Mii lii pyeri njälmitiervâsvuotâ?
Mii lii pyeri njälmitiervâsvuotâ?
Njäälmi já paanij tiervâsvuotâ vaaikut ubâ roopân já tiervâsvuotân sehe eellim pyerivuotân. Hyenes njälmitiervâsvuotâ lii riskâtahhee maaŋgâ puácuvuotân. Infektioh njäälmist hiäjusmiteh meddei maaŋgâ kuhesääigi puácuvuođâ, tegu diabetes já leesmi tipšotäsitiädu. Njäälmist levvânâm kuddum lasseed váimu- já vuoiŋâšinfarkt riiskâ.
Pyeri njälmitipšom lii tot, ete pasa paanijd iđedist já ehidist šleđgâpänikustáin já fluorâpänitaigáin. Pänikooskâid kalga putestiđ piäiválávt päniárppoin tâi pänikoskâkustáin. Paanij poossâm ohtâvuođâst lii pyeri putestiđ meiddei njuohčâm. Puoh rävisulmui já paijeel 6-ihásij párnái fluorâpänitaaigâ fluorânalliisvuotâavžuuttâs lii 1 450 ppm. Paanij poossâm maŋa kalga njäälmist čulgâđ meddâl paijeelmiärálii pänitaaigâ, ige njäälmi innig koolgâ toideđ čassijn.
Merikoskâsii purâdemriitmâst lii stuorrâ merhâšume pänitiervâsvuođâ paijeentolâmist. Päänih kierdih suulân 5–6 suvrâvolliittem ađai purâdemtove. Taaid purâdemtuvvijd rekinisteh mieldi meiddei eres juhâmâšâi ko čääsi juuhâm. Suvres purrâmâšâi já juhâmâšâi anneem lasseet paanij suddâm ađai pänieroosio.