Kassâkkuu ovdil sivule

Jäät erittäin heikkoja Rovaniemellä – jäille meno on hengenvaarallista

Kuva: Jarno Niemi

Rovaniemen kaupunki ja Lapin pelastuslaitos varoittavat heikoista jäistä Rovaniemellä.

Jokien jäillä on havaittu jälkiä Rovaniemen keskustan tuntumassa muun muassa Suutarinkorvan sillan kohdalla, vaikka joen jäätilanne on erittäin heikko ja jäälle meneminen on hengenvaarallista. 

Muutamat matkailuyritykset ovat merkanneet Ounasjoen jäille myös kelkkareittejä, vaikka jokien jäillä ei ole vielä turvallista kelkkailla. Jäätilanne vaihtelee erittäin paljon. Myöskään ojat ja suot eivät vielä kestä kelkkailijaa, vaan kelkka voi upota niihin. 

Rovaniemen kaupunki tiedottaa myöhemmin erikseen, kun se on merkannut jäille turvallisia kelkkauria ja latuja. 

Jäällä olijoita kehotettava poistumaan jäiltä 

Jos Rovaniemellä näkee ihmisen jäällä, häntä tulee kehottaa poistumaan rannan suuntaan välittömästi.

Rovaniemen keskustassa Jätkänkynttilän ja rautatiesillan välissä jäätilanne on vaarallinen läpi talven. Tällä jääalueella ihmisiä pitää käskeä pois jäiltä myös keskellä talvea. 

Kaupunki ja Lapin pelastuslaitos vetoavat paikallisiin ja yrityksiin, että nämä eivät näyttäisi huonoa esimerkkiä jäille menossa vaan kantaisivat yhteistä vastuuta ihmisten turvallisuudesta. Rovaniemellä on paljon jäihin tottumattomia matkailijoita, jotka tulkitsevat jäällä näkyvät jäljet niin, että jäälle on turvallista mennä, vaikka paikka olisi hengenvaarallinen. 

Yrittäjä ja majoittaja, valista matkailijoita turvallisuudesta 

Matkailuyrittäjien tulee aina huolehtia, että asiakkaat eivät mene heikoille jäille. Lisäksi yritysten tulee huolehtia asiakkaiden turvallisuudesta teillä ja teiden varsilla ja varmistaa heille riittävät heijastimet. 

Myös majoittajia pyydetään muistuttamaan matkailijoita edellä mainituista ja muista turvallisuusasioista. Lisäksi tulee kertoa, että hiihtoladuilla ei saa kävellä. 

Rovaniemen keskustan alueella pulkkailijat tulee ohjata Vanhan torin pulkkamäkeen. 

Matkailun turvallisuuteen liittyvää materiaalia yrityksille ja majoittajille on koottu kaupungin sivuille osoitteeseen rovaniemi.fi/matkailijoidenturvallisuus. Sivun sisältöä täydennetään lähiaikoina. 

Lisätietoa: 
Marko Rautio, kunnossapitopäällikkö, Rovaniemen kaupunki
marko.rautio(at)rovaniemi.fi, 016-3224264 
Riku Mäenpää, erityisasiantuntija, Lapin pelastuslaitos, riku.maenpaa(at)lapinpelastuslaitos.fi, 040 6576546 
 

Kassâkkuu ovdil sivule

Norovirus leviää UKK-puistossa – Lapin pelastuslaitoksella jo viisi maastopelastustehtävää poikkeuksellisen haastavissa olosuhteissa

Ivalon terveyskeskuksessa on hoidettu UKK-puistossa retkeillyttä potilasta. Ripulin syyksi on näytteen perusteella varmistunut norovirus. Lapin pelastuslaitoksella on ollut jo useita vatsatautiin sairastuneisiin liittyviä maastopelastustehtäviä.

Savukosken, Sodankylän ja Inarin kuntien alueella sijaitsevassa Urho Kekkosen kansallispuistossa on todettu retkeilijöiden keskuudessa leviävää vatsatautia. Kesäkuun alusta alkaen UKK-puiston alueella vatsatautiin on sairastunut ainakin 36 henkilöä.  

Metsähallitus pyytää sairastuneita retkeilijöitä ilmoittamaan sairastumisestaan, jotta taudin leviämisestä saadaan laajempaa tietoa. Vatsatautioireet voi ilmoittaa osoitteessa luontoon.fi/palaute. 

Lapin pelastuslaiton on evakuoinut maastosta tämän viikon tiistain ja keskiviikon välisenä aikana viisi henkilöä. Lapin pelastuslaitoksella on torstai-iltana uusi UKK-kansallispuistoon ja vatsatautiin liittyvä maastopelastustehtävä käynnissä Muorravaarakassa. 

Terveyskeskuksessa otetusta näytteestä paljastui norovirus 

Ivalon terveyskeskuksessa on hoidettu UKK-puistossa retkeillyttä potilasta. Ripulin syyksi on näytteen perusteella varmistunut norovirus. 

Kolmen hengen retkeilijän porukasta kaksi on sairastunut ja yksi joutunut osastohoitoon. 

– Norovirus on tarttunut retkeilijöihin kansallispuistossa, he ovat yöpyneet teltassa ja käyttäneet tupien käymälöitä. Yöpaikat ovat olleet Sarvioja, Muorravaarakka sekä Luirojärvi, toteaa Inarin johtava terveyskeskuslääkäri Outi Liisanantti. 

Avun saannissa voi kestää useita tunteja 

Evakuointiolosuhteet UKK-puistossa ovat poikkeuksellisen haastavat. Vaikeakulkuisessa maastossa avunsaanti voi pahimmillaan kestää useita tunteja. Lapin pelastuslaitos kehottaa kaikkia avuntarvitsijoita pysymään paikoillaan. 

– Autettavan liikkuminen vaikeuttaa etsintöjä ja voi viivästyttää avun perillepääsyä, muistuttaa päivystävä palomestari Timo Nyholm Lapin pelastuslaitokselta. 

Retkeilijän tulisi tietää oma sijaintinsa mahdollisimman tarkasti.  

– Alueella on useita katvealueita, joissa matkapuhelinverkko ei toimi. Siksi esimerkiksi teltassa majoittuvien olisi tärkeää tietää oma sijaintinsa mahdollisimman tarkasti – esimerkiksi koordinaattien avulla, Nyholm jatkaa 

Maastossa sairastuneen on tärkeä huolehtia riittävästä nesteytyksestä, lämmöstä ja levosta.   

Metsähallitus suosittelee noudattamaan hyvää retkeily- ja käsihygieniaa, käyttämään omia majoitteita ja keittämään vettä sekä retkeilemään ainoastaan merkityillä reiteillä. 

Lisätietoja:

Outi Liisanantti, johtava terveyskeskuslääkäri, Inari 

outi.liisanantti@lapha.fi 

0400699330 

Päivystävä palomestari 

Operaatiokeskus 

Lapin pelastuslaitos 

040 152 8650 

operaatiokeskus.la@pelastustoimi.fi 

Kassâkkuu ovdil sivule

Lapin hyvinvointialue: Sopimuspalokunnat ja vapaaehtoiset palokuntalaiset ovat meidän elinehtomme  

Sopimuspalokunnat ovat jatkossakin tärkeä osa Lapin pelastustoimintaa.

Sopimuspalokunnat ovat tärkeä osa Lapin pelastustoimen toimintavalmiutta. Lapin hyvinvointialueella toimii 32 sopimuspalokuntaa ja noin 900 sopimuspalokuntalaista. Vuosittain noin puolet pelastustoimen tehtävistä hoidetaan pääosin vapaaehtoisvoimin, eikä Lapin hyvinvointialue suunnittele muutoksia sopimuspalokuntien rooliin. 

Lapin kasvanut matkailu ja muut riskit sekä kasvaneet suorituskykyyn ja toimintavalmiusaikoihin liittyvät vaatimukset yhdessä tiukkenevan talouden kanssa painottavat riittävää päätoimista henkilöstöä sekä sitä tukevaa toimintakykyistä sopimuspalokuntajärjestelmää.

– Vain siten tehtävät kyetään hoitamaan koko maakunnan alueella, Lapin hyvinvointialueen pelastusjohtaja Markus Aarto toteaa.

Myös Lapin hyvinvointialuejohtaja Jari Jokelan mukaan sopimuspalokunnat ovat jatkossakin tärkeä osa Lapin pelastustoimintaa.

– Suunnitelmissa ei ole luopua yhteistyöstä sopimuspalokuntien kanssa. Huolenaiheena toki on, mistä löytyy uusia VPK:laisia ikääntyvien ja aktiivitoiminnasta väistyvien tilalle etenkin pienemmille paikkakunnille, Jokela toteaa.

Henkilöstön saatavuus on haaste

Henkilöstön saatavuus on haaste niin sopimuspalokuntien kuin päätoimisen henkilöstön osalta, minkä vuoksi Lapin vetovoimasta ja sopimuspalokuntien elinvoimasta huolehtiminen on tärkeää.

– Tulevaisuus ei kuitenkaan ratkea romuttamalla nykyistä järjestelmää vaan kehittämällä ja resursoimalla sitä ajan vaatimusten mukaisesti, Aarto toteaa.

Aiemmin uutisoitiin (28.5.2025) Päijät-Hämeen hyvinvointialuejohtajan ehdottaneen, että vapaaehtoisesta sopimuspalokuntajärjestelmästä olisi luovuttava.

Lisätietoja:

pelastusjohtaja Markus Aarto, markus.aarto@lapha.fi, 040 484 4000
hyvinvointialuejohtaja Jari Jokela, jari.jokela@lapha.fi, 040 532 3998

Kassâkkuu ovdil sivule

Näin varaudut kevättulviin

Lapin pelastuslaitos kehottaa Lapissa tulvariskialueella asuvia ihmisiä varautumaan jokakeväisiin tulviin hyvissä ajoin ja hankkimaan riskialueiden kiinteistöihin tulvasuojausmateriaaleja jo etukäteen.

Lapin kevättulvat eivät ole vielä alkaneet. Kevään tulvaennuste ei vielä tarkkaan kerro tulvien suuruudesta. Pohjois-Lapissa on ollut keskimääräistä enemmän lunta tänä vuonna ja Etelä-Lapissa normaalia vähemmän. Lapin pelastuslaitos kehottaa Lapissa tulvariskialueella asuvia ihmisiä varautumaan jokakeväisiin tulviin hyvissä ajoin. Kiinteistönomistajan vastuulla on suojata rakennuksensa mahdollisilta tulvavaurioilta.

Tulvariskialueella asuvan onkin hyvä varautua ennakkoon, sillä tulvahuipun iskiessä tulvasuojausmateriaalit voivat olla jo loppu rautakaupoista. Suojausmateriaalit säilyvät käyttökelpoisina vuosia ja niiden tulisi kuulua riskialueiden kiinteistöjen omaan varautumiseen.

– Pelastuslaitoksella eikä kunnilla ole mahdollisuuksia suojata yksittäisiä kiinteistöjä, minkä vuoksi omatoiminen varautuminen on erittäin tärkeää. Tulvavahinkoihin varautuminen on omaisuuden normaalia huolenpitoa, kertoo päivystävä päällikkö Mika Hyvärinen Lapin pelastuslaitokselta.

Lapin ELY-keskus ja Suomen ympäristökeskus vastaavat tulvaennusteen tiedottamisesta. Pelastuslaitoksen ensisijainen tehtävä tulvatilanteessa on turvata ihmisten turvallisuus. Hädässä olevien ihmisten tulee olla yhteydessä hätänumeroon 112, josta välitetään avunpyyntö pelastuslaitokselle.

– Jos oma tulvavarautuminen on kunnossa, kannattaa myös kysyä tarvitseeko naapurin tai lähipiirin ikäihminen apua tulviin varautumisessa, kehottaa Hyvärinen.

Miten suojautua tulvalta?

Seuraa tulvatiedotusta aktiivisesti, jotta tiedät, milloin varautumistoimet tulee aloittaa. Kiinteistön voi suojata tulvalta rakennusmuovilla. Kiinteistön ympärille pitää rakentaa tukirakenteita kriittisimpiin paikkoihin, kuten mataliin kohtiin ja portaikkoihin. Sen jälkeen tukirakenteet ja kiinteistö muovitetaan rakennusmuovilla. Muovin pitää yltää riittävän ylös ja alaosaan jätetään riittävän pitkä helma, joka saadaan pysymään maata vasten murskeella ja hiekalla. Puutalojen seinustan matalimmalle kohdalle on hyvä laittaa uppopumppu ja salaojaputket. Uppopumpulla voi pumpata vettä pois rakennukselta, jos vettä pääsee suojausten läpi.

Tarkemman ohjevideon rakennusten tulvasuojaukseen löydät Lapin pelastuslaitoksen Youtube-tililtä. 

Tulvasuojausvarusteet

• Rakennusmuovia pari rullaa
• Raakalautaa ja trukkilavoja
• Rakennusnitoja, nauloja, vasara, saha
• Soraa ja hiekkaa
• Uppopumppu

Lisätietoa tulviin varautumisesta

Ajankohtaista tietoa tulvista, tulvariskialueista, tulvariskeistä ja tulviin varautumisesta sekä tulvaennuste vesi.fi:ssä. ELY-keskuksen tulvaopas auttaa varautumaan tulviin.

Lapin pelastuslaitoksen ja Lapin hyvinvointialueen tulvaan liittyvät uutiset löydät kootusti lapha.fi:n tulvasivulta.

***

Nääi’t valmštõõđak ǩiddtuuʹlvi vääras

Lappi peälštemstrooiʹtel auʹǯǯai Lappist tuʹlvvriskkvuuʹdest jälsteei oummuid valmštõõttâd juõʹǩǩ ǩeâđđa šõddi tuuʹlvi vääras ääiʹjbeäʹlnn da haʹŋǩǩeed tuʹlvvsuejjeem-materiaalid riskkvuuʹdi ǩiddlmid juʹn ouddǩiõʹtte.

Lappi ǩiđđtuuʹlv jie leäkku võl älggam. Ǩiiđ tuʹlvvoudldõs ij võl mušttâl tuuʹlvi šorradvuõđâst tärkka. Tâʹvv-Lappist lij leämmaž kõskkmieʹrin jeänab muõtt tän eeʹjj da Saujj-Lappist uuʹccben ko takainalla. Lappi peälštemstrooiʹtel auʹǯǯai Lappist tuʹlvvriskkvuuʹdest jälsteei oummuid valmštõõttâd juõʹǩǩ ǩeâđđa šõddi tuuʹlvi vääras ääiʹjbeäʹlnn. Ǩiiddâlmvuäʹmsteei vasttõõzzâst lij suejjeed jiiʹjjes raajlmid vueiʹtlvaž tuʹlvvpååʹmhin.

Seeʹst, ǩeäk jälste tuʹlvvriskkvuuʹdest leʹčči šiõǥǥ valmštõõttâd ouddǩiõʹtte tõn diõtt, ko tuʹlvvsuejjeem-materiaal vueiʹtte juʹn puuttâd ruʹvddkaaupin ko tuuʹlv kõrrsummus podd älgg. Suejjeem-materiaal seilla ââʹnteeʹjen määŋg eeʹjj da tõk õõlǥče kuullâd riskkvuuʹdi ǩiddlmi jiiʹjjes valmštõõttmõõʹšše.

– Peälštemstroiʹttlest ij ni kååʹddin leäkku vuäittmõõžž suejjeed oʹdinakai ǩiddlmid, da tõn diõtt jiõččtååimlaž valmštõõttmõš lij tuõđi vääžnai. Tuʹlvvpååʹmhid valmštõõttmõš lij jällmõõžž takai huõllâânnmõš, mušttal kooʹcci šurr Mika Hyvärinen Lappi peälštemstroiʹttlest.

Lappi JJP-kõõskõs da Lääʹddjânnam pirrõskõõskõs vaʹsttee tuʹlvvoudldõõzz teâđtummšest. Peälštemstroiʹttel vuõss-sâjjsaž tuâjj tuʹlvv-vueʹjjest lij staaneed oummui staanvuõđ. Jeäʹđest åårrai oummu âʹlǧǧe leeʹd õhttvuõđâst jieʹttnââmra 112, koʹst vääʹltet vieʹǩǩraukkmõõžž peälštemstroiʹttla.

– Jõs jiiʹjjes tuʹlvv-valmštõõttmõš lij kudd, käʹnnat kõõččâd še, taarbaš-a naabrest jälsteei leʹbe õõldâs ââʹǩǩooumaž vieʹǩǩ tuuʹlvi vääras valmštõõttmõõžžâst, auʹǯǯai Hyvärinen.

Mäʹhtt suõjjõõttâd tuuʹlvest?

Čuâv tuʹlvvteâđtummuž aktiivlânji, što teâđak, kuäʹss valmštõõttâmtååimid âlgg altteed. Ǩiiddâlm vuäitt suejjeed tuuʹlvest raajjâmplastiikkin. Ǩiiddâlm pirr âlgg raajjâd tuäʹrjjrajjsid jeänab kriittlaž paaiʹǩid, mâʹte njeäʹđes paaiʹǩid da puärddsid. Tõn mâŋŋa tuäʹrjjrajjsi da ǩiiddâlm õõl piijât raajjâmplastiikk. Plastikk âlgg vuällad nokk pââjas da vuâlbeälla kueʹđđet nokk kuʹǩes levrdõõǥǥ, koon vuäǯǯat põõššâd määdd vuâstta moʹttjõõzzin da vuõddsin. Muõrrpõõrti seeiʹni njeäʹđmõs päikka lij šiõǥǥ piijjâd puump, koon vuäitt piijjâd čääʹʒʒ vuâlla da määddvuâlažvuäjjpååʹccid. Čääʹʒʒ vuâlla pijjum puumpin vuäitt puʹmppjed čääʹʒʒ meädda raajâlm åʹrnn, jõs čääʹcc piâss suõjjõõzzin čõõđ.

Tääʹrǩab vuäʹppõsvideo raajlmi tuʹlvvsuõjjõõzzâst kaaunak Lappi peälštemstroiʹttel Youtube-tiillâst. 

Tuʹlvvsuejjeemneävv

• Raajjâmplastiikk muäʹdd turaška
• Aaunâsmuõr da trukkilueʹv
• Raajjâmnjõõʹđđi, nääuʹl, vieʹččer, saakkânj
• Šäurrvuõddâs da vuõddâs
• Čääʹʒʒ vuâlla pijjum pumpp

Lââʹssteâđ tuuʹlvi vääras valmštõõttmõõžžâst

Ääiʹjpoddsaž teâtt tuuʹlvin, tuʹlvvriskkvuuʹdin, tuʹlvvriiskin da tuuʹlvi vääras valmštõõttmõõžžâst di tuʹlvvoudldõs vesi.fi:st. JJP-kõõskõõzz tuʹlvv-vueʹppes vieʹǩǩat valmštõõttâd tuuʹlvi vääras.

Lappi peälštemstroiʹttel da Lappi pueʹrrvââjjamvuuʹd tuuʹlv kuõskki ođđsid leät noorrâm lapha.fi tuʹlvvsijddu.

***

Ná ráhkkanat giđđadulvviide

Lappi gádjunlágádus ávžžuha Lappis dulveriskaguovlluin ássi olbmuid ráhkkanit buori áiggis dulvviide, mat leat juohke giđa, ja háhkat riskaguovlluid giddodagaid várás dulvesuddjenmateriálaid juo ovddalgihtii.

Lappi giđđadulvvit eai leat vuos álgán. Giđa dulveeinnostus ii vel dárkket muital, man stuorra dulvvit leat vuordimis. Davvi-Sámis lea muohta leamaš dán jagi eambbo go gaskamearálaččat ja Lulli-Lappis unnit go dábálaččat. Lappi gádjunlágádus ávžžuha Lappis dulveriskaguovlluin ássi olbmuid ráhkkanit buori áiggis dulvviide, mat leat juohke giđa. Giddodatoamasteaddji ovddasvástádus lea suddjet iežas vistti eastadan dihte vejolaš dulvevahágiid.

Dulveriskaguovllus ássi ávžžuhit ráhkkanit ovddalgihtii, dasgo dulvvimus áigge dulvesuodjemateriálat sáhttet leat jo nohkan ruovdegávppiin. Suddjenmateriálat seilot anolažžan jahkeviissaid ja dat galggaše leat háhkkojuvvon riskaguovlluid giddodagaid várás.

– Gádjunlágádusas ja gielddain eai leat vejolašvuođat suddjet ovttaskas giddodagaid, man dihte iešheanalaš ráhkkaneapmi lea hui dehálaš. Dulvevahágiidda ráhkkaneapmi lea iežas opmodaga dábálaš fuolaheapmi, muitala gohcci hoavda Mika Hyvärinen Lappi gádjunlágádusas.

Lappi EJB-guovddáš ja Suoma birasguovddáš dieđihit dulveeinnostusain. Gádjunlágádusa deháleamos bargu dulvedilis lea dorvvastit olbmuid dorvvolašvuođa. Olbmot, geat leat heađis, galget váldit oktavuođa heahtenummirii 112 ja dalle veahkkebivdda dieđihuvvo gádjunlágádussii.

– Jus ieš leat bures ráhkkanan dulvviide, gánnáha jearrat maiddái ránnjás dahje vuorasmuvvan lagaš olbmos, ahte dárbbašago son veahki dulvviide ráhkkaneapmái, ávžžuha Hyvärinen.

Mo sáhttá suddjet iežas dulvvis?

Čuovo dulvedieđiheami aktiivvalaččat, vai dieđát, goas berre álggahit ráhkkanandoaimmaid. Vistti sáhttá suddjet dulvvis huksenplastihkain. Vistti birra galgá hukset duvddaráhkadusaid kriittaleamos báikkiide, dego vuollegis sajiide ja ráhppáide. Dan maŋŋá gokčat duvddaráhkadusaid ja vistti huksenplastihkain. Plastihkka galgá ollit doarvái bajás ja vuolildassii galgá guođđit doarvái guhkes healmmi, man nala bordit mollejuvvon geđggiid ja sáddo vai healbmi bissu eatnama vuostá. Muorraviesuid seaidneguora vuollegeamos sadjái lea buorre bidjat čázevuolpumppa (suom. uppopumppu) ja ráigojuvvon eananvuolrevrriid (suom. salaojaputket). Čázevuolpumppain sáhttá pumpet čázi eret, jos čáhci beassá golgat suddjemiid čađa.

Dárkilut rávavideo visttiid dulvesuddjemii gávdno Lappi gádjunlágádusa Youtube-kontos. 

Dulvesuddjenbiergasat

• Huksenplastihkka moadde rulla
• Muorrafiellut ja guorbmevuložat
• Huksennjađđi, spihkárat, veažir, sahá
• Čievrra ja sáddo
• Čázevuolpumpa

Lassedieđut dulvviide ráhkkaneami birra

Áigeguovdilis dieđut dulvviid, dulveriskaguovlluid, dulveriskkaid ja dulvviide ráhkkaneami birra nugo maiddái dulveeinnostus vesi.fi:s. EJB-guovddáža dulverávagihpa veahkeha ráhkkanit dulvviide.

Lappi gádjunlágádusa ja Lappi buresveadjinguovllu ođđasat dulvvi birra leat čohkkejuvvon ja gávdnamis lapha.fi dulvesiiddus.

***

Návt ráhtádâđah kiđđâtulvijd

Laapi kááijumlájádâs ávžoo Laapist tulveriskâkuávlust ässee ulmuid ráhtádâttâđ jyehikiđđij tulvij várás puorijn aaigijn já skappuđ riskâkuávlui kiddoduvâid tulvesyeijimmateriaalijd jo muuneeld.

Laapi kiđđâtulveh iä lah val álgám. Kiiđâ tulve-ennustâs ij val tárkká muštâl tulvij stuáruduvâst. Tave-Laapist lii lamaš taan ive eenâb muotâ ko koskâmiärálávt já Maadâ-Laapist ucceeb ko táválávt. Laapi kááijumlájádâs ávžoo Laapist tulveriskâkuávlust ässee ulmuid ráhtádâttâđ puorijn aigijn jyehikiđđijd tulvijd. Kiddodâhomâsteijest lii ovdâsvástádâs suoijiđ rakânâsâs máhđulijn tulvevahâgijn.

Tulveriskâkuávlust ässest lii pyeri ráhtádâttâđ muuneeld, tastko tulvemus ääigi tulvesyeijimmateriaaleh sättih leđe jo nuuhâm ryevdikaavpijn. Syeijimmateriaaleh siäilojeh anolâžžân iivijd já toh kolgâččii kulluđ riskâkuávlui kiddoduvâi jieijâs ráhtádâtmân.

– Kááijumlájádâsâst já kieldâin iä lah máhđulâšvuođah suoijiđ ovtâskâs kiddoduvâid, mon tiet jiešráđálâš ráhtádâttâm lii tuođâi tehálâš. Tulvevahâgijd ráhtádâttâm lii omâduv táválâš huolâttem, muštâl koccee hovdâ Mika Hyvärinen Laapi kááijumlájádâsâst.

Laapi IPI-kuávdáš já Suomâ pirâskuávdáš västideh tulve-ennustâs tieđeetmist. Kááijumlájádâs vuosâsajasâš pargo tulvetiileest lii turviđ ulmui torvolâšvuođâ. Eeđeest leijee ulmuuh kalgeh leđe ohtâvuođâst etinumerân 112, mon peht išetáttum sirdâšuvá kááijumlájádâsân.

– Jis jieijâs tulveráhtádâttâm lii oornigist, kannat meid koijâdiđ taarbâš-uv ránnjá tâi vuorâs aldaolmooš iše tulvijd ráhtádâtmist, ávžoo Hyvärinen.

Maht suojâliđ jieijâs tulveest?

Čuávu tulvetiäđáttâs aktiivlávt, vâi tiäđáh, kuás ráhtádâttâmtooimâid kalga algâttiđ. Kiddoduv puáhtá suoijiđ tulveest huksimlastikáin. Kiddoduv pirrâ kalga huksiđ tuuvdâráhtusijd kriittâlumosijd soojijd, tego vyeligis soojijd já portháid. Tast maŋa tuuvdâráhtusij já kiddoduv syeijin piäijoo huksimlastik. Lastik kalga olleeđ tuárvi pajas já vyeliuásán kuáđđoo tuárvi kuhes helmi, mon finnee pissoođ eennâm vuástá keđgimuttiittâssáin já čunnuin. Muorâtáálui seeini vyeligumos sajan lii pyeri pieijâđ čääsivuálááš puumpâ já syelipocceeh. Čääsivuálááš puumpâin puáhtá pumppáđ čääsi meddâl rakânâsâst, jis čääsi piäsá suojij čoođâ.

Täärhib raavâvideo rakânâsâi tulvesyeijiimist kaavnah Laapi kááijumlájádâs Youtube-tilist. 

Tulvesyeijimpiergâseh

• Huksimlastik muáddi rullá
• Muorâlyevdih já trukkâlyeveh
• Huksimnjađđee, spijkáreh, veeččir, sááhá
• Čievrâ já čunoi
• Čääsivuálááš pumppâ

Lasetiäđuh tulvijd ráhtádâtmist

Äigikyevdilis tiäđuh tuulvijn, tulveriskâkuávluin já tulvijd ráhtádâtmist sehe tulve-ennustâs vesi.fi:st. IPI-kuávdáá tulveraavâ iššeed ráhtádâttâđ tulvijd.

Laapi kááijumlájádâs já Laapi pyereestvaijeemkuávlu tuulván lahtojeijee uđđâseh láá čuákkejum lapha.fi tulvesiijđon.
 

Kassâkkuu ovdil sivule

Paloturvallisuuden itsearvioinnit aloitetaan Lapissa

Valittuihin omakotitaloihin lähetetään Pientalon paloturvallisuusopas ja ohjeet paloturvallisuuden itsearvioinnin suorittamiseen.

Paloturvallisuuden itsearvioinnin tarkoituksena on auttaa rakennusten omistajia tai haltijoita parantamaan turvallisuutta. Rakennuksen omistajan tai haltijan on tehtävä paloturvallisuuden itsearviointi kotiin lähetettävän Pientalon paloturvallisuusoppaan sekä sähköisen itsearviointilomakkeen avulla.

Lapin pelastuslaitos alkaa toteuttamaan omakotitalojen paloturvallisuuden itsearviointeja ja sen valvontaa Lapissa 3.2.2025 alkaen. Itsearviointimateriaalit, eli Pientalon paloturvallisuusopas ja saatekirje lähetetään vuosittain 10 prosentille Lapin omakotitaloista niin, että kaikki omakotitalot tulevat arvioiduiksi kymmenen vuoden sisällä. Asukas tekee omatoimisesti kotinsa paloturvallisuustarkastuksen Pientalon paloturvallisuusoppaan ja pelastuslaitoksen sähköisen lomakkeen avulla. Tulevaisuudessa paloturvallisuuden itsearviointia aletaan toteuttamaan myös taloyhtiöissä ja vapaa-ajan asuinrakennuksissa.

Itsearvioinnissa kartoitetaan esimerkiksi, onko rakennuksessa riittävästi toimivia palovaroittimia, käyttökelpoisia poistumisteitä, sekä onko tulisijojen ja hormien nuohous suoritettu.

Paloturvallisuuden itsearviointien tarkoitus

Paloturvallisuuden itsearvioinnin tarkoituksena on auttaa rakennusten omistajia tai haltijoita parantamaan kotien turvallisuutta. Pelastuslaitos arvioi lomakkeen sisällön perusteella valvonta- ja neuvontatarpeen. Voimme tehdä tarkastuksia myös pistokoeluonteisesti.

Paloturvallisuuden itsearviointi tulee tehdä annettuun määräaikaan mennessä. Mikäli paloturvallisuuden itsearviointia ei tee, pelastusviranomainen voi suorittaa kohteessa maksullisen palotarkastuksen. Kohteiden, joiden paloturvallisuuden itsearviointilomaketta ei ole palautettu ja pelastusviranomainen käy kohteessa, palotarkastusmaksu on 132 euroa. Pelastusviranomainen on kuitenkin aina ensin rakennuksen omistajaan yhteydessä palotarkastuksen ajankohdan sopimiseksi. Palotarkastaja ei ilmesty yllättäen kenenkään ovelle ja hänellä on aina pelastuslaitoksen virka-asu ja henkilökortti.

Lue lisää paloturvallisuuden itsearvioinnista Lapin pelastuslaitoksen verkkosivuilta.

Kassâkkuu ovdil sivule

Pelastuslaitoksen palveluhinnasto perustuu valtakunnalliseen ohjeistukseen

Aluehallituksen päätöstiedote 30.11.2022 kokouksesta

Aluehallitus päätti pelastuslaitoksen palveluhinnaston. Pelastuslaitoksen lakisääteiset tehtävät ovat maksuttomia, ellei niitä ole erikseen säädetty maksullisiksi. Maksullisia tehtäviä ovat esimerkiksi toistuvat virheelliset palohälytykset, jos ne aiheutuvat automaattisten palohälyttimien toimimattomuudesta. Toistuvista virhehälytyksistä voidaan kolmannesta hälytyksestä lähtien periä 990 euron maksu.

Muita maksullisia palveluja ovat erilaiset palotarkastukset, valvontatoimet ja kemikaalien käyttöön liittyvät tarkastukset.  Pelastuslaitos voi periä maksuja myös kaluston vuokraamisesta sekä osasta pelastuslaitoksen järjestämistä koulutuksista. Alkusammutuskoulutus varhaiskasvatuksen, perusopetuksen sekä hoitolaitosten henkilöstölle on kuitenkin maksutonta.

Palveluhinnastot ovat nähtävissä esityslistan/pöytäkirjan liitteissä.