Mielenterveysomaisen palvelupolku

Soita 112

• Hätätilanteessa, kun tiedät tai epäilet hengen, terveyden, omaisuuden tai ympäristön olevan uhattuna tai vaarassa
• Kun on tarvetta ambulanssille tai sosiaaliviranomaiselle.
• Kun läheisesi ei ota apua vastaan, vaikka on selkeästi itselleen hengenvaarallinen tai esim. psykoottinen (tila, jossa henkilön todellisuudentaju on heikentynyt).
  • Aloita hoidon hakeminen soittamalla 112. Hoitokeinona voi silloin olla, tahdosta riippumaton hoito, joka perustuu mielenterveyslakiin. Lääkärillä on velvollisuus toimittaa henkilö hoitoon, jos kyse on hyvin vakavasta mielenterveyden häiriöstä, johon on hoitokeinoja, mutta potilas ei itse, sairaudesta johtuen tunnista hoidon tarvetta tai ei kykene hakeutumaan hoitoon. Tahdosta riippumaton hoito on äärimmäinen keino turvata psykiatrinen hoito ja sitä käytetään erittäin suurella harkinnalla. Harkinnan ja arvioinnin toteuttaa kaksi eri lääkäriä. Lisäksi hoitoon ottamista varten on kehitetty hyvin tarkka kriteeristö, joiden ehtojen täytyy täyttyä, jotta tahdosta riippumaton hoito voidaan toteuttaa.
    Tietoa tahdosta riippumattomasta psykiatrisesta hoidosta ja potilaan oikeuksista.

Päivystysapu 116117

Päivystysapu 116117 on kansallinen neuvonta-ja ohjauspalvelu kiireellistä hoidon tarpeen arviointia varten.

Päivystysapuun otetaan yhteyttä kun oma terveysasema on kiinni ja tarvitaan ohjeita äkillisen sairastumisen hoidossa tai harkitaan lähtöä päivystykseen.

Lapin sosiaali-ja kriisipäivystys 040 726 6965

Sosiaalipäivystys on tarkoitettu kiireellisen ja välttämättömän avun turvaamiseksi kaiken ikäisille. Sosiaalipäivystyksen tehtäviin kuuluvat tilanteet, jotka vaativat sosiaaliviranomaisen välittömiä toimenpiteitä. Sosiaalipäivystyksestä saat myös akuuttia kriisiapua. Sosiaalipäivystyksestä annetaan myös konsultaatioapua muille viranomaisille.

Sosiaalipäivystyksestä löydät lisätietoa Lapin hyvinvointialueen verkkosivuilta

Kiireellistä apua vaativassa tilanteessa soita aina hätänumeroon 112.

Kriisipuhelin

Kriisipuhelin 09 2525 0111 avoinna 24 tuntia vuorokaudessa
Svenskspråkig kristelefon 09 2525 0112
Кризова лінія 09 2525 0114 -підтримка в кризовій ситуації (Ukrainaksi)
Кризисная линия на русском языке открыта по телефону09 2525 0115 (Venäjäksi)
Mieli Crisis Helpline 09 2525 0116 (Englanniksi)
Saameksi voi saada apua Saamelaisen psykososiaalisen tuen yksiköstä p.040 663 8882, avoinna arkisin kello 8–16 (www.uvja.fi)

Kun yksi sairastuu, monen maailma muuttuu

Kun läheinen sairastuu, tiedontarve sairaudesta on suuri. Usein sairastuneen lähipiirillä ei ole aiempaa kokemusta psyykkisistä sairauksista. Mielessä on monenlaisia kysymyksiä, mm. mitä nyt tapahtuu, millainen on sairauden ennuste, mikä kaikki on sairauteen kuuluvaa käytöstä, miten voisin auttaa, mistä saan tietoa läheiseni tilanteesta? Usein nousee tarve saada tietoa sairaudesta sekä siitä, miten läheisen sairastuminen vaikuttaa arkeen ja elämään.

Sairastuminen vaikuttaa myös omaisten ja läheisten elämään ja arkeen. Sairastuneen käytös ja toiminta muuttuvat. Omaisten ja läheisten elämään tilanne tuo epävarmuutta ja hämmennystä. Voi olla vaikea tietää mistä on kysymys ja miten pitäisi toimia. Sairauden hyväksyminen ei välttämättä ole helppoa. Usein aluksi toivoo vain tilanteen korjautuvan nopeasti ennalleen.

Jos perheessäsi on lapsia, on tärkeää puhua tilanteesta myös heille.

Oman vanhemman, sisaruksen tai muun läheisen ihmisen sairaus vaikuttaa myös lapseen. Lapsi aistii tunneilmapiirin ja huomaa muutokset perheessä. Lasten kanssa on tärkeää puhua ja antaa ikätasoon sopivalla tavalla tietoa, jotta lapsi ymmärtää tilanteen. Jos lapsen kanssa ei puhuta, hän usein syyttää itseään läheisen sairastumisesta ja saattaa alkaa kantamaan vastuuta, joka ei lapselle kuulu. Lapsen on tärkeä saada tietää, että sairastunut saa apua ja että lapsella itsellään on oikeus voida hyvin, harrastaa ja iloita. Lasta voi helpottaa myös tieto siitä, että muillakin on samankaltaisia pulmia. On tärkeä muistaa, että lapsen kehitystä ja hyvinvointia eivät vaaranna läheisen sairaus tai perheen vaikeudet, vaan se, jos lapsi jää ilman tukea, silloin kun perheellä on vaikeaa.

Tietoa mielenterveydestä

Maailman terveysjärjestö WHO on määritellyt mielenterveyden olevan hyvinvoinnin tila, jossa yksilö oivaltaa omat kykynsä, selviytyy elämän normaalista stressistä, voi työskennellä tuottavasti sekä antaa panoksensa yhteisölleen (WHO 2001). Mielenterveys ei ole vain mielenterveyshäiriön tai sairauden puuttumista. Vaikka ihmisellä ei ole diagnosoitua mielenterveyden häiriötä, hänellä voi olla puutteita psyykkisessä hyvinvoinnissa. Toisaalta mielenterveyshäiriötä sairastavalla voi olla kohtalaisesti psyykkistä hyvinvointia.

Positiivinen mielenterveys eli mielen hyvinvointi on voimavara ja olennainen osa terveyttä ja hyvinvointia. Se on myös tärkeä yksilön hyvinvoinnin ja toimintakyvyn kannalta. Alla olevasta linkistä löytyvä kuva selventää mielenterveyden ja mielen hyvinvoinnin monimuotoisuutta. Positiivisen mielenterveyden mallissa mielenterveys ja mielen sairaus eivät ole yhden ulottuvuuden ääripäitä, vaan ne ovat kaksi erillistä ulottuvuutta.

Lue lisää positiivisen mielenterveyden käsitteestä

Mielenterveyden haasteet voivat näkyä arjessa monella tavalla

Käytöksen ja elämänrytmin poikkeavuudet ovat tavallisia, mutta myös sairaudentunnottomuuden ja hoitoon sitoutumattomuuden haasteet voivat kuormittaa läheisen arkea. Tämän lisäksi mielen häiriöt voivat ilmetä alkoholin tai muiden päihteiden tai lääkkeiden väärinkäyttönä. Riippuvuudet voivat ilmetä myös muunlaisena pakonomaisena käyttäytymisenä esimerkiksi pelaamisena. Riippuvuuksiin liittyy monenlaisia haasteita läheisen näkökulmasta.

Mielenterveystalo

• Tietoa kohderyhmittäin – Mielenterveyden ongelmia voi olla missä tahansa elämänvaiheessa. Näille sivuille on koottu tietoa lasten, nuorten ja ikäihmisten mielenterveydestä. Löydät myös tietoa ja tukea läheisille.
• Tietoa teemoittain – Täältä löydät teemoittain jaoteltua tietoa mielen hyvinvoinnista ja sen vahvistamisesta sekä haasteista, jotka liittyvät mielenterveyteen ja erilaisiin elämäntilanteisiin.
• Tietoa mielenterveysdiagnooseista – Tutki mielenterveyshäiriöihin liittyviä diagnooseja. Mielenterveyshäiriöihin liittyvät diagnoosit esitellään WHO:n kehittämän kansainvälisen ICD-10 tautiluokituksen mukaisesti.

Käypä Hoito -suositukset

FinFami

• FinFami-yhdistykset järjestävät erilaisia verkkovälitteisiä luentoja, kursseja ja tapahtumia. Sivulta löytyy tietoa tulevista verkkoluennoista sekä aiempien luentojen tallenteita.
• FinFami-yhdistyksen verkkosivuilta löytyy myös oppaat ja materiaalit omaisille ja läheisille. Osa oppaista on käännetty useille eri kielille.

Tietoa päihteistä ja riippuvuuksista

• Oletko huolissasi puolisosi, vanhempasi tai läheisesi runsaasta päihteiden käytöstä?
• Läheiseni pelaaminen paljastui, mitä nyt?
• Ongelmallinen rahapelaaminen koskettaa myös läheisiä
• Päihdelinkki-verkkopalvelu tarjoaa tietoa päihteistä ja riippuvuuksista
• Tietoa läheisille nuoren huumeiden käytön synnyttämässä kriisissä löydät Sininauhaliiton sivuilta.

Tietoa laeista ja oikeuksista

Sairastuneen mielenterveyden hoitoon liittyy usein myös monenlaisia lakeja ja säännöksiä. Joissakin tilanteissa läheisiä voi esimerkiksi ihmetyttää, miksi jotakin tietoa täysi-ikäisestä ei voida sairastuneen läheiselle antaa. Tietoon ja tiedon saantia rajoittaa usein lait, joita ammattilaiset noudattavat. Lakeihin on hyvä tutustua myös oikeuksien näkökulmasta. Joskus
hoidollisiin tilanteisiin voi liittyä oikeuksia, joista on hyvä olla tietoinen. Alla linkit keskeisiin lakeihin:

• Terveydenhuoltolaki 1326/2010
• Sosiaalihuoltolaki 1301/2014
• Mielenterveyslaki 1116/1990
• Laki potilaan asemasta ja oikeuksista 785/1992
• Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 812/2000

Läheisesi sairastuminen on usein kuormittava elämäntilanne myös sinulle. Läheisen sairastuminen herättää usein monenlaisia tunteita, saatat tuntea esimerkiksi epävarmuutta, hämmennystä, huolta, pelkoa, surua, syyllisyyttä, huonoa omaatuntoa, häpeää, yksinäisyyttä,
uupumusta, ärtymystä, toivottomuutta, ahdistusta, riittämättömyyttä tai avuttomuutta. Joskus tilanteen kuormittavuus näkyy myös fyysisinä vaivoina, mm. lihaskipuina, kohonneena verenpaineena, päänsärkynä, ruokahaluttomuutena, vatsavaivoina tai iho-oireina.

On tärkeää, että myös sinulla on mahdollisuus puhua myös omasta tilanteestasi ja saada tukea itsellesi. Kun läheisesi sairastuu, sinunkin elämäsi muuttuu: on hyvä kartoittaa myös sinun tilannettasi

1. Oletko huolissasi läheisesi voinnista?
2. Vaikuttaako läheisesi sairaus sinun elämääsi ja aikatauluihisi?
3. Voitko tehdä itsellesi mieluisia asioita?
4. Oletko tyytyväinen siihen, millä tavalla saat olla mukana sairastuneen läheisesi elämässä?

Tee FinFamin kokemusasiantuntijoiden kanssa laadittu testi, jonka avulla voit pohtia omaa tilannettasi.

Hetkellisesti tai lyhytaikaisesti alakuloisuuden tai masentuneisuuden ja kuormittuneisuuden tunteet ovat ohimenevä tunnetila, joka kuuluu normaaliin tunnevalikoimaasi ja on luontainen reaktiosi pettymyksille ja menetyksille. Suurimmalla osalla alakulo ei pahene hoitoa vaativaksi
tilaksi. Pidempiaikaisena tilanne on hyvä selvittää yhdessä ammattilaisen kanssa. Jos olet huolissasi omasta jaksamisestasi tai olet havainnut pidempiaikaisia oireita:

Terapianavigaattoria voi käyttää tilanteen kartoittamisen tueksi esim. jos on tunne, että kaikki ei ole kunnossa ja on huono olla, mutta ei tiedä mistä on kyse. Jo pelkästään terapianavigaattorin kyselyiden täyttäminen ja sen antamien tietojen saaminen voi
selkeyttää omaa tilannetta. Kun terapianavigaattorin on täyttänyt, työkalu antaa henkilökohtaisen koodin, jolla tulokset voidaan avata kuukauden ajan.

Tulosten avulla voit arvioida omaa jaksamistasi ja ammattilainen voi tunnistaa sinun tilanteesi ja tuen tarpeesi, ja auttaa oikeantasoisen tuen pariin ohjaamisessa . Terapianavigaattori
koodi tulee toimittaa ammattilaiselle - tiedot eivät siirry suoraan potilastietojärjestelmään (koodi toimii kuukauden ajan).

Oman alueesi mielenterveys- ja riippuvuuspalvelujen neuvonnan yhteystiedot löydät Lapin hyvinvointialueen sivuilta.

Psyykkisesti oireilevan tai sairastuneen omaisilla ja läheisillä voi olla monenlaisia tuen tarpeita. Osaan tarpeista voivat vastata järjestöjen tarjoamat palvelut ja joiden tarpeiden täyttämiseen
tarvitaan julkisen sektorin palveluita.

Kun olet tunnistanut oman omaistilanteesi, on hyvä pohtia mihin asioihin juuri sinä kaipaat tukea ja palveluita. Palvelupolku auttaa löytämään tarvitsemasi palvelut ja tuen.

• Kun kaipaat tietoa luotettavaa tietoa mielenterveydestä Tutustu palvelupolun Tietoa –mielenterveydestä osioon.
• Kun haluat lukea muiden omaisten tarinoita tai haluat keskustella kaipaat keskustelua muiden samaa kokeneiden kanssa, Tutustu vertaistuki –osioon
• Kun haluat keskustella kahden kesken ammattilaisen, tai koulutetun vapaaehtoisen kanssa, tutustu Keskustelutuki –osioon. Keskustelutukea tarjoavat monet järjestöt. Keskustelutukea voit hakea myös Lapin hyvinvointialueen mielenterveys- ja riippuvuuspalveluista
• Kun tuen tarpeesi liittyy esimerkiksi raha-asioihin, oikeuksiin, arjen sujumiseen, asumiseen tai perhe-elämään Tutustu Arjen tuki –osioon
• Hyvinvointini läheisenä -osiosta löydät omahoito-ohjelmia, ideoita oman hyvinvoinnin vahvistamiseen sekä tietoa siitä, miten voit osallistua yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen

Jos olet huolissasi omasta tai läheisesi terveydentilasta tai päihteiden käytöstä, ota yhteys ensisijaisesti alueesi mielenterveys- ja riippuvuuspalvelujen neuvontaan. Apua elämäntilanteeseesi sopivien palvelujen valintaan saat tarvittaessa ammattilaiselta. Ammattilainen arvioi palveluntarvettasi yhdessä kanssasi.

Jos havaitset mielenterveyteen liittyviä oireita tai koet uupumisen tai kuormittumisen tunteita omaistilanteessasi, ole yhteydessä mielenterveyspalveluiden neuvontaan. Oman alueesi mielenterveyspalvelujen neuvonnan yhteystiedot löydän Lapin hyvinvointialueen sivuilta.

Älä anna pelon, häpeän tai minkään muun tunteen estää sinua ottamasta yhteyttä terveydenhuoltoon. Mitä varhaisemmassa vaiheessa otat yhteyttä, sen nopeammin pääset avun piiriin.

Tärkeintä on, ettet jää asiasi kanssa yksin.

• Mielenterveys- ja riippuvuuspalvelujen neuvonta

Jos olet huolissasi alaikäisen läheisesi mielenterveydestä, ota yhteys

• Lapin keskussairaalan lasten- ja nuorisopsykiatrian palveluohjaus ja neuvonta 040 635 9119 Tarkoitettu kaikille kansalaisille sekä kuntien toimijoille ja viranomaisille.
• Länsi-Pohjan keskussairaalan lasten- ja nuorisopsykiatrian poliklinikan palvelupohjaus 040 7743891 Poliklinikalle voivat ottaa yhteyttä lapsesta tai nuoresta huolissaan oleva vanhempi, opettaja tai sosiaali- ja terveydenhuoltoalan työntekijä. Nuori voi olla myös itse yhteydessä palveluohjauspuhelimeen.
• Lastenpsykiatria Lapin hyvinvointialueen verkkosivuilla

Vertaistuki on tärkeä tuen muoto läheisen sairastuessa mielenterveyssairauteen

• Sen kautta läheinen voi saada uusia näkökulmia, oivalluksia, selviytymiskeinoja, toivoa, tietoa ja jaksamista. Vertaistuki lisää ymmärrystä sairastunutta ja itseä kohtaan, auttaa löytämään omat rajat sekä omaa jaksamista lisääviä asioita.
• Vertaistuki on vastavuoroista kokemusten vaihtoa, jossa samankaltaisessa elämäntilanteessa olevat tai olleet tukevat toinen toistaan. Kokemusten jakaminen vertaisten kanssa lievittää ahdistuneisuutta ja poistaa pelkoa, jota läheisen sairastumiseen voi liittyä.
• Ryhmissä saa tukea mm. arkisiin pulmiin, joita läheisen sairastuessa on sekä omaan jaksamiseen. Vertaistukiryhmissä saa vastauksia jo kuuntelemalla, heti ei tarvitse puhua itse.
• Osa ryhmistä perustuu keskusteluun, mutta paljon on myös ryhmiä, joissa tehdään asioita yhdessä.

Kokemus siitä, ettei ole ainoa psyykkisesti sairastuneen läheinen on tärkeä häpeän ja yksinäisyyden poistaja. Helpotus on suuri, kun saa kohdata muita samankaltaisessa
tilanteessa olevia. Vertaistuki ei korvaa ammatillista tukea, mutta vertaistuki voi olla osana palveluiden kokonaisuutta. Ammatillinen tuki ja vertaistuki voivat täydentää
toisiaan. Vertaistuki auttaa jaksamaan.

Vertaistuki on vastavuoroista kokemusten vaihtoa, jossa samankaltaisessa elämäntilanteessa olevat tai olleet tukevat toinen toistaan. Kokemusten jakaminen vertaisten kanssa lievittää ahdistuneisuutta ja poistaa pelkoa, jota läheisen sairastumiseen voi liittyä.

Ryhmissä saa tukea mm. arkisiin pulmiin, joita läheisen sairastuessa on sekä omaan jaksamiseen. Vertaistukiryhmissä saa vastauksia jo kuuntelemalla, heti ei tarvitse puhua itse. Osa ryhmistä perustuu keskusteluun, mutta paljon on myös ryhmiä, joissa tehdään asioita yhdessä.

Vertaistuki etänä

Tarinoita siitä, miltä tuntuu kun läheinen sairastuu psyykkisesti

FinFamin vertaistuki

FinFamin verkko- ja etäryhmät

Vertaistuellinen toiminta on tarkoitettu kaikille, joilla on huoli läheisensä mielenterveydestä tai omasta jaksamisestaan läheisen oireillessa. Oireileva voi olla kuka vain läheisesi eikä hänellä tarvitse olla diagnoosia. Vertaistuellista toimintaa ohjaavat koulutetut vertaisohjaajat ja/tai omaistyöntekijä, jolla on sosiaali-, terveys- tai kasvatusalan koulutus. Toiminta on maksutonta ja luottamuksellista, eikä se edellytä yhdistyksen jäsenyyttä. Vertaistuellista toimintaa järjestetään sekä kasvokkain että verkossa

Toivo-sovellus

Toivo-vertaistukisovellus

Palvelu, joka tarjoaa vertaistukea ja tietoa sairastuneille, vammautuneille ja heidän läheisilleen. Palvelu perustuu kahdenkeskiseen vertaistukeen. Sovellus on maksuton ja sitä voi käyttää myös anonyymisti. Sovelluksen vertaistuki ei liity yksittäiseen sairauteen tai vammaan, vaan tukea voi hakea erilaisilla taustoilla. Sovellusta voi käyttää puhelimella tai tietokoneella. Se on
ladattavissa sovelluskaupoista tai sitä voi käyttää verkkoselaimella. Toivosovelluksesta löydät myös FinFamin vertaistukijoita.

Vertaistuki vankien omaisille

Vankien omaisille tukea tarjoaa Rikoksettoman elämän tukisäätiö, jonka sivuilta vangin läheinen saa tietoa ja tukea mm. perheen sekä parisuhteen hoitamiseen. Lapsille on omat sivut. Myös nuorille, joiden vanhempi on vankilassa, on omaa sisältöä.

Vertaistuki itsemurhan tehneiden läheisille

Surunauha ry:llä on erilaisia kanavia, joista itsemurhan tehneiden läheiset voivat saada vertaistukea.

Discord-keskustelualusta Surunauhan ryhmächattejä itsemurhan tehneiden läheisille järjestetään Tukinetissä.

Lohtu-sovellus Voit keskustella nimimerkillä muiden läheisensä itsemurhalle menettäneiden kanssa ja kuunnella Surunauhan podcasteja

Vertaistutuki riippuvuussairaiden läheisille

Joskus mielen sairaudet ilmenevät runsaana päihteiden käyttönä ja tämä lisää läheisten huolta ja kuormittuneisuutta. Avoimuus ja yhteisen kokemuksen jakaminen ovat läheiselle tärkeitä keinoja saada jaksamista kuormittavaan arkeen.

• Al-anon-nettiryhmät tarjoavat vertaistukea alkoholia ongelmallisesti käyttävien läheisille
• Alkoholistien aikuiset lapset AAL toteuttaa etäryhmiä katso tarkemmat ajankohdat
• Irti Huumeista ry järjestää läheisryhmiä huumeita käyttävien läheisille
  • Verkkoryhmät
  • Tietoa Facebook-ryhmistä
• Peliriippuvuus voi kuormittaa koko lähipiiriä. Apua ja tukea on saatavilla myös läheisille.
  • Pelirajattoman vertaisryhmät
  • Peluurin ryhmät

Avopalveluyksikkö Tuulia tarjoaa tietoa, ohjausta, apua ja tukea vauvaa odottaville ja pienten lasten perheille päihdeasioissa sekä vanhemmuuteen liittyen. Myös perheen läheiset voivat olla yhteydessä.

Vertaistuki kasvokkain

FinFamin vertaistuki

• Avoin vertaistukiryhmä
• Vertaistuella vahvemmaksi -tapaamiset 16–29-vuotiaiden oireilevien läheisille

Vertaistutuki riippuvuussairaiden läheisille

• Alkoholia ongelmallisesti käyttävien läheisille suunnatut Al-anon-ryhmät kokoontuvat Ivalossa ja Kemissä
• Alkoholistien aikuiset lapset AAL-ryhmä kokoontuu Rovaniemellä
• Irti Huumeista ry:n huumeiden käyttäjien läheisille suunnatut ryhmät kokoontuvat Rovaniemellä ja Kemissä. Katso tarkemmat kokoontumisajat irtihuumeista.fi
• Avopalveluyksikkö Tuulia tarjoaa tietoa, ohjausta, apua ja tukea vauvaa odottaville ja pienten lasten perheille päihdeasioissa sekä vanhemmuuteen liittyen. Myös perheen läheiset voivat olla yhteydessä.

Vertaistuki omaishoitajille

Napapiirin omaishoitajien OmaisOiva-ryhmät ja OmaisOiva-kahvilat tarjoavat vertaistukea omaishoitajille.

Vertaistuki itsemurhan tehneiden läheisille

Lapin ensi- ja turvakoti järjestää läheisensä itsemurhan kautta menettäneille vertaistukea.

Muut

Nuoret lesket ry

Mannerheimin lastensuojeluliiton vertaistoiminta

Ensi- ja turvakodin vertaisryhmät

ADHD-liiton vertaistuki

Erityislasten Omaiset ELO ry

Kun ihminen sairastuu psyykkisesti, ei läheisellä ehkä ole ketään, jolle tilanteesta voisi puhua. Läheinen saattaa haluta suojella sairastunutta, eikä siksi halua puhua esim. ystäville tai sukulaisille tilanteesta ja siitä, miten läheisen sairaus vaikuttaa omaan elämään. Usein kuitenkin oloa helpottaa, kun saa keskustella jonkun luotettavan henkilön kanssa siitä, miltä läheisen sairastuminen tuntuu, miten se vaikuttaa omaan arkeen ja millaiset asiat huolestuttavat. Alla olevista linkeistä löydät lisätietoa keskustelutukea tarjoavista tahoista.

FinFamin keskustelutuki

Tarkoitettu kaikille, joilla on huoli läheisensä psyykkisestä voinnista/mielenterveydestä. Voit käydä läpi elämäntilannettasi psyykkisesti sairastuneen tai oireilevan läheisesi omaisena. Voit
puhua siitä, miten läheisesi psyykkinen sairaus on vaikuttanut sinun elämääsi ja millaisia ajatuksia se on herättänyt.

MIELI Kriisichat aikuisille

Solmussa chatissa voit keskustella esimerkiksi mielessäsi olevasta huolesta tai hankalasta elämäntilanteesta. Sinulle vastaa koulutettu vapaaehtoinen tai sosiaali- ja terveysalan ammattilainen.

Kriisipuhelin

Valtakunnallinen Mieli ry.n kriisipuhelin päivystää suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi.

Keskustelutuki saamenkielisille

Saameksi voi saada apua Saamelaisen psykososiaalisen tuen yksiköstä p. 040 663 8882, avoinna arkisin klo 8-16.

Kirkon keskusteluapu etänä

Evankelisluterilaisella kirkolla on tarjolla palveleva puhelin, palveleva valtakunnallinen chat, palveleva nettikirje sekä palveleva kirje. Löydät lisätietoja kirkon verkkosivuilta.

Kriisikeskukset

Keskusteluapua Lapissa vaikeissa elämäntilanteissa, odottamattoman, järkyttävän tapahtuman kohdatessa, erilaisissa elämänkriiseissä – tilanteissa, joissa omat selviytymiskeinot eivät riitä.

Rovaniemen Kriisikeskus: Ajanvaraus puhelimitse 040 553 7508 tai sähköisen ajanvarauksen kautta.

Kriisikeskus Turvapoiju Kemi: Ajanvaraus puhelimitse 040 544 1750 (klo 9-14) tai sähköpostitse kriisikeskus@turvapoiju.fi

Yrittäjien kriisikeskus tarjoaa erityisesti yrittäjille suunnattua ammatillista keskustelutukea erilaisiin elämäntilanteisiin sekä psykososiaalinen tuki yrittäjille ja heidän lähipiirilleen. Ajanvaraus sähköisen ajanvarauksen kautta

Seurakuntien keskustelutuki

Kun tarvitset keskusteluapua tai taloudellista avustusta, varaa aika diakoniatoimistosta p. 040 7268205.

Keskustelutuki perhe- ja parisuhdetilanteissa

Perheasiain neuvottelukeskus tarjoaa kasvokkaista ja maksutonta keskustelutukea. Asiakkaaksi voit hakeutua, vaikka et olisi evankelisluterilaisen kirkon jäsen.

Rovaniemen perheasiainneuvottelukeskuksen yhteystiedot ja ajanvaraus

Tornion perheasiainneuvottelukeskuksen yhteystiedot ja ajanvaraus

Lapin ensi- ja turvakodin vauva- ja pikkulapsiperheiden avopalvelu tarjoaa maksutonta tukea, ohjausta ja neuvontaa mm. vuorovaikutukseen perheessä 0-6 vuotiaiden lasten vanhemmille koko Lapin alueella. Varaa aika sähköisen ajanvarauksen kautta.

Mielenterveys- ja riippuvuuspalvelut Lapin hyvinvointialueella

Jos havaitset mielenterveyteen liittyviä oireita tai koet uupumisen tai kuormittumisen tunteita läheistilanteessasi, on suositeltavaa olla ensisijaisesti yhteydessä omalle terveysasemallesi tai mielenterveyden ja riippuvuuksien hoidon poliklinikalle

Yhteystiedot löydät Lapin hyvinvointialueen verkkosivuilta

Keskustelutuki riippuvuussairaiden läheisille

Mielenterveys- ja riippuvuuspalveluista saat myös läheisenä tukea itsellesi.

Työterveyshuolto

Voit ottaa työterveyshoitajan tai -lääkärin kanssa puheeksi, jos omaistilanne kuormittaa ja tuo haasteita työssä jaksamiseen. Tarkista kuuluuko sinun työterveyspalveluihisi työkykyä edistävät
psykologikäynnit.

Keskustelutuki nuorille tai opiskelijoille

Lapin keskussairaalan lasten ja nuorisopsykiatrian palveluohjaus ja neuvonta 040 635 9119

Jos sairaanhoitaja ei pysty vastaamaan puheluusi, hän soittaa sinulle takaisin kahden arkipäivän kuluessa. Palveluohjaus- ja neuvontapuhelin on tarkoitettu kaikille kansalaisille sekä kuntien toimijoille ja viranomaisille.

Länsi-Pohjan keskussairaalan lasten- ja nuorisopsykiatrian poliklinikan palvelupohjaus 040 7743891. Poliklinikalle voivat ottaa yhteyttä lapsesta tai nuoresta huolissaan oleva vanhempi, opettaja tai sosiaali- ja terveydenhuoltoalan työntekijä. Nuori voi olla myös itse yhteydessä palveluohjauspuhelimeen. Nuoret voivat hakea apua myös Pyydä apua! –yhteydenoton kautta.

Ohjaamoon ovat tervetulleita kaikki alle 30-vuotiaat asian kuin asian kanssa. Ohjaamoissa on erilaisia palveluja, joista yksi on nuorten terveysneuvonta. Voit siis olla terveydentilaasi liittyvissä asioissa yhteydessä myös ohjaamoon

Rovaniemen ohjaamon yhteystiedot ja aukioloajat

Kemin ohjaamon yhteystiedot ja aukioloajat

Jos olet perustutkintoa suorittava korkeakouluopiskelija, voit saada keskustelutukea YTHS:tä. Täältä löydät ohjeet YTHS:n palveluihin hakeutumiseen

Tähän osioon olemme koonneet erilaisia omaisen arkea tukevia palvelumuotoja. Niiden lisäksi voit pyytää apua itsellesi tai sairastuneelle läheisellesi myös alla olevian sähköisten ilmoitusten kautta:

Huoli-ilmoitus: Jos olet huolissasi läheisestäsi, joka ei mielestäsi pysty vastaamaan huolenpidostaan, terveydestään tai turvallisuudestaan,
niin voit tehdä ilmoituksen asiasta. Huomioithan, että ilmoituksen kautta voit ilmaista ammattilaiselle huolen myös itsestäsi.

Pyydä apua! -yhteydenotto on lapsiperheille ja nuorille suunnattu matalan kynnyksen digipalvelu

Lastensuojeluilmoituksen voi tehdä kuka tahansa, jos havaitsee tai saa tietää sellaisia seikkoja, joiden vuoksi lapsen lastensuojelun tarve on henkilön oman arvion perusteella syytä selvittää. Lastensuojeluilmoituksen voi tehdä myös omasta perheestään.

Ruoka-apu

Ruoka-apu.fi -sivustolta löytyvät tiedot ruoka-aputapahtumista ja yhteisöllisistä ruokailuista. Sivulta löydät ajantasaiset tiedot ruokaaputapahtumista ja yhteisöllisistä ruokailuista valitsemallasi alueella.

Keskustelutuki riippuvuussairaiden läheisille

Mielenterveys- ja riippuvuuspalveluista saat myös läheisenä tukea itsellesi.

Työterveyshuolto

Voit ottaa työterveyshoitajan tai -lääkärin kanssa puheeksi, jos omaistilanne kuormittaa ja tuo haasteita työssä jaksemiseen. Tarkista kuuluuko sinun työterveyspalveluihisi työkykyä edistävät
psykologikäynnit.

Asunnottomuus

Vailla Vakinaista Asuntoa ry toimii asunnottomien edunvalvojana. Heidän sivultaan löytyy myös omaisia hyödyttävää tietoa muun muassa siitä, miten toimia jos jää asunnottomaksi.

Tuetut lomat

Tuetut lomat tarjoavat hengähdystauon arjen keskellä. Tuettuja lomia myönnetään taloudellisin, terveydellisin ja sosiaalisin perustein perheille ja aikuisille, joilla ei muuten olisi mahdollisuutta lomaan. Tutustu tuettuihin lomiin

Oikeudellinen tuki

Oikeusaputoimisto tarjoaa maksutonta neuvontaa lakiasioissa. Voit asioida puhelimitse tai sähköisesti. Tietoa Lapin oikeusaputoimistossa asioimisesta

Naisasialiitto Unionin juristipäivystys tarjoaa naisille maksutonta yleisluontoista neuvontaa oikeudellisissa asioissa ilman ajanvarausta.

Rikosuhripäivystyksen juristilta voi saada puhelinneuvontaa. Lisätietoa Rikosuhripäivystyksen juristin puhelinneuvonnasta

Myös yksityisiltä, oikeusapujuttuja hoitavilta asianajotoimistoilta voi kysyä mahdollisuutta maksuttomaan alkuneuvontaan.

Palvelut lapsiperheille

Hyvinvointialueella on paljon lapsiperheiden arkea tukevia palveluita.

Perheiden sosiaalityö ja -ohjaus auttaa, jos tarvitset tukea esimerkiksi perheen arjen käytännön järjestelyihin, arjessa jaksamiseen, haasteisiin lasten kasvatuksessa, taloudellisiin vaikeuksiin tai päihteiden käyttöön.

Perheiden kotipalvelu on konkreettista apua perheenne arkeen. Kotipalvelun työntekijä voi auttaa esimerkiksi lastenhoidossa, ruuan valmistuksessa, vaatehuollossa, siivouksessa ja muissa
kotiaskareissa. Kotipalvelua voi hakea esimerkiksi erityisen perhe- tai elämäntilanteen vuoksi tai jos perheenne aikuisten toimintakyky on alentunut sairauden vuoksi.

En jaksa -apua lapsiperheiden vanhemmille: Huolitesti, videoita eri teemoista sekä mahdollisuus chat-keskusteluun Lapin hyvinvointialueen perheasiantuntijan kanssa.

Perhekeskukset kattavat lapsille, nuorille ja perheille suunnatut palvelut. Tietoa perhekeskusten mahdollisuuksista auttaa sinua ja perhettäsi löydät Lapin hyvinvointialueen sivuilta. Sieltä pääset myös sähköisten perhekeskusten sivuille niissä Lapin kunnissa, joissa sähköinen perhekeskus on olemassa.

Lapin Ensi- ja turvakoti ry tarjoaa erilaisia perhetyömuotoja Lapissa. Tietoa palveluista ja toiminnasta löydät Lapin ensi- ja turvakodin sivuilta.

Lastenhoitopalveluja voi tilata Mannerheimin lastensuojeluliiton lastenhoitovälityspisteistä

Martat tarjoavat käytännönläheisiä ratkaisuja, tietoa ja taitoja lapsiperheiden arkeen

Sosiaali- ja potilasasiavastaava

Potilasasiavastaava tehtävänä on neuvoa ja antaa tietoa potilaan asemasta ja oikeuksista terveydenhuollossa. Potilasasiavastaava

• neuvoo ja avustaa muistutusten teossa
• tiedottaa ja neuvoo potilaan oikeuksista ja asemasta
• edistää muilla tavoin potilaan oikeuksien toteutumista.

Sosiaaliasiavastaavan tehtävänä on neuvoa asiakkaita sosiaalihuoltoon ja asiakkaan oikeuksiin liittyvissä asioissa. Sosiaaliasiavastaava toimii asiakkaan oikeuksien edistämiseksi

• tiedottamalla asiakkaan oikeuksista
• neuvomalla asiakkaan asemasta ja oikeuksista
• neuvomalla muistutuksen laatimisessa
• raportoimalla asiakkaan aseman ja oikeuksien kehittymisestä vuosittain hyvinvointialueelle
• edistämällä muilla tavoin sosiaalihuollon asiakkaan oikeuksien toteutumista.

Potilasasiavastaava ja sosiaaliasiavastaava palvelevat sekä julkisen että yksityisen sosiaali-  ja terveydenhuollon asiakkaita. Myös asiakkaiden läheiset voivat olla yhteydessä heihin. Lapin hyvinvointialue vastaa Lapin potilas- ja sosiaaliasiavastaavien tehtävistä

Omaishoito

Omaishoidolla tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämistä kotioloissa omaisen tai muun hoidettavalle läheisen henkilön avulla (Laki
omaishoidon tuesta 935/2005). Moni mielenterveyssairautta sairastavan läheinen toimii myös omaishoitajana mielenterveyskuntoutujalle.

• Omaishoidon tukea haetaan hoidettavan kotikunnasta ja se on verotettavaa tuloa. Omaishoidon tuki on kokonaisuus, johon kuuluvat hoidettavalle annettavat tarvittavat palvelut
• sekä omaishoitajalle maksettava hoitopalkkio, vapaa ja omaishoitoa tukevat palvelut.
• Tukihakemuksessa kannattaa selvittää hoidettavan läheisen avun tarve konkreettisesti, esimerkiksi jos hän ei uskalla liikkua yksin kodin ulkopuolella tai ei uskalla käyttää julkisia
• kulkuneuvoja. Henkilö saattaa tarvita jatkuvaa apua myös ruokailustaan ja henkilökohtaisesta hygieniastaan huolehtimisessa sekä raha-asioiden hoitamisessa.
• Kun hakemus on tehty, omaishoidon tuesta vastaava henkilö tekee kotikäynnin hoito- ja palvelutarpeen arvioimiseksi.

Omaishoidon tuen myöntämisperusteet ja hoitopalkkioiden suuruus voivat vaihdella kuntien välillä. Lisätietoa omaishoidon tuen hakemisesta

Tukea väkivaltatilanteeseen

Perheväkivallaksi voidaan kutsua tilannetta, jossa perheessäsi tai ihmissuhteessasi tapahtuu väkivaltaa. Väkivalta voi olla fyysistä tai henkistä. Henkisen väkivallan muodot voivat olla
moninaisia, esim. taloudellisia.

Yleensä perheväkivallasta puhuttaessa tarkoitetaan joko vanhempien tai pariskunnan osapuolten välille sijoittuvaa väkivaltaa. Väkivallan tekijä voi kuitenkin olla kuka tahansa
perheesi jäsen, kuten esimerkiksi perheesi aikuinen lapsi.

Apua, tukea ja suojaa on saatavilla:

Nollalinja

Turvakodit tarjoavat suojaa ja apua väkivaltaa tai sen uhkaa kokeneille

Raiskauskriisikeskus antaa tukea, apua ja neuvontaa seksuaalirikosten uhreille ja heidän läheisilleen

Rikosuhripäivystys auttaa rikoksen tai rikosyrityksen kohteeksi joutuneita

Lyömätön Linja tarjoaa tarjoaa tukea miehille, jotka ovat käyttäneet (tai pelkäävät käyttävänsä) henkistä tai fyysistä väkivaltaa seurustelukumppaniaan, puolisoaan, lastaan tai muuta läheistään kohtaan.

Maria-akatemia tarjoaa tukea naisille ja tytöille, joita huolestuttavat omat vihan ja väkivallan kysymykset

Sinä saat voida hyvin

Läheinen kokee usein velvollisuutta ja halua olla tukena ja apuna sairastuneelle. Tämä voi johtaa siihen, että unohtaa huolehtia itsestään. Läheisenä voi ajatella, että täytyy olla jatkuvasti sairastuneen tavoitettavissa. Keskusteluapu, vertaistuki ja tieto läheisen sairaudesta ovat tärkeitä tekijöitä hyvinvoinnille. Yhtä tärkeää on myös itselle mieluisa ja elämään mielekkyyttä tuova tekeminen.

Omaa hyvinvointia voi vahvistaa luonnon, taiteen, luovuuden, käsitöiden, liikkumisen, sosiaalisten suhteiden ja rentoutumisen avulla, omahoitoohjelmilla, valmennuksilla ja harrastuksilla. Ihmisen kaikkeen toimintaan vaikuttaa henkinen osa-alue, kehollinen osa-alue ja sosiaalinen eli vuorovaikutteinen osa-alue. Siksi on erittäin tärkeää muistaa myös levon ja ravinnon merkitys omaan hyvinvointiin.

Tärkeä asia jaksamiselle on myös sairauden merkityksen rajaaminen.
Sairastuneen elämässä sairaus on vain yksi asia, mutta se ei määritä koko elämää. Samoin omaisella on oikeus ja mahdollisuus elää itselleen mielekästä, merkityksellistä ja toivorikasta elämää, jolloin läheisen sairaus ei määritä koko elämää.

Voit kysyä apua mielenterveytesi ylläpitämiseen myös ammattilaiselta. Sinua tukevat ammattilaiset neuvoloissa, työterveyshuollossa, opiskelijaterveydenhuollossa sekä järjestöissä.

Hyvinvointisi tueksi yleistä lisätietoa löydät tästä ja alla olevilta välilehditä:

Finfamin Hyvinvoinnin ABC-työkirjasta löydät läheisten hyödyllisiksi kokemia työkaluja arjen hallintaan ja omasta hyvinvoinnista huolehtimiseen. Tutustu läheiselle tarkoitettuun Hyvinvoinnin ABCharjoituskirjaan Finfamin verkkosivuilla.

Finfami ry on tuottanut läheisen tueksi myös Tukea-verkkokurssin. Verkkokurssi koostuu viidestä eri osiosta (tieto, arki, tunteet, hyvinvointi ja tulevaisuus). Se sisältää omaisten äänellä
kerrottuja kokemuksia sekä erilaisia harjoitteita.

Terveellisen ja hyvinvointiasi tukevan elämäntavan tueksi:

Näiltä sivuilta löydät tukea omaan jaksamiseen sekä läheisen auttamiseen.

Mielenterveystalosta löydät tietoa ja omahoito-ohjelmia oman jaksamisen tueksi.

Nuorille: Ohjaamosta nuoret voivat saada tukea myös terveyteen liittyvissä asioissa. Opiskelijoille tarjolla myös erilaisia chat palveluita, ryhmäkeskusteluita ja mielenterveyttä tukevia palveluita. Lisätietoja opiskelijoiden hyvinvointia tukevista palveluista Nyyti ry.n sivuilta.

Omaolo-sivustolta löydät valmennuksia oman hyvinvointisi tueksi:

• Alkoholin käytön vähentäminen
• Arjen harmituksen vähentäminen
• Ristiriitojen ratkaisu parisuhteessa
• Univalmennus

Liikunta ja luonto, mielen hyvinvointi

Luonto ja liikunta

Jo viiden minuutin oleskelu luonnossa lisää hyvinvointia. Luonto rauhoittaa ja auttaa olemaan läsnä. Luonto auttaa palautumaan stressistä. Luonnossa oleskelu tuottaa hyviä vaikutuksia jo lyhyessä ajassa; mieliala kohenee jo viiden minuutin luontoilulla, ja 15-20 min luonnossa oleskelu lisää elinvoimaisuutta ja alentaa verenpainetta. Aina ei ole mahdollista päästä
luontoon, mutta jo luontokuvien ja -videoiden katsominen virkistää ja vahvistaa hyvinvointia.

Pienikin liikunta lisää hyvinvointia

Liikkumisella on runsaasti vaikutuksia hyvinvointiin, mm. mieliala kohenee ja stressin tunne kevenee. Liikkumaan lähteminen voi kuitenkin tuntua vaikealta, jos arjen velvollisuudet ja huolet tuntuvat vievän kaiken ajan, omat voimat ovat vähissä tai sairastunutta läheistä ei voi jättää yksin. Jo pienikin liikunta lisää hyvinvointia – liikkua voi vaikka muutaman minuutin pätkissä, arkisten askareiden lomassa

Vinkkejä liikuntaan ja oman hyvinvoinnin ylläpitämiseen. Vinkit on laadittu ikääntyneille, mutta soveltuvat kaiken ikäiseille.

Yhteiskunnallinen osallisuus ja vaikuttaminen

Lapin hyvinvointialue tarjoaa mahdollisuuden osallistua ja vaikuttaa asioihin.

Osallisuus hyvinvointialueella -sivulta löydät reittejä osallistumiseen ja vaikuttamiseen.

Lähellä.fi-palvelusta löydät monenlaisia vapaaehtoistoiminnan mahdollisuuksia.

Harrastukset ja sosiaaliset suhteet

Sosiaaliset suhteet ja tunne osallisuudesta ovat tärkeä osa hyvinvointiasi. Yksinäisyys voi lisätä masentuneisuuden tunnetta, joten voit tukea mielenterveyttäsi esim. erilaisen harrastustoiminnan tai vapaaehtoistoiminnan kautta.

Alueellasi toimiviin yhteisöihin pääset tutustumaan lahella.fi sivuston kautta.

Lisätietoa vertaistuesta löydät palvelupolun kohdasta vertaistuki.

Taide ja luovuus hyvinvoinnin tukena

Taiteella ja luovalla toiminnalla on runsaasti positiivisia vaikutuksia fyysiseen terveyteen, mielenterveyteen sekä koettuun terveyteen.

Taide ja luovuus voimaannuttaa ja antaa hengähdystauon toisinaan huolten täyttämään arkeen. Se tarjoaa turvallisen tilan ja mahdollisuuden tarkastella ja käsitellä omia huolia, pelkoja, ongelmia, mutta myös omia haaveita ja itselle tärkeitä asioita.

Vaikutuksia hyvinvointiin voit saada sekä taiteen kuluttajana että taiteen tekijänä monilla tavoin, yksin tai yhdessä muiden kanssa. Voit esimerkiksi käydä teatterissa, konsertissa, taidenäyttelyssä, kuunnella musiikkia, katsella elokuvaa kotona, maalata, laulaa tai tehdä käsitöitä, oman kiinnostuksesi ja elämäntilanteesi mukaan.

• Vinkkejä taiteen ja kulttuurin käyttöön oman hyvinvointisi tukena löydät FinFamin sivuilta
• Matalan kynnyksen kulttuuripalveluja tarjoavat kunnat.