Jorgale dan viidáse siiddui

Näin varaudut kevättulviin

Lapin pelastuslaitos kehottaa Lapissa tulvariskialueella asuvia ihmisiä varautumaan jokakeväisiin tulviin hyvissä ajoin ja hankkimaan riskialueiden kiinteistöihin tulvasuojausmateriaaleja jo etukäteen.

Lapin kevättulvat eivät ole vielä alkaneet. Kevään tulvaennuste ei vielä tarkkaan kerro tulvien suuruudesta. Pohjois-Lapissa on ollut keskimääräistä enemmän lunta tänä vuonna ja Etelä-Lapissa normaalia vähemmän. Lapin pelastuslaitos kehottaa Lapissa tulvariskialueella asuvia ihmisiä varautumaan jokakeväisiin tulviin hyvissä ajoin. Kiinteistönomistajan vastuulla on suojata rakennuksensa mahdollisilta tulvavaurioilta.

Tulvariskialueella asuvan onkin hyvä varautua ennakkoon, sillä tulvahuipun iskiessä tulvasuojausmateriaalit voivat olla jo loppu rautakaupoista. Suojausmateriaalit säilyvät käyttökelpoisina vuosia ja niiden tulisi kuulua riskialueiden kiinteistöjen omaan varautumiseen.

– Pelastuslaitoksella eikä kunnilla ole mahdollisuuksia suojata yksittäisiä kiinteistöjä, minkä vuoksi omatoiminen varautuminen on erittäin tärkeää. Tulvavahinkoihin varautuminen on omaisuuden normaalia huolenpitoa, kertoo päivystävä päällikkö Mika Hyvärinen Lapin pelastuslaitokselta.

Lapin ELY-keskus ja Suomen ympäristökeskus vastaavat tulvaennusteen tiedottamisesta. Pelastuslaitoksen ensisijainen tehtävä tulvatilanteessa on turvata ihmisten turvallisuus. Hädässä olevien ihmisten tulee olla yhteydessä hätänumeroon 112, josta välitetään avunpyyntö pelastuslaitokselle.

– Jos oma tulvavarautuminen on kunnossa, kannattaa myös kysyä tarvitseeko naapurin tai lähipiirin ikäihminen apua tulviin varautumisessa, kehottaa Hyvärinen.

Miten suojautua tulvalta?

Seuraa tulvatiedotusta aktiivisesti, jotta tiedät, milloin varautumistoimet tulee aloittaa. Kiinteistön voi suojata tulvalta rakennusmuovilla. Kiinteistön ympärille pitää rakentaa tukirakenteita kriittisimpiin paikkoihin, kuten mataliin kohtiin ja portaikkoihin. Sen jälkeen tukirakenteet ja kiinteistö muovitetaan rakennusmuovilla. Muovin pitää yltää riittävän ylös ja alaosaan jätetään riittävän pitkä helma, joka saadaan pysymään maata vasten murskeella ja hiekalla. Puutalojen seinustan matalimmalle kohdalle on hyvä laittaa uppopumppu ja salaojaputket. Uppopumpulla voi pumpata vettä pois rakennukselta, jos vettä pääsee suojausten läpi.

Tarkemman ohjevideon rakennusten tulvasuojaukseen löydät Lapin pelastuslaitoksen Youtube-tililtä. 

Tulvasuojausvarusteet

• Rakennusmuovia pari rullaa
• Raakalautaa ja trukkilavoja
• Rakennusnitoja, nauloja, vasara, saha
• Soraa ja hiekkaa
• Uppopumppu

Lisätietoa tulviin varautumisesta

Ajankohtaista tietoa tulvista, tulvariskialueista, tulvariskeistä ja tulviin varautumisesta sekä tulvaennuste vesi.fi:ssä. ELY-keskuksen tulvaopas auttaa varautumaan tulviin.

Lapin pelastuslaitoksen ja Lapin hyvinvointialueen tulvaan liittyvät uutiset löydät kootusti lapha.fi:n tulvasivulta.

***

Nääi’t valmštõõđak ǩiddtuuʹlvi vääras

Lappi peälštemstrooiʹtel auʹǯǯai Lappist tuʹlvvriskkvuuʹdest jälsteei oummuid valmštõõttâd juõʹǩǩ ǩeâđđa šõddi tuuʹlvi vääras ääiʹjbeäʹlnn da haʹŋǩǩeed tuʹlvvsuejjeem-materiaalid riskkvuuʹdi ǩiddlmid juʹn ouddǩiõʹtte.

Lappi ǩiđđtuuʹlv jie leäkku võl älggam. Ǩiiđ tuʹlvvoudldõs ij võl mušttâl tuuʹlvi šorradvuõđâst tärkka. Tâʹvv-Lappist lij leämmaž kõskkmieʹrin jeänab muõtt tän eeʹjj da Saujj-Lappist uuʹccben ko takainalla. Lappi peälštemstrooiʹtel auʹǯǯai Lappist tuʹlvvriskkvuuʹdest jälsteei oummuid valmštõõttâd juõʹǩǩ ǩeâđđa šõddi tuuʹlvi vääras ääiʹjbeäʹlnn. Ǩiiddâlmvuäʹmsteei vasttõõzzâst lij suejjeed jiiʹjjes raajlmid vueiʹtlvaž tuʹlvvpååʹmhin.

Seeʹst, ǩeäk jälste tuʹlvvriskkvuuʹdest leʹčči šiõǥǥ valmštõõttâd ouddǩiõʹtte tõn diõtt, ko tuʹlvvsuejjeem-materiaal vueiʹtte juʹn puuttâd ruʹvddkaaupin ko tuuʹlv kõrrsummus podd älgg. Suejjeem-materiaal seilla ââʹnteeʹjen määŋg eeʹjj da tõk õõlǥče kuullâd riskkvuuʹdi ǩiddlmi jiiʹjjes valmštõõttmõõʹšše.

– Peälštemstroiʹttlest ij ni kååʹddin leäkku vuäittmõõžž suejjeed oʹdinakai ǩiddlmid, da tõn diõtt jiõččtååimlaž valmštõõttmõš lij tuõđi vääžnai. Tuʹlvvpååʹmhid valmštõõttmõš lij jällmõõžž takai huõllâânnmõš, mušttal kooʹcci šurr Mika Hyvärinen Lappi peälštemstroiʹttlest.

Lappi JJP-kõõskõs da Lääʹddjânnam pirrõskõõskõs vaʹsttee tuʹlvvoudldõõzz teâđtummšest. Peälštemstroiʹttel vuõss-sâjjsaž tuâjj tuʹlvv-vueʹjjest lij staaneed oummui staanvuõđ. Jeäʹđest åårrai oummu âʹlǧǧe leeʹd õhttvuõđâst jieʹttnââmra 112, koʹst vääʹltet vieʹǩǩraukkmõõžž peälštemstroiʹttla.

– Jõs jiiʹjjes tuʹlvv-valmštõõttmõš lij kudd, käʹnnat kõõččâd še, taarbaš-a naabrest jälsteei leʹbe õõldâs ââʹǩǩooumaž vieʹǩǩ tuuʹlvi vääras valmštõõttmõõžžâst, auʹǯǯai Hyvärinen.

Mäʹhtt suõjjõõttâd tuuʹlvest?

Čuâv tuʹlvvteâđtummuž aktiivlânji, što teâđak, kuäʹss valmštõõttâmtååimid âlgg altteed. Ǩiiddâlm vuäitt suejjeed tuuʹlvest raajjâmplastiikkin. Ǩiiddâlm pirr âlgg raajjâd tuäʹrjjrajjsid jeänab kriittlaž paaiʹǩid, mâʹte njeäʹđes paaiʹǩid da puärddsid. Tõn mâŋŋa tuäʹrjjrajjsi da ǩiiddâlm õõl piijât raajjâmplastiikk. Plastikk âlgg vuällad nokk pââjas da vuâlbeälla kueʹđđet nokk kuʹǩes levrdõõǥǥ, koon vuäǯǯat põõššâd määdd vuâstta moʹttjõõzzin da vuõddsin. Muõrrpõõrti seeiʹni njeäʹđmõs päikka lij šiõǥǥ piijjâd puump, koon vuäitt piijjâd čääʹʒʒ vuâlla da määddvuâlažvuäjjpååʹccid. Čääʹʒʒ vuâlla pijjum puumpin vuäitt puʹmppjed čääʹʒʒ meädda raajâlm åʹrnn, jõs čääʹcc piâss suõjjõõzzin čõõđ.

Tääʹrǩab vuäʹppõsvideo raajlmi tuʹlvvsuõjjõõzzâst kaaunak Lappi peälštemstroiʹttel Youtube-tiillâst. 

Tuʹlvvsuejjeemneävv

• Raajjâmplastiikk muäʹdd turaška
• Aaunâsmuõr da trukkilueʹv
• Raajjâmnjõõʹđđi, nääuʹl, vieʹččer, saakkânj
• Šäurrvuõddâs da vuõddâs
• Čääʹʒʒ vuâlla pijjum pumpp

Lââʹssteâđ tuuʹlvi vääras valmštõõttmõõžžâst

Ääiʹjpoddsaž teâtt tuuʹlvin, tuʹlvvriskkvuuʹdin, tuʹlvvriiskin da tuuʹlvi vääras valmštõõttmõõžžâst di tuʹlvvoudldõs vesi.fi:st. JJP-kõõskõõzz tuʹlvv-vueʹppes vieʹǩǩat valmštõõttâd tuuʹlvi vääras.

Lappi peälštemstroiʹttel da Lappi pueʹrrvââjjamvuuʹd tuuʹlv kuõskki ođđsid leät noorrâm lapha.fi tuʹlvvsijddu.

***

Ná ráhkkanat giđđadulvviide

Lappi gádjunlágádus ávžžuha Lappis dulveriskaguovlluin ássi olbmuid ráhkkanit buori áiggis dulvviide, mat leat juohke giđa, ja háhkat riskaguovlluid giddodagaid várás dulvesuddjenmateriálaid juo ovddalgihtii.

Lappi giđđadulvvit eai leat vuos álgán. Giđa dulveeinnostus ii vel dárkket muital, man stuorra dulvvit leat vuordimis. Davvi-Sámis lea muohta leamaš dán jagi eambbo go gaskamearálaččat ja Lulli-Lappis unnit go dábálaččat. Lappi gádjunlágádus ávžžuha Lappis dulveriskaguovlluin ássi olbmuid ráhkkanit buori áiggis dulvviide, mat leat juohke giđa. Giddodatoamasteaddji ovddasvástádus lea suddjet iežas vistti eastadan dihte vejolaš dulvevahágiid.

Dulveriskaguovllus ássi ávžžuhit ráhkkanit ovddalgihtii, dasgo dulvvimus áigge dulvesuodjemateriálat sáhttet leat jo nohkan ruovdegávppiin. Suddjenmateriálat seilot anolažžan jahkeviissaid ja dat galggaše leat háhkkojuvvon riskaguovlluid giddodagaid várás.

– Gádjunlágádusas ja gielddain eai leat vejolašvuođat suddjet ovttaskas giddodagaid, man dihte iešheanalaš ráhkkaneapmi lea hui dehálaš. Dulvevahágiidda ráhkkaneapmi lea iežas opmodaga dábálaš fuolaheapmi, muitala gohcci hoavda Mika Hyvärinen Lappi gádjunlágádusas.

Lappi EJB-guovddáš ja Suoma birasguovddáš dieđihit dulveeinnostusain. Gádjunlágádusa deháleamos bargu dulvedilis lea dorvvastit olbmuid dorvvolašvuođa. Olbmot, geat leat heađis, galget váldit oktavuođa heahtenummirii 112 ja dalle veahkkebivdda dieđihuvvo gádjunlágádussii.

– Jus ieš leat bures ráhkkanan dulvviide, gánnáha jearrat maiddái ránnjás dahje vuorasmuvvan lagaš olbmos, ahte dárbbašago son veahki dulvviide ráhkkaneapmái, ávžžuha Hyvärinen.

Mo sáhttá suddjet iežas dulvvis?

Čuovo dulvedieđiheami aktiivvalaččat, vai dieđát, goas berre álggahit ráhkkanandoaimmaid. Vistti sáhttá suddjet dulvvis huksenplastihkain. Vistti birra galgá hukset duvddaráhkadusaid kriittaleamos báikkiide, dego vuollegis sajiide ja ráhppáide. Dan maŋŋá gokčat duvddaráhkadusaid ja vistti huksenplastihkain. Plastihkka galgá ollit doarvái bajás ja vuolildassii galgá guođđit doarvái guhkes healmmi, man nala bordit mollejuvvon geđggiid ja sáddo vai healbmi bissu eatnama vuostá. Muorraviesuid seaidneguora vuollegeamos sadjái lea buorre bidjat čázevuolpumppa (suom. uppopumppu) ja ráigojuvvon eananvuolrevrriid (suom. salaojaputket). Čázevuolpumppain sáhttá pumpet čázi eret, jos čáhci beassá golgat suddjemiid čađa.

Dárkilut rávavideo visttiid dulvesuddjemii gávdno Lappi gádjunlágádusa Youtube-kontos. 

Dulvesuddjenbiergasat

• Huksenplastihkka moadde rulla
• Muorrafiellut ja guorbmevuložat
• Huksennjađđi, spihkárat, veažir, sahá
• Čievrra ja sáddo
• Čázevuolpumpa

Lassedieđut dulvviide ráhkkaneami birra

Áigeguovdilis dieđut dulvviid, dulveriskaguovlluid, dulveriskkaid ja dulvviide ráhkkaneami birra nugo maiddái dulveeinnostus vesi.fi:s. EJB-guovddáža dulverávagihpa veahkeha ráhkkanit dulvviide.

Lappi gádjunlágádusa ja Lappi buresveadjinguovllu ođđasat dulvvi birra leat čohkkejuvvon ja gávdnamis lapha.fi dulvesiiddus.

***

Návt ráhtádâđah kiđđâtulvijd

Laapi kááijumlájádâs ávžoo Laapist tulveriskâkuávlust ässee ulmuid ráhtádâttâđ jyehikiđđij tulvij várás puorijn aaigijn já skappuđ riskâkuávlui kiddoduvâid tulvesyeijimmateriaalijd jo muuneeld.

Laapi kiđđâtulveh iä lah val álgám. Kiiđâ tulve-ennustâs ij val tárkká muštâl tulvij stuáruduvâst. Tave-Laapist lii lamaš taan ive eenâb muotâ ko koskâmiärálávt já Maadâ-Laapist ucceeb ko táválávt. Laapi kááijumlájádâs ávžoo Laapist tulveriskâkuávlust ässee ulmuid ráhtádâttâđ puorijn aigijn jyehikiđđijd tulvijd. Kiddodâhomâsteijest lii ovdâsvástádâs suoijiđ rakânâsâs máhđulijn tulvevahâgijn.

Tulveriskâkuávlust ässest lii pyeri ráhtádâttâđ muuneeld, tastko tulvemus ääigi tulvesyeijimmateriaaleh sättih leđe jo nuuhâm ryevdikaavpijn. Syeijimmateriaaleh siäilojeh anolâžžân iivijd já toh kolgâččii kulluđ riskâkuávlui kiddoduvâi jieijâs ráhtádâtmân.

– Kááijumlájádâsâst já kieldâin iä lah máhđulâšvuođah suoijiđ ovtâskâs kiddoduvâid, mon tiet jiešráđálâš ráhtádâttâm lii tuođâi tehálâš. Tulvevahâgijd ráhtádâttâm lii omâduv táválâš huolâttem, muštâl koccee hovdâ Mika Hyvärinen Laapi kááijumlájádâsâst.

Laapi IPI-kuávdáš já Suomâ pirâskuávdáš västideh tulve-ennustâs tieđeetmist. Kááijumlájádâs vuosâsajasâš pargo tulvetiileest lii turviđ ulmui torvolâšvuođâ. Eeđeest leijee ulmuuh kalgeh leđe ohtâvuođâst etinumerân 112, mon peht išetáttum sirdâšuvá kááijumlájádâsân.

– Jis jieijâs tulveráhtádâttâm lii oornigist, kannat meid koijâdiđ taarbâš-uv ránnjá tâi vuorâs aldaolmooš iše tulvijd ráhtádâtmist, ávžoo Hyvärinen.

Maht suojâliđ jieijâs tulveest?

Čuávu tulvetiäđáttâs aktiivlávt, vâi tiäđáh, kuás ráhtádâttâmtooimâid kalga algâttiđ. Kiddoduv puáhtá suoijiđ tulveest huksimlastikáin. Kiddoduv pirrâ kalga huksiđ tuuvdâráhtusijd kriittâlumosijd soojijd, tego vyeligis soojijd já portháid. Tast maŋa tuuvdâráhtusij já kiddoduv syeijin piäijoo huksimlastik. Lastik kalga olleeđ tuárvi pajas já vyeliuásán kuáđđoo tuárvi kuhes helmi, mon finnee pissoođ eennâm vuástá keđgimuttiittâssáin já čunnuin. Muorâtáálui seeini vyeligumos sajan lii pyeri pieijâđ čääsivuálááš puumpâ já syelipocceeh. Čääsivuálááš puumpâin puáhtá pumppáđ čääsi meddâl rakânâsâst, jis čääsi piäsá suojij čoođâ.

Täärhib raavâvideo rakânâsâi tulvesyeijiimist kaavnah Laapi kááijumlájádâs Youtube-tilist. 

Tulvesyeijimpiergâseh

• Huksimlastik muáddi rullá
• Muorâlyevdih já trukkâlyeveh
• Huksimnjađđee, spijkáreh, veeččir, sááhá
• Čievrâ já čunoi
• Čääsivuálááš pumppâ

Lasetiäđuh tulvijd ráhtádâtmist

Äigikyevdilis tiäđuh tuulvijn, tulveriskâkuávluin já tulvijd ráhtádâtmist sehe tulve-ennustâs vesi.fi:st. IPI-kuávdáá tulveraavâ iššeed ráhtádâttâđ tulvijd.

Laapi kááijumlájádâs já Laapi pyereestvaijeemkuávlu tuulván lahtojeijee uđđâseh láá čuákkejum lapha.fi tulvesiijđon.
 

Jorgale dan viidáse siiddui

Kevät on täällä – ja niin myös allergiat

Kuva: Terveyskylän allergisen nuhan itsehoito-ohjeet.

Tuntuuko nenä tukkoiselta? Valuuko nenä, aivastuttaako, kutisevatko silmät?

Jos oireet palaavat aina samaan aikaan vuodesta, kyseessä voi olla siitepölyallergia. Sitä aiheuttavat heinäkasvien, puiden ja ruohokasvien siitepöly – ja oireet voivat vaihdella lievistä hyvinkin häiritseviin. 

Siitepölyallergia voi vaikuttaa arkeesi monin tavoin: se voi häiritä unta, aiheuttaa väsymystä ja hankaloittaa keskittymistä tai ulkoilusta nauttimista. Jos oireesi ovat häiritseviä, on tärkeää hakea apua lääkäriltä tai allergia-asiantuntijalta. Hoitamaton allergia voi kehittyä astmaksi, erityisesti siitepölykauden aikana. 

Siitepölyallergia lisää myös astman ja astmaoireiden sekä muiden liitännäissairauksien, kuten poskiontelotulehduksen ja välikorvatulehduksen riskiä. Siksi on tärkeää saada oikea diagnoosi ja löytää paras mahdollinen hoito. 

Allergikoille on tarjolla useita hoitomuotoja 

Siitepölyallergiaan löytyy monenlaisia oireita helpottavia lääkkeitä, kuten antihistamiineja, silmätippoja ja nenäsuihkeita. Oirehoito valitaan ikäsi, elämäntilanteesi, oireesi, aiemmat lääkkeesi, hoitotoiveesi ja mahdolliset haittavaikutukset huomioiden. 

Joskus pelkkä oirelääkitys ei riitä. Silloin siedätyshoito voi olla hyvä vaihtoehto. Se on ainoa hoitomuoto, joka ei pelkästään lievitä oireita vaan vaikuttaa suoraan allergian aiheuttajaan. Se kehittää vähitellen elimistön sietokykyä allergiaa aiheuttavalle aineelle.  

Allergian siedätyshoito voi auttaa vähentämään myös allergisen nuhan aiheuttaman astman kehittymisen riskiä.  

Mitä voit tehdä itse? 

• Hoida oireita ajoissa. 
• Vältä ärsyttäviä allergeeneja mahdollisuuksien mukaan. 
• Harkitse siedätyshoitoa, jos oireet ovat hankalia. 
• Hae rohkeasti apua lääkäriltä tai allergia-asiantuntijalta. 
• Voit lukea lisää allergioista, astmasta ja niiden itsehoidosta Terveyskylästä:  

Allergia- ja astmatalo  
Astma ja allergia lapsella 
Siedätyshoito 
Allergia- ja astmatalon videot 

Kevään iloa voi kokea myös allergiasta huolimatta – huolehditaan hyvinvoinnista yhdessä! 

Terveyskylän levittäminen ja juurruttaminen toteutetaan  VASA 2- Vahva sote Lapin hyvinvointialueelle-hankkeen ja Lapin hyvinvointialueen  Digitaaliset palvelut -yksikön yhteistyönä. Hanke on osa Suomen kestävän kasvun ohjelmaa. Ohjelman rahoitus tulee EU:n kertaluonteisesta elpymisvälineestä.  

Jorgale dan viidáse siiddui

Utsjoen terveyskeskuksen fysioterapian ajankohtaista

Utsjoen fysioterapeutti käy tällä hetkellä tiistaisin Karigasniemessä. Vastaanotto on Karigasniemen terveystalolla.  

Nuorgamissa fysioterapeutti käy keskiviikkoisin. Vastaanotto on Nuorgamin koululla.  

Utsjoen terveyskeskuksessa fysioterapeutin toimitilat ovat muuttuneet. Vielä toistaiseksi odotustila on tuttuun tapaan poliklinikalla, josta fysioterapeutti hakee vastaanotolle.  

Tarjoamme myös saamenkielistä fysioterapiaa tarpeen mukaan.  

Käyntihinnat vuonna 2025:

• Käynti fysioterapeutin vastaanotolla 18,60e 
• Kotikäynti 19,40e  
• Peruuttamaton tai käyttämättä jätetty aika 56,70e 
• Lääkärin lähete ei vaikuta käyntihintaan. 

Fysioterapeutin tavoitat puhelimella numerosta 040 181 0287.

• Maanantai–torstai klo 8–16 
• Perjantai klo 8–14

***

Ohcejoga fysioterapevta fitná maŋŋebárggaid Gáregasnjárggas. Vuostáváldin lea Gáregasnjárgga dearvvašvuođadálus.

Njuorggámis fysioterapevta fitná gaskavahkuid. Vuostáváldin lea Njuorggáma skuvllas. 
Ohcejoga dearvvašvuođaguovddážis fysioterapevtta bargolatnja lea dán áigge eará sajis go ovdal. Vel doaisttážii vuordinlatnja lea nugo dán rádjáige poliklinihkas, gos fysioterapevta viežžá áššehasa vuostáváldimii. 

Mii fállat maiddái sámegielat fysioterapiija dárbbu mielde. 

Galledanhattit jagis 2025:

• Galledeapmi fysioterapevtta vuostáváldimis 18,60e
• Ruovttugalledeapmi 19,40e 
• Šluhttekeahtes dahje geavatkeahttá guđđojuvvon áigi 56,70e
• Doaktára sáddehus ii váikkut galledanhaddái.

Fysioterapevtii sáhtát riŋget nummirii 040 181 0287.

• Vuossárga–duorastat dii. 8–16
• Bearjadat dii. 8–14

Jorgale dan viidáse siiddui

Lapin hyvinvointialue solmi kumppanuuden Rovaniemen koulutuskuntayhtymä REDU:n ja Kemi-Tornionlaakson koulutuskuntayhtymä Lappian kanssa 

Rovaniemen koulutuskuntayhtymä REDU:n kuntayhtymän johtaja Saija Niemelä-Pentti, hyvinvointialuejohtaja Jari Jokela, REDU Edu:n hallituksen puheenjohtaja Veli-Pekka Laukkanen. Kuva: Sanna Kumpu.  

Lapin hyvinvointialue on solminut toistaiseksi voimassa olevat kumppanuussopimukset Rovaniemen koulutuskuntayhtymä REDU:n ja Kemi-Tornionlaakson koulutuskuntayhtymä Lappian kanssa. Kumppanuussopimuksen allekirjoittivat hyvinvointialuejohtaja Jari Jokela, Rovaniemen koulutuskuntayhtymä REDU:n kuntayhtymän johtaja Saija Niemelä-Pentti, REDU Edu:n hallituksen puheenjohtaja Veli-Pekka Laukkanen sekä Lappian kuntayhtymän johtaja ja Lappia-koulutus Oy:n hallituksen puheenjohtaja Virpi Lilja.

Sopimusten tavoitteena on mahdollistaa tiivis yhteistyö ammatillisen koulutuksen työelämässä oppimisessa sekä koulutetun työvoiman saatavuudessa ja henkilöstön osaamisen kehittämisessä. 

-Kevan ennusteen mukaan neljäsosa Lapin hyvinvointialueen henkilöstöstä eläköityy seuraavan kymmenen vuoden aikana. Työikäisten määrä vähenee, kun työmarkkinoille tulevat ikäluokat ovat pienempiä kuin eläkkeelle siirtyvät. Oppilaitokset kouluttavat uusia työntekijöitä hyvinvointialueelle ja muille työnantajille. Kumppanuus oppilaitosten kanssa on tärkeää, jotta saamme hyvinvointialueelle ammattitaitoisia työntekijöitä, kertoo hyvinvointialuejohtaja Jari Jokela.

Kumppanuussopimuksien painopistealueita ovat 1.) Yhteistyö opiskelijoiden työelämässä oppimisessa sekä osaamisen arvioinnissa, 2.) Henkilöstön osaamisen kehittäminen työelämän tarpeiden mukaisesti sekä 3.) Ennakointi ja rekrytointi; riittävän ja osaavan työvoiman saatavuuden turvaaminen ammatillisen koulutuksen keinoin. Lapin hyvinvointialueella ja alueen ammattiopistoilla on ollut jo pitkään jatkunutta yhteistyötä samoihin teemoihin liittyen.

-Yhteistyö Laphan ja aikaisempien toimijoiden kanssa on REDUn näkökulmasta ollut jo sangen toimivaa. Uudistettu ja nyt allekirjoitettu sopimus vahvistaa ja vahventaa yhteistyötä entisestään. Tärkeää on löytää myös tulevaisuudessa uusia tapoja tehdä yhteistyötä ja siltä osin olemme erittäin iloisia, että meillä on toimiva vuoropuhelu ja toimintatavat Laphan toimijoiden kanssa, kertoo Rovaniemen koulutuskuntayhtymä REDU:n koulutuskuntayhtymän johtaja Saija Niemelä-Pentti.

Kumppanuussopimus kehittää myös oppilaitosten välistä yhteistyötä.

-Lapin suurin työnantaja ja suurimmat työvoiman kouluttajat jatkavat ja kehittävät yhteistyötään tehdyllä kumppanuussopimuksella, joka toteutuu käytännön tekemisenä ja yhteistyönä. Lappian uunituoreen strategian tavoitteena on myös hyvinvointi ja tällä kumppanuussopimuksella edistämme vahvasti strategiamme toteuttamista. Kumppanuussopimus edistää opiskelijoidemme oppimismahdollisuuksia työelämässä oppimisessa ja näytöissä sekä parantaa myös opiskelijoidemme työllistymistä. Hyvinvointialueen henkilöstön osaamisen kehittämiseen tarjoamme mahdollisuuksia oppilaitoksista. Mahdollisuuksia kehittämiseen meillä on muun muassa osaavan työvoiman varmistamisessa, ennakoinnissa ja hanketoiminnassa. Kiitoksia pitkästä yhteistyöstä ja kiitoksia eteenpäin katsovasta kumppanuudesta, kiittää kuntayhtymän johtaja ja Lappia-koulutus Oy:n hallituksen puheenjohtaja Virpi Lilja.

Jorgale dan viidáse siiddui

Haavoittuneita käsiä ovat aina voineet lohduttaa ne kädet, joissa on arpia — vertaistukijat ovat sairastuneen tukena

Järjestöt tarjoavat vertaistukea moniin eri sairauksiin ja elämäntilanteisiin. Lapin keskussairaalan OLKA-pisteeltä saa tietoa järjestöjen tarjoamasta vertaistuesta ja OLKA välittää vertaistukijoita myös Lapin keskussairaalan yksiköihin. Lisäksi vertaistukea voi etsiä anonyymisti ilmaisesta Toivo-vertaistukisovelluksesta. Saimme ainutlaatuisen tilaisuuden ja pääsimme haastattelemaan kolmea vertaistukijaa.

Tukihenkilönä keskityn kuuntelemaan toisen ihmisen sairaskertomusta

Seija, 66 vuotta, suolistosyöpään sairastuneiden ja avanneleikattujen vertaistukija

Kerro lyhyesti itsestäsi ja omasta tarinastasi.

Sairastuin perinnölliseen suolistosyöpään (FAP) 35-vuotiaana perheenäitinä. Minulla on ollut ohutsuoliavanne 31 vuotta. Olen nyt 66-vuotias eläkeläinen.

Oletko saanut vertaistukea ja koitko sen tärkeäksi? Jos et saanut, niin milloin olisit sitä eniten kaivannut?

Isälläni on ollut tämä sama sairaus ja paksusuoliavanne. Minulla oli paljon avanteeseen liittyviä kielteisiä mielikuvia. Sain tietää avanteesta vasta leikkausta edeltävänä päivänä. Leikkauksen jälkeen olin järkyttynyt, mutta leikkaus onnistui hyvin ja opin pian avanteen hoidon. Henkinen sopeutuminen avanteeseen kesti kaksi vuotta. Minulle luvattu ikäiseni avanneleikattu tukihenkilö ei päässyt käymään Oyssin kirurgisella osastolla. Vanhempi avanneleikattu tukihenkilö soitti minulle, kun olin kotiutunut. Hän kiirehti lohduttamaan ennen kuin hän kuunteli minun sairaskertomustani. Sopeutumisvalmennuskurssilla sain vertaistukea toisten tarinoista, mutta siellä ei ollut mahdollisuutta henkilökohtaisiin keskusteluihin.

Onko sinulla ollut mieleenpainuvia kokemuksia vertaistukijana? Mitä 
vertaistuen antaminen sinulle merkitsee?

Olen toiminut vertaistukihenkilönä suolistosyöpään sairastuneille ja avanneleikatuille. Tukihenkilönä keskityn kuuntelemaan toisen ihmisen sairaskertomusta. Omasta kokemuksestani kerron vain, jos sitä kysytään. Jaamme yhdessä samoja tunteita, sitä kautta keskustelussa on ihan erityinen yhteys. Emmehän me ihmiset voi ymmärtää syvimmiltään muuta kuin sen, minkä olemme kokeneet. Voimme toki yrittää ymmärtää. Avanneleikatuille kerron tarvittaessa liikuntaan ja ruokavalioon liittyviä käytännön vinkkejä. Vertaistuen antaminen on toisen vierelle asettumista. Koen olevani omalla 
kokemuksellani avuksi. Toisen ihmisen auttaminen tekee hyvää aivoille.

Miksi vertaistukea kannattaa suositella kaikille potilaille?

Sairaus muuttaa ihmistä monella tavalla. Joudumme oudoille teille ja vieraille vesille. Läheisemme tukevat meitä parhaansa mukaan, mutta heillä on oma taakkansa, eivätkä he voi ymmärtää niitä tunteita, mitä me koemme. Yksin ei jaksa kukaan. Vertaistuki tuo toipilaan vierelle kuuntelevan ihmisen, jolla on ainakin muutamia samoja kokemuksia. Haavoittuneita käsiä ovat aina voineet lohduttaa ne kädet, joissa on arpia.

Kukaan ei saa jäädä yksin niiden omien ajatusten kanssa, joita sairastuminen tuo mukanaan

Eveliina, 43 vuotta, ms-tautia sairastavien vertaistukija

Kerro lyhyesti itsestäsi ja omasta tarinastasi.

Olen Eve, pian 44 vuotias, Rovaniemeläinen naisihminen. Sairastan ms-tautia, jonka seurauksena sitten liikun pyörätuolilla ja tarvitsen avustajieni apua päivittäisissä toimissani ja arjen pyörittämisessä. Minulla on avustajat koko päivän ja yöllä jos tarvitsen apua, voin hälyttää kotihoidon turvatiimin. Elän tällä hetkellä omannäköistä elämää kahden kissani kanssa, kaikesta huolimatta.

Oletko saanut vertaistukea ja koitko sen tärkeäksi? Jos et saanut, niin 
milloin olisit sitä eniten kaivannut?

Olen sairauden alussa löytänyt ja saanut tukea muun muassa sopeutumisvalmennuskurssilta, mutta kun kuntoni romahti, tuntui, että jäin monen asian kanssa yksin. Esimerkiksi asumisjärjestelyitä koskien minulle ei annettu muuta vaihtoehtoa kuin palvelukoti. Monessa käytännön asiassa olisin tarvinnut tukea, kun tuntui ettei mikään asia järjesty. Enkä tarkoita, että jonkun olisi pitänyt ne asiat hoitaa puolestani. Olisin vain tarvinnut olkapään, johon nojata. Ja äänen, joka sanoo, kaikki järjestyy, sekä korvan, joka kuuntelee kaiken, ilot, surut ja murheet.

Miksi halusit alkaa tukemaan muita?

Uskon, että olen tänä päivänä niin sinut kaiken sairauden tuoman kanssa, että pystyn kuuntelemaan toista ja omien kokemusteni myötä pystyn myös samaistumaan moneen asiaan.

Miksi vertaistukea kannattaa suositella kaikille potilaille?

Kukaan ei saa jäädä yksin niiden omien ajatusten kanssa, joita sairastuminen tuo 
mukanaan. Monesti vaikka olisi paljon läheisiä, joille puhua, he eivät silti ymmärrä asioita samoin kuin vertainen.

Suosittelisin lämpimästi potilasta keskustelemaan samasta tilanteesta selviytyneen tukihenkilön kanssa

Antti, 70 vuotta, eturauhassyöpää sairastavien vertaistukija

Kerro lyhyesti itsestäsi ja omasta tarinastasi.

Olen 70-vuotias mies. Kävin itsemaksavana asiakkaana vuosittain PSA kokeessa. Arvoissa tapahtui nopea kasvu ja tilasin ajan urologille. Pääsin kuvauksiin ja löydöksenä oli kaksi syöpäpesäkettä. Eturauhanen poistettiin ja nyt olen seurantahoidossa.

Oletko saanut vertaistukea ja koitko sen tärkeäksi? Jos et saanut, niin 
milloin olisit sitä eniten kaivannut?

Olen osallistunut Teräsmiesten kokoontumisiin muutaman kerran. Vertaistukea olisin kaivannut heti diagnoosin saatuani hoitovaihtoehtoihin ja jälkiseurauksiin.

Miksi halusit alkaa tukemaan muita?

Olen ilmoittautunut tukihenkilöksi, koska olen itse kokenut kyseisen sairauden, 
leikkauksen ja jälkimainingit. Suosittelisin lämpimästi potilasta keskustelemaan 
samasta tilanteesta selviytyneen tukihenkilön kanssa.

Haluatko vertaistukijaksi?

Lue lisätietoja vertaistukitoimintaan ryhtymisestä ja vertaistukikoulutuksesta ja ota yhteyttä OLKA-toimintaan.