Kassâkkuu ovdil sivule
Lähisuhdeväkivalta: Loma-aikojen varjoja
Loma-ajat, jotka monille merkitsevät rentoutumista ja yhdessäoloa, voivat toisille tuoda mukanaan ahdistusta ja konfliktia. Erityisesti kesälomien ja joulun jälkeiset ajat ovat tunnettuja siitä, että parisuhteissa esiintyy enemmän jännitteitä, jotka voivat johtaa eroihin. Lomat asettavat suhteille paljon odotuksia, ja kun nämä odotukset eivät täyty, voivat seuraukset olla vakavia.
Tilastoja lähisuhdeväkivallasta
Lähisuhdeväkivalta on vakava ja yleinen ongelma. Suomessa poliisin tietoon tulee vuosittain yli 10 000 lähisuhdeväkivaltatapausta, mutta todellinen luku on todennäköisesti paljon suurempi, sillä monet tapaukset jäävät ilmoittamatta. Lähisuhdeväkivalta voi ilmetä monin eri tavoin, ja se koskettaa kaikenikäisiä ja kaikista taustoista tulevia ihmisiä. Noin 15 prosenttia suomalaisista naisista ja 7 prosenttia miehistä on kokenut lähisuhdeväkivaltaa jossain elämänsä vaiheessa.
Lähisuhdeväkivalta voi ilmetä monin eri tavoin
Fyysinen väkivalta käsittää kaikenlaisen ruumiillisen vahingoittamisen, kuten lyömisen, potkimisen, kuristamisen ja tönimisen. Henkinen väkivalta puolestaan voi olla haukkumista, nöyryyttämistä, eristämistä, uhkailua tai jatkuvaa kritisointia. Seksuaalinen väkivalta tarkoittaa pakottamista seksuaalisiin tekoihin ilman suostumusta. Taloudellinen väkivalta ilmenee taloudellisen riippuvuuden luomisena, rahan käytön kontrollointina tai työssä käymisen estämisenä.
Mitä tehdä, jos kokee lähisuhdeväkivaltaa?
Ensimmäinen askel on tunnistaa, että kokee väkivaltaa. Fyysinen väkivalta on usein helpompi tunnistaa, mutta henkinen väkivalta voi olla yhtä tuhoisaa ja vaikeampaa havaita. Jos kumppani jatkuvasti vähättelee, uhkailee tai kontrolloi, kyseessä on henkinen väkivalta.
On tärkeää puhua jollekin luotettavalle henkilölle, kuten ystävälle, perheenjäsenelle tai ammattilaiselle. Suomessa on monia järjestöjä ja palveluita, jotka tarjoavat apua lähisuhdeväkivallan uhreille. Naisten Linja tarjoaa tukea ja neuvontaa naisille ja tytöille, jotka ovat kokeneet väkivaltaa. Rikosuhripäivystys tarjoaa tukea ja ohjausta kaikille väkivallan uhreille, ja turvakodit tarjoavat väliaikaista suojapaikkaa väkivallan uhreille.
Jos tilanne on vaarallinen, on hyvä laatia pakenemissuunnitelma. Tämä voi sisältää varasuunnitelman, miten pääset turvallisesti pois kotoa ja minne menet turvaan. Säilytä tarvittavat dokumentit ja rahat helposti saatavilla.
Lähisuhdeväkivallasta ilmoittaminen poliisille on tärkeää. Poliisi voi tarjota suojelua ja käynnistää oikeudelliset toimenpiteet väkivallantekijää vastaan. Vakavissa tilanteissa soita hätänumeroon 112.
Tukipalvelut tarjoavat keskusteluapua ja käytännön neuvoja. Sosiaali- ja kriisipäivystykset ovat käytettävissä ympäri vuorokauden ja voivat auttaa kriisitilanteessa. Turvakoteihin pääsee ilman lähetettä, ja ne ovat auki ympäri vuorokauden.
MARAK − moniammatillinen riskinarviointikokous
MARAK on vakavan parisuhdeväkivallan riskinarvioinnin ja uhrin auttamisen moniammatillinen menetelmä. MARAK kokoaa alueella toimivat uhrin auttamiseksi työskentelevät viranomaiset ja järjestötahot yhteen ja koordinoi uhrille annettavaa tukea.
MARAK-työryhmä ottaa vastaan parisuhdeväkivallan kokijoita, tekee väkivallan uusiutumisen riskinarviointia sekä tarjoaa turvallisuutta parantavia toimenpiteitä. Tavoitteena on, että väkivalta ja sen uhka saadaan loppumaan. MARAK-työryhmiä on Suomessa kymmenillä eri paikkakunnilla.
MARAK voi auttaa parisuhdeväkivallan kokijaa tai sellaisen uhan alla olevaa henkilöä. Parisuhdeväkivaltaa on nykyisen tai entisen puolison tai seurustelukumppanin aiheuttamaa väkivalta tai sen uhka. Parisuhdeväkivallan muotoja on monia ja tavoite on auttaa kaikkia tällaisen uhreja. Väkivallan muotoja ei voi asettaa vakavuusjärjestykseen, väkivalta on aina vakavasti otettava asia ja sen seuraukset voivat olla kohtalokkaita. Väkivalta ei lopu itsestään – usein se ajan mittaan raaistuu.
MARAK Lapin hyvinvointialueella
Lapin hyvinvointialueella toimii tällä hetkellä kolme MARAK-työryhmää. Ryhmässä on jäseniä muun muassa sosiaali- ja terveyspalveluista, poliisista, rikosuhripäivystyksestä, ensi- ja turvakodista, seurakunnasta ja muista paikallisista järjestöistä ja palveluista. Ryhmät kokoontuvat kerran kuukaudessa ja käsittelevät uhrin asioita monialaisesti uhrin antaman suostumuksen pohjalta.
Miten MARAK toimii?
MARAK-työ käynnistyy, kun ammattilainen ottaa asiakkaan kanssa puheeksi väkivallan. Ammattilainen voi täyttää asiakkaan kanssa MARAK-riskinarviointilomakkeen ja tiedustelee asiakkaan suostumuksen suostumuslomakkeen avulla. Lomakkeet toimitetaan MARAK-työryhmän puheenjohtajalle, joka toimittaa tiedon sihteerille. Sihteeri kutsuu koolle MARAK-kokouksen ja on myös yhteydessä asiakkaaseen.
On tärkeää muistaa, että väkivalta ei koskaan ole oikeutettua ja että apua on saatavilla. Tunnista väkivalta, hae apua ja käytä tarjolla olevia tukipalveluita. Sinulla on oikeus elää ilman pelkoa ja väkivaltaa.