Valtio myönsi Lapin hyvinvointialueelle 77 miljoonaa lainanottovaltuutta
Lapin aluehallitus merkitsi tiedoksi, että hyvinvointialue on saanut valtioneuvostolta lainanottovaltuutta...

Valtio myönsi Lapin hyvinvointialueelle 77 miljoonaa lainanottovaltuutta

22.1.2024

Loga eambbo

Takaisin edelliselle sivulle

Valtio myönsi Lapin hyvinvointialueelle 77 miljoonaa lainanottovaltuutta

22.1.2024

Lapin aluehallitus merkitsi tiedoksi, että hyvinvointialue on saanut valtioneuvostolta lainanottovaltuutta tälle vuodelle 77 miljoonaa euroa. Summaan sisältyy varsinaista lainanottoa 32 miljoonaa euroa ja investointeja vastaavia sopimuksia kuten pitkäkestoisia leasing- ja vuokrasopimuksia 45 miljoonaa euroa.

Lainanottovaltuuden ehtona on, että hyvinvointialue laatii talouden tasapainottamisohjelman. Ohjelma pitää toimittaa valtiovarainministeriölle 23. helmikuuta mennessä, ja valtiovarainministeriö seuraa sen toteutumista puolivuosittain. Ministeriö voi hylätä ohjelman tai edellyttää ohjelman täydentämistä, jos hyvinvointialue ei tee riittäviä toimia lainanhoitokyvyn varmistamiseksi.  

Aluehallitus päätti samalla, että hyvinvointialueelle aiemmin myönnetystä valtionavustuksesta voidaan käyttää enintään 180 000 euroa sopeuttamisohjelman valmistelua tukevan asiantuntijapalvelun hankintaan. 

Valtio myönsi Lapin hyvinvointialueelle 77 miljoonaa lainanottovaltuutta
22.1.2024
Lapin aluehallitus merkitsi tiedoksi, että hyvinvointialue on saanut valtioneuvostolta lainanottovaltuutta...

Valtio myönsi Lapin hyvinvointialueelle 77 miljoonaa lainanottovaltuutta


Lapin aluehallitus merkitsi tiedoksi, että hyvinvointialue on saanut valtioneuvostolta lainanottovaltuutta tälle vuodelle 77 miljoonaa euroa. Summaan sisältyy varsinaista lainanottoa 32 miljoonaa euroa ja investointeja vastaavia sopimuksia kuten pitkäkestoisia leasing- ja vuokrasopimuksia 45 miljoonaa euroa. Lainanottovaltuuden ehtona on, että hyvinvointialue laatii talouden tasapainottamisohjelman. Ohjelma pitää toimittaa valtiovarainministeriölle 23. helmikuuta mennessä, ja...

Tuoreimmat ajankohtaiset H2

Tuoreimmat ajankohtaiset

Asset Publisher

  1. Asiakasmaksuyksikön puhelinpalvelussa supistetut palveluajat kesällä 2024
    Lapin hyvinvointialueen asiakasmaksuyksikön puhelinpalvelu palvelee supistetuilla aukioloajoilla kesällä.

    Asiakasmaksuyksikön puhelinpalvelussa supistetut palveluajat kesällä 2024

    24.5.2024

    Loga eambbo

    Takaisin edelliselle sivulle

    Asiakasmaksuyksikön puhelinpalvelussa supistetut palveluajat kesällä 2024

    24.5.2024

    Lapin hyvinvointialueen asiakasmaksuyksikön puhelinpalvelu palvelee supistetuilla aukioloajoilla kesällä.

    Asiakasmaksuyksikön puhelinpalvelu palvelee 1.6.2024–31.8.2024 

    arkisin ma–pe klo 9–11 

    Löydät asiakasmaksuyksikön yhteystiedot palvelualueittain osoitteesta lapha.fi/asiakasmaksut 

    Asiakasmaksuyksikön puhelinpalvelussa supistetut palveluajat kesällä 2024
    24.5.2024
    Lapin hyvinvointialueen asiakasmaksuyksikön puhelinpalvelu palvelee supistetuilla aukioloajoilla kesällä.

    Asiakasmaksuyksikön puhelinpalvelussa supistetut palveluajat kesällä 2024


    Lapin hyvinvointialueen asiakasmaksuyksikön puhelinpalvelu palvelee supistetuilla aukioloajoilla kesällä.

  2. Lapin hyvinvointialue toimittaa lainanhoitokyvyn varmistamista koskevat laskelmat valtiovarainministeriölle
    Lapin aluehallitus hyväksyi kokouksessaan 8.5.2024 hyvinvointialueen lainanhoitokykyä varmistavat laskelmat...

    Lapin hyvinvointialue toimittaa lainanhoitokyvyn varmistamista koskevat laskelmat valtiovarainministeriölle

    13.5.2024

    Loga eambbo

    Takaisin edelliselle sivulle

    Lapin hyvinvointialue toimittaa lainanhoitokyvyn varmistamista koskevat laskelmat valtiovarainministeriölle

    13.5.2024

    Lapin aluehallitus hyväksyi kokouksessaan 8.5.2024 hyvinvointialueen lainanhoitokykyä varmistavat laskelmat toimitettavaksi valtiovarainministeriölle.

    Lapin aluehallitus hyväksyi kokouksessaan 8.5.2024 hyvinvointialueen lainanhoitokykyä varmistavat laskelmat toimitettavaksi valtiovarainministeriölle. Lainanhoitokykyä osoittavat vaihtoehtoiset laskelmat nivoutuvat yhteen tarkennetun talouden sopeuttamisohjelman kanssa. Sopeuttamisohjelmalla haetaan ratkaisuja samalla sekä talouden alijäämään että henkilöstöpulaan.

    Lainanhoitokyvyn osoittamiseksi tehdyissä laskelmissa on otettu huomioon valtion kehysriihen ja julkisen talouden suunnitelman vaikutukset menojen vähennyksinä ja tulojen lisäyksinä varovaisuuden periaatteella laskettuina. Valtionrahoitus on laskettu valtiovarainministeriön 29.4.2024 julkaiseman painelaskelman mukaisena.

    Lapin hyvinvointialueen lainanhoitokyky on riittävä laskelmien kaikissa vaihtoehdoissa. Sopeuttamistoimien eurovaikutusten määrä eri vuosina riippuu siitä, missä määrin hyvinvointialue voi toteuttaa toimenpiteet vaarantamatta hyvinvointialueen kykyä järjestää palveluja lainmukaisesti.
     

    Lapin hyvinvointialue toimittaa lainanhoitokyvyn varmistamista koskevat laskelmat valtiovarainministeriölle
    13.5.2024
    Lapin aluehallitus hyväksyi kokouksessaan 8.5.2024 hyvinvointialueen lainanhoitokykyä varmistavat laskelmat...

    Lapin hyvinvointialue toimittaa lainanhoitokyvyn varmistamista koskevat laskelmat valtiovarainministeriölle


    Lapin aluehallitus hyväksyi kokouksessaan 8.5.2024 hyvinvointialueen lainanhoitokykyä varmistavat laskelmat toimitettavaksi valtiovarainministeriölle.

  3. Kehysriihen linjaukset heikentävät Lapin erikoissairaanhoidon palveluja ja pahentavat henkilöstöpulaa tuomatta säästöjä
    Hallitus teki kehysriihessä 16.4.2024 perusterveydenhuollon yöpäivystyksiin sekä tiettyjen sairaaloiden...

    Kehysriihen linjaukset heikentävät Lapin erikoissairaanhoidon palveluja ja pahentavat henkilöstöpulaa tuomatta säästöjä

    13.5.2024

    Loga eambbo

    Takaisin edelliselle sivulle

    Kehysriihen linjaukset heikentävät Lapin erikoissairaanhoidon palveluja ja pahentavat henkilöstöpulaa tuomatta säästöjä

    Länsi-Pohjan keskussairaala talvella

    Länsi-Pohjan keskussairaala

    13.5.2024

    Hallitus teki kehysriihessä 16.4.2024 perusterveydenhuollon yöpäivystyksiin sekä tiettyjen sairaaloiden erikoissairaanhoitoon kohdistuneita päätöksiä, joiden tavoitteena on hallituksen mukaan tasapainottaa julkisia menoja ja vastata terveydenhuollon henkilöstöpulaan.

    Lapin hyvinvointialueen toiminta- ja talouslukuihin pohjautuvat alustavat laskelmat osoittavat, että kehysriihessä ehdotettujen toimien yhteisvaikutus tarkoittaa Lapissa todennäköisesti lisääntyviä kustannuksia sekä edelleen hankaloituvaa henkilöstöpulaa. Linjausten mukaisilla muutoksilla heikennettäisiin palvelujen saavutettavuutta ja saatavuutta pidentämällä hoitomatkoja sekä hoidon jatkuvuutta.  Hyvinvointialueen oma esitys optimoisi kahden sairaalan mallia, josta on tehty päätökset hyvinvointialueen aluevaltuustossa. Päätösten keskiössä on Lapin ja lappilaisten etu.

    –Esitetyt muutokset vaatisivat uudelleenjärjestelyjä, jotka eivät lopulta toisi lainkaan säästöjä. Lähipalveluista säädetään laissa ja kehysriihen osoittamat säästötoimet eivät ole riittävä peruste muuttaa potilaiden ja heidän läheisiinsä vaikuttavaa lähihoidon järjestämistä. Lapin hyvinvointialue pyrkii tekemään parhaat ratkaisut niin potilaan, henkilöstön kuin taloudellisen näkökulman valossa. Kehysriihen linjaukset eivät tue tätä, toteaa terveysjohtaja Miia Palo.

    Akuuttiklinikan toiminnan supistaminen tarkoittaa merkittäviä heikennyksiä lappilaisten hoidon saatavuuteen

    Hallituksen linjauksen mukaan vuoden 2026 alusta alkaen Kemissä voisi jatkaa pelkästään perusterveydenhuollon yöpäivystystä. Nykyisen Länsi-Pohjan erikoissairaanhoidon yhteispäivystyksen eli Akuuttiklinikan toiminnan rajaaminen vain perusterveydenhuollon yöpäivystykseen tarkoittaisi merkittävää heikennystä alueen asukkaiden hoitoon akuuteissa tilanteissa ja vaarantaisi alueen varautumiskyvyn esimerkiksi suuronnettomuustilanteissa. Pitkien välimatkojen alueilla, kuten Lapissa, alueellinen varautuminen ja kyky hoitaa kriittisesti sairaat päivystyspotilaat myös jatkossa Kemissä, ovat elintärkeitä kokonaisuuksia.

    Tällä hetkellä Kemissä toimii Länsi-Pohjan Keskussairaalan yhteydessä alueen Akuuttiklinikka, jossa on yleislääketieteen ja akuuttilääketieteen erikoisalojen päivystys sekä sairaalassa lisäksi useiden erikoisalojen lääkäripäivystys. Erikoisalapäivystys tarvitaan päivystyspotilaiden tutkimiseen ja hoitamiseen akuuttiklinikalla, potilaiden tarvitsemien päivystyksellisten toimenpiteiden tekemiseen, osastoilla olevien potilaiden hoitamiseen sekä muun kuin päiväkirurgisen leikkaustoiminnan mahdollisten komplikaatioiden hoitamiseen.

    Leikkaustoiminnan osalta kehysriihi esittää, että vuoden 2026 alusta alkaen Kemissä voi tehdä edelleen päiväkirurgisia leikkauksia, mutta ei raskaampia, ympärivuorokautista leikkaussalivalmiutta edellyttäviä leikkauksia. Linjauksen mukaan esimerkiksi tekonivelleikkauksia, selkäleikkauksia tai suurta osaa päivystyksellisistä leikkauksista ei olisi mahdollista hoitaa Kemin sairaalassa.

    Kemin leikkaustoiminnan rajaaminen vain päiväkirurgiaan tarkoittaa käytännössä kaiken päivystyksellisen kirurgian, raskaamman kirurgian sekä lyhytkirurgisen hoidon sekä näihin liittyvän osastohoidon siirtämistä Rovaniemen sairaalaan. Jos yön yli vaativaa seurantaa edellyttävä kirurgia loppuu Länsi-Pohjan Keskussairaalasta, Lapin Keskussairaalaan siirtyy yhden vuoden aikana noin 1900 tällä hetkellä Kemissä tehtävää kirurgista toimenpidettä. Vastaavasti Lapin Keskussairaalasta tulisi siirtää noin 1000 päiväkirurgista toimenpidettä tehtäväksi Länsi-Pohjan Keskussairaalassa. 

    Potilasryhmien hoidon siirtäminen enenevässä määrin Lapin Keskussairaalaan johtaisi kahden uuden leikkaussalin lisäresurssien tarpeeseen sekä vuodeosastopaikkojen järjestämiseen kokonaisen uuden vuodeosaston verran. Länsi-Pohjassa vähenevät sekä päivystävien lääkäririnkien tarve, kuvantamisen ja tukipalveluiden käyttö, jotka tuovat säästöjä henkilöstökuluissa. Kuitenkin lisääntyneen ensihoidon tarpeen ja kuljetuskustannusten vuoksi laskelmat osoittavat, että kustannussäästöä tällä yhtälöllä ei saavuteta. 

    Lapin hyvinvointialueen tekemät laskelmat kumoavat kehysriihen esittämät säästövaikutukset

    Lapin hyvinvointialueen kolmen vuoden toiminta- ja talouslukujen keskiarvolaskelmia hyödyntäen on laskettu, että Länsi-Pohjan toiminnan supistaminen tuo Länsi-Pohjan osalta kustannussäästöä ensimmäisen vuoden aikana noin 5,5 miljoonaa euroa. Lapin keskussairaalalle lisäkustannuksia aiheutuu noin 5,5 miljoonaa euroa henkilöstömäärän kasvaessa ja ensihoidon kulujen noustessa.

    Laskennallinen säästö olisi Lapin hyvinvointialueella virhemarginaalin sisään jäävä 52 000 euroa, mutta lisätyövoiman tarve olisi lisääntyneiden kuljetusten ja päivystyspotilaiden siirtojen vuoksi noin 30 henkilötyövuotta ensihoitoon. Lisäksi laskelmasta puuttuvat vielä kertaluonteiset investoinnit, kuten uusi vuodeosasto Lapin Keskussairaalaan ja potilaiden liikkumisesta sairaaloiden välillä aiheutuvat matkakulut, jotka edelleen lisäävät kustannuksia.

    Vuoropuhelua hallituksen kanssa jatketaan

    –Epätietoisuus tulevista toimista aiheuttaa jo nyt ahdistusta Lapin hyvinvointialueen asukkaille ja alueen sairaaloissa työskenteleville. Toivomme käytännöllistä harkintaa esimerkiksi yön yli seurantaa vaativien kirurgisten potilaiden leikkaustoiminnan mahdollistamiseksi Länsi-Pohjan Keskussairaalassa ja kriittisen valmius- ja varautumistoiminnon ylläpitämiseksi Kemin alueella, somaattisen erikoissairaanhoidon johtaja Anu Maksimow kertoo. 

    Hallitus on ilmaissut jatkavansa yhteistä valmistelua ja vuoropuhelua hyvinvointialueiden kanssa erikoissairaanhoidon työnjaon kehittämisestä ja henkilöstöpulaan vastaamisesta. Lapin hyvinvointialueen toiminta- ja talouslukuihin pohjautuvat alustavat laskelmat osoittavat, että kehysriihessä ehdotettujen toimien yhteisvaikutus tarkoittaa Lapin alueella merkittävästi lisääntyviä kustannuksia sekä edelleen hankaloituvaa henkilöstöpulaa. 
     

    Länsi-Pohjan keskussairaala talvella Kehysriihen linjaukset heikentävät Lapin erikoissairaanhoidon palveluja ja pahentavat henkilöstöpulaa tuomatta säästöjä
    13.5.2024
    Hallitus teki kehysriihessä 16.4.2024 perusterveydenhuollon yöpäivystyksiin sekä tiettyjen sairaaloiden...
    Länsi-Pohjan keskussairaala talvella

    Kehysriihen linjaukset heikentävät Lapin erikoissairaanhoidon palveluja ja pahentavat henkilöstöpulaa tuomatta säästöjä


    Hallitus teki kehysriihessä 16.4.2024 perusterveydenhuollon yöpäivystyksiin sekä tiettyjen sairaaloiden erikoissairaanhoitoon kohdistuneita päätöksiä, joiden tavoitteena on hallituksen mukaan tasapainottaa julkisia menoja ja vastata terveydenhuollon henkilöstöpulaan.

  4. Hyvinvointialuejohtajat: Perustason palvelujen vahvistaminen ei saa vaarantua lisäsopeutuksien vuoksi
    Hyvinvointialuejohtajat kannattavat sitä, että palvelujen järjestämisen edellytyksiä parannetaan...

    Hyvinvointialuejohtajat: Perustason palvelujen vahvistaminen ei saa vaarantua lisäsopeutuksien vuoksi

    18.4.2024

    Loga eambbo

    Takaisin edelliselle sivulle

    Hyvinvointialuejohtajat: Perustason palvelujen vahvistaminen ei saa vaarantua lisäsopeutuksien vuoksi

    Kaksi hoitajaa on laittamassa suojakäsineitä käteensä.

    18.4.2024

    Hyvinvointialuejohtajat kannattavat sitä, että palvelujen järjestämisen edellytyksiä parannetaan esimerkiksi henkilöstömitoituksia helpottamalla. Alueet tarvitsevat nyt työrauhaa kehittää ja uudistaa asukkaiden tarvitsemia palveluja.

    Suomen taloudellinen tilanne on tiukka, ja hyvinvointialueet osallistuttavat osaltaan talouden tasapainottamiseen. Samalla on kuitenkin ymmärrettävä, että rahoituksen väheneminen johtaa myös palveluiden saatavuuden heikkenemiseen.

    Kehysriihessä päätetyt lisäsopeutukset hyvinvointialueiden talouteen ovat huomattavia, ja lisäsäästöt kohtelevat alueita eri tavoin. Uudet päätökset vähentävät hyvinvointialueiden rahoitusta nettomääräisesti yhteensä noin 350 miljoonaa euroa vuonna 2025 ja noin 550 miljoonaa euroa vuonna 2028.

    - Rahoituksen määrä oli jo toiminnan alussa liian vähäinen ja se on muuttunut uudistuksen jälkeen useasti. Alueiden alijäämät ovat merkittäviä, ja lisäsäästöt tulevat väistämättä kasvattamaan paineita alueellisten lisämuutosohjelmien toteuttamiseen, sanoo H23-verkoston puheenjohtaja Sanna Svahn.

    Velvoittavan lainsäädännön purkaminen on oikea suunta, mutta rahoituksen leikkauksista koituvat muutokset on vaikea toteuttaa

    Keinoja säätelevien normien purku ja velvoittavan lainsäädännön väljentäminen ovat oikea suunta antaa hyvinvointialueille liikkumavaraa kehittää palveluja. Esimerkiksi ympärivuorokautisen hoivan henkilömitoituksen väljentäminen 0,65:stä 0,6:een on tervetullut linjaus, jota tulee kuitenkin samanaikaisesti vahvistaa tarkastelemalla sitä, keiden muiden kuin sote-ammattilaisten työpanos on laskettavissa mitoitukseen ja kuinka huomioidaan teknologiaa hyödyntävät ratkaisut. Mitoitusmuutokset johtavat sopimusten tarkasteluun palveluntuottajien kanssa ja muutokset eivät tuo helpotusta välittömästi.

    Kehysriihessä ehdotetut julkisten palveluiden rajaukset ovat pienimuotoisia, ja toteutettavissa tällä hetkellä lähinnä jonoon asettamisella. Suomessa ei ole julkisten palveluiden palveluvalikoimaa ja jatkokeskustelu julkisilla varoilla tuotettavista palveluista tarvitaan. 
    Hyvinvointialueiden lakisääteisten tehtävien muutokset vähentävät merkittävästi hyvinvointialueiden valtion rahoitusta. Erityisesti hoitotakuun keventämisellä tavoiteltu kustannusvaikutus, 132 milj. euroa, on merkittävä.

    Perusterveydenhuollon hoitotakuun pääsyn kriteereitä pitäisi uudistaa laajasti, mutta hoitoon pääsyä perustasolla ei pidä pitkittää. Uudet palveluiden tuotantotavat, kuten digitaaliset vastaanotot pitää huomioida osana hoitotakuun toteuttamista. 

    Lainsäädännön muutosten tulisi mahdollistaa perustason palvelujen vahvistaminen

    Osa kaavailluista muutoksista on ristiriidassa hyvinvointialueille asetettujen tavoitteiden kanssa. Hyvinvointialuejohtajat kantavat huolta lisäsopeutusten kohdistumisesta ihmisten arkeen.

    Nyt tehdyillä linjauksilla voi olla kauaskantoisiakin vaikutuksia palvelujen saatavuuteen ja laatuun, eivätkä päätökset tarjoa riittävästi ratkaisuja henkilöstöpulasta johtuviin ongelmiin ja resurssien tarkoituksenmukaiseen kohdentamiseen.

    Palvelujärjestelmän suurimmat kustannukset ovat ympärivuorokautisissa toiminnoissa kuten erityisryhmien asumispalveluissa ja sairaaloiden vuodeosastohoidossa. Pitkällä tähtäimellä näiden toimintojen kriittinen tarkastelu voi vapauttaa voimavaroja kohdennettavaksi muun perustason toiminnan vahvistamiseen.

    Hyvinvointialuejohtajat odottavat valtiolta merkittäviä lainsäädäntömuutoksia, joiden myötä lakisääteisten tehtävien suorittamisen keinovalikoima on nykyistä joustavampi ja uusien palvelumuotojen kokeilu helpompaa. Ainoastaan tätä kautta hyvinvointialueet voivat onnistua niille asetuissa tavoitteissa.

    H23-verkoston jäsenet:
    Timo Aronkytö, Vantaan ja Keravan hyvinvointialue 
    Matti Bergendahl, HUS-yhtymä 
    Marina Erhola, Pirkanmaan hyvinvointialue 
    Harri Hagman, Kymenlaakson hyvinvointialue 
    Jari Jokela, Lapin hyvinvointialue 
    Juha Jolkkonen, Helsinki 
    Tommi Niemi, Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue 
    Marina Kinnunen, Pohjanmaan hyvinvointialue 
    Kristiina Kariniemi-Örmälä, Keski-Uudenmaan hyvinvointialue 
    Marko Korhonen, Pohjois-Savon hyvinvointialue 
    Katja Virta, Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue 
    Kirsi Leivonen, Pohjois-Karjalan hyvinvointialue 
    Sally Leskinen, Etelä-Karjalan hyvinvointialue 
    Jukka Lindberg, Kainuun hyvinvointialue 
    Ilkka Luoma, Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue 
    Max Lönnqvist, Itä-Uudenmaan hyvinvointialue 
    Tarmo Martikainen, Varsinais-Suomen hyvinvointialue 
    Olli Naukkarinen, Kanta-Hämeen hyvinvointialue 
    Santeri Seppälä, Etelä-Savon hyvinvointialue 
    Sanna Svahn, Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue 
    Jan Tollet, Keski-Suomen hyvinvointialue 
    Kirsi Varhila, Satakunnan hyvinvointialue 
    Petri Virolainen, Päijät-Hämeen hyvinvointialue

    Kaksi hoitajaa on laittamassa suojakäsineitä käteensä. Hyvinvointialuejohtajat: Perustason palvelujen vahvistaminen ei saa vaarantua lisäsopeutuksien vuoksi
    18.4.2024
    Hyvinvointialuejohtajat kannattavat sitä, että palvelujen järjestämisen edellytyksiä parannetaan...
    Kaksi hoitajaa on laittamassa suojakäsineitä käteensä.

    Hyvinvointialuejohtajat: Perustason palvelujen vahvistaminen ei saa vaarantua lisäsopeutuksien vuoksi


    Hyvinvointialuejohtajat kannattavat sitä, että palvelujen järjestämisen edellytyksiä parannetaan esimerkiksi henkilöstömitoituksia helpottamalla. Alueet tarvitsevat nyt työrauhaa kehittää ja uudistaa asukkaiden tarvitsemia palveluja.

  5. Lapin hyvinvointialueen hankintastrategian tavoitteena on asiakastarpeiden huomioiminen
    Lapin hyvinvointialueen aluevaltuusto hyväksyi kokouksessaan 19.2.2024 hyvinvointialueen hankintastrategian...

    Lapin hyvinvointialueen hankintastrategian tavoitteena on asiakastarpeiden huomioiminen

    4.3.2024

    Loga eambbo

    Takaisin edelliselle sivulle

    Lapin hyvinvointialueen hankintastrategian tavoitteena on asiakastarpeiden huomioiminen

    Kaksi miestä katsoo yhdessä tietokonetta.

    Kuva: STM

    4.3.2024

    Lapin hyvinvointialueen aluevaltuusto hyväksyi kokouksessaan 19.2.2024 hyvinvointialueen hankintastrategian vuosille 2024–2030. Hankintastrategia on osa hyvinvointialueen strategia- ja ohjelmakokonaisuutta. Hankintastrategiassa kuvataan, miten hankintatoimi tukee hyvinvointialueen toimintaa sekä miten hankintoja johdetaan, toteutetaan ja kehitetään. 

    Hankintastrategia on jaettu viiteen teemaan, jotka ovat samat kuin hyvinvointialueen päästrategiassa: asiakaskokemus, henkilöstökokemus, hyvä johtaminen, talouden tasapaino ja vaikuttavuus.  Nämä teemat tukevat hyvinvointialuestrategian toteutusta sekä kehittävät hankintatoimintaa asiakastarpeiden mukaisiksi.

    – Keskeisenä tavoitteena hankintastrategiassa on asiakkaiden tarpeiden huomioiminen hankinnoissa, jotta hankinnoilla saavutetaan toivottu laatu ja vaikuttavuus, hankintapäällikkö Hilkka Neuvonen kertoo.

    Hyvinvointialueen keskitetty hankintapalveluyksikkö tarjoaa laadukasta asiantuntijatukea koko organisaatiolle. Hankinnat valmistellaan toimialojen ja hankintapalveluiden yhteistyönä hyödyntäen henkilöstön laaja-alaista asiantuntijaosaamista. 

    – Hankintoihin valitaan sopivimmat menettelytavat ja ehdot, jotka edistävät kilpailua, innovaatioita, asiakaslähtöisyyttä ja vastuullisuutta. Tavoitteena on tehdä hankintoja, jotka vähentävät ympäristökuormitusta, edistävät sosiaalista hyvinvointia ja tukevat taloudellista kestävyyttä, Neuvonen jatkaa.

     

    Hankintastrategia valmisteltiin laajassa verkostossa

    Hyvinvointialueen eri yksiköiden asiantuntijat osallistuivat aktiivisesti hankintastrategian valmisteluun. Jokaisella hyvinvointialueen työntekijällä ja myös organisaation ulkopuolisilla henkilöillä oli mahdollisuus alkusyksystä antaa mielipiteensä valmisteluun avoimen verkkoaivoriihen kautta. Strategialuonnosta on valmistelun aikana esitelty aluehallitukselle sekä aluevaltuustolle ja ennen päätöksentekoa on myös pyydetty lausunnot alueen kunnilta, muilta keskeisiltä sidosryhmiltä ja yhteistyökumppaneilta sekä hyvinvointialueen eri lautakunnilta. 

    – Yhteistyö toimittajiemme ja sidosryhmiemme kanssa edistää innovaatioita ja luottamusta. Valmisteltua strategialuonnosta on päivitetty valmistelun edetessä saadun palautteen ja lausuntojen pohjalta, Hilkka Neuvonen sanoo.

    Hankintastrategiaan voi tutustua hyvinvointialueen verkkosivuilla: Lapha.fi. Hyvinvointialueen hankinnat ilmoitetaan Hilma-järjestelmässä ja suunnitellut hankinnat ennen niiden virallista julkaisua hankintakalenterissa.

    Hyvinvointialueen hankinnat vuonna 2023

    Lapin hyvinvointialue osti vuonna 2023 ulkoisia resursseja yhteensä 555 miljoonalla eurolla. Suurimmat ostovolyymit olivat sosiaali- ja terveyspalvelut toimialojen asiakaspalvelujen ostoissa sekä aineiden, tarvikkeiden ja tavaroiden ostoissa ja rakennusten ja alueiden ylläpidossa. Investointeja tehtiin 26 miljoonalla eurolla.

    Ostot 555 miljoonaa euroa
    Ostolaskuja 175 800 kpl
    Toimittajia 4260 kpl
    Toimittajista 83 % pk-sektorin toimittajia (Y-tunnus)
    Toimittajista 23 % yhden kerran toimittaneita
    Toimittajista 40 % Lapin maakunnan alueelta
    Hiilijalanjälki 138 miljoonaa CO2-ekv.kg

    Hilkka Neuvonen
    Hankintapäällikkö, hankintapalvelut yksikön johtaja
    p. 040 657 4855
    hilkka.neuvonen@lapha.fi

    Kaksi miestä katsoo yhdessä tietokonetta. Lapin hyvinvointialueen hankintastrategian tavoitteena on asiakastarpeiden huomioiminen
    4.3.2024
    Lapin hyvinvointialueen aluevaltuusto hyväksyi kokouksessaan 19.2.2024 hyvinvointialueen hankintastrategian...
    Kaksi miestä katsoo yhdessä tietokonetta.

    Lapin hyvinvointialueen hankintastrategian tavoitteena on asiakastarpeiden huomioiminen


    Lapin hyvinvointialueen aluevaltuusto hyväksyi kokouksessaan 19.2.2024 hyvinvointialueen hankintastrategian vuosille 2024–2030. Hankintastrategia on osa hyvinvointialueen strategia- ja ohjelmakokonaisuutta. Hankintastrategiassa kuvataan, miten hankintatoimi tukee hyvinvointialueen toimintaa sekä miten hankintoja johdetaan, toteutetaan ja kehitetään.  Hankintastrategia on jaettu viiteen teemaan, jotka ovat samat kuin hyvinvointialueen päästrategiassa: asiakaskokemus, henkilöstökokemus,...

Kaikki ajankohtaiset - Nappi