Maassâd oovdeb siijđon

Näin varaudut kevättulviin

Lapin pelastuslaitos kehottaa Lapissa tulvariskialueella asuvia ihmisiä varautumaan jokakeväisiin tulviin hyvissä ajoin ja hankkimaan riskialueiden kiinteistöihin tulvasuojausmateriaaleja jo etukäteen.

Lapin kevättulvat eivät ole vielä alkaneet. Kevään tulvaennuste ei vielä tarkkaan kerro tulvien suuruudesta. Pohjois-Lapissa on ollut keskimääräistä enemmän lunta tänä vuonna ja Etelä-Lapissa normaalia vähemmän. Lapin pelastuslaitos kehottaa Lapissa tulvariskialueella asuvia ihmisiä varautumaan jokakeväisiin tulviin hyvissä ajoin. Kiinteistönomistajan vastuulla on suojata rakennuksensa mahdollisilta tulvavaurioilta.

Tulvariskialueella asuvan onkin hyvä varautua ennakkoon, sillä tulvahuipun iskiessä tulvasuojausmateriaalit voivat olla jo loppu rautakaupoista. Suojausmateriaalit säilyvät käyttökelpoisina vuosia ja niiden tulisi kuulua riskialueiden kiinteistöjen omaan varautumiseen.

– Pelastuslaitoksella eikä kunnilla ole mahdollisuuksia suojata yksittäisiä kiinteistöjä, minkä vuoksi omatoiminen varautuminen on erittäin tärkeää. Tulvavahinkoihin varautuminen on omaisuuden normaalia huolenpitoa, kertoo päivystävä päällikkö Mika Hyvärinen Lapin pelastuslaitokselta.

Lapin ELY-keskus ja Suomen ympäristökeskus vastaavat tulvaennusteen tiedottamisesta. Pelastuslaitoksen ensisijainen tehtävä tulvatilanteessa on turvata ihmisten turvallisuus. Hädässä olevien ihmisten tulee olla yhteydessä hätänumeroon 112, josta välitetään avunpyyntö pelastuslaitokselle.

– Jos oma tulvavarautuminen on kunnossa, kannattaa myös kysyä tarvitseeko naapurin tai lähipiirin ikäihminen apua tulviin varautumisessa, kehottaa Hyvärinen.

Miten suojautua tulvalta?

Seuraa tulvatiedotusta aktiivisesti, jotta tiedät, milloin varautumistoimet tulee aloittaa. Kiinteistön voi suojata tulvalta rakennusmuovilla. Kiinteistön ympärille pitää rakentaa tukirakenteita kriittisimpiin paikkoihin, kuten mataliin kohtiin ja portaikkoihin. Sen jälkeen tukirakenteet ja kiinteistö muovitetaan rakennusmuovilla. Muovin pitää yltää riittävän ylös ja alaosaan jätetään riittävän pitkä helma, joka saadaan pysymään maata vasten murskeella ja hiekalla. Puutalojen seinustan matalimmalle kohdalle on hyvä laittaa uppopumppu ja salaojaputket. Uppopumpulla voi pumpata vettä pois rakennukselta, jos vettä pääsee suojausten läpi.

Tarkemman ohjevideon rakennusten tulvasuojaukseen löydät Lapin pelastuslaitoksen Youtube-tililtä. 

Tulvasuojausvarusteet

• Rakennusmuovia pari rullaa
• Raakalautaa ja trukkilavoja
• Rakennusnitoja, nauloja, vasara, saha
• Soraa ja hiekkaa
• Uppopumppu

Lisätietoa tulviin varautumisesta

Ajankohtaista tietoa tulvista, tulvariskialueista, tulvariskeistä ja tulviin varautumisesta sekä tulvaennuste vesi.fi:ssä. ELY-keskuksen tulvaopas auttaa varautumaan tulviin.

Lapin pelastuslaitoksen ja Lapin hyvinvointialueen tulvaan liittyvät uutiset löydät kootusti lapha.fi:n tulvasivulta.

***

Nääi’t valmštõõđak ǩiddtuuʹlvi vääras

Lappi peälštemstrooiʹtel auʹǯǯai Lappist tuʹlvvriskkvuuʹdest jälsteei oummuid valmštõõttâd juõʹǩǩ ǩeâđđa šõddi tuuʹlvi vääras ääiʹjbeäʹlnn da haʹŋǩǩeed tuʹlvvsuejjeem-materiaalid riskkvuuʹdi ǩiddlmid juʹn ouddǩiõʹtte.

Lappi ǩiđđtuuʹlv jie leäkku võl älggam. Ǩiiđ tuʹlvvoudldõs ij võl mušttâl tuuʹlvi šorradvuõđâst tärkka. Tâʹvv-Lappist lij leämmaž kõskkmieʹrin jeänab muõtt tän eeʹjj da Saujj-Lappist uuʹccben ko takainalla. Lappi peälštemstrooiʹtel auʹǯǯai Lappist tuʹlvvriskkvuuʹdest jälsteei oummuid valmštõõttâd juõʹǩǩ ǩeâđđa šõddi tuuʹlvi vääras ääiʹjbeäʹlnn. Ǩiiddâlmvuäʹmsteei vasttõõzzâst lij suejjeed jiiʹjjes raajlmid vueiʹtlvaž tuʹlvvpååʹmhin.

Seeʹst, ǩeäk jälste tuʹlvvriskkvuuʹdest leʹčči šiõǥǥ valmštõõttâd ouddǩiõʹtte tõn diõtt, ko tuʹlvvsuejjeem-materiaal vueiʹtte juʹn puuttâd ruʹvddkaaupin ko tuuʹlv kõrrsummus podd älgg. Suejjeem-materiaal seilla ââʹnteeʹjen määŋg eeʹjj da tõk õõlǥče kuullâd riskkvuuʹdi ǩiddlmi jiiʹjjes valmštõõttmõõʹšše.

– Peälštemstroiʹttlest ij ni kååʹddin leäkku vuäittmõõžž suejjeed oʹdinakai ǩiddlmid, da tõn diõtt jiõččtååimlaž valmštõõttmõš lij tuõđi vääžnai. Tuʹlvvpååʹmhid valmštõõttmõš lij jällmõõžž takai huõllâânnmõš, mušttal kooʹcci šurr Mika Hyvärinen Lappi peälštemstroiʹttlest.

Lappi JJP-kõõskõs da Lääʹddjânnam pirrõskõõskõs vaʹsttee tuʹlvvoudldõõzz teâđtummšest. Peälštemstroiʹttel vuõss-sâjjsaž tuâjj tuʹlvv-vueʹjjest lij staaneed oummui staanvuõđ. Jeäʹđest åårrai oummu âʹlǧǧe leeʹd õhttvuõđâst jieʹttnââmra 112, koʹst vääʹltet vieʹǩǩraukkmõõžž peälštemstroiʹttla.

– Jõs jiiʹjjes tuʹlvv-valmštõõttmõš lij kudd, käʹnnat kõõččâd še, taarbaš-a naabrest jälsteei leʹbe õõldâs ââʹǩǩooumaž vieʹǩǩ tuuʹlvi vääras valmštõõttmõõžžâst, auʹǯǯai Hyvärinen.

Mäʹhtt suõjjõõttâd tuuʹlvest?

Čuâv tuʹlvvteâđtummuž aktiivlânji, što teâđak, kuäʹss valmštõõttâmtååimid âlgg altteed. Ǩiiddâlm vuäitt suejjeed tuuʹlvest raajjâmplastiikkin. Ǩiiddâlm pirr âlgg raajjâd tuäʹrjjrajjsid jeänab kriittlaž paaiʹǩid, mâʹte njeäʹđes paaiʹǩid da puärddsid. Tõn mâŋŋa tuäʹrjjrajjsi da ǩiiddâlm õõl piijât raajjâmplastiikk. Plastikk âlgg vuällad nokk pââjas da vuâlbeälla kueʹđđet nokk kuʹǩes levrdõõǥǥ, koon vuäǯǯat põõššâd määdd vuâstta moʹttjõõzzin da vuõddsin. Muõrrpõõrti seeiʹni njeäʹđmõs päikka lij šiõǥǥ piijjâd puump, koon vuäitt piijjâd čääʹʒʒ vuâlla da määddvuâlažvuäjjpååʹccid. Čääʹʒʒ vuâlla pijjum puumpin vuäitt puʹmppjed čääʹʒʒ meädda raajâlm åʹrnn, jõs čääʹcc piâss suõjjõõzzin čõõđ.

Tääʹrǩab vuäʹppõsvideo raajlmi tuʹlvvsuõjjõõzzâst kaaunak Lappi peälštemstroiʹttel Youtube-tiillâst. 

Tuʹlvvsuejjeemneävv

• Raajjâmplastiikk muäʹdd turaška
• Aaunâsmuõr da trukkilueʹv
• Raajjâmnjõõʹđđi, nääuʹl, vieʹččer, saakkânj
• Šäurrvuõddâs da vuõddâs
• Čääʹʒʒ vuâlla pijjum pumpp

Lââʹssteâđ tuuʹlvi vääras valmštõõttmõõžžâst

Ääiʹjpoddsaž teâtt tuuʹlvin, tuʹlvvriskkvuuʹdin, tuʹlvvriiskin da tuuʹlvi vääras valmštõõttmõõžžâst di tuʹlvvoudldõs vesi.fi:st. JJP-kõõskõõzz tuʹlvv-vueʹppes vieʹǩǩat valmštõõttâd tuuʹlvi vääras.

Lappi peälštemstroiʹttel da Lappi pueʹrrvââjjamvuuʹd tuuʹlv kuõskki ođđsid leät noorrâm lapha.fi tuʹlvvsijddu.

***

Ná ráhkkanat giđđadulvviide

Lappi gádjunlágádus ávžžuha Lappis dulveriskaguovlluin ássi olbmuid ráhkkanit buori áiggis dulvviide, mat leat juohke giđa, ja háhkat riskaguovlluid giddodagaid várás dulvesuddjenmateriálaid juo ovddalgihtii.

Lappi giđđadulvvit eai leat vuos álgán. Giđa dulveeinnostus ii vel dárkket muital, man stuorra dulvvit leat vuordimis. Davvi-Sámis lea muohta leamaš dán jagi eambbo go gaskamearálaččat ja Lulli-Lappis unnit go dábálaččat. Lappi gádjunlágádus ávžžuha Lappis dulveriskaguovlluin ássi olbmuid ráhkkanit buori áiggis dulvviide, mat leat juohke giđa. Giddodatoamasteaddji ovddasvástádus lea suddjet iežas vistti eastadan dihte vejolaš dulvevahágiid.

Dulveriskaguovllus ássi ávžžuhit ráhkkanit ovddalgihtii, dasgo dulvvimus áigge dulvesuodjemateriálat sáhttet leat jo nohkan ruovdegávppiin. Suddjenmateriálat seilot anolažžan jahkeviissaid ja dat galggaše leat háhkkojuvvon riskaguovlluid giddodagaid várás.

– Gádjunlágádusas ja gielddain eai leat vejolašvuođat suddjet ovttaskas giddodagaid, man dihte iešheanalaš ráhkkaneapmi lea hui dehálaš. Dulvevahágiidda ráhkkaneapmi lea iežas opmodaga dábálaš fuolaheapmi, muitala gohcci hoavda Mika Hyvärinen Lappi gádjunlágádusas.

Lappi EJB-guovddáš ja Suoma birasguovddáš dieđihit dulveeinnostusain. Gádjunlágádusa deháleamos bargu dulvedilis lea dorvvastit olbmuid dorvvolašvuođa. Olbmot, geat leat heađis, galget váldit oktavuođa heahtenummirii 112 ja dalle veahkkebivdda dieđihuvvo gádjunlágádussii.

– Jus ieš leat bures ráhkkanan dulvviide, gánnáha jearrat maiddái ránnjás dahje vuorasmuvvan lagaš olbmos, ahte dárbbašago son veahki dulvviide ráhkkaneapmái, ávžžuha Hyvärinen.

Mo sáhttá suddjet iežas dulvvis?

Čuovo dulvedieđiheami aktiivvalaččat, vai dieđát, goas berre álggahit ráhkkanandoaimmaid. Vistti sáhttá suddjet dulvvis huksenplastihkain. Vistti birra galgá hukset duvddaráhkadusaid kriittaleamos báikkiide, dego vuollegis sajiide ja ráhppáide. Dan maŋŋá gokčat duvddaráhkadusaid ja vistti huksenplastihkain. Plastihkka galgá ollit doarvái bajás ja vuolildassii galgá guođđit doarvái guhkes healmmi, man nala bordit mollejuvvon geđggiid ja sáddo vai healbmi bissu eatnama vuostá. Muorraviesuid seaidneguora vuollegeamos sadjái lea buorre bidjat čázevuolpumppa (suom. uppopumppu) ja ráigojuvvon eananvuolrevrriid (suom. salaojaputket). Čázevuolpumppain sáhttá pumpet čázi eret, jos čáhci beassá golgat suddjemiid čađa.

Dárkilut rávavideo visttiid dulvesuddjemii gávdno Lappi gádjunlágádusa Youtube-kontos. 

Dulvesuddjenbiergasat

• Huksenplastihkka moadde rulla
• Muorrafiellut ja guorbmevuložat
• Huksennjađđi, spihkárat, veažir, sahá
• Čievrra ja sáddo
• Čázevuolpumpa

Lassedieđut dulvviide ráhkkaneami birra

Áigeguovdilis dieđut dulvviid, dulveriskaguovlluid, dulveriskkaid ja dulvviide ráhkkaneami birra nugo maiddái dulveeinnostus vesi.fi:s. EJB-guovddáža dulverávagihpa veahkeha ráhkkanit dulvviide.

Lappi gádjunlágádusa ja Lappi buresveadjinguovllu ođđasat dulvvi birra leat čohkkejuvvon ja gávdnamis lapha.fi dulvesiiddus.

***

Návt ráhtádâđah kiđđâtulvijd

Laapi kááijumlájádâs ávžoo Laapist tulveriskâkuávlust ässee ulmuid ráhtádâttâđ jyehikiđđij tulvij várás puorijn aaigijn já skappuđ riskâkuávlui kiddoduvâid tulvesyeijimmateriaalijd jo muuneeld.

Laapi kiđđâtulveh iä lah val álgám. Kiiđâ tulve-ennustâs ij val tárkká muštâl tulvij stuáruduvâst. Tave-Laapist lii lamaš taan ive eenâb muotâ ko koskâmiärálávt já Maadâ-Laapist ucceeb ko táválávt. Laapi kááijumlájádâs ávžoo Laapist tulveriskâkuávlust ässee ulmuid ráhtádâttâđ puorijn aigijn jyehikiđđijd tulvijd. Kiddodâhomâsteijest lii ovdâsvástádâs suoijiđ rakânâsâs máhđulijn tulvevahâgijn.

Tulveriskâkuávlust ässest lii pyeri ráhtádâttâđ muuneeld, tastko tulvemus ääigi tulvesyeijimmateriaaleh sättih leđe jo nuuhâm ryevdikaavpijn. Syeijimmateriaaleh siäilojeh anolâžžân iivijd já toh kolgâččii kulluđ riskâkuávlui kiddoduvâi jieijâs ráhtádâtmân.

– Kááijumlájádâsâst já kieldâin iä lah máhđulâšvuođah suoijiđ ovtâskâs kiddoduvâid, mon tiet jiešráđálâš ráhtádâttâm lii tuođâi tehálâš. Tulvevahâgijd ráhtádâttâm lii omâduv táválâš huolâttem, muštâl koccee hovdâ Mika Hyvärinen Laapi kááijumlájádâsâst.

Laapi IPI-kuávdáš já Suomâ pirâskuávdáš västideh tulve-ennustâs tieđeetmist. Kááijumlájádâs vuosâsajasâš pargo tulvetiileest lii turviđ ulmui torvolâšvuođâ. Eeđeest leijee ulmuuh kalgeh leđe ohtâvuođâst etinumerân 112, mon peht išetáttum sirdâšuvá kááijumlájádâsân.

– Jis jieijâs tulveráhtádâttâm lii oornigist, kannat meid koijâdiđ taarbâš-uv ránnjá tâi vuorâs aldaolmooš iše tulvijd ráhtádâtmist, ávžoo Hyvärinen.

Maht suojâliđ jieijâs tulveest?

Čuávu tulvetiäđáttâs aktiivlávt, vâi tiäđáh, kuás ráhtádâttâmtooimâid kalga algâttiđ. Kiddoduv puáhtá suoijiđ tulveest huksimlastikáin. Kiddoduv pirrâ kalga huksiđ tuuvdâráhtusijd kriittâlumosijd soojijd, tego vyeligis soojijd já portháid. Tast maŋa tuuvdâráhtusij já kiddoduv syeijin piäijoo huksimlastik. Lastik kalga olleeđ tuárvi pajas já vyeliuásán kuáđđoo tuárvi kuhes helmi, mon finnee pissoođ eennâm vuástá keđgimuttiittâssáin já čunnuin. Muorâtáálui seeini vyeligumos sajan lii pyeri pieijâđ čääsivuálááš puumpâ já syelipocceeh. Čääsivuálááš puumpâin puáhtá pumppáđ čääsi meddâl rakânâsâst, jis čääsi piäsá suojij čoođâ.

Täärhib raavâvideo rakânâsâi tulvesyeijiimist kaavnah Laapi kááijumlájádâs Youtube-tilist. 

Tulvesyeijimpiergâseh

• Huksimlastik muáddi rullá
• Muorâlyevdih já trukkâlyeveh
• Huksimnjađđee, spijkáreh, veeččir, sááhá
• Čievrâ já čunoi
• Čääsivuálááš pumppâ

Lasetiäđuh tulvijd ráhtádâtmist

Äigikyevdilis tiäđuh tuulvijn, tulveriskâkuávluin já tulvijd ráhtádâtmist sehe tulve-ennustâs vesi.fi:st. IPI-kuávdáá tulveraavâ iššeed ráhtádâttâđ tulvijd.

Laapi kááijumlájádâs já Laapi pyereestvaijeemkuávlu tuulván lahtojeijee uđđâseh láá čuákkejum lapha.fi tulvesiijđon.
 

Maassâd oovdeb siijđon

Lapin hyvinvointialueen ensihoito palkitsi kaksi ihmisen hengen pelastanutta maallikkoauttajaa

Lapin hyvinvointialueen ensihoito palkitsi kaksi ihmisen hengen pelastanutta maallikkoauttajaa, Jimi Tervosen ja Henrik Brehmerin. Palkitsemistilaisuus järjestettiin Kemissä tiistaina 18.2.

Palkitsemisella haluttiin nostaa esille maallikkoauttajien merkitystä potilaan selviytymisen kannalta. 

– Ajoissa aloitetulla maallikkoelvytyksellä oli molempien tapausten kohdalla ratkaiseva rooli. Tervonen ja Brehmer toimivat juuri niin kuin jokaisen tulisi toimia tilanteessa, jossa läheisen henki on vaarassa: he uskalsivat tarttua toimeen ja auttaa lähimmäistään, ensihoidon vs. ylilääkäri Jari Pirnes sanoo. 

Jokainen minuutti ilman verenkiertoa heikentää normaalilämpöisen potilaan mahdollisuuksia selviytyä noin 10 prosenttia.

–Minuutteja ennen ensihoidon saapumista ei voi korvata jälkikäteen millään. Maallikkoelvytys antaa ensihoidolle hyvät edellytykset henkilön pelastamiselle.  

Pyöräkoneen ohjaamosta hengenpelastajaksi

Torniolaisen Jimi Tervosen työvuoro lumitöissä sai viime vuoden maaliskuussa ikävän käänteen, kun hän havaitsi omakotitalon pihassa maahan tuupertuneen henkilön. Tervonen hyppäsi alas pyöräkoneensa ohjaamosta ja kiiruhti tarkistamaan henkilön kuntoa. Yritettyään herätellä henkilöä hetken hän ymmärsi, että oli tosi kyseessä. Henkilö ei hengittänyt normaalisti, eikä reagoinut herättelyyn.  

–Olin käynyt muutama kuukausi aiemmin työnantajan tarjoaman ensiapukoulutuksen. Sieltä saadut ohjeet tulivat mieleeni ja aloitin paineluelvytyksen. Toinen henkilö soitti hätäkeskukseen, josta ohjeistettiin koko sen noin kymmenen minuutin ajan, ennen kuin ensihoitajat ehtivät paikalle, Tervonen sanoo.  

Ensihoitajien saapuessa paikalle Tervonen jatkoi lumen aurausta. Myöhemmin illalla ensihoidon kenttäjohtajana tilanteessa toiminut Juha Buska soitti hänelle ja kävi tilannetta yhdessä läpi. Tervonen myöntää, että tapahtuma on pyörinyt mielessä myös jälkeenpäin.

–Oli kiva kuulla jälkikäteen, että henkilö oli selviytynyt. En olisi uskonut ensiapukoulutusta käydessäni, että joutuisin käyttämään taitoja joku päivä oikeassa elämässä. Rohkaisen kaikkia menemään ja tarkistamaan tilanne, jos sattuu tällainen kohdalle. Ja sitten toimimaan niin kuin pitää, Tervonen sanoo. 

Hätäensiaputaidot pelastivat läheisen hengen

Kemiläinen Henrik Brehmer pelasti vaimonsa isän hengen tämän vuoden tammikuussa, kun appi sai henkeä uhkaavan sairaskohtauksen. Brehmer oli käynyt vuosia aiemmin ensiapukoulutuksen ja hän osasi aloittaa maallikkoelvytyksen nopeasti. Toinen paikalla ollut henkilö käytti elvytykseen myös tiloista löytynyttä sydäniskuria. Elvytystä jatkettiin ensihoidon saapumiseen asti. 

–Sain ohjeita hätäkeskukselta ja myös sydäniskuri antoi selkeitä ohjeita koko sen käytön ajan. Tilanne oli erittäin kriittinen ja minuutit tuntuivat todella pitkiltä, mutta oikeasti ensihoito saapui paikalle noin kahdeksassa minuutissa. Oli valtavan helpottavaa luovuttaa tilanne heidän käsiinsä ja seurata ammattilaisten varmoja otteita.  

Brehmer kiittää kansalaisvalistusta, jota on saanut koko aikuisikänsä, ja jonka ansiosta hän osasi toimia tilanteessa. Appi voi koko perheen onneksi tällä hetkellä hyvin.

–Minusta olisi erittäin tärkeää ylläpitää edellytyksiä sille, että jokainen omaisi riittävät taidot hätäensiavun antamiseen. Pitää olla myös rohkeutta mennä lähelle ja auttaa, jos lähimmäinen sitä tarvitsee. Hädän hetkellä tärkeintä on toimia.    

Lue lisää maallikkoelvytyksestä Käypä hoito -verkkosivulta.

Maassâd oovdeb siijđon

Joensuusta kesätöihin Kemijärvelle – Lähihoitaja Johanna Jeskanen koki elämänsä seikkailun

Johanna Jeskanen Noitatunturin laella yhdellä monista vaellusreissuistaan.

Lapin hyvinvointialueen kesätyöpaikkojen haku on käynnistynyt. Haemme jälleen ensi kesäksi kesäsijaisia erityisesti sosiaali- ja terveysalalle sekä pelastuslaitokselle eri puolille Lappia. Meillä kesätyöntekijä pääsee käyttämään osaamistaan monipuolisesti ja oppimaan myös uutta. Tarjoamme lämpimän vastaanoton, hyvän perehdytyksen tehtävään sekä tueksi mukavan ja mutkattoman tiimin. Oman lisänsä tuo Lapin luonto ja valoisa kesä. Yksi viime kesän kesätyöntekijöistämme oli joensuulainen Johanna Jeskanen. Lue hänen kokemuksistaan Kemijärven kotihoidossa ja elämänsä seikkailussa itäisessä Lapissa.

​Joensuulainen lähihoitaja Johanna Jeskanen oli jo pitkään halunnut työskennellä Lapissa. Keväällä 2024 hän irtisanoutui työpaikastaan ja päätti vihdoin toteuttaa haaveensa. Hän päätyi hakemaan kesätöihin itäiseen Lappiin, Kemijärven kotihoitoon. Työt alkoivat juhannuksen jälkeen ja jatkuivat syyskuun loppuun asti. Heinä-elokuun hän teki pelkkää yövuoroa.

– Pääsin todellakin näkemään ja kokemaan läheltä upean Lapin yöttömän yön. Yövuoroissa ei tullut väsymystäkään, kun koko ajan oli valoisaa. Ihailin usein työpaikkamme vieressä olevaa tyyntä järveä upeine värisävyineen. Yöllä porotkin tulivat aivan lähelle minua tervehtimään, muistelee Johanna. 

Kotihoidon tiimiin Johanna otettiin lämpimästi vastaan. Myös perehdytys oli perusteellinen.

– Täällä todellakin panostettiin perehdytykseen. Perehdytysvuoroja oli useita, ja perehdytysmateriaalit käytiin huolellisesti läpi ja allekirjoitettiin. Tänne on kyllä uuden työntekijän helppo tulla, suosittelee Johanna. 

Myös kotihoitotiimin tiimihenki ja raporttikäytäntö ilahduttivat Johannaa.

– Joka aamu pidimme yhteisen raportin tiimin kanssa. Tämä oli hyvä tapa jakaa tietoa ison tiimin kesken ja aloittaa työvuoro hyvässä hengessä. Kaikille tuli hyvä mieli jatkaa itsenäiseen asiakastyöhön yhteisen hetken jälkeen. Mielestäni täällä oli ainutlaatuinen yhteen hiileen puhaltamisen henki ja hyvä työilmapiiri. 

Seikkailuja Lapin tuntureilla

Yövuoroja tehdessä saa useamman päivän vapaaputkia. Nämä ajat Johanna käytti usein retkeilyyn ja seikkailuihin Lapin tuntureilla. Hän ehtikin huiputtaa kesän aikana kahdeksan tunturia. Parhaat retkeilypaikkavinkit hän sai paikallisilta työkavereiltaan.

– Suuntasin muun muassa Nivatunturille ja yövyin teltassa tunturin huipulla varvikon päällä. Vaikka kohde oli vaikeakulkuinen ja haastava löytää, oli se ehdottomasti näkemisen arvoinen. Mutta Nattaset, eli Nattastunturit, tekivät minuun kuitenkin suurimman vaikutuksen. Täällä tuntureita on niin paljon, että saatoin käydä samalla reissulla useammalla, kertoo Johanna. 

Myös lappilaisten ihmisten auttavaisuus ja vieraanvaraisuus ilahduttivat. Savukoskella retkeillessään Johannalle tuli ongelmia puhelimen laturin unohduttua kotiin. 

– Menin pieneen lähikauppaan kysymään laturia lainaan. Kaupan väellä ei oikeanlaista ollut, mutta eräs paikallinen mies kassajonosta ilmoitti, että hänellä olisi. Hän kaivoi taskustaan laturin, pyysi palauttamaan laturin kaupan kassalle käytön jälkeen ja jatkoi matkaansa. Ei tällaista luottamusta kanssaihmisiin ole muualla kokenut.

Työ ja vapaa-aika helppo yhdistää

Kun Johanna keväällä kertoi lähtevänsä Lappiin kesätöihin, moni silloinen työkaveri sanoi miettineensä vastaavanlaista irtiottoa. 

– Kolme taisi lähteä vanavedessäni tavoittelemaan omia unelmiaan kukin tavallaan. Työ on lähes samaa kaikkialla, mutta Lapin luonto ja harrastusmahdollisuudet ovat ne vetovoimatekijät, joiden vuoksi halusin tulla juuri tänne, kertoo Johanna.  

Kun Johanna keväällä irtisanoi työsuhteensa, paloivat samalla kesälomat. Siitä syntyi ajatus yhdistää kesällä työnteko ja matkailu.

– Mietin, että mitä jos olisinkin kesän Lapissa, niin voisin samalla myös lomailla ja olla pois kotiympyröistä. Asunnon sain paikallisen Facebookin puskaradioryhmän kautta. Valmiiksi kalustettu huone oli edullinen ja riittävä tarpeisiini. Vietin suurimman osan vapaa-ajasta luonnossa liikkuen, joten majoitus oli lähinnä nukkumista varten. 

Kokemus kesätyöntekijänä Lapissa oli rohkaiseva. Heti lähihoitajaksi valmistumisen jälkeen Johanna ei olisi uskaltanut lähteä, mutta nyt viiden vuoden työkokemuksella hän koki olevansa valmis kokeilemaan. 

– Mielelläni tulisin vielä joskus uudestaan töihin Lappiin. Erityisesti Länsi-Lappi kiinnostaisi seuraavaksi kohteeksi, Kittilän tai Kemin maisemat houkuttelisivat. Viimeistään sitten kun lapseni kasvavat isommiksi voisin tulla pidemmäksi aikaa. 

Johanna summaa kesäänsä Lapissa sanalla seikkailu.

– Kesä tarjosi mahtavia elämyksiä, ja yksin tehdyt vaellukset toivat onnistumisen ja itsensä ylittämisen kokemuksia. 

Lue lisää Johannan havainnoista Itä-Lapin parhaista puolista ja kuvia hänen Lapin kesästään  täältä

Hae meille kesätöihin

Jyevi:

Maassâd oovdeb siijđon

Avainhenkilökoulutuksen käynyt kätilö Jenni Peltomaa näkee kätilöiden roolin lähisuhdeväkivallan ehkäisytyön äärellä todella merkityksellisenä

Avainhenkilökoulutuksen tavoitteena on, että avainhenkilön osaaminen vahvistuu lähisuhdeväkivallan tunnistamisessa, puheeksi otossa ja tuen piiriin ohjauksessa. Avainhenkilöt tukevat muita ammattilaisia ja jatkossa toteuttavat puheeksiottokoulutuksia työyksiköissään. Lapin keskussairaalassa kätilönä työskentelevä Jenni Peltomaa kävi avainhenkilökoulutuksen viime vuonna ja pääsimme haastattelemaan Jenniä. 

Kuka olet ja missä työskentelet?

-Olen Jenni Peltomaa. Työskentelen tällä hetkellä kätilönä LKS Naistenklinikalla ja lisäksi teen organisaation sisäisiä työnohjauksia koko Lapin hyvinvointialueen alueella. Työni kätilönä on hyvin monipuolista ja teen työtä laajojen verkostojen kanssa: perusterveydenhuollon neuvoloiden, erikoissairaanhoidon sosiaalityöntekijöiden sekä esimerkiksi Lapin ensi- ja turvakodin kanssa. Synnyttävien perheiden hoitotyön lisäksi työskentelen synnytyspelkopoliklinikalla sekä toimin SERI-tukikeskuksessa päivystävänä kätilönä.

Miten päädyit osallistumaan Avainhenkilökoulutukseen?

-Näin avainhenkilökoulutukseen liittyvän ilmoituksen Kaltiossa (Lapin hyvinvointialueen intra) jo hyvissä ajoin ennen koulutusta. Tiesin heti, että haluan mukaan koulutukseen ja jatkossa myös kouluttamaan muita. Näen kätilöiden roolin lähisuhdeväkivallan työskentelyn äärellä todella merkityksellisenä. Raskausaikana sekä vauvavuoden aikana naisten todennäköisyys joutua lähisuhdeväkivallan uhriksi on tutkimuksienkin mukaan kiistatta kohonnut. Lähisuhdeväkivalta voi näyttäytyä kätilön työssä myös synnytyspelkopoliklinikalla ja näiden asioiden puheeksi ottamiseksi myös me sensitiivisen kohtaamisen ammattilaiset tarvitsemme lisää rohkeutta, tietoa ja työkaluja.

Mitä lähisuhdeväkivallalla sinun mielestäsi tarkoitetaan ja miten se voi ilmetä työssäsi?

-Lähisuhdeväkivalta pitää sisällään hyvin monenlaista väkivaltaa, vaikka siitä ehkä ensimmäisenä mieleen voikin tulla fyysinen väkivalta. Henkisen väkivallan, seksuaalisen väkivallan sekä taloudellisen väkivallan muodot ovat niitä, joita voisin uskoa kätilön kohtaavan fyysisen väkivallan lisäksi sekä siihen sekoittuneena. Joskus kätilön työssä lähisuhdeväkivalta on hyvin vahvasti näkyvissä, esimerkiksi SERI-potilaan hoidossa. Joskus se voi kätkeytyä vaikkapa synnytyspelon taakse tai näyttäytyä epäselvänä kipuiluna raskauden aikana. Tuolloin kätilöillä pitäisi olla vahvaa osaamista paitsi ottaa toistuvasti puheeksi lähisuhdeväkivallan mahdollisuus, myös tukea ja ohjata asiakasta konkreettisesti turvaan. Vaikka kätilönä koenkin olevani eturintamassa naisten oikeuksien asianajajana, on muistettava, että myös naisten tekemän lähisuhdeväkivallan tunnistamiseen ja puheeksi ottamiseen tarvitaan rohkeutta ja toimintamalleja.

Mitä opit/oivalsit koulutuksen aikana, mikä on paras anti työsi kannalta?

-Koulutuksen kannalta oli parasta se, että meidän yksiköstämme meitä osallistui useampi työntekijä. Tämä toi moniäänisyyttä pohdintoihin, sillä jokainen meistä edusti naistentautien ja synnytysten erikoisosaamista hieman eri vivahteilla. Naistentautien ja synnytysten toimialan keskuudessa meillä onkin mahdollisuus lähteä työstämään lähisuhdeväkivallan puheeksi ottamismalleja helposti asteittain. Koulutukseen osallistui hyvin monipuolisesti ammattilaisia eri erikoisaloilta, niin erikoissairaanhoidosta, perusterveydenhuollosta kuin sosiaalipuoleltakin. Tämä kirjavuus lisäsi ymmärrystä paitsi lähisuhdeväkivallan näyttäytymismuodoista eri ympäristöissä, myös siitä, miten paljon yhteistyötä me tarvitsemme kaikilla näillä sektoreilla.

Millä tavalla koulutus tukee työtäsi lähisuhdeväkivallan ehkäisemisessä?

-Sain koulutuksessa konkreettisia materiaaleja, joiden avulla voimme joko suoraan kysyä rutiininomaisesti lähisuhdeväkivallasta tai joiden pohjalta meidän on helppo muokata juuri meidän yksikköömme sopivia kyselylomakkeita ja haastattelukäytäntöjä.

Miten lähisuhdeväkivallan puheeksi otto sopii sinun työpaikkaasi?

-Lähisuhdeväkivalta herättää aika ajoin keskustelua työyhteisössäni. SERI-potilaat tietysti ovat oma lukunsa, mutta myös synnyttävien perheiden kohdalla, me kätilötkin tunnemme välillä aseettomuutta sanomatta jätettyjen asioiden ja pelkojen äärellä. Uskon, että rutiininomainen kysyminen raskaana olevalta, synnyttävältä ja synnyttäneeltä perheeltä madaltaa kynnystä ottaa lähisuhdeväkivalta puheeksi paitsi meille ammattilaisille myös asiakkaille. Tässä tulemme tarvitsemaan tietysti entistä tiiviimpää yhteistyötä esimerkiksi äitiysneuvoloiden kanssa.

Millaisia suunnitelmia tulevaisuuteen?

-Tulevaisuudessa uskon, että tulemme kehittämään koko Naistenklinikalla rutiininomaisen tavan kysyä asiakkaalta paitsi kyselyillä ja haastatteluilla, myös spontaanisti aina luontevassa ja turvallisessa ympäristössä heidän kokemuksistaan lähisuhdeväkivallasta. Toivon, että saamme jatkossa koulutettua lisää avainhenkilöitä tämän saman koulutuksen myötä ja pystymme tätä kautta lisäämään jatkuvaa matalan kynnyksen koulutusta myös oman vastuuyksikkömme sisällä.

Mitä viestiä haluaisit välittää muille sote-alan ammattilaisille lähisuhdeväkivallan käsittelemisestä?

"Joka kolmas nainen Suomessa on kokenut parisuhteessa fyysistä väkivaltaa, fyysisen väkivallan uhkaa tai seksuaaliväkivaltaa." (Naisten linja). Se vetää hiljaiseksi ja pistää miettimään. Miten moni asiakas jää meiltä näkemättä? Se saa myös kätilön hiljaisena miettimään sitä, miten moni auttaja on jäänyt ja jää yhä ilman apua itse.

Maassâd oovdeb siijđon

Lapin hyvinvointialue: Uusi sairaalalaki nostaisi kustannuksia, heikentäisi palveluja ja vaarantaisi turvallisuuden - Hyvinvointialueen pitää saada päättää palveluverkostaan itse

Lapin hyvinvointialueen mukaan esitys uudeksi terveydenhuoltolaiksi vaarantaa Lapin hyvinvointialueen talouden sopeuttamista, vie palvelut kauemmaksi asukkaista ja lisää henkilöstötarvetta. Lakiesitys myös rikkoo perusteetta hyvinvointialueen itsemääräämisoikeutta sekä vaarantaa tehtaista ja NATO-roolista tunnetun pohjoisen alueen turvallisuuden.

Lapin hyvinvointialueen terveysjohtaja Miia Palo ja johtajaylilääkäri Jyri J. Taskila kritisoivat valmistelussa olevaa uutta terveydenhuoltolakia asiantuntijalausunnoissaan. Laki pyrkii rajaamaan Länsi-Pohjan keskussairaalan palveluja. 

Palvelut ja yhdenvertaisuus vaarantuvat 

Lain myötä erikoissairaanhoidon yöaikaisen päivystyksen ja kirurgian palvelujen saavutettavuus heikentyisi Meri-Lapissa. Muutos koskisi noin 55 000 lappilaista. Päivystyspalvelujen saatavuus heikkenee siis noin kolmasosalla Lapin hyvinvointialueen asukkaita. Tämä tarkoittaa sitä, että yhdenvertaisuus ei toteudu. 

Pohjois-Lapista tiettyihin kiireettömiin päiväkirurgisiin toimenpiteisiin olisi yli 500 kilometrin matka. Lakiehdotus ei myöskään huomioi saamenkielisten oikeutta saada palveluja omalla kielellään.  

Talouden sopeuttaminen vaikeutuu 

Lainsäätäjien mukaan lakiuudistus toisi säästöjä, minkä vuoksi Lapin hyvinvointialueen rahoitus alenisi 1,2 miljoonaa euroa vuodessa. Todellisuudessa kustannukset kasvaisivat 3,4 miljoonalla nykyiseen verrattuna. 

Länsi-Pohjan henkilöstön vähentäminen säästäisi kustannuksia. Samaan aikaan henkilöstöä pitäisi lisätä Lapin keskussairaalaan ja ensihoitoon. Myös potilassiirrot ja Oulun yliopistosairaalan ostopalvelut lisäisivät kustannuksia. Nämä lisäkustannukset olisivat yhteenlaskettuina noin 4,6 miljoonaa euroa. Hyvinvointialue joutuisi kattamaan tämän lisäsäästötarpeen muita palveluja karsimalla. 

Länsi-Pohjan keskussairaalasta tulisi toimimaton raakile 

Lakiesityksessä ehdotettu rajatun erikoissairaanhoidon päivystyssairaala, jossa ei tehdä raskasta kirurgiaa, on ennennäkemätön Suomessa. Se ei ole luonnollisen kehityksen tulos, vaan ylhäältä suunniteltu ja epäselvä kokonaisuus. 

Sairaala on kokonaisuus, jossa yhden osan poistaminen vaikuttaa koko toimintaan ja kustannuksiin. Raskaan kirurgian rajoittaminen ja päivystysvalmiuden kaventaminen voivat vähentää myös muita palveluja. Jäljelle jäävä sairaala ei olisi toimiva ammattilaisten tehtävien, potilasturvallisuuden tai talouden kannalta. Lakiesitys jättääkin epäselväksi, mitä Länsi-Pohjan keskussairaalan uusi profiili olisi ja miten rajattu päivystyssairaala käytännössä toimisi. 

–Lakiesitys vaikuttaisi Lapissa päinvastaisesti tavoitteisiinsa nähden. Meillä on Lapin hyvinvointialueella kyetty tekemään vaikeita päätöksiä työnjaosta ja päivystysjärjestelmästä ja työtä jatketaan myös yhteistyöalueen tasolla. Toivomme tähän työrauhaa ennen kuin lähdetään näin voimakkaasti, haitallisesti ja hatarin perusteluin puuttumaan hyvinvointialueiden itsehallintoon, kertoo terveysjohtaja Miia Palo. 

Henkilöstöpula pahenee 

Jos Länsi-Pohjan keskussairaalan toiminta kapenee, osaajia on entistä vaikeampi saada. Sairaala ei enää voisi toimia hoitajien ja lääkärien harjoittelu- tai erikoistumispaikkana entiseen tapaan. Henkilöstön tarve ei vähenisi, koska Lapin hyvinvointialue on jo itse tehnyt päätökset sellaisten päivystyspalvelujen keskittämisestä Lapin keskussairaalaan, joissa sinne ei tarvita henkilöstölisäyksiä. Sen sijaan lisähenkilöstöä tarvittaisiin kolmen ensihoitoyksikön lisätarpeeseen noin 30 henkilötyövuotta. 

Alueen turvallisuus vaarantuu 

Esitys ei huomioi NATO-jäsenyyden ja yhteispohjoismaisen yhteistyön velvoitteita, kansallista ja alueellista varautumista tai tehtaista tunnetun Meri-Lapin suuronnettomuusvalmiutta. 

–Valtio ei ole tehnyt valmiuteen ja turvallisuuteen liittyviä vaikutusarviointeja, kritisoi johtajaylilääkäri Jyri J. Taskila. 

Valtio puuttuu itsehallintoon 

Lapin hyvinvointialueen mielestä lakiluonnoksesta tulee poistaa liian yksityiskohtaiselle tasolle yltävä sääntely ja mahdollistaa kustannusvaikuttavan erikoissairaanhoidon palvelukokonaisuuden kehittäminen hyvinvointialueella ja yhteistyöalueella. 

Lakiehdotuksessa luvatut säästöt eivät todennäköisesti toteutuisi, ja henkilöstöpula vain pahenisi. Lapin hyvinvointialue haluaa kehittää palveluja yhteistyössä Pohjois-Suomen yhteistyöalueella kustannustehokkaasti ja asukkaiden tarpeet huomioiden. 

Lapin hyvinvointialueen terveysjohtaja sekä hallintoylilääkäri ovat antaneet omat asiantuntijalausuntonsa lakiesitykseen. Hallituksen esityksen sekä siihen liittyvät asiakirjat voi lukea kokonaisuudessaan valtioneuvoston verkkosivuilta

Maassâd oovdeb siijđon

Työntekijätarinat: Sosiaalityöntekijänä Pellossa

Työntekijätarinoissa esitellään Lapin hyvinvointialueen osaajia erilaisissa työtehtävissä eri puolilla Lappia. Esittelyvuorossa tällä kertaa on pohjoisella palvelualueella sosiaalityöntekijänä työskentelevä Maiju Heikkilä.

Maiju Heikkilä työskentelee sosiaalityöntekijänä Lapin hyvinvointialueen pohjoisen palvelualueen lastensuojelussa. Maijun työ koostuu pitkälti omien asiakkaiden parissa työskentelystä sekä vuorottelevasta virka-aikaisesta sosiaalipäivystyksestä. Työssä pienellä paikkakunnalla pääsee ihmistä lähemmäksi ja työporukka on perhemäinen yhteisö.

– Pohjoisessa asiakkaat haluavat ottaa avun vastaan ja tulla aidosti kohdatuiksi, toteaa Maiju hymyillen.

Maiju on koulutukseltaan yhteiskuntatieteiden maisteri, ja lähtikin alun perin opiskelemaan sosiaalityötä halusta työskennellä kriisityössä ja lastensuojelussa. Vuonna 2022 hän aloitti työt Lapin keskussairaalassa lastenpsykiatrisella osastolla, ja nykyisiin työtehtäviinsä hän siirtyi reilu vuosi sitten. Muutosta ajoi halu työskennellä pienellä paikkakunnalla ja nimenomaan lastensuojelussa.

 – Olen itsekin kotoisin pienestä paikasta Lapista, joten pienten paikkakuntien tapa toimia on itselle ominainen. Pohjois-Lapissa saan tehdä työtä oikeasti lähellä ihmisiä ja auttaa konkreettisesti.

Työ koostuu tällä hetkellä niin avohuollon asiakastyöstä kuin sijaishuollosta. Maijun pääasiallinen työpiste on Pellossa, mutta työskentelyalue on laaja: asiakkuuksia on myös Muoniossa ja Kolarissa sekä sijoitettuja lapsia Rovaniemeltä aina Ouluun asti. Työssä jaksamista tukee työn joustavuus ja mahdollisuus osittaiseen etätyöhön.

– Teen työtä omiin aikatauluihini sopivalla tavalla ja pyrin rytmittämään työn omaan arkeeni sopivaksi. Vaikka asun Rovaniemellä, on etätyö mahdollistanut työskentelyn toisella paikkakunnalla, eikä minun ole tarvinnut muuttaa työn perässä toisaalle. Pystyn liikkumaan täältä tarvittaessa akuutissa tarpeessa nopeastikin paikkakunnalta toiselle, Maiju kertoo.

Avoimet asiakkaat ja perhemäinen työyhteisö

Työ lastensuojelun sosiaalityöntekijänä on hyvin itsenäistä. Omalta tiimiltä Maiju saa kuitenkin aina tukea ja apua tarvittaessa.

– Pellossa on ihan paras työporukka, sellainen rento ja perhemäinen yhteisö. Meillä on tiimissä monenlaista osaamista – perhetyöntekijöitä, jälkihuollon sosiaaliohjausta, aikuissosiaalityötä, päihde- ja mielenterveyspuolen työntekijöitä. Toimistolle on aina kiva mennä, ja siellä on mahtava ilmapiiri. Se pitää myös osaltaan kiinni tässä työssä.

Haastavinta Maijun mukaan työssä on se, että lastensuojelussa työtä tehdään pääosin yksin. Tähän avun tuo tiivis, Pohjois-Lapin sosiaalityöntekijöistä koostuva yhteisö, joilta saa aina tarvittaessa apua matalalla kynnyksellä.

– Jos minua mietityttää jokin asia, voin aina soittaa kollegalle ja vaihtaa ajatuksia ja saada vinkkejä. Myös työparin saa tarvittaessa haastaviin tilanteisiin, Maiju kiittelee.

Lapissa ja erityisesti sen pienillä paikkakunnilla myös asiakkaat kohdataan aidosti.

– Parasta työssäni on se, että täällä asiakkaat ovat lähtökohtaisesti melko avoimia, ottavat avun vastaan ja haluavat aidosti tulla kohdatuiksi. Kun he avaavat elämäänsä vaikeissakin asioissa, on auttaminenkin silloin helpompaa. Sosiaalityöntekijää ei koeta ”pelottavana virkahenkilönä”, vaan ihmiset luottavat meihin ja ovat vastaanottavaisia meitä kohtaan. Se tekee työstä sujuvaa ja luontevaa.

Lapin hyvinvointialue tarjoaa joustavuutta työhön

Maiju on ollut todella tyytyväinen Lapin hyvinvointialueeseen työnantajana. Hän arvostaa erityisesti työn joustavuutta ja vapautta rytmittää työtä omalla tavalla.

– Täällä työntekijöihin luotetaan, ja minulla tuli heti olo, että minua työntekijänä halutaan kuunnella ja ottaa oma elämäntilanteeni huomioon. Näin pystyn säilyttämään tasapainon elämässä ja työn mielekkyys säilyy. Vaikka välillä olisi pitkiä ja rankkoja työpäiviä, saan sitten vastapainoksi vapaata perheen kanssa. Työ ei ole aina kahdeksasta neljään, vaan siinäkin voidaan joustaa tilanteen mukaan, kertoo Maiju tyytyväisenä.

Lappi itsessään on myös työympäristönä ainutlaatuinen.

– Työmatkoilla ja siirtymätilanteissa nautin suunnattomasti ajomatkoista kuvankauniita tunturi- tai jokimaisemia ihaillen. Maisemat rauhoittavat mieltä ja saavat ajatukset pois työstä. Myös vapaa-ajalla nautin luonnosta kävellen lähimetsässä. Kun työssä on tekemisissä ihmisten kanssa, on vapaalla ihana olla vain yksin keskellä luontoa tai soittaa vaikka pianoa ja laulaa.

Tule meille työkaveriksi

– Jos tykkäät tiiviistä työporukasta ja perhemäisestä työyhteisöstä, on työ Pohjois-Lapissa sinulle juuri oikea! Täällä aidosti tunnemme toinen toisemme ja kommunikointi on mutkatonta. Vaikkei sinulla olisi vielä paljoa työkokemusta, saat meiltä muilta tukea ja apua. Työnkuva on meillä monipuolinen, joten työkokemuksesi laajenee nopeasti, kannustaa Maiju.

Lue lisää työntekijätarinoitamme

Katso avoimet työpaikat sosiaalipalveluissa

Maassâd oovdeb siijđon

Tarkista lääkkeiden päiväykset ja hävitä ne oikein

Kuva: Apteekkariliitto / Katja Lösönen

Muistathan, että lääkkeet hävitetään aina viemällä ne apteekkiin. Lääkkeitä ei saa koskaan laittaa roskiin tai viemäriin. Useimmissa apteekeissa on keräysastiat, joihin jätteet voi itse tiputtaa, mutta osassa voit antaa jätteet suoraan henkilökunnalle. Jokaisella apteekilla on velvollisuus ottaa lääkejäte vastaan.

Ennen kuin viet lääkkeet apteekkiin, poista paketeista etiketit, joissa lukee henkilötietosi ja hävitä ne. Ota lääkkeet pois niiden pahvipakkauksista ja laita pahvit kierrätykseen. Voit laittaa lääkejätteet yhteen pussiin, mutta erota toisistaan eri pussiin nestemäiset ja kiinteät lääkejätteet. 

Mikäli käytössäsi on lääkelaastareita, ne tulee hävittää taittamalla laastarin liimapinnat vastakkain. Sen jälkeen ne ovat kiinteää lääkejätettä. Ethän heitä käytettyä lääkelaastaria roskiin. Laastarissa on aina vähän lääkettä jäljellä myös käytön jälkeen, jonka vuoksi ne ovat aina lääkejätettä. 

Jos joudut käyttämään lääkityksessäsi neuloja, kerää käytetyt neulat esimerkiksi muovipulloon tai muuhun kannelliseen astiaan. Tuo täysi astia apteekkiin hävitettäväksi. 

Kiitos kun viet lääkejätteet apteekkiin ja olet mukana huolehtimassa luonnon hyvinvoinnista!

Maassâd oovdeb siijđon

Työntekijätarinat: Osastonhoitajana Tervolan vuodeosastolla

Työntekijätarinoissa esitellään Lapin hyvinvointialueen osaajia erilaisissa työtehtävissä eri puolilla Lappia. Esittelyvuorossa tällä kertaa on Tervolan vuodeosaston osastonhoitajana työskentelevä Piia Mäkelä.

Olen Piia Mäkelä ja työskentelen Tervolan vuodeosastolla osastonhoitajan viransijaisuudessa. Aiemmin olen toiminut osastolla myös sairaanhoitajana ja lähihoitajana. Olen kotoisinkin täältä Tervolasta eli olen syntymäperäinen ämpäripää! 

Osastonhoitajana työpäivääni kuuluu hoitotyön lisäksi työntekijöiden kohtaamista sekä puhelimeen ja sähköpostiin vastailua. Työntekijöiden kanssa käydään läpi esimerkiksi arjen asioita tai ongelmia, mitä työpäivän aikana tulee vastaan, sekä esimerkiksi kouluttautumiseen ja jaksamiseen liittyviä asioita. Hoitotyössä taas kohtaan potilaita ja omaisia sekä teen paljon yhteistyötä hoitajien, fysioterapeuttien ja lääkäreiden kanssa. 

Tiimissä huumori kukkii joka päivä

Tervolassa työskentelemme melko hoitajavaraisesti: meillä lääkäri on saatavilla arkisin, mutta hoitotyössä on paljon itsenäistä työskentelyä. Tämä mahdollistaa sen, että meidän osaaminen on hyvin monipuolista. Me tiedämme ja osaamme yllättävän paljon asioita, ja kehitymme jatkuvasti.

Pidän työssäni ihmisten kohtaamisen lisäksi erityisesti kehittämisestä, uuden suunnittelusta ja organisoinnista. Paljon on vapautta päättää, miten asioita toteuttaa tai mikä toimii meidän yksikössä parhaiten. Kaiken toiminnan pohjalla on meidän Lapin hyvinvointialueen yhteinen malli, mutta voimme yksikössä jalostaa toimintatapoja meille toimivaksi. Työn vaihtelevuus ja se, että pystyy vaikuttamaan omaan työhön, onkin yksi parhaimmista asioista työssäni. Tässä työssä auttaa paljon myös positiivinen asenne: se onkin minun vahvuuksiani ja perusasetukseni, että pyrin löytämään kaikesta aina hyvää. Sitä tässä työssä tarvitaan, kuten myös empatiakykyä ja taitoa kohdata ihmisiä.

Tiimimme vahvuus on huumori. Meillä huumori kukkii joka päivä – osataan olla tarvittaessa vakaviakin, mutta se auttaa meitä jaksamaan arjessa ja tekee työstä mielekästä. Me ollaan tosi avoin ja hyvä porukka, johon uskaltaa tulla kuka tahansa, ja pääsee kyllä porukkaan mukaan. Meillä on monenlaisia persoonia tiimissä, ja olemme kuin suurta perhettä!

Kesän valoisuus ja vuodenajat parasta Lapissa

Lapissa työskentely on hyvin monipuolista ja töitä pääsee tekemään moniammatillisessa tiimissä. On erittäin tärkeää, että pienelläkin paikkakunnalla terveyspalvelut toimivat hyvin, ja sen eteen teemme ahkerasti töitä. 

Parasta Lapissa on kesien valoisuus. Kun vaikkapa iltavuorosta lähtee töistä, niin silti on valoisa yö vastassa. Toki talvella sää tuo omat haasteensa, mutta se tuo myös paljon harrastusmahdollisuuksia. Täällä vuodenajat oikeasti erottuvat toisistansa. Vapaa-ajalla paras tapani rentoutua on viettää aikaa perheen ja ystävien kanssa, mökkeilemällä tai asuntovaunuilemalla – tai ihan vaan olemalla, lukemalla tai käsitöitä tekemällä.

Jos olet koskaan miettinyt Lappiin muuttamista, niin kannattaa ainakin kokeilla! Muuten ei tiedä, millaista tämä elämä täällä on ja miten sitä viihtyy – siinä sitä näkee, että onko se sinun juttusi. 

Piia Mäkelä, osastonhoitajan sijainen, Tervolan vuodeosasto

Lue lisää työntekijätarinoitamme

Tule meille töihin: Katso avoimet työpaikat Lapin hyvinvointialueella

Maassâd oovdeb siijđon

Näin varmistat lääkkeidesi turvallisen käytön

Lääkkeiden käyttöön liittyy monenlaisia huomioon otettavia asioita. Voit itse tehdä monia asioita, joiden avulla voit varmistua lääkkeen käytön turvallisuudesta. Turvallisen lääkehoidon varmistamiseksi on esimerkiksi olennaista tietää, miten lääkkeiden hyödyllisiä ja haitallisia vaikutuksia voi itse seurata.

Ennen lääkkeen käytön aloittamista kannattaakin aina selvittää alla olevat asiat varmistaakseen, että saa parhaimman mahdollisen hyödyn lääkkeestään. Samalla voi välttyä mahdollisilta lääkkeen haittavaikutuksilta. 

Uuden lääkehoidon aloittamisesta tulee aina keskustella perusteellisesti lääkkeen määräävän lääkärin kanssa. Myös apteekissa osataan vastata mieltä askarruttaviin kysymyksiin lääkityksistäsi. 

Sopiiko lääke minulle? 

Onko lääke tarkoitettu potemaani vaivaan? 

Onko lääkkeen käytölle joku este, kuten lääkeaineallergia, muu lääkitys tai pitkäaikaissairaus? Varsinkin maksa- ja munuaissairaudet saattavat estää joidenkin lääkkeiden käytön tai vaikuttaa lääkkeen annokseen. 

Kuinka paljon otan lääkettä? 

Liian pienellä annoksella ei saavuteta haluttua tehoa. Liian suuri annos taas voi aiheuttaa haittavaikutuksia ja jopa myrkytyksen. 

Reseptilääkkeen käyttöohjeen lääkäri määrää yksilöllisesti. Käyttöohje liimataan pakkaukseen apteekissa. Annokset ovat yksilöllisiä, joten noudatathan aina saamaasi ohjetta. Annos ei välttämättä ole sama kuin toisella samaa lääkettä käyttävällä henkilöllä. 

Apteekista ilman reseptiä saatavan itsehoitolääkkeen käyttöohje on pakkauksessa. 

Lasten annos määräytyy iän ja mahdollisesti myös painon mukaan. 

Millä tavoin otan lääkkeen? 

Yleensä lääke nielaistaan, mutta on olemassa myös lääkkeitä, jotka laitetaan esimerkiksi silmään, korvaan tai iholle. 

Tablettilääkityksenkin ottaminen voi vaatia tarkkuutta. On esimerkiksi tabletteja, joita ei saa puolittaa, murskata tai pureskella. Osan tableteista taas voi liuottaa veteen, jolloin niiden ottaminen on helpompaa. 

Lääkkeen pakkausselosteesta kannattaa aina tarkistaa oikea käyttötapa. Voit varmistaa käyttötavan myös apteekista. 

Mihin aikaan päivästä otan lääkkeen? 

Yleensä lääkkeen ottamisajankohdan voi itse valita. 

Lääkekuurit ja pitkäaikaiseen käyttöön tarkoitetut lääkkeet pitää kuitenkin ottaa joka päivä samaan aikaan. 

Useita kertoja päivässä otettavasta lääkkeestä kannattaa tarkistaa, otetaanko lääke tasaisin väliajoin. Esimerkiksi yksi antibioottitabletti kolme kertaa päivässä tarkoittaa tabletin ottamista kahdeksan tunnin välein. 

Osa lääkkeistä otetaan tiettyyn aikaan päivästä. Esimerkiksi kolesterolilääkkeet otetaan yleensä iltaisin, koska elimistössä muodostuu eniten kolesterolia yöllä. 

On lääkkeitä, jotka on otettava juuri oikeaan aikaan halutun vaikutuksen saamiseksi, kuten esimerkiksi insuliinipistokset tai sydänkohtauksen hoitoon käytettävät nitrot. 

Otanko lääkkeen ruuan kanssa vai ilman? 

Ruokailu voi lisätä, vähentää tai olla vaikuttamatta lääkkeen imeytymiseen. 

Yleensä lääkkeen oton ajoituksella ruokailuun nähden ei ole merkitystä lääkkeen tehon kannalta. 

Tyhjään mahaan tarkoittaa, että lääke on otettava viimeistään tuntia ennen ruokailua tai 2–3 tuntia ruokailun jälkeen. 

Aterian yhteydessä tarkoittaa sitä, kun syö esimerkiksi voileivän samaan aikaan lääkkeen kanssa. 

Ennen ateriaa otettava lääke otetaan 15–30 minuuttia ennen ruokailua. 

Osassa lääkkeitä tietyt ruoka-aineet voivat vaikuttaa lääkkeen imeytymiseen. On hyvä tarkistaa, saako esimerkiksi maitotuotteita nauttia lääkityksesi kanssa samaan aikaan. 

Kuinka kauan otan lääkettä? 

Tarvittaessa otettavia lääkkeitä ovat esimerkiksi päänsärkyyn käytetyt kipulääkkeet. Tarkista pakkausselosteesta tai lääkäriltä, kuinka kauan tällaisia lääkkeitä saa käyttää yhtäjaksoisesti. 

Kuureina käytetään tyypillisesti antibiootteja. 

Pitkäaikaislääkitys on tarkoitettu käytettäväksi koko sairauden ajan. Esimerkiksi diabeetikolla voi olla käytössään eliniän kestävä insuliinihoito. 

Mitä muita asioita minun pitää ottaa huomioon lääkettä käyttäessäni? 

Pakkausselosteessa mainitaan, jos lääkkeen käyttöön liittyy jotakin erityistä. 

Kaikkien lääkkeiden kanssa ei voi esimerkiksi käyttää maitotuotteita tai oleskella auringossa. 

Kaikkia lääkkeitä ei voi säilyttää huoneenlämmössä, vaan osa täytyy pitää esimerkiksi jääkaapissa. 

Kuinka tarkkailen itseäni lääkityksen aikana? 

Lääkityksen aikana on hyvä seurata, vaikuttaako lääke toivotulla tavalla ja ilmeneekö haittavaikutuksia. Ohjeita lääkehoidon vaikutusten seurantaan saa apteekin henkilökunnalta, hoitajalta tai lääkäriltä. Tietoa lääkkeen vaikutuksista ja haittavaikutuksista löytyy myös pakkausselosteesta. 

Terveyskylän Lääketalo on hyvä tietopankki erilaisten lääkkeiden käytöstä

Fimea on julkaissut oppaan turvallisesta lääkkeiden käytöstä suomeksi ja pohjoissaameksi

Lääkkeiden turvallinen käyttö suomeksi (pdf)

Lääkkeiden turvallinen käyttö pohjoissaameksi (pdf)