossa ja Aivotalossa kerrotaan lisää ikääntyvän ihmisen kivusta ja muistisairauksista.