Omaolosta löytyvät oirearviot alaselkäkivun, olkapään ja polven oireiden arviointiin
Onko alaselkäsi kipeytynyt? Onko olkapääsi tai polvesi kipeytynyt? Voit aloittaa Omaolon oirearviolla. Saat...

Omaolosta löytyvät oirearviot alaselkäkivun, olkapään ja polven oireiden arviointiin

12.5.2023

Loga eambbo

Takaisin edelliselle sivulle

Omaolosta löytyvät oirearviot alaselkäkivun, olkapään ja polven oireiden arviointiin

Mies istuu rekka-auton ratissa puhelinta kädessään pidellen.

Kuva: DigiFinland

12.5.2023

Onko alaselkäsi kipeytynyt? Onko olkapääsi tai polvesi kipeytynyt? Voit aloittaa Omaolon oirearviolla. Saat omaan tilanteeseesi sopivia hoito-ohjeita täyttämällä oirekyselyn Omaolossa.

Voit täyttää alaselkäkivun oirekyselyn Omaolossa, mikäli sinulla on pitkittynyttä ja/tai tavallisesta poikkeavaa tai alaraajaan säteilevää kipua alaselässä.

Olkapään tai polven oirekyselyn voit täyttää, mikäli olkapääsi tai polvesi on kipeä, jäykkä tai siihen on sattunut vamma. Äkillisen vamman jälkeisen voimakkaan kivun tai raajan heikkouden selvittämiseen kysely ei sovellu. Oirearviot eivät myöskään sovellu hätätilanteisiin.

Oirekysely tuottaa vastausten perusteella yksilöllisen, hoidon kiireellisyyden suositukseen pohjautuvan kansallisen toimintaohjeen. Ohje voi sisältää itsehoito-ohjeen, hoitosuosituksia tai kehotuksen olla yhteydessä terveyspalveluihin. 

Saat myös paikallisen toimintaohjeen kuntavalinnan perusteella, mikäli palvelu on valitun kunnan alueella käytössä. Paikallinen toimintaohje voi tuottaa mahdollisuuden lähettää täytetty kysely terveydenhuollon ammattilaiselle. Ammattilaiset ovat yhteydessä asiakkaisiin oirekuvauksen perusteella määräytyneen kiireellisyyden puitteissa. 

Alaselän, polven tai olkapään oireissa voit täyttää sopivan oirearvion. Ohessa ne alueet, joissa voit lähettää oirearvion terveydenhuollon ammattilaiselle tai saat paikallisen suosituksen:

Kansallisessa käytössä olevan Omaolon yksi keskeinen palvelu on erilaiset oirearviot. Oirearvion vastausten perusteella saat luotettavia, tutkittuun tietoon ja lääketieteelliseen asiantuntemukseen perustuvia suosituksia sekä ohjauksia tarpeenmukaisesta hoidosta. Oirearviot sisältävät päättelyä ja niitä kehitetään hoitosuositusten ja -ohjeiden sekä palautteiden pohjalta. Suositukset perustuvat kansallisiin hoitosuosituksiin, kuten Käypä hoito -suosituksiin. 

Omaolon oirearviot ovat CE-merkinnän saanut lääkinnällinen laite. Oirearvioiden sisällön tuottaa Kustannus Oy Duodecim.

Mies istuu rekka-auton ratissa puhelinta kädessään pidellen. Omaolosta löytyvät oirearviot alaselkäkivun, olkapään ja polven oireiden arviointiin
12.5.2023
Onko alaselkäsi kipeytynyt? Onko olkapääsi tai polvesi kipeytynyt? Voit aloittaa Omaolon oirearviolla. Saat...
Mies istuu rekka-auton ratissa puhelinta kädessään pidellen.

Omaolosta löytyvät oirearviot alaselkäkivun, olkapään ja polven oireiden arviointiin


Onko alaselkäsi kipeytynyt? Onko olkapääsi tai polvesi kipeytynyt? Voit aloittaa Omaolon oirearviolla. Saat omaan tilanteeseesi sopivia hoito-ohjeita täyttämällä oirekyselyn Omaolossa.

Tuoreimmat ajankohtaiset H2

Tuoreimmat ajankohtaiset

Asset Publisher

  1. Vammaispalvelulain mukaista kuljetuspalvelua voi saada perustellusta syystä myös rajan yli tehtäviin matkoihin
    Toiminnallisessa lähikunnassa voi jatkossa asioida palvelujen tai läheisten perhesuhteiden takia.

    Vammaispalvelulain mukaista kuljetuspalvelua voi saada perustellusta syystä myös rajan yli tehtäviin matkoihin

    12.4.2024

    Loga eambbo

    Takaisin edelliselle sivulle

    Vammaispalvelulain mukaista kuljetuspalvelua voi saada perustellusta syystä myös rajan yli tehtäviin matkoihin

    12.4.2024

    Toiminnallisessa lähikunnassa voi jatkossa asioida palvelujen tai läheisten perhesuhteiden takia.

    Lapin aluehallitus on hyväksynyt täsmennyksen vammaispalvelulain mukaisten kuljetuspalvelujen soveltamisohjeeseen.

    Kuljetuspalvelumatkoja voi tehdä oman kunnan sisällä, maantieteelliseen lähikuntaan tai niin sanottuun toiminnalliseen lähikuntaan. Jatkossa toiminnalliseksi lähikunnaksi voidaan katsoa myös ulkomailla oleva paikkakunta. 

    Toiminnallisessa lähikunnassa voi asioida esimerkiksi, jos on vammasta tai sairaudesta johtuva tarve palveluihin, joita ei ole omassa tai naapurikunnassa. Muita syitä voivat olla esimerkiksi läheiset perhe- tai sukulaisuussuhteet tai tärkeät tapahtumat kuten häät tai hautajaiset. 

    Kohtuulliset kuljetuspalveluista aiheutuvat kustannukset arvioidaan ja korvataan tapauskohtaisesti.  

    Jos asiakkaalla on soveltamisohjeesta poikkeavia säännöllisiä ja tavanomaiseen elämään kuuluvia muita matkustustarpeita, hänen tulee perustella ne hakemuksessaan. Tarpeet huomioidaan mahdollisuuksien mukaa, määritellään kuljetuspalvelupäätöksessä ja merkitään asiakasprofiiliin.

    Vammaispalvelulain mukaista kuljetuspalvelua voi saada perustellusta syystä myös rajan yli tehtäviin matkoihin
    12.4.2024
    Toiminnallisessa lähikunnassa voi jatkossa asioida palvelujen tai läheisten perhesuhteiden takia.

    Vammaispalvelulain mukaista kuljetuspalvelua voi saada perustellusta syystä myös rajan yli tehtäviin matkoihin


    Toiminnallisessa lähikunnassa voi jatkossa asioida palvelujen tai läheisten perhesuhteiden takia.

  2. Moniammatillinen Ankkurityö laajentaa toimintaansa Lapissa
    Toiminnan tavoitteena ovat nuoren rikoskierteen katkaisu ja vanhemmuuden tukeminen

    Moniammatillinen Ankkurityö laajentaa toimintaansa Lapissa

    12.4.2024

    Loga eambbo

    Takaisin edelliselle sivulle

    Moniammatillinen Ankkurityö laajentaa toimintaansa Lapissa

    12.4.2024

    Toiminnan tavoitteena ovat nuoren rikoskierteen katkaisu ja vanhemmuuden tukeminen

    Ankkuritoiminta on moniammatillista yhteistyötä lasten ja nuorten sekä heidän perheidensä tukemiseksi. Ankkuritoiminta perustuu kansalliseen malliin, joka on käytössä laajasti eri puolilla Suomea. Lapissa toimii kolme Ankkuritiimiä; Rovaniemen, lounaisen ja itäisen alueen tiimit. Tiimien jäseninä on asiantuntijoita poliisista sekä sosiaali-, terveys- ja nuorisopalveluista.

    Ankkuritoiminnan uutena alueena on Itäinen Lappi, jossa toiminta käynnistyy huhtikuun aikana. Kiinnostusta toimintaan löytyy myös Utsjoen ja Inarin alueelta. Tavoitteena on saada Ankkuritoiminta laajentumaan koko Lapin hyvinvointialueelle. Toiminnan käynnistämisessä on tukena Lapin hyvinvointialueen hallinnoima EU-rahoitteinen VASA 2 -hanke. Hanke toimii tiiviissä yhteistyössä Lapin poliisilaitoksen kanssa, joka on toimintamallin pääorganisaattori.

    Lapissa Ankkuritoiminnan painopisteenä ovat syrjäytymisvaarassa olevat nuoret, jotka esimerkiksi oireilevat rikoksilla ja päihteillä tai joiden radikalisoitumisesta on syntynyt huoli. Tiimit tapaavat erilaisin kokoonpanoin nuorta ja hänen huoltajaansa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, jotta nuorta voidaan tukea tarkoituksenmukaisesti ja tarvittaessa ohjata oikean avun tai tuen piiriin.
    Ankkuritoiminnan kansallisena kohderyhmänä ovat alle 18-vuotiaat, ja Lapin painopiste on tällä hetkellä alle 15-vuotiaiden tukemisessa.

    Lisätietoa löydät VASA 2 -hankkeen verkkosivuilta tästä linkistä: Hytetu-palvelukonsepti - ekollega - Virtu

    Lisätietoja Ankkuritoiminnasta ja Lapin toiminnan yhteystiedot löydät tämän linkin takaa.

    Tiina Hyötylä
    Koordinaattori
    Puh. 0407564558
    tiina.hyotyla@poske.fi

    Moniammatillinen Ankkurityö laajentaa toimintaansa Lapissa
    12.4.2024
    Toiminnan tavoitteena ovat nuoren rikoskierteen katkaisu ja vanhemmuuden tukeminen

    Moniammatillinen Ankkurityö laajentaa toimintaansa Lapissa


    Toiminnan tavoitteena ovat nuoren rikoskierteen katkaisu ja vanhemmuuden tukeminen

  3. Karigasniemen palvelutalon siunaaminen ja avoimet ovet 19.4.2024 klo 10.30–14/ Gáregasnjárgga bálvalandálu sivdnideapmi ja rabas uvssat 19.4.2024 dii. 10.30–14

    11.4.2024

    Loga eambbo

    Takaisin edelliselle sivulle

    Karigasniemen palvelutalon siunaaminen ja avoimet ovet 19.4.2024 klo 10.30–14/ Gáregasnjárgga bálvalandálu sivdnideapmi ja rabas uvssat 19.4.2024 dii. 10.30–14

    11.4.2024

    Tervetuloa tutustumaan Karigasniemen palvelutalon avoimiin oviin perjantaina 19.4.2024 klo 12–14. Karigasniemen palvelutalo tarjoaa ikääntyneiden asumispalvelua. Lisäksi palvelutalon yhteydessä ovat terveydenhuollon tilat, kotihoidon tilat ja SámiSoster ry:n toimisto. Lapin hyvinvointialue on nimennyt Karigasniemen palvelutalon saamenkieliseksi yksiköksi ja saamen kieli ja –kulttuuri huomioidaan toiminnassa. 

    Palvelutalon siunaamiseen ja avointen ovien tapahtumaan ovat tervetulleita asukkaiden omaiset ja kaikki toiminnasta kiinnostuneet. Palvelutalon siunaa Oulun hiippakunnan piispa Jukka Keskitalo. 

    Karigasniemen palvelutalo toimii osoitteessa Ylätenontie 128, 99950 Karigasniemi. 

    Ohjelma: 
    klo 10.40–10.50 Avaussanat; Lea Waljus ja Mirja Laiti
    klo 10.50–11.20 Palvelutalon siunaaminen; Oulun hiippakunnan piispa Jukka Keskitalo
    klo 12.00–14.00 Avoimet ovet

    Kahvitarjoilu

    Tervetuloa!

     

    Gáregasnjárgga bálvalandálu sivdnideapmi ja rabas uvssat 19.4.2024 dii. 10.30–14

    Buresboahtin oahpásmuvvat Gáregasnjárgga bálvalandállui, rabas uvssat leat bearjadaga 19.4.2024 dii. 12–14. Gáregasnjárgga bálvalandállu fállá vuorasolbmuid ássanbálvalusa. Bálvalandálu oktavuođas leat maiddái dearvvašvuođafuolahusa lanjat, ruovttudivššu lanjat ja SámiSoster rs doaimmahat. Lappi buresveadjinguovlu lea nammadan Gáregasnjárgga bálvalandálu sámegielat ovttadahkan ja sámegiella ja -kultuvra vuhtiiváldojuvvojit bálvalandálu doaimmas. 

    Bálvalandálu sivdnideapmái ja rabas uvssaid dáhpáhussii leat buresboahtin ássiid oapmahaččat ja buohkat geat leat beroštuvvan doaimmas. Bálvalandálu sivdnida Oulu bismagotti bisma Jukka Keskitalo. 

    Gáregasnjárgga bálvalandállu doaibmá čujuhusas Badjedeanugeaidnu 128, 99950 Gáregasnjárga. 

    Prográmma: 
    dii. 10.40–10.50 Rahpansánit; Lea Waljus ja Mirja Laiti
    dii. 10.50–11.20 Bálvalandálu sivdnideapmi; Oulu bismagotti bisma Jukka Keskitalo
    dii. 12.00–14.00 Rabas uvssat

    Gáfestallan

    Buresboahtin!

    Lisätietoja/ Lassedieđut
    Mirja Laiti
    palvelupäällikkö, saamenkieliset ja kulttuurinmukaiset palvelut/
    bálvalanhoavda, sámegielat ja kulturmieldásaš bálvalusat
    mirja.laiti at lapha.fi
    puh. 040 844 5627

    Karigasniemen palvelutalon siunaaminen ja avoimet ovet 19.4.2024 klo 10.30–14/ Gáregasnjárgga bálvalandálu sivdnideapmi ja rabas uvssat 19.4.2024 dii. 10.30–14
    11.4.2024
    Tervetuloa tutustumaan Karigasniemen palvelutalon avoimiin oviin perjantaina 19.4.2024 klo 12–14....

    Karigasniemen palvelutalon siunaaminen ja avoimet ovet 19.4.2024 klo 10.30–14/ Gáregasnjárgga bálvalandálu sivdnideapmi ja rabas uvssat 19.4.2024 dii. 10.30–14


    Tervetuloa tutustumaan Karigasniemen palvelutalon avoimiin oviin perjantaina 19.4.2024 klo 12–14. Karigasniemen palvelutalo tarjoaa ikääntyneiden asumispalvelua. Lisäksi palvelutalon yhteydessä ovat terveydenhuollon tilat, kotihoidon tilat ja SámiSoster ry:n toimisto. Lapin hyvinvointialue on nimennyt Karigasniemen palvelutalon saamenkieliseksi yksiköksi ja saamen kieli ja –kulttuuri huomioidaan toiminnassa.  Palvelutalon siunaamiseen ja avointen ovien tapahtumaan ovat tervetulleita...

  4. Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen johtajat: Opiskeluhuollon siirtäminen kuntiin voisi heikentää palveluja
    Sote-uudistuksessa opiskeluhuollon palvelut yhdistettiin kokonaisuutena muihin hyvinvointialueen...

    Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen johtajat: Opiskeluhuollon siirtäminen kuntiin voisi heikentää palveluja

    11.4.2024

    Loga eambbo

    Takaisin edelliselle sivulle

    Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen johtajat: Opiskeluhuollon siirtäminen kuntiin voisi heikentää palveluja

    Nuoria tekemässä koulutehtäviä.

    Kuva: STM

    11.4.2024

    Sote-uudistuksessa opiskeluhuollon palvelut yhdistettiin kokonaisuutena muihin hyvinvointialueen palveluihin. Tulokset näyttävät hyvältä. Nyt on väärä hetki palata vanhaan.

    Opiskeluhuollon eli kouluterveydenhoitajan ja koululääkärin sekä psykologi- ja kuraattoripalvelujen siirtäminen kuntiin pian sote-uudistuksen jälkeen aiheuttaisi merkittäviä riskejä lasten ja nuorten kouluissa saamalle palvelulle, arvioivat hyvinvointialueiden lasten, nuorten ja perheiden palvelujen johtajat. 

    Siirto tekisi tyhjäksi puolentoista vuoden kehitystyön ja aiheuttaisi opiskeluhuollon henkilöstölle kohtuutonta kuormitusta.

    Opiskeluhuollon henkilöstötilanne on parantunut hyvinvointialueiden aloitettua toimintansa

    Hyvinvointialueet ovat onnistuneet ensimmäisen toimintavuotensa aikana houkuttelemaan koulu- ja opiskeluhuollon pariin lisää henkilökuntaa. Esimerkiksi psykologeja ja kuraattoreja on onnistuttu rekrytoimaan huolimatta siitä, että Suomessa on julkisella sektorilla vallinnut pitkään psykologipula.  
     
    –Tänä päivänä useammalla nuorella on mahdollisuus tavata opiskeluhuollon psykologi tai kuraattori kuin kaksi vuotta sitten, sanoo Titta Pelttari, Pirkanmaan hyvinvointialueen lasten, nuorten ja perheiden palvelujen palvelulinjajohtaja.
     
    Merkittävimpiä perusteita opiskeluhuollon siirtymiselle hyvinvointialueille olivat puutteet alueellisessa yhdenvertaisuudessa. Eri kunnissa pääsy opiskeluhuollon palveluihin vaihteli huomattavasti, mihin muun muassa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos kiinnitti huomiota.

    Palvelujen siirto veisi opiskeluhuollon etäämmälle muista sote-palveluista

    Opiskeluhuollon palvelujen siirtyminen kuntiin voisi heikentää opiskeluhuollon kykyä ohjata erityisen tuen tarpeessa olevia lapsia ja nuoria muihin sote-palveluihin. 
     
    –Opiskeluhuollon tehtävänä on varhainen puuttuminen ongelmiin. Jos koulussa huomataan korostunut tuen tarve, voidaan lapsi tai nuori perheineen ohjata sujuvammin muihin palveluihin hyvinvointialueen sisällä. Organisaatiorajat kasvattavat palvelujen etäisyyttä toisistaan, sanoo Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen lasten, nuorten ja perheiden palvelualueen johtaja Mari Ahlström.
     
    Muutos voisi vaikuttaa myös kouluissa tapahtuvaan yhteistyöhön.

    –Olemme saaneet kouluista sen viestin, että sote-uudistuksen myötä eri toimijoiden roolit yhteisöllisessä opiskeluhuollossa ovat selkeytyneet, sanoo Leena Mämmi-Laukka, Pohjois-Pohjanmaan perhe- ja sosiaalipalvelujen toimialuejohtaja.

    Siirtyminen osaksi laajemman hyvinvointialueen toimintaa on tukenut erityisesti sellaisten kuntien opiskeluhuoltoa, joissa omat resurssit palvelujen järjestämiseen ovat olleet muita vähäisempiä. 

    Esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella on 19 kuntaa, joissa asuu alle 1500 alaikäistä lasta ja nuorta, ja joissa kaikissa ei ole toisen asteen oppilaitosta. Näissä kunnissa opiskeluhuollossa on ollut erittäin vähän työntekijöitä.

    Hyvinvointialueet ovat kehittäneet opiskeluhuoltoa aktiivisesti

    Hyvinvointialueilla on toiminnan alun jälkeen käynnistynyt useita projekteja, joilla on tiivistetty opiskeluhuollon yhteyttä kouluihin ja muihin sote-palveluihin. 

    Esimerkiksi lasten ja nuorten mielenterveyden kasvaneisiin haasteisiin on kehitetty porrasteinen hoitomalli, jossa kouluilla voitaisiin tukea mielenterveyttä ennaltaehkäisevästi yhteisöllisellä työllä ja hoitaa matalalla kynnyksellä lievät mielenterveyden haasteet.

    Lisäksi useilla alueilla on otettu käyttöön kuntarajat ylittäviä opiskeluhuollon palveluja ja yhtenäistetty pirstaleista asiakas- ja potilastietojärjestelmien kokonaisuutta. Nyt esitetyn muutoksen myötä tehty kehitystyö valuisi hukkaan. 

    Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen johtajat vaativat työrauhaa opiskeluhuollon palvelujen kehittämiseksi. 

    –Hyvinvointialueille on nyt annettava aikaa kehittää opiskeluhuoltoa, jotta lasten ja nuorten hyvinvointia voidaan tukea parhaalla mahdollisella yhteistyöllä, sanoo Minna Lönnbäck, Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueen lasten, nuorten ja perheiden palvelujen toimialajohtaja. 

    Hyvinvointialueiden lasten, nuorten ja perheiden palvelujen johtajat

    Krista Ryödi, Varsinais-Suomen hyvinvointialue 
    Hanna-Leena Markki, Satakunnan hyvinvointialue 
    Marika Paasikoski-Junninen, Kanta-Hämeen hyvinvointialue 
    Titta Pelttari, Pirkanmaan hyvinvointialue 
    Mika Forsberg, Päijät-Hämeen hyvinvointialue
    Heli Kainulainen, Kymenlaakson hyvinvointialue
    Sirkka Pennanen, Etelä-Karjalan hyvinvointialue
    Etelä-Savon hyvinvointialue 
    Kati Kantanen, Pohjois-Savon hyvinvointialue 
    Tuuli Ollila, Pohjois-Karjalan hyvinvointialue
    Päivi Kalilainen, Keski-Suomen hyvinvointialue 
    Satu Mäki-Fossi, Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue
    Pia-Maria Sjöström, Pohjanmaan hyvinvointialue
    Minna Lönnbäck, Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue
    Leena Mämmi-Laukka, Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue
    Jukka Lindberg, hyvinvointialuejohtaja, Kainuun hyvinvointialue
    Johanna Korteniemi, Lapin hyvinvointialue
    Ilona Koskenniemi, Itä-Uudenmaan hyvinvointialue
    Sirkku Pekkarinen-Keto, Keski-Uudenmaan hyvinvointialue
    Hanna Mikkonen, Vantaan ja Keravan hyvinvointialue
    Mari Ahlström, Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue

    Johanna Korteniemi Perheiden ja työikäisten palvelujen vastuualuejohtaja 0405811255 johanna.korteniemi@lapha.fi

    Nuoria tekemässä koulutehtäviä. Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen johtajat: Opiskeluhuollon siirtäminen kuntiin voisi heikentää palveluja
    11.4.2024
    Sote-uudistuksessa opiskeluhuollon palvelut yhdistettiin kokonaisuutena muihin hyvinvointialueen...
    Nuoria tekemässä koulutehtäviä.

    Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen johtajat: Opiskeluhuollon siirtäminen kuntiin voisi heikentää palveluja


    Sote-uudistuksessa opiskeluhuollon palvelut yhdistettiin kokonaisuutena muihin hyvinvointialueen palveluihin. Tulokset näyttävät hyvältä. Nyt on väärä hetki palata vanhaan.

  5. Aluehallituksen päätöstiedote 10.4.2024 pidetystä kokouksesta
    Rovaniemen uutta pelastusasemaa suunnitellaan Lampelankadun alkupäähän. Hyvinvointialueen täytyy purkaa...

    Aluehallituksen päätöstiedote 10.4.2024 pidetystä kokouksesta

    10.4.2024

    Loga eambbo

    Takaisin edelliselle sivulle

    Aluehallituksen päätöstiedote 10.4.2024 pidetystä kokouksesta

    Aluehallituksen päätöstiedote

    10.4.2024

    Rovaniemen uutta pelastusasemaa suunnitellaan Lampelankadun alkupäähän. Hyvinvointialueen täytyy purkaa suun terveydenhuollon jonot Rovaniemellä kahdeksan kuukauden sisällä. Utsjoen Aspa-koti Goath siirtyy hyvinvointialueen omaksi toiminnaksi.

    Rovaniemen uutta pelastusasemaa suunnitellaan Lampelankadun alkupäähän

    Aluehallitus päätti, että hyvinvointialue alkaa valmistella Rovaniemen uuden pelastusaseman tonttikauppaa yhdessä VR-yhtymän ja Rovaniemen kaupungin kanssa. Rovaniemen uutta pelastusasemaa suunnitellaan Lampelankadun alkupäähän, kortteliin 193. Korttelia ympäröivät junaraiteet, nelostie sekä Mehiläisen, McDonald’sin ja Minimanin kiinteistöt.

    Rovaniemen nykyisen pelastusaseman vuokrasopimus päättyy vuoden 2026 lopussa. Uutta pelastusasemaa suunnitellaan keskeiselle paikalle, jotta pelastuslaitos ja ensihoito pystyvät toimimaan toimintavalmiusaikojen puitteissa. Uuteen pelastusasemaan on tarkoitus sijoittaa nykyisen paloaseman toiminnot sekä ensihoidon, sosiaalipäivystyksen ja turvapuhelinhälytyskeskuksen toimintoja. Hankkeen kustannusarvio on noin 22 miljoonaa euroa.

     

    Hyvinvointialueen täytyy purkaa suun terveydenhuollon jonot Rovaniemellä kahdeksan kuukauden sisällä

    Aluehallitus merkitsi tiedoksi Lapin aluehallintoviraston päätöksen, joka koskee Rovaniemen suun terveydenhuollon potilaille annettavia aikoja ja hoitoon pääsyä. 

    Aluehallintovirasto määrää hyvinvointialueen huolehtimaan, että suun terveydenhuoltoon Rovaniemellä pääsee neljän kuukauden sisään ja marraskuusta alkaen kolmen kuukauden sisään hoidon tarpeen arvioinnista. AVI määrää myös, että suun terveydenhuollossa Rovaniemellä on ilmoitettava potilaille hoitoon pääsyn ajankohta jo hoidon tarpeen arvion yhteydessä. Potilaita ei saa asettaa jonoon odottamaan vastaanottoajan ilmoittamista tai pyytää soittamaan uudelleen.  

    AVI velvoittaa hyvinvointialueen toteuttamaan toimenpiteet kahdeksan kuukauden kuluessa yhteensä 800 000 euron sakon uhalla.

    Hyvinvointialue on tehnyt jo useita toimenpiteitä jonojen purkamiseksi. Valmistelussa on myös palveluseteli, jolla asiakas voisi asioida yksityisellä palveluntuottajalla.

     

    Muita päätöksiä

    Aluehallitus päätti, että Utsjoen ikääntyneiden yhteisöllisen asumisen palvelut tuotetaan hyvinvointialueen omana toimintana vuoden 2025 alusta alkaen. Aspa-koti Goahti on ollut aiemmin nimellisesti erityisryhmien yksikkö. Asiakkaiden palvelutarpeen arvioinnissa on kuitenkin todettu, että asiakkaat ovat ikääntyneitä ja tarve on yhteisölliselle asumiselle. Nykyinen palveluntuottaja Aspa Palvelut Oy on ilmoittanut, että se ei jatka yksikön toimintaa ikääntyneiden yhteisöllisenä asumisena.

    Merkittiin tiedoksi potilas- ja sosiaaliasiavastaavien vuosikatsauksen sekä vuosiraportit vuodelta 2023. Hyvinvointialueen potilas- ja sosiaaliasiamiehen palveluita on järjestetty sekä omana toimintana että ostopalveluna Mieli ry:ltä ja Merikratos Oy:ltä. Potilasasiamiespalveluihin on otettu viime vuonna yhteyttä yhteensä 1303 kertaa ja sosiaaliasiamiespalveluihin 320 kertaa. Yleisimmät syyt ottaa yhteyttä potilasasiamieheen olivat potilasvahinkoasiat, hoitoon pääsy, tyytymättömyys tutkimukseen, hoitoon tai menettelyyn sekä lääkitykseen liittyvät asiat ja muutoksenhaku. Yleisimmät syyt ottaa yhteyttä sosiaaliasiamieheen olivat tyytymättömyys kohteluun, palvelun toteuttamiseen ja päätöksiin sekä muistutus-, muutoksenhaku- ja kanteluneuvonnan tarpeet. 

    Esitetään aluevaltuustolle, että aluevaltuusto hyväksyy päivityksiä tämän vuoden investointisuunnitelmaan. Muutokset sisältävät vähennyksiä ja lisäyksiä eri rakennushankkeisiin ja pitkäaikaisiin vuokrasopimuksiin. Sekä Rovaniemen pelastusaseman että Näsmä 2:n rakennushankkeiden on arvioitu kasvavan 6 miljoonalla. Suunnitelmaan lisättäisiin myös Sodankylän mielenterveyskuntoutujien asumisyksikkö Kiepin 2,5 miljoonan euron pitkäaikainen vuokrasopimus. Muutokset ovat jo mukana tämän vuoden talousarvioluvuissa. Investoinnit voivat edetä vasta, jos valtiovarainministeriö myöntää hyvinvointialueelle lainanottovaltuudet.

    Päätettiin hakea oikeusministeriöltä saamen kielilain 31. pykälän mukaista valtionavustusta tälle vuodelle yhteensä 200 000 euroa. 165 000 euroa varataan saamea opiskelevien työntekijöiden sijaiskustannuksiin ja 35 000 euroa käännös- ja tulkkauskuluihin. Päätös on hyvinvointialueen saamen kielen lautakunnan esityksen mukainen.

    Mearriduvvui ohcat vuoigatvuođaministeriijas sámi giellalága 31. paragráfa mieldásaš stáhtadoarjaga dán jahkái oktiibuot 200 000 euro. 165 000 euro várrejuvvo sadjásaččaid goluide, go bargit lohket sámegiela ja 35 000 euro jorgalan- ja dulkongoluide. Mearrádus lea buresveadjinguovllu sámegiela lávdegotti evttohusa mielde.

    Päätettiin myöntää tukea aluevaltuustoryhmille vuodelle 2024 hakemusten mukaisesti. Enimmäismäärä on 3250 euroa per valtuutettu. Perussuomalaisten ryhmää lukuun ottamatta kaikki ryhmät ovat hakeneet tukea joko enimmäismäärän tai lähes sen verran. Perussuomalaisten ryhmä ei ole hakenut tukea ollenkaan. Tuki maksetaan sen jälkeen, kun tarkastuslautakunta on käsitellyt viime vuoden tuen käyttöä koskevat raportit ja ryhmä on maksanut mahdollisen käyttämättä jääneen tuen takaisin. 

    Hyväksyttiin vastaus valtuustoaloitteeseen, joka koski ryhmärahan käyttötarkoituksen muuttamista. Aluevaltuusto on hyväksynyt valtuustoryhmien toiminnan tukemisen periaatteet ja päättänyt vuoden 2024 ryhmärahan suuruudesta. Vastauksessa todetaan, että aluevaltuusto voi milloin tahansa päättää ryhmärahan käyttötarkoituksesta saatuaan siitä aluehallituksen valmisteleman uuden esityksen tai jos asia tulee esille aluevaltuustossa hallintosäännön mukaisessa käsittelyjärjestyksessä. Kevään 2024 aikana aluevaltuustolla on mahdollisuus arvioida rahan käyttötarkoitusta myös osana talouden sopeuttamisohjelmaa. 

    Hyväksyttiin vastaus valtuustoaloitteeseen, joka koski ostolaskudatan julkaisemista avoimena datana. Vastauksessa todetaan, että tietojen julkaiseminen vaatii huolellista valmistelua sekä investointeja talousjärjestelmiin. Valtionvarainministeriö on käynnistänyt selvityksen julkisten hankintojen tietovarannon perustamisesta ja ostolaskutietojen julkaisemisesta. Lapin hyvinvointialue odottaa selvityksen valmistumista ja pitää tietojen julkaisemista perusteltuna, kun hyvinvointialue ottaa käyttöön uuden taloushallintojärjestelmän.

    Aluehallitus tekee esityksen palvelustrategiasta ja talouden sopeuttamisohjelmasta kokouksessaan keskiviikkona 17. huhtikuuta. Sen jälkeen linjaukset etenevät aluevaltuuston päätettäväksi. Aluevaltuuston kokous on maanantaina 22. huhtikuuta.

     

    Lisätietoja

    aluehallituksen puheenjohtaja Tapani Melaluoto, tapani.melaluoto@lapha.fi, 040 841 0311
    hyvinvointialuejohtaja Jari Jokela, jari.jokela@lapha.fi, 040 5323 998 
    https://lapha.fi/tietoameista/esityslistat-ja-poytakirjat

    Aluehallituksen päätöstiedote Aluehallituksen päätöstiedote 10.4.2024 pidetystä kokouksesta
    10.4.2024
    Rovaniemen uutta pelastusasemaa suunnitellaan Lampelankadun alkupäähän. Hyvinvointialueen täytyy purkaa...
    Aluehallituksen päätöstiedote

    Aluehallituksen päätöstiedote 10.4.2024 pidetystä kokouksesta


    Rovaniemen uutta pelastusasemaa suunnitellaan Lampelankadun alkupäähän. Hyvinvointialueen täytyy purkaa suun terveydenhuollon jonot Rovaniemellä kahdeksan kuukauden sisällä. Utsjoen Aspa-koti Goath siirtyy hyvinvointialueen omaksi toiminnaksi.

Kaikki ajankohtaiset - Nappi