Kassâkkuu ovdil sivule

Yhdessä mielenterveysperustaisia sairaspoissaoloja vastaan

Lapin hyvinvointialue toimii vuonna 2025 osatoteuttajana Terapiat etulinjaan työterveyden tukena -hankkeessa. Hankkeessa työterveyshuollon palveluita järjestäville yrityksille tarjotaan tukea ja työvälineitä asiakkaidensa psyykkisen voinnin kartoittamiseen, sekä matalan kynnyksen tuen toteuttamiseen.

Hankkeessa pyritään myös edistämään työterveyshuollon toimijoiden ja Lapin hyvinvointialueen yhteistyötä, sekä yhteensovittamaan mielenterveysasioissa apua tarvitsevien hoitopolkuja. 

Monenlaisia ratkaisuja tarvitaan

Kansallisen, EU:n rahoittaman hankkeen tavoitteena on vähentää mielenterveysperustaista työkyvyttömyyttä ja sairaspoissaoloja, mikä on myös Lapin alueen työikäisten kohdalla merkityksellistä. Lapin hyvinvointialueen johtavan työterveyslääkärin Ilkka-Petri Välitalon mukaan mielenterveyden haasteista johtuvaan työkyvyttömyyteen tarvitaan monenlaisia, kaikkia sektoreita koskettavia ratkaisuja, kuten ripeää matalan kynnyksen apua ja tukea kaikille lappilaisille tarpeen mukaan. 

– Terapiat etulinjassa -toimintamalli ja tämä hanke on mielestäni keskeinen, jotta saadaan laadukkaita tutkimusnäyttöön perustuvia työkaluja helpommin kaikkien saataville. Toivon myös, että kehittämistyön avulla voidaan saada sujuvuutta työterveyshuollon ja hyvinvointialueen välisiin asiakaspolkuihin entistä laajemmin, jotta apua tarvitsevan ei tarvitse lähteä asiansa kanssa useita kertoja uudelleen alusta, Välitalo summaa. 

Työterveyshoitajat etulinjaan

Käytännössä hankkeen avulla koulutetaan työterveyshuollon työntekijöitä Terapiat etulinjaan -mallin mukaisten työkalujen, eli Terapianavigaattorin hyödyntämiseen ja Ohjatun omahoidon toteuttamiseen. Terapianavigaattori on sote-ammattilaisen digitaalinen työväline psyykkisen voinnin ja tilanteen kartoittamiseen sekä tukitoimien suunnitteluun. Ohjattu omahoito on nopeasti aloitettava, lyhyt ohjausjakso, jossa apua tarvitseva toteuttaa omahoito-ohjelmaa ammattilaisen tukemana. 

Hankeyhteistyöhön tavoitellaan mahdollisimman monia työterveyshuollon yrityksiä. Tähän mennessä mukaan on alueella lähtenyt muutamia palveluntuottajia, joista yksi on Lapissa laajasti toimiva Lappica työterveys. Lappican palvelupäällikkö Anne Tahkolan mukaan Lappican asiakkaat tulevat hyötymään uudesta toimintamallista kaikilla Lappican toiminta-alueilla. Tämän vuoden puolella käyttöön otettavat toimintatavat antavat valmiuksia mielenterveyden tukemiseen ja muihin mielen pulmatilanteisiin tarttumiseen. 

– Tämän avulla asiakas voi saada apua henkiseen hyvinvointiinsa missä tahansa alueella onkaan. Omahoito-ohjelmista löytyy monenlaisia aiheita ja tietoa, joita voi hyödyntää, Tahkola kuvailee.

Lappica työterveydessä koulutuksen toimintamalliin saavat lähes kaikki riveissä olevat työterveyshoitajat. Työterveyshoitajien rooli mielenterveyden ja jaksamisen haasteista kamppailevien ensikohtaamisessa on Tahkolan mukaan keskeinen, ja siihen soveltuvat menetelmät ovat tarpeellisia.

– Työterveyshoitajat ovat jo pidempään kaivanneet työkaluja mielenterveyden tukemiseen asiakastyössä, ja tämä toimintamalli tuo meille juuri niitä, Tahkola kommentoi.

Itsekin työterveyshoitajana työskennellyt Tahkola näkee Ohjatun omahoidon olevan menetelmänä työterveyshoitajan työn ytimessä, sillä asiakastyössä korostuu usein ennaltaehkäisevä ohjaus ja neuvonta. Kouluttautuminen antaa Tahkolan mielestä hoitajille parempia eväitä tukea ripeämmin asiakkaita, joilla haasteet ovat vielä melko lieviä.

Terapiat etulinjaan työterveyden tukena -hankkeen kehittämispäällikkö Sara Nurmisen mukaan myös muilla hyvinvointialueilla toimintamallin mukaiset työkalut ovat ammattilaisten keskuudessa otettu kiitoksilla vastaan. 

– Työterveyshoitajat ovat kertoneet saaneensa entistä vahvempaa selkänojaa, struktuuria ja tavoitteellisuutta työhönsä kohdatessaan mielenterveyteensä apua hakevia, Nurminen kuvailee.

Siltoja toimijoiden väleille

Työterveyshuollolle tarjottava toimintamalli mukailee Lapin hyvinvointialueen mielenterveys- ja riippuvuuspalveluiden omaa hoidon porrastusta. Käyttöön otettavat työkalut ovat siis yhtenäisiä hyvinvointialueen mielenterveyspalveluiden ensivaiheen toimien kanssa. Kehittämispäällikkö Nurminen nostaa esiin palveluketjujen yhteensovittamisen yhteiskunnallista merkitystä:

– Koko palvelujärjestelmän näkökulmasta samojen työkalujen ja -menetelmien hyödyntäminen vahvistaa yhteistyötä työterveyshuollon ja hyvinvointialueiden välillä, vähentää päällekkäistä työtä ja tukee tarpeenmukaista hoidon jatkuvuutta.

Myös Lapin hyvinvointialueella tunnistetaan työterveyshuollon ja hyvinvointialueen mielenterveyspalvelujen yhteensovittamisen tärkeys. 

– On todella hyvä ja tervetullutta, jos erilaisia siltoja ja tiedon kulkuväyliä, jotka ovat mahdollisimman yhtämittaisia, syntyy, johtava työterveyslääkäri Välitalo muotoilee. 

Hanketyöskentely jatkuu paikallisen kehittämiskoordinaattorin avulla vuoden loppuun asti. Työterveystoimijoiden kouluttamisen lisäksi työ painottuu hyvinvointialueen ja työterveyshuollon yhteistyön edistämiseen, kuten toimijalta toiselle siirtyvien asiakkaiden palvelupolkujen sujuvoittamiseen. 

Terapiat etulinjaan -toimintamalli työterveyshuollon tukena ja hyvinvointialueyhteistyön edistäjänä on vuoden 2025 aikana toteutettava yhteiskehittämishanke. Sen tavoitteena on vähentää mielenterveyssyistä johtuvaa työkyvyttömyyttä Suomessa. Hanke toteuttaa STM:n Työelämän mielenterveysohjelmaa (Suomen kestävän kasvun ohjelma), ja se saa rahoituksensa Euroopan unionin kertaluonteisesta elpymisvälineestä (Next Generation EU). Lue lisää hankkeesta: Terapiat etulinjaan

Hanke toteutetaan laajassa kansallisessa yhteistyössä hyvinvointialueiden, työterveyshuollon, Työterveyslaitoksen ja muiden asiantuntijatahojen kanssa. Hanketta koordinoi HUS Psykiatrian Terapiat etulinjaan -toimintamalli.

Kassâkkuu ovdil sivule

Lapin hyvinvointialue kehittää sosiaalihuollon ensiarviointia työikäisten ja perheiden palveluissa – asiakkaat mukaan vaikuttamaan

Kuva: Lapin materiaalipankki, Terhi Tuovinen

Lapin hyvinvointialueen tavoitteena on parantaa ja yhtenäistää sosiaalihuollon ensiarvioinnin palveluprosessia, nostaa asiakaspalvelun laatua ja kohdentaa palvelut niitä tarvitseville.

Kehitämme kevään aikana sosiaalihuollon ensiarviointia työikäisten ja perheiden palveluissa. Asiakkaamme voivat osallistua kehitystyöhön antamalla palautetta asioidessaan ensiarvioinnissa. Palautteen kerääminen on aloitettu tammikuussa ja jatkuu kevään ajan. Aikuissosiaalityön asiakkaat voivat lisäksi osallistua tutkimukseen, jossa tutkitaan aikuissosiaalityön menetelmien vaikutuksia ensiarvioinnissa.

Kehitystyön tavoitteet on kiteytetty ensiarvioinnin palvelulupaukseen:

• Asiakas tulee kuulluksi ilman aiheetonta viivästystä 7 arkipäivän kuluessa.   
• Arvostava ja kiireetön kohtaaminen, asiakkaalle jää tunne kuulluksi tulemisesta.   
• Asiakkaalle kerrotaan soveltuvista peruspalveluista sekä mahdollisuudesta tapaamiseen ja palvelutarpeenarviointiin. 
• Ensiarviointi on asiakaslähtöistä.  
• Toimenpiteitä ohjaa aina tilannekohtaisuus ja kontekstisidonnaisuus.

Kehittämisestä vastaa VASA 2 -hanke yhteistyössä Aikuissosiaalityön menetelmien vaikutukset -tutkimushankkeen kanssa. Hankkeissa kerätään tietoa ensiarvioinnin tavoitteiden toteutumisesta, ja näitä tietoja hyödynnetään Lapin hyvinvointialueen sosiaalipalvelujen kehittämisessä. EU-rahoitteiset hankkeet kestävät vuoden 2025 loppuun.

Lisätietoja:

Anni Partanen 
projektipäällikkö, sosiaalipalvelut
Puh. 040 751 1121
anni.partanen@poske.fi
VASA 2 – Vahva sote Lapin hyvinvointialueelle -hanke

Liisa Häkkinen
tutkijasosiaalityöntekijä
Puh. 040 592 6053
liisa.hakkinen@poske.fi
RRP3 – aikuissosiaalityön arviointitutkimushanke

Kassâkkuu ovdil sivule

Oulun yliopisto alkaa kouluttaa sote-ammattilaisille lyhytterapian menetelmiä

Kuva: Saana Kivilompolo

Oulun yliopiston lääketieteellinen tiedekunta aloittaa koulutuspilotin, jonka tavoitteena on lisätä sosiaali- ja terveysalan henkilöstön osaamista lyhytterapeuttisista menetelmistä. Lapin hyvinvointialue osallistuu koulutuspilotin suunnitteluun.

Oulun yliopiston lääketieteellinen tiedekunta aloittaa koulutuspilotin, jonka tavoitteena on lisätä sosiaali- ja terveysalan henkilöstön osaamista lyhytterapeuttisista menetelmistä. Koulutuksella vastataan kasvavaan tarpeeseen ehkäistä ja hoitaa mielenterveyden häiriöitä sekä nopeuttaa pääsyä toimivaan terapiahoitoon.

Koulutuspilotin suunnitteluun osallistuu kolme hyvinvointialuetta: Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue, Kainuun hyvinvointialue ja Lapin hyvinvointialue. Koulutuksen kohderyhmiä ovat näiden hyvinvointialueiden vaativissa sote-alan tehtävissä toimivat, joilla on tarve täydentää osaamistaan lyhytterapiamenetelmistä. Koulutukseen otetaan myös muiden hyvinvointialueiden sekä yksityisten palveluntarjoajien henkilöstöä. Tavoitteena on kouluttaa 80 sote-ammattilaista.

Osallistujia rekrytoidaan joulu–tammikuussa. Koulutuspilotin on määrä käynnistyä helmikuussa, ja se kestää marraskuun 2025 loppuun.

– Koulutukseen valitaan sisällöt hyvinvointialueiden ammattilaisten avulla. Lyhytterapeuttisia menetelmiä on useita. Tavoite on vastata todelliseen tarpeeseen ja kouluttaa menetelmiä, joista ei ole jo tarjolla muita koulutuksia, kertoo koulutussuunnittelija Anne Viherkari Oulun yliopistosta.

– Pilottikoulutukseen sisältyy perustietoa mielenterveyden häiriöistä sekä mielenterveystyön palvelujärjestelmästä, keskeinen lainsäädäntö ja eettiset periaatteet. Koulutus sisältää myös lyhytterapeuttisten menetelmien soveltamista asiakastyössä.

Koulutus on pilottivaiheessa osallistujille maksuton. Rahoituksen osaamiskokonaisuuden kehittämiseen on myöntänyt Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus Jotpa. Rahoituksessa on mukana myös opetus- ja kulttuuriministeriö.

Lisätietoja

Koulutussuunnittelija Anne Viherkari, Oulun yliopisto
050 478 1712, anne.viherkari@oulu.fi