Jorgale dan viidáse siiddui

Haavoittuneita käsiä ovat aina voineet lohduttaa ne kädet, joissa on arpia — vertaistukijat ovat sairastuneen tukena

Järjestöt tarjoavat vertaistukea moniin eri sairauksiin ja elämäntilanteisiin. Lapin keskussairaalan OLKA-pisteeltä saa tietoa järjestöjen tarjoamasta vertaistuesta ja OLKA välittää vertaistukijoita myös Lapin keskussairaalan yksiköihin. Lisäksi vertaistukea voi etsiä anonyymisti ilmaisesta Toivo-vertaistukisovelluksesta. Saimme ainutlaatuisen tilaisuuden ja pääsimme haastattelemaan kolmea vertaistukijaa.

Tukihenkilönä keskityn kuuntelemaan toisen ihmisen sairaskertomusta

Seija, 66 vuotta, suolistosyöpään sairastuneiden ja avanneleikattujen vertaistukija

Kerro lyhyesti itsestäsi ja omasta tarinastasi.

Sairastuin perinnölliseen suolistosyöpään (FAP) 35-vuotiaana perheenäitinä. Minulla on ollut ohutsuoliavanne 31 vuotta. Olen nyt 66-vuotias eläkeläinen.

Oletko saanut vertaistukea ja koitko sen tärkeäksi? Jos et saanut, niin milloin olisit sitä eniten kaivannut?

Isälläni on ollut tämä sama sairaus ja paksusuoliavanne. Minulla oli paljon avanteeseen liittyviä kielteisiä mielikuvia. Sain tietää avanteesta vasta leikkausta edeltävänä päivänä. Leikkauksen jälkeen olin järkyttynyt, mutta leikkaus onnistui hyvin ja opin pian avanteen hoidon. Henkinen sopeutuminen avanteeseen kesti kaksi vuotta. Minulle luvattu ikäiseni avanneleikattu tukihenkilö ei päässyt käymään Oyssin kirurgisella osastolla. Vanhempi avanneleikattu tukihenkilö soitti minulle, kun olin kotiutunut. Hän kiirehti lohduttamaan ennen kuin hän kuunteli minun sairaskertomustani. Sopeutumisvalmennuskurssilla sain vertaistukea toisten tarinoista, mutta siellä ei ollut mahdollisuutta henkilökohtaisiin keskusteluihin.

Onko sinulla ollut mieleenpainuvia kokemuksia vertaistukijana? Mitä 
vertaistuen antaminen sinulle merkitsee?

Olen toiminut vertaistukihenkilönä suolistosyöpään sairastuneille ja avanneleikatuille. Tukihenkilönä keskityn kuuntelemaan toisen ihmisen sairaskertomusta. Omasta kokemuksestani kerron vain, jos sitä kysytään. Jaamme yhdessä samoja tunteita, sitä kautta keskustelussa on ihan erityinen yhteys. Emmehän me ihmiset voi ymmärtää syvimmiltään muuta kuin sen, minkä olemme kokeneet. Voimme toki yrittää ymmärtää. Avanneleikatuille kerron tarvittaessa liikuntaan ja ruokavalioon liittyviä käytännön vinkkejä. Vertaistuen antaminen on toisen vierelle asettumista. Koen olevani omalla 
kokemuksellani avuksi. Toisen ihmisen auttaminen tekee hyvää aivoille.

Miksi vertaistukea kannattaa suositella kaikille potilaille?

Sairaus muuttaa ihmistä monella tavalla. Joudumme oudoille teille ja vieraille vesille. Läheisemme tukevat meitä parhaansa mukaan, mutta heillä on oma taakkansa, eivätkä he voi ymmärtää niitä tunteita, mitä me koemme. Yksin ei jaksa kukaan. Vertaistuki tuo toipilaan vierelle kuuntelevan ihmisen, jolla on ainakin muutamia samoja kokemuksia. Haavoittuneita käsiä ovat aina voineet lohduttaa ne kädet, joissa on arpia.

Kukaan ei saa jäädä yksin niiden omien ajatusten kanssa, joita sairastuminen tuo mukanaan

Eveliina, 43 vuotta, ms-tautia sairastavien vertaistukija

Kerro lyhyesti itsestäsi ja omasta tarinastasi.

Olen Eve, pian 44 vuotias, Rovaniemeläinen naisihminen. Sairastan ms-tautia, jonka seurauksena sitten liikun pyörätuolilla ja tarvitsen avustajieni apua päivittäisissä toimissani ja arjen pyörittämisessä. Minulla on avustajat koko päivän ja yöllä jos tarvitsen apua, voin hälyttää kotihoidon turvatiimin. Elän tällä hetkellä omannäköistä elämää kahden kissani kanssa, kaikesta huolimatta.

Oletko saanut vertaistukea ja koitko sen tärkeäksi? Jos et saanut, niin 
milloin olisit sitä eniten kaivannut?

Olen sairauden alussa löytänyt ja saanut tukea muun muassa sopeutumisvalmennuskurssilta, mutta kun kuntoni romahti, tuntui, että jäin monen asian kanssa yksin. Esimerkiksi asumisjärjestelyitä koskien minulle ei annettu muuta vaihtoehtoa kuin palvelukoti. Monessa käytännön asiassa olisin tarvinnut tukea, kun tuntui ettei mikään asia järjesty. Enkä tarkoita, että jonkun olisi pitänyt ne asiat hoitaa puolestani. Olisin vain tarvinnut olkapään, johon nojata. Ja äänen, joka sanoo, kaikki järjestyy, sekä korvan, joka kuuntelee kaiken, ilot, surut ja murheet.

Miksi halusit alkaa tukemaan muita?

Uskon, että olen tänä päivänä niin sinut kaiken sairauden tuoman kanssa, että pystyn kuuntelemaan toista ja omien kokemusteni myötä pystyn myös samaistumaan moneen asiaan.

Miksi vertaistukea kannattaa suositella kaikille potilaille?

Kukaan ei saa jäädä yksin niiden omien ajatusten kanssa, joita sairastuminen tuo 
mukanaan. Monesti vaikka olisi paljon läheisiä, joille puhua, he eivät silti ymmärrä asioita samoin kuin vertainen.

Suosittelisin lämpimästi potilasta keskustelemaan samasta tilanteesta selviytyneen tukihenkilön kanssa

Antti, 70 vuotta, eturauhassyöpää sairastavien vertaistukija

Kerro lyhyesti itsestäsi ja omasta tarinastasi.

Olen 70-vuotias mies. Kävin itsemaksavana asiakkaana vuosittain PSA kokeessa. Arvoissa tapahtui nopea kasvu ja tilasin ajan urologille. Pääsin kuvauksiin ja löydöksenä oli kaksi syöpäpesäkettä. Eturauhanen poistettiin ja nyt olen seurantahoidossa.

Oletko saanut vertaistukea ja koitko sen tärkeäksi? Jos et saanut, niin 
milloin olisit sitä eniten kaivannut?

Olen osallistunut Teräsmiesten kokoontumisiin muutaman kerran. Vertaistukea olisin kaivannut heti diagnoosin saatuani hoitovaihtoehtoihin ja jälkiseurauksiin.

Miksi halusit alkaa tukemaan muita?

Olen ilmoittautunut tukihenkilöksi, koska olen itse kokenut kyseisen sairauden, 
leikkauksen ja jälkimainingit. Suosittelisin lämpimästi potilasta keskustelemaan 
samasta tilanteesta selviytyneen tukihenkilön kanssa.

Haluatko vertaistukijaksi?

Lue lisätietoja vertaistukitoimintaan ryhtymisestä ja vertaistukikoulutuksesta ja ota yhteyttä OLKA-toimintaan.

Jorgale dan viidáse siiddui

 Atte iežat lagaš olbmui lobi dikšut du áššiid – nuppi beales áššiiddikšun viidána Lappis  

Kuva: Digi- ja väestötietovirasto

Jos dus eai leat neahttabáŋkodovddaldagat dahje mobiilanannehus, sáhtát fápmudit iežat lagaš olbmo dikšut áššiid du beales earret eará sosiála- ja dearvvašvuođafuolahusa digibálvalusain, dego IežanKantas, IežanKelas ja apteaikkas (maiddái apteaikkas fitnan). 

Fápmudeapmi dahkko vehkiin Lappi buresveadjinguovllu fápmudusbáikkis.  

Nuppi beales áššiiddikšuma fápmudus, mii dahkko vehkiin  

Nuppi beales áššiiddikšuma fápmudus, mii dahkko vehkiin, váldo atnui vehážiid mielde 3.3.2025 rájes. Vuosttaš fápmudusbáikkit leat rabas Sallas, Giemajávrris, Soađegilis, Anáris, Kolaris, Simos, Giema Länsi-Pohja guovddášbuohcceviesus ja Posios. Giđa ja geasi áigge bálvalus viidána olles buresveadjinguovllus.  

Mo doaibmá fápmudeapmi, mii dahkko vehkiin?  

1. Fápmudusbáiki lea iežat dearvvašvuođadálus dahje -guovddážis.  
2. Várre áiggi fápmudusbáikái elektrovnnalaččat áigevárrenkaleandaris dahje telefovnnain.  
3. Go finat fápmudusbáikkis, fápmudus dahkko vehkiin, ja sáhtát ieš mearridit, guđe áššiid iežat lagaš olmmoš oažžu du beales dikšut.  

Fápmudusat, mat Lappi buresveadjinguovllufápmudusbáikkiin mieđihuvvojit:  

• Sosiálafuolahusa áššiiddikšun  
• Sosiáladorvvu ovdoáššiid dikšun  
• Dearvvašvuođafuolahusa áššiiddikšun  
• Apteaikaáššiiddikšun  
• Suomi.fi -dieđut  

Fápmudusa veahkil iežat lagaš olmmoš sáhttá dikšut du áššiid gáiddusin maiddái nuppi báikegottis.   

Lappi buresveadjinguovlu lea guđát buresveadjinguovlu, mii fállá Suomi.fi-fápmudusaid registrerema vehkiin. Fápmudeami ulbmil lea ovddidit ovttaveardásaš vejolašvuođaid doaibmat digitála birrasis.  

Loga eambbo, mo divššut áššiid Lappi buresveadjinguovllu fápmudusbáikkiin: Fápmut iežat lagaš olbmo fápmudusbáikkis - Lapha  

Jorgale dan viidáse siiddui

Lapin keskussairaalan laajennushankkeen allianssin toteutusvaihe on saatu päätökseen

Lapin keskussairaalan laajennushankkeen (ITU2022-hanke) laajuus on ollut noin 46 000 neliömetriä. Hanke sisälsi ns. kuuman sairaalan tilat (mm. leikkaussalit, välinehuolto, päivystyspoliklinikka, tarkkailu) sekä kipu- ja kuntoutuspoliklinikan, sairaala-apteekin ja materiaalivaraston tilat.

Lisäksi hanke on sisältänyt psykiatrian osastot ja pysäköintitalon. Pysäköintitalo otettiin käyttöön kesällä 2020. Sairaalatilat otettiin vastaan palveluntuottajilta vaiheittain vuoden 2023 aikana. Sairaalatilojen jälkivastuuvaihe eli takuuaika kestää vuoteen 2028 saakka.

Pysäköintitalo toteutettiin kokonaisvastuurakentamisen urakkana. Sairaalatilat toteutettiin allianssimallilla. Allianssin toteutusvaiheen sopimus solmittiin vuonna 2020 YIT Business Premises Oy:n, ARE Oy:n, Verstas Arkkitehdit Oy:n, Granlund Oy:n, WSP Finland Oy:n, Jensen Hughes Oy:n, Geobotnia Oy:n ja Lapin sairaanhoitopiirin, sittemmin Lapin hyvinvointialueen kanssa. Allianssimalli poikkeaa perinteisistä urakkamuodoista siten, että hankkeen riskit ja hyödyt jaetaan osapuolten kesken. Hankkeelle asetetaan yhdessä tavoitekustannus, jonka alittamisesta tai ylittämisestä jaetaan rakentamisvaiheen jälkeen joko bonusta tai sanktiota.

Hankkeen lopullinen kokonaisbudjetti on ollut 170,6 miljoonaa euroa. Kokonaisbudjetti koostuu pysäköintitalosta, allianssin tavoitekustannuksesta (sairaalatilat), tilaajan erillishankinnoista sekä takuuajan työsuorituksiin varatusta määrärahasta. Alun perin kokonaisbudjetin sisältämä allianssin tavoitekustannus (sairaalatilat) asetettiin noin 116,2 miljoonaan euroon. Hankkeen aikana allianssiin sisältyvien tilojen rakentamisen laajuutta muutettiin, jolloin tavoitekustannus pieneni noin 114 miljoonaan euroon. Tästä huolimatta allianssin osapuolten asettama tavoitekustannus ylittyi.

Tavoitekustannuksen ylitykseen johtaneita syitä olivat muun muassa rakennuskustannusten nousu ja aikatauluviiveet. Allianssin osapuolet olivat erimielisiä ylityksestä johtuvien sanktioiden jakamisesta, mikä johti siihen, että hankkeen taloudellista loppuselvitystä ei saatu päätökseen. Allianssi hakeutui ulkopuoliseen sovitteluun. Sovittelu tuotti kaikkia osapuolia tyydyttävän ratkaisun, ja allianssin rakentamisvaihe saatiin päätökseen 10.3.2025. Sovintoratkaisun myötä kokonaisbudjetin toteumaennuste on 156,9 miljoonaa euroa.

Anne Korhonen
Lapin hyvinvointialueen tekninen johtaja
anne.korhonen@lapha.fi
040 672 4290

Jorgale dan viidáse siiddui

Länsi-Pohjan keskussairaalassa on avattu HERKO-yksikkö 

HERKO eli Heräämöstä kotiin -yksikön toiminta on osa edistyksellistä päiväkirurgista hoitoprosessia. HERKO-yksikössä hoidetaan leikkaus- ja röntgentutkimuspotilaita. Yksikön toiminta on uutta Länsi-Pohjan keskussairaalassa. HERKO-yksikkö on avoinna maanantaista perjantaihin ja potilaat kotiutetaan viimeistään seuraavana aamuna toimenpiteestä. Yksikkö sijaitsee Länsi-Pohjan keskussairaalan 2. kerroksessa osasto 2C:n tiloissa.  

Ennen kotitumista potilas saa mukaan jatkohoito-ohjeet, lääkereseptit ja muut tarvittavat todistukset. Kotiutumisen edellytyksenä on muun muassa se, että liikkuminen onnistuu, potilas tuntee olonsa kotikuntoiseksi sekä kipu ja pahoinvointi on hallinnassa.   

-HERKO-toiminta tehostaa hoitopolkua ja vähentää sairaalassaoloaikaa. Lisäksi potilaan siirtyminen yksiköiden välillä vähenee, joka puolestaan vähentää infektioriskiä ja katkoja tiedonkulussa. Tehostettu hoitoprosessi vapauttaa resursseja ja lyhentää odotusaikoja leikkauksiin sekä potilastyytyväisyys lisääntyy, kertoo Länsi-Pohjan keskussairaalan somaattisen erikoissairaanhoidon vastuuyksikköjohtaja Maritta Rissanen. 

Ensimmäiseltä Länsi-Pohjan keskussairaalan HERKO-yksikön potilaalta saamamme palaute: 

Henkilökunta on asiansa osaavaa ja ystävällistä. Jännitykset haihdutettiin, pahoinvoinnit estettiin, jalka titanoitiin, ruokaa tarjoiltiin, toiveita kuunneltiin ja ohjeita annettiin. Hyvä ja turvallinen olo kokoajan. Kiitokset sydämeni pohjasta! 

HERKO-yksikkö 
Avoinna ma-pe klo. 7-22 
p. 040 149 1257 

Jorgale dan viidáse siiddui

Lasten ja nuorten hoito Länsi-Pohjan keskussairaalassa jatkuu arkisin poliklinikalla ja päiväsairaalassa

Lastentautien ympärivuorokautinen vuodeosastotoiminta päättyi Länsi-Pohjan keskussairaalassa 31.12.2024. Lasten ja nuorten hoito Länsi-Pohjan keskussairaalassa jatkuu arkisin poliklinikalla ja päiväsairaalassa. 1.1.2025 lähtien vuodeosastohoitoa vaativat potilaat hoidetaan Lapin keskussairaalan lasten ja nuorten osastolla osoitteessa Ounasrinteentie 22 96400 Rovaniemi.  

Lapin keskussairaalassa vanhemmat voivat osallistua lapsensa hoitoon ja toinen vanhemmista voi yöpyä osastolla tai potilashotellissa. Muista vierailijoista sovitaan erikseen. Vierailijan infektiosairaus, kuten flunssa, estää vierailun lapsen luona. Vanhempia varten potilashuoneissa on jääkaappi omia eväitä varten ja osastolla on mikro sekä kahvinkeittomahdollisuudet vanhempien taukotilassa. Vanhemmat voivat ruokailla henkilökunnan ruokasalissa 0.kerroksessa
vierailijahintaan. Meillä asiakkaana sivulta löydät tietoa esimerkiksi saapumisesta ja pysäköinnistä, ruokailusta, asiakas- ja potilasohjeita sekä Lapin keskussairaalan potilasoppaan. Lasten osastojen yhteystiedot löydät täältä.

Kun alle 16-vuotiaan lapsen kanssa harkitaan lähtöä päivystykseen tai tarvitaan apua äkillisissä terveysongelmissa oman terveysaseman ollessa suljettuna, koko Lapin alueella soitetaan 30.12.2024 lähtien Päivystysapuun 116117. Länsi-Pohjan keskussairaalan akuuttiklinikan toiminta jatkuu ennallaan ja siellä saat kiireellistä hoitoa sekä hoidon tarpeen arviointia ympäri vuorokauden.