Nuoret toivovat aikuisten puuttumista kiusaamiseen
Nuoret pelasivat Lapissa Hyvinvointia! -virtuaalipeliä. Tuloksista nähdään, että nuoret toivovat aikuisten...

Nuoret toivovat aikuisten puuttumista kiusaamiseen

26.12.2023

Loga eambbo

Takaisin edelliselle sivulle

Nuoret toivovat aikuisten puuttumista kiusaamiseen

Nuoret pelaamassa Hyvinvointia! -virtuaalipeliä tietokoneella.

Rovaniemeläiset nuoret pelaamassa Hyvinvointia! -peliä.

26.12.2023

Nuoret pelasivat Lapissa Hyvinvointia! -virtuaalipeliä. Tuloksista nähdään, että nuoret toivovat aikuisten puuttumista erityisesti kiusaamiseen, erilaisten päihteiden käyttöön, mielenterveyteen liittyviin haasteisiin, väkivaltaan ja yksinäisyyteen.

Lapin hyvinvointialueella kysyttiin virtuaalipelin kautta nuorten mielipiteitä ja ajatuksia heidän hyvinvointiinsa liittyen. Hyvinvointia! -virtuaalipeliä pelattiin elokuussa 2023 ja siihen osallistuivat 13–19-vuotiaat lappilaiset. Peliä pelasi laskennallisesti 900 nuorta peruskouluista, ammattikouluista ja lukioista lähes kaikista Lapin kunnista. 

Pelin tuloksista on koottu julkilausuma, joka pohjautuu nuorten vastauksiin. Julkilausuma jaetaan Lapin hyvinvointialueen päättäjien, johdon ja palvelujen järjestämisohjelman laatijoiden tietoon. Lisäksi julkilausuma jaetaan alueen kuntiin, sidosryhmille ja medialle. 

Ainakin näitä asioita nuoret nostivat omissa vastauksissaan esiin: 

• Sähköiset palveluja tarvitaan, unohtamatta kuitenkaan kasvokkain tapahtuvia kohtaamisia
• Tiedonvälitystä tarvitaan lisää ja sen on oltava kaikille ymmärrettävää
• Aikuisten tulee puuttua ongelmiin
• Turvallisia aikuisia tarvitaan

Lue nuorten julkilausuma Hyvinvointia! -pelistä.

Nuoret tunnistivat viheliäisiä ilmiöitä, kuten päihteet ja kiusaamisen

Hyvinvointia! -pelissä pyydettiin nuoria tunnistamaan heidän elämästään eniten aikuisten puuttumista vaativia, viheliäisiä ilmiöitä. Nuoret toivovat aikuisten puuttumista erityisesti kiusaamiseen, erilaisten päihteiden käyttöön, mielenterveyteen liittyviin haasteisiin, väkivaltaan ja yksinäisyyteen.

Hyvinvointialueen aluehallituksen jäsen ja aluehallituksen nuorisovaltuuston edustaja Ilkka-Petri Välitalo kiittää nuoria aktiivisesta osallistumisesta ja virtuaalipelin pelaamisesta. Nuorten mielipiteillä ja asioiden esiintuomisella on aidosti väliä.
– Peliä pelattiin, että saatiin nuorten näkemyksiä ja huolia esiin. Aikuiset voimme miettiä asioita nuorten hyväksi mutta voidaan mennä myös metsään jos ei kuulla suoraan sitä nuorten ääntä, Välitalo toteaa.
Nuoret saivat tehdä meemejä ja esittää kysymyksiä hyvinvointialueeseen liittyen. Kokosimme nuorten esittämiä kysymyksiä ja meemejä yhteen ja teimme haastattelun Ilkka-Petri Välitalon kanssa. 

Katso koko haastattelu tästä.

– Kiitos kaikille peliä pelanneille, toivottavasti oli kiva pelata. Saimme tosi konkreettisia ehdotuksia ja pyrimme edistämään niitä, Välitalo toteaa.

Tästä on kyse:

  • Hyvinvointia! -virtuaalipeliä pelasi laskennallisesti 900 lappilaista yläkoululaista ja toiseen asteen opiskelijaa elokuussa 2023 
  • Peli toteutettiin yhteistyössä Kohti nuorten hyvinvointialueita -hankkeen kanssa. 
  • Nuorten julkilausuma on koottu pelin tuloksista, suoraan nuorten mielipiteistä.
  • Julkilausuma on esillä Lapin hyvinvointialueen päättäjille, kunnissa, kouluissa ja Lapha.fi verkkosivuilla, lisäksi siitä tiedotetaan medialle. 
  • Nuorten sanoittamia huomioita käytetään osana Lapin hyvinvointialueen palvelujen järjestämisohjelmaa.

Lue lisää Hyvinvointia! pelistä täältä.

Nuoret pelaamassa Hyvinvointia! -virtuaalipeliä tietokoneella. Nuoret toivovat aikuisten puuttumista kiusaamiseen
26.12.2023
Nuoret pelasivat Lapissa Hyvinvointia! -virtuaalipeliä. Tuloksista nähdään, että nuoret toivovat aikuisten...
Nuoret pelaamassa Hyvinvointia! -virtuaalipeliä tietokoneella.

Nuoret toivovat aikuisten puuttumista kiusaamiseen


Nuoret pelasivat Lapissa Hyvinvointia! -virtuaalipeliä. Tuloksista nähdään, että nuoret toivovat aikuisten puuttumista erityisesti kiusaamiseen, erilaisten päihteiden käyttöön, mielenterveyteen liittyviin haasteisiin, väkivaltaan ja yksinäisyyteen.

Tuoreimmat ajankohtaiset H2

Tuoreimmat ajankohtaiset

Asset Publisher

  1. Rovaniemen terveyskeskuksen ja Lapin keskussairaalan arkistot ovat kiinni 26.4.
    Rovaniemen terveyskeskuksen ja Lapin keskussairaalan arkistot ovat kiinni perjantaina 26.4.2024 klo 11–15...

    Rovaniemen terveyskeskuksen ja Lapin keskussairaalan arkistot ovat kiinni 26.4.

    25.4.2024

    Loga eambbo

    Takaisin edelliselle sivulle

    Rovaniemen terveyskeskuksen ja Lapin keskussairaalan arkistot ovat kiinni 26.4.

    25.4.2024

    Rovaniemen terveyskeskuksen ja Lapin keskussairaalan arkistot ovat kiinni perjantaina 26.4.2024 klo 11–15 tyky-päivän johdosta.¨

    Sähköiset ja tulostettavat tietopyyntölomakkeet löytyvät osoitteesta Lapha.fi/tiedonsaantioikeus.

    Yhteystiedot
    LKS Arkisto
    Puh: 040 688 8503
    arkisto@lapha.fi

    Rovaniemen terveyskeskuksen arkisto, terveyspalvelut
    Puh: 040 739 6268
    arkisto.rovaniemi@lapha.fi

    Rovaniemen terveyskeskuksen arkisto, sosiaalipalvelut
    Puh: 040 648 2521
    juha.makinen@lapha.fi

    Rovaniemen terveyskeskuksen ja Lapin keskussairaalan arkistot ovat kiinni 26.4.
    25.4.2024
    Rovaniemen terveyskeskuksen ja Lapin keskussairaalan arkistot ovat kiinni perjantaina 26.4.2024 klo 11–15...

    Rovaniemen terveyskeskuksen ja Lapin keskussairaalan arkistot ovat kiinni 26.4.


    Rovaniemen terveyskeskuksen ja Lapin keskussairaalan arkistot ovat kiinni perjantaina 26.4.2024 klo 11–15 tyky-päivän johdosta.¨

  2. Rovaniemen terveyskeskuksen ja Lapin keskussairaalan arkistot ovat kiinni 26.4.
    Rovaniemen terveyskeskuksen ja Lapin keskussairaalan arkistot ovat kiinni perjantaina 26.4.2024 klo 11–15...

    Rovaniemen terveyskeskuksen ja Lapin keskussairaalan arkistot ovat kiinni 26.4.

    25.4.2024

    Loga eambbo

    Takaisin edelliselle sivulle

    Rovaniemen terveyskeskuksen ja Lapin keskussairaalan arkistot ovat kiinni 26.4.

    25.4.2024

    Rovaniemen terveyskeskuksen ja Lapin keskussairaalan arkistot ovat kiinni perjantaina 26.4.2024 klo 11–15 tyky-päivän johdosta.¨

    Sähköiset ja tulostettavat tietopyyntölomakkeet löytyvät osoitteesta Lapha.fi/tiedonsaantioikeus.

    Yhteystiedot
    LKS Arkisto
    Puh: 040 688 8503
    arkisto@lapha.fi

    Rovaniemen terveyskeskuksen arkisto, terveyspalvelut
    Puh: 040 739 6268
    arkisto.rovaniemi@lapha.fi

    Rovaniemen terveyskeskuksen arkisto, sosiaalipalvelut
    Puh: 040 648 2521
    juha.makinen@lapha.fi

    Rovaniemen terveyskeskuksen ja Lapin keskussairaalan arkistot ovat kiinni 26.4.
    25.4.2024
    Rovaniemen terveyskeskuksen ja Lapin keskussairaalan arkistot ovat kiinni perjantaina 26.4.2024 klo 11–15...

    Rovaniemen terveyskeskuksen ja Lapin keskussairaalan arkistot ovat kiinni 26.4.


    Rovaniemen terveyskeskuksen ja Lapin keskussairaalan arkistot ovat kiinni perjantaina 26.4.2024 klo 11–15 tyky-päivän johdosta.¨

  3. Hyvinvointialuejohtajat: Perustason palvelujen vahvistaminen ei saa vaarantua lisäsopeutuksien vuoksi
    Hyvinvointialuejohtajat kannattavat sitä, että palvelujen järjestämisen edellytyksiä parannetaan...

    Hyvinvointialuejohtajat: Perustason palvelujen vahvistaminen ei saa vaarantua lisäsopeutuksien vuoksi

    18.4.2024

    Loga eambbo

    Takaisin edelliselle sivulle

    Hyvinvointialuejohtajat: Perustason palvelujen vahvistaminen ei saa vaarantua lisäsopeutuksien vuoksi

    Kaksi hoitajaa on laittamassa suojakäsineitä käteensä.

    18.4.2024

    Hyvinvointialuejohtajat kannattavat sitä, että palvelujen järjestämisen edellytyksiä parannetaan esimerkiksi henkilöstömitoituksia helpottamalla. Alueet tarvitsevat nyt työrauhaa kehittää ja uudistaa asukkaiden tarvitsemia palveluja.

    Suomen taloudellinen tilanne on tiukka, ja hyvinvointialueet osallistuttavat osaltaan talouden tasapainottamiseen. Samalla on kuitenkin ymmärrettävä, että rahoituksen väheneminen johtaa myös palveluiden saatavuuden heikkenemiseen.

    Kehysriihessä päätetyt lisäsopeutukset hyvinvointialueiden talouteen ovat huomattavia, ja lisäsäästöt kohtelevat alueita eri tavoin. Uudet päätökset vähentävät hyvinvointialueiden rahoitusta nettomääräisesti yhteensä noin 350 miljoonaa euroa vuonna 2025 ja noin 550 miljoonaa euroa vuonna 2028.

    - Rahoituksen määrä oli jo toiminnan alussa liian vähäinen ja se on muuttunut uudistuksen jälkeen useasti. Alueiden alijäämät ovat merkittäviä, ja lisäsäästöt tulevat väistämättä kasvattamaan paineita alueellisten lisämuutosohjelmien toteuttamiseen, sanoo H23-verkoston puheenjohtaja Sanna Svahn.

    Velvoittavan lainsäädännön purkaminen on oikea suunta, mutta rahoituksen leikkauksista koituvat muutokset on vaikea toteuttaa

    Keinoja säätelevien normien purku ja velvoittavan lainsäädännön väljentäminen ovat oikea suunta antaa hyvinvointialueille liikkumavaraa kehittää palveluja. Esimerkiksi ympärivuorokautisen hoivan henkilömitoituksen väljentäminen 0,65:stä 0,6:een on tervetullut linjaus, jota tulee kuitenkin samanaikaisesti vahvistaa tarkastelemalla sitä, keiden muiden kuin sote-ammattilaisten työpanos on laskettavissa mitoitukseen ja kuinka huomioidaan teknologiaa hyödyntävät ratkaisut. Mitoitusmuutokset johtavat sopimusten tarkasteluun palveluntuottajien kanssa ja muutokset eivät tuo helpotusta välittömästi.

    Kehysriihessä ehdotetut julkisten palveluiden rajaukset ovat pienimuotoisia, ja toteutettavissa tällä hetkellä lähinnä jonoon asettamisella. Suomessa ei ole julkisten palveluiden palveluvalikoimaa ja jatkokeskustelu julkisilla varoilla tuotettavista palveluista tarvitaan. 
    Hyvinvointialueiden lakisääteisten tehtävien muutokset vähentävät merkittävästi hyvinvointialueiden valtion rahoitusta. Erityisesti hoitotakuun keventämisellä tavoiteltu kustannusvaikutus, 132 milj. euroa, on merkittävä.

    Perusterveydenhuollon hoitotakuun pääsyn kriteereitä pitäisi uudistaa laajasti, mutta hoitoon pääsyä perustasolla ei pidä pitkittää. Uudet palveluiden tuotantotavat, kuten digitaaliset vastaanotot pitää huomioida osana hoitotakuun toteuttamista. 

    Lainsäädännön muutosten tulisi mahdollistaa perustason palvelujen vahvistaminen

    Osa kaavailluista muutoksista on ristiriidassa hyvinvointialueille asetettujen tavoitteiden kanssa. Hyvinvointialuejohtajat kantavat huolta lisäsopeutusten kohdistumisesta ihmisten arkeen.

    Nyt tehdyillä linjauksilla voi olla kauaskantoisiakin vaikutuksia palvelujen saatavuuteen ja laatuun, eivätkä päätökset tarjoa riittävästi ratkaisuja henkilöstöpulasta johtuviin ongelmiin ja resurssien tarkoituksenmukaiseen kohdentamiseen.

    Palvelujärjestelmän suurimmat kustannukset ovat ympärivuorokautisissa toiminnoissa kuten erityisryhmien asumispalveluissa ja sairaaloiden vuodeosastohoidossa. Pitkällä tähtäimellä näiden toimintojen kriittinen tarkastelu voi vapauttaa voimavaroja kohdennettavaksi muun perustason toiminnan vahvistamiseen.

    Hyvinvointialuejohtajat odottavat valtiolta merkittäviä lainsäädäntömuutoksia, joiden myötä lakisääteisten tehtävien suorittamisen keinovalikoima on nykyistä joustavampi ja uusien palvelumuotojen kokeilu helpompaa. Ainoastaan tätä kautta hyvinvointialueet voivat onnistua niille asetuissa tavoitteissa.

    H23-verkoston jäsenet:
    Timo Aronkytö, Vantaan ja Keravan hyvinvointialue 
    Matti Bergendahl, HUS-yhtymä 
    Marina Erhola, Pirkanmaan hyvinvointialue 
    Harri Hagman, Kymenlaakson hyvinvointialue 
    Jari Jokela, Lapin hyvinvointialue 
    Juha Jolkkonen, Helsinki 
    Tommi Niemi, Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue 
    Marina Kinnunen, Pohjanmaan hyvinvointialue 
    Kristiina Kariniemi-Örmälä, Keski-Uudenmaan hyvinvointialue 
    Marko Korhonen, Pohjois-Savon hyvinvointialue 
    Katja Virta, Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue 
    Kirsi Leivonen, Pohjois-Karjalan hyvinvointialue 
    Sally Leskinen, Etelä-Karjalan hyvinvointialue 
    Jukka Lindberg, Kainuun hyvinvointialue 
    Ilkka Luoma, Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue 
    Max Lönnqvist, Itä-Uudenmaan hyvinvointialue 
    Tarmo Martikainen, Varsinais-Suomen hyvinvointialue 
    Olli Naukkarinen, Kanta-Hämeen hyvinvointialue 
    Santeri Seppälä, Etelä-Savon hyvinvointialue 
    Sanna Svahn, Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue 
    Jan Tollet, Keski-Suomen hyvinvointialue 
    Kirsi Varhila, Satakunnan hyvinvointialue 
    Petri Virolainen, Päijät-Hämeen hyvinvointialue

    Kaksi hoitajaa on laittamassa suojakäsineitä käteensä. Hyvinvointialuejohtajat: Perustason palvelujen vahvistaminen ei saa vaarantua lisäsopeutuksien vuoksi
    18.4.2024
    Hyvinvointialuejohtajat kannattavat sitä, että palvelujen järjestämisen edellytyksiä parannetaan...
    Kaksi hoitajaa on laittamassa suojakäsineitä käteensä.

    Hyvinvointialuejohtajat: Perustason palvelujen vahvistaminen ei saa vaarantua lisäsopeutuksien vuoksi


    Hyvinvointialuejohtajat kannattavat sitä, että palvelujen järjestämisen edellytyksiä parannetaan esimerkiksi henkilöstömitoituksia helpottamalla. Alueet tarvitsevat nyt työrauhaa kehittää ja uudistaa asukkaiden tarvitsemia palveluja.

  4. Ikäihmisten asukaspaneeli arvioi Lapin hyvinvointialueen digitaalisten palvelujen kehittämistä
    Lapin hyvinvointialueen asukaspaneeli jatkaa toimintaansa keväällä. Aluehallitus valitsi asukaspaneelin...

    Ikäihmisten asukaspaneeli arvioi Lapin hyvinvointialueen digitaalisten palvelujen kehittämistä

    15.4.2024

    Loga eambbo

    Takaisin edelliselle sivulle

    Ikäihmisten asukaspaneeli arvioi Lapin hyvinvointialueen digitaalisten palvelujen kehittämistä

    Asukaspaneelin osallistujat Teamsissa kuvakaappauskuva

    Asukaspaneeli keskusteli etänä digitaalisten palvelujen kehittämisestä ensimmäisen kerran 26.3.2024.

    15.4.2024

    Lapin hyvinvointialueen asukaspaneeli jatkaa toimintaansa keväällä. Aluehallitus valitsi asukaspaneelin toiseksi aiheeksi digitaaliset palvelut.

    Syksyllä 2023 aloittanut Lapin hyvinvointialueen asukaspaneeli jatkaa toimintaansa keväällä. Aluehallitus valitsi asukaspaneelin toiseksi aiheeksi digitaaliset palvelut.

    – Aihe on ajankohtainen ja on tärkeää huomioida ikääntyvien asukkaiden näkökulma digitaalisten palveluiden valmistelussa, Asukaspaneeli-hankkeen projektiasiantuntija Pia Yliräisänen-Seppänen sanoo.

    Yhä useammat suomalaiset hyödyntävät digitaalisia sosiaali- ja terveyspalveluita terveyden ja hyvinvoinnin ylläpidossa. THL:n tutkimuksen mukaan erityisesti digitaalinen asiointi on yleistynyt. Sen käyttö vaihtelee koulutuksen ja ikäryhmän mukaan.

    – Ikääntyneiden keskuudessa tarve opastukselle on suurinta, vaikka toisaalta ikääntyneet käyttävät internetiä ja digitaalisia palveluja jo paljon. Tilastokeskuksen viime vuoden tutkimuksen mukaan lähes neljä viidestä oli käyttänyt internetiä viimeisen kolmen kuukauden aikana ja lähes kaksi kolmasosaa omisti kosketusnäytöllisen puhelimen.

    Lapin hyvinvointialueen digitaalisiin palveluihin keskittyvä asukaspaneeli toteutetaan syksyltä tuttujen osallistujien kanssa. Asukaspaneelin ikähaitari on 65–85 vuotta ja toteutus digitaalinen.

    – Kaikki tapaamiset ovat etäkokouksia ja panelisteilla on käytössä digitaalinen yhteistyöalusta. He perehtyvät tärkeään aiheeseen ja keskustelevat, millainen tuki mahdollistaa digitaalisten palvelujen käyttämisen. Etätapaamisia on ollut jo kaksi ja keskustelu niissä on ollut vilkasta, Yliräisänen-Seppänen kertoo.

    Asukaspaneelin lopputuloksena Lapin hyvinvointialue saa päätöksenteon tueksi suosituksen keinoista tukea ikääntynyttä digitaalisten palvelujen käytössä.

    Lisätietoja

    projektiasiantuntija Pia Yliräisänen-Seppänen, 040 147 3371, pia.yliraisanen-seppanen@lapha.fi

    Asukaspaneelin osallistujat Teamsissa kuvakaappauskuva Ikäihmisten asukaspaneeli arvioi Lapin hyvinvointialueen digitaalisten palvelujen kehittämistä
    15.4.2024
    Lapin hyvinvointialueen asukaspaneeli jatkaa toimintaansa keväällä. Aluehallitus valitsi asukaspaneelin...
    Asukaspaneelin osallistujat Teamsissa kuvakaappauskuva

    Ikäihmisten asukaspaneeli arvioi Lapin hyvinvointialueen digitaalisten palvelujen kehittämistä


    Lapin hyvinvointialueen asukaspaneeli jatkaa toimintaansa keväällä. Aluehallitus valitsi asukaspaneelin toiseksi aiheeksi digitaaliset palvelut.

  5. Hyvinvointialueiden ensimmäisen vuoden onnistumiset lupaavat hyvää tulevaisuuden sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen palveluille
    Hyvinvointialueiden ensimmäisen vuoden onnistumiset lupaavat hyvää tulevaisuuden sote-palveluille. ...

    Hyvinvointialueiden ensimmäisen vuoden onnistumiset lupaavat hyvää tulevaisuuden sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen palveluille

    8.4.2024

    Loga eambbo

    Takaisin edelliselle sivulle

    Hyvinvointialueiden ensimmäisen vuoden onnistumiset lupaavat hyvää tulevaisuuden sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen palveluille

    8.4.2024

    Hyvinvointialueiden ensimmäisen vuoden onnistumiset lupaavat hyvää tulevaisuuden sote-palveluille.

    Hyvinvointialueet ovat ensimmäisen toimintavuotensa aikana osoittaneet, että ne ovat toimintakykyisiä, ja toimintavarmoja. Kaikki hyvinvointialueet ovat onnistuneet siirtämään palveluiden järjestämisvastuun ja toiminnan turvallisesti vanhoista organisaatioista uuteen ja suoriutuneet uuden demokraattisen tason päätöksentekoprosessien kehittämisestä.

    Ensimmäisten viidentoista kuukauden aikana hyvinvointialueilla on uudistettu palveluita rivakasti. Yhteistä toimenpiteille on, että ne parantavat palveluiden yhdenvertaista saatavuutta, henkilöstötilannetta ja integroitua toimintatapaa, jossa hallinnollisen ja päällekkäisen työn määrä vähenee.

    Hoidon jatkuvuusmallin käyttöönotto on aloitettu asteittain Lapin terveysasemien avovastaanotoilla. Hoidon jatkuvuusmallissa terveysasemien asiakkaat on jaettu terveysasemilla työskentelevien hoitotiimien kesken, eli asiakkaat pääsevät asioimaan samojen lääkärien ja hoitajien kanssa. Jokaisella terveysasemalla henkilöstö on rakentanut malliin sopivat työtavat itselleen, ja terveyspalvelujen potilaiden hoidon jatkuvuus on parantunut. Myös terveyspalvelujen työntekijöiden tyytyväisyys omaan työhön on lisääntynyt.

    Lue lisää hyvinvointialueiden onnistumisista valtakunnallisesti.

    Hyvinvointialueiden ensimmäisen vuoden onnistumiset lupaavat hyvää tulevaisuuden sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen palveluille
    8.4.2024
    Hyvinvointialueiden ensimmäisen vuoden onnistumiset lupaavat hyvää tulevaisuuden sote-palveluille. ...

    Hyvinvointialueiden ensimmäisen vuoden onnistumiset lupaavat hyvää tulevaisuuden sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen palveluille


    Hyvinvointialueiden ensimmäisen vuoden onnistumiset lupaavat hyvää tulevaisuuden sote-palveluille. Hyvinvointialueet ovat ensimmäisen toimintavuotensa aikana osoittaneet, että ne ovat toimintakykyisiä, ja toimintavarmoja. Kaikki hyvinvointialueet ovat onnistuneet siirtämään palveluiden järjestämisvastuun ja toiminnan turvallisesti vanhoista organisaatioista uuteen ja suoriutuneet uuden demokraattisen tason päätöksentekoprosessien kehittämisestä. Ensimmäisten viidentoista kuukauden aikana...

Kaikki ajankohtaiset - Nappi