Kassâkkuu ovdil sivule

Lapha Raskausdiabetes -digihoitopolku käyttöön Ranualla ja Rovaniemellä

Kuva: Terveyskylä

Raskausdiabeteksen digihoitopolun pilottikäyttö alkaa maaliskuun lopussa Rovaniemellä, Ranualla ja Lapin keskussairaalassa. Tämä on ensimmäinen erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon yhdessä kehittämä digihoitopolku.

Lapin keskussairaalan naistentautien ja äitiyspoliklinikoilla on jo käytössä digihoitopolut gynekologisille syöpäpotilaille ja synnytyspelon lievittämiseen. Näiden polkujen hyvien kokemusten myötä diabeteskätilöt Sari-Anne Uusikartano ja Miia Huhtamella ryhtyivät kehittämään vastaavaa digipalvelua raskausdiabeetikoille. 

Raskausdiabeteksen digihoitopolku aloitetaan neuvolassasi 

Raskausdiabetes todetaan yleensä neuvolassa, ja myös hoito sekä seuranta aloitetaan neuvolassa. Digihoitopolku varmistaa hoidon sujuvan jatkumisen, vaikka hoitosi siirtyisi erikoissairaanhoitoon. Lapha Raskausdiabetes -digihoitopolku on kehitetty yhdessä kätilöiden, terveydenhoitajien, osastonylilääkärin ja terveyskeskuslääkärin kanssa. 

Jos sokerirasituskokeessasi todetaan poikkeavia arvoja, saat neuvolasta ohjeet ruokavaliohoidosta, verensokeriseurannasta ja liikunnasta mahdollisimman pian. Nyt käytössä olevan digihoitopolun ansiosta saat kaiken tarvitsemasi tiedon helposti yhdestä paikasta. Neuvolakäyntien aikataulut voivat olla tiukkoja, ja joskus olla vaikeaa omaksua kaikkea tietoa yhdellä kerralla. Digihoitopolun tietosisältöön voit palata uudestaan aina silloin kuin sinulle sopii. 

Tietoa ja tukea omahoitoon 

Digihoitopolku tarjoaa sinulle kattavan tietopaketin ja omahoidon tukimateriaalin, joiden avulla voit seurata raskausdiabeteksen hoitoa sujuvasti.  

Se auttaa myös terveydenhoitajia elintapaohjauksessasi ja varmistaa, että saamasi ohjaus on ajantasaista ja yhtenäistä. Digihoitopolku toimii tärkeänä kanavana neuvolan ammattilaisille, sillä sen avulla he voivat tarjota sinulle tasalaatuista ja helposti saatavilla olevaa tietoa ilman erillisten materiaalien etsimistä. Voit myös viestiä tietoturvallisesti ammattilaisten kanssa itsellesi sopivaan aikaan. 

Seuranta synnytyksen jälkeen 

Raskausdiabetes uusiutuu seuraavassa raskaudessa 30 - 80 %:lla ja altistaa tyypin 2 diabetekselle.  

Hyvinvointialueella on aiemmin otettu käyttöön Lapha Diabetes -digihoitopolku pilottikunnissa, ja tavoitteena on laajentaa sen käyttö koko alueelle. Synnytyksen jälkeen seuranta voi jatkua Diabetes digihoitopolulla, joka tukee sinua elämäntapamuutoksissa ja auttaa näin ennaltaehkäisemään tyypin 2 diabetesta.  

Koska raskausdiabetes voi uusiutua seuraavassa raskaudessa, jatkuva tuki ja seuranta auttavat sinua edistämään hyvinvointiasi ja tekemään terveyttä tukevia valintoja pitkällä aikavälillä. 

Tietoturvallinen ja helppokäyttöinen palvelu 

Digihoitopolku on maksuton ja käytettävissä tietoturvallisessa Terveyskylän Omapolku-verkkopalvelussa, jota hallinnoi HUS tietohallinto. 

Voit käyttää digihoitopolkua verkkoselaimella tai Omapolku-mobiilisovelluksella, joka on ladattavissa Googlen Play Kaupasta ja App Storesta. Polun käyttö edellyttää hoitosuhdetta tai lähetettä digihoitopolkua käyttävään yksikköön. 

Lisätietoja saat omasta hoitoyksiköstäsi. 

Terveyskylän levittäminen ja juurruttaminen toteutetaan VASA 2- Vahva sote Lapin hyvinvointialueelle-hankkeen ja Lapin hyvinvointialueen Digitaaliset palvelut -yksikön yhteistyönä. Hanke on osa Suomen kestävän kasvun ohjelmaa. Ohjelman rahoitus tulee EU:n kertaluonteisesta elpymisvälineestä.  

Kassâkkuu ovdil sivule

Lapin hyvinvointialue tarjoaa maksuttoman hoitojakson synnyttäjälle

Lapin hyvinvointialue tarjoaa maksuttoman hoitojakson synnyttäjälle. Koko hoitojakso, jonka aikana synnytys tapahtuu, on potilaalle maksuton. Se, kuinka pitkään ennen synnytystä tai synnytyksen jälkeen potilas joutuu lääketieteellisistä syistä johtuen olemaan vuodeosastolla hoidossa, ei vaikuta maksuttomuuteen. Maksuttomuus koskee kaikkia synnyttäjiä, myös Lapin hyvinvointialueen ulkopuolelta tulevia synnyttäjiä. Kaikki muut raskaudenaikaiset osastohoitoa vaativat hoitojaksot, paitsi hoitojakso minkä aikana synnytys tapahtuu, ovat maksullisia. 

Raskauteen liittyvistä polikliinisistä käynneistä maksetaan edelleen normaalisti asiakasmaksuhinnaston mukaisesti.

Naistenklinikan asiakasmaksut vuonna 2025:

Äitiyspoliklinikkamaksu 66,70 €
Naistentautienpoliklinikka 66,70 €
Hoitopäivämaksu 66,90 €/vuorokausi
Neuvonta- ja ohjauskäynti hoitajalle esimerkiksi synnytyspelko-tai kätilöpoliklinikalle 28,30 €
Synnytyksiin liittyvistä hoitojaksoista ei peritä maksua.

Kassâkkuu ovdil sivule

Avainhenkilökoulutuksen käynyt kätilö Jenni Peltomaa näkee kätilöiden roolin lähisuhdeväkivallan ehkäisytyön äärellä todella merkityksellisenä

Avainhenkilökoulutuksen tavoitteena on, että avainhenkilön osaaminen vahvistuu lähisuhdeväkivallan tunnistamisessa, puheeksi otossa ja tuen piiriin ohjauksessa. Avainhenkilöt tukevat muita ammattilaisia ja jatkossa toteuttavat puheeksiottokoulutuksia työyksiköissään. Lapin keskussairaalassa kätilönä työskentelevä Jenni Peltomaa kävi avainhenkilökoulutuksen viime vuonna ja pääsimme haastattelemaan Jenniä. 

Kuka olet ja missä työskentelet?

-Olen Jenni Peltomaa. Työskentelen tällä hetkellä kätilönä LKS Naistenklinikalla ja lisäksi teen organisaation sisäisiä työnohjauksia koko Lapin hyvinvointialueen alueella. Työni kätilönä on hyvin monipuolista ja teen työtä laajojen verkostojen kanssa: perusterveydenhuollon neuvoloiden, erikoissairaanhoidon sosiaalityöntekijöiden sekä esimerkiksi Lapin ensi- ja turvakodin kanssa. Synnyttävien perheiden hoitotyön lisäksi työskentelen synnytyspelkopoliklinikalla sekä toimin SERI-tukikeskuksessa päivystävänä kätilönä.

Miten päädyit osallistumaan Avainhenkilökoulutukseen?

-Näin avainhenkilökoulutukseen liittyvän ilmoituksen Kaltiossa (Lapin hyvinvointialueen intra) jo hyvissä ajoin ennen koulutusta. Tiesin heti, että haluan mukaan koulutukseen ja jatkossa myös kouluttamaan muita. Näen kätilöiden roolin lähisuhdeväkivallan työskentelyn äärellä todella merkityksellisenä. Raskausaikana sekä vauvavuoden aikana naisten todennäköisyys joutua lähisuhdeväkivallan uhriksi on tutkimuksienkin mukaan kiistatta kohonnut. Lähisuhdeväkivalta voi näyttäytyä kätilön työssä myös synnytyspelkopoliklinikalla ja näiden asioiden puheeksi ottamiseksi myös me sensitiivisen kohtaamisen ammattilaiset tarvitsemme lisää rohkeutta, tietoa ja työkaluja.

Mitä lähisuhdeväkivallalla sinun mielestäsi tarkoitetaan ja miten se voi ilmetä työssäsi?

-Lähisuhdeväkivalta pitää sisällään hyvin monenlaista väkivaltaa, vaikka siitä ehkä ensimmäisenä mieleen voikin tulla fyysinen väkivalta. Henkisen väkivallan, seksuaalisen väkivallan sekä taloudellisen väkivallan muodot ovat niitä, joita voisin uskoa kätilön kohtaavan fyysisen väkivallan lisäksi sekä siihen sekoittuneena. Joskus kätilön työssä lähisuhdeväkivalta on hyvin vahvasti näkyvissä, esimerkiksi SERI-potilaan hoidossa. Joskus se voi kätkeytyä vaikkapa synnytyspelon taakse tai näyttäytyä epäselvänä kipuiluna raskauden aikana. Tuolloin kätilöillä pitäisi olla vahvaa osaamista paitsi ottaa toistuvasti puheeksi lähisuhdeväkivallan mahdollisuus, myös tukea ja ohjata asiakasta konkreettisesti turvaan. Vaikka kätilönä koenkin olevani eturintamassa naisten oikeuksien asianajajana, on muistettava, että myös naisten tekemän lähisuhdeväkivallan tunnistamiseen ja puheeksi ottamiseen tarvitaan rohkeutta ja toimintamalleja.

Mitä opit/oivalsit koulutuksen aikana, mikä on paras anti työsi kannalta?

-Koulutuksen kannalta oli parasta se, että meidän yksiköstämme meitä osallistui useampi työntekijä. Tämä toi moniäänisyyttä pohdintoihin, sillä jokainen meistä edusti naistentautien ja synnytysten erikoisosaamista hieman eri vivahteilla. Naistentautien ja synnytysten toimialan keskuudessa meillä onkin mahdollisuus lähteä työstämään lähisuhdeväkivallan puheeksi ottamismalleja helposti asteittain. Koulutukseen osallistui hyvin monipuolisesti ammattilaisia eri erikoisaloilta, niin erikoissairaanhoidosta, perusterveydenhuollosta kuin sosiaalipuoleltakin. Tämä kirjavuus lisäsi ymmärrystä paitsi lähisuhdeväkivallan näyttäytymismuodoista eri ympäristöissä, myös siitä, miten paljon yhteistyötä me tarvitsemme kaikilla näillä sektoreilla.

Millä tavalla koulutus tukee työtäsi lähisuhdeväkivallan ehkäisemisessä?

-Sain koulutuksessa konkreettisia materiaaleja, joiden avulla voimme joko suoraan kysyä rutiininomaisesti lähisuhdeväkivallasta tai joiden pohjalta meidän on helppo muokata juuri meidän yksikköömme sopivia kyselylomakkeita ja haastattelukäytäntöjä.

Miten lähisuhdeväkivallan puheeksi otto sopii sinun työpaikkaasi?

-Lähisuhdeväkivalta herättää aika ajoin keskustelua työyhteisössäni. SERI-potilaat tietysti ovat oma lukunsa, mutta myös synnyttävien perheiden kohdalla, me kätilötkin tunnemme välillä aseettomuutta sanomatta jätettyjen asioiden ja pelkojen äärellä. Uskon, että rutiininomainen kysyminen raskaana olevalta, synnyttävältä ja synnyttäneeltä perheeltä madaltaa kynnystä ottaa lähisuhdeväkivalta puheeksi paitsi meille ammattilaisille myös asiakkaille. Tässä tulemme tarvitsemaan tietysti entistä tiiviimpää yhteistyötä esimerkiksi äitiysneuvoloiden kanssa.

Millaisia suunnitelmia tulevaisuuteen?

-Tulevaisuudessa uskon, että tulemme kehittämään koko Naistenklinikalla rutiininomaisen tavan kysyä asiakkaalta paitsi kyselyillä ja haastatteluilla, myös spontaanisti aina luontevassa ja turvallisessa ympäristössä heidän kokemuksistaan lähisuhdeväkivallasta. Toivon, että saamme jatkossa koulutettua lisää avainhenkilöitä tämän saman koulutuksen myötä ja pystymme tätä kautta lisäämään jatkuvaa matalan kynnyksen koulutusta myös oman vastuuyksikkömme sisällä.

Mitä viestiä haluaisit välittää muille sote-alan ammattilaisille lähisuhdeväkivallan käsittelemisestä?

"Joka kolmas nainen Suomessa on kokenut parisuhteessa fyysistä väkivaltaa, fyysisen väkivallan uhkaa tai seksuaaliväkivaltaa." (Naisten linja). Se vetää hiljaiseksi ja pistää miettimään. Miten moni asiakas jää meiltä näkemättä? Se saa myös kätilön hiljaisena miettimään sitä, miten moni auttaja on jäänyt ja jää yhä ilman apua itse.