Maassâd oovdeb siijđon

Uusi mielenterveysomaisen palvelupolku tukee omaisia ja ammattilaisia Lapin hyvinvointialueella

Lapin hyvinvointialueelle on rakennettu mielenterveysomaisen palvelupolku yhteistyössä Mielenterveysomaisten keskusliitto FinFami ry:n kanssa. Se on tarkoitettu kaikille kansalaisille sekä sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille.

Palvelupolulta löytyy tietoa mielenterveydestä sekä erilaisista palveluista ja tukimuodoista. Palvelupolulta löytyy myös tietoa siitä, miten omaa läheistään voi tukea mielenterveyden haasteissa ja mistä omaistilanteessa oleva henkilö saa apua ja tukea tilanteeseensa. Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille palvelupolulta löytyy vinkkejä mielenterveysomaisen tunnistamiseen ja kohtaamiseen.

Mielenterveysomaisen palvelupolun tarkoituksena on auttaa tunnistamaan mielenterveysomaiset kaikissa palveluissa ja ohjaamaan heidät tarvitsemansa tuen ja palvelujen piiriin. Palvelupolun tarkoituksena on myös koota yhteen Lapin hyvinvointialueella toimivien järjestöjen ja julkisen sektorin palveluja, joista mielenterveysomainen saa tukea tilanteessaan. 

Kun ihminen sairastuu psyykkisesti, se vaikuttaa aina myös hänen omaistensa ja lähipiirinsä elämään. Mielenterveysomaisella tarkoitetaankin henkilöä, jonka läheinen on sairastunut tai oireilee psyykkisesti. Mielenterveysomainen voi olla sairastuneen lapsi, vanhempi, isovanhempi, sisarus, 
ystävä, naapuri tai esimerkiksi kollega tai puoliso. Kuka tahansa, joka tuntee huolta läheisensä mielenterveydestä ja joka kokee sairastuneen tilanteen vaikuttavan omaan elämäänsä, on mielenterveysomainen. 

Omaistilanne on tärkeää tunnistaa, koska psyykkisesti sairastuneen omaisilla ja läheisillä on kohonnut riski sairastua masennukseen, ahdistuneisuushäiriöön tai stressiperäisiin somaattisiin sairauksiin. Läheisen psyykkinen oireilu tai sairastuminen voi vaikuttaa myös omaisen oman somaattisen sairauden hoitotasapainoon ja itsehoitoon, taloudelliseen tilanteeseen tai työssä jaksamiseen.  

Ethän jää omaistilanteessa yksin.

Tutustu mielenterveysomaisen palvelupolkuun Lapin hyvinvointialueen lapha.fi-sivustolla

Voit tutustua polkuun itseksesi tai yhdessä sosiaali- ja terveysammattilaisen kanssa. Lapin mielenterveysomaiset FinFami ry tarjoaa vertaistukea mielenterveysomaisille. Voit tutustua yhdistyksen toimintaan tästä: Lapin mielenterveysomaiset – FinFami ry

Kun yksi sairastuu, monen maailma muuttuu. Et jää yksin.

Maassâd oovdeb siijđon

Pohjoisen turvaverkko -hankkeessa vahvistetaan lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdepalveluja Lapissa

Lapin hyvinvointialueella on käynnistynyt Pohjoisen turvaverkko -hanke, jossa selkeytetään lasten ja nuorten mielenterveys- ja riippuvuuspalveluja sekä ennaltaehkäistään huumekuolemia Lapissa.

Hanke on hallituksen nuorten huumekuolemien ehkäisyn ohjelman mukainen, ja tämän kohderyhmänä ovat alle 25-vuotiaat. Ohjelma käynnistetiin, sillä huumemyrkytykset olivat vuonna 2023 nousemassa nuorten yleisimmäksi tapaturmaiseksi kuolinsyyksi.

Pohjoisen turvaverkko -hankkeessa vastataan Lapissa tunnistettuihin kehittämistarpeisiin yhteistyössä Lapin hyvinvointialueen ja Lapin kuntien ammattilaisten, järjestötoimijoiden, poliisin sekä kokemusasiantuntijoiden kanssa. Tunnistettuihin kehittämistarpeisiin vastaamalla ennaltaehkäistään nuorten huumekuolemia.

 Tavoitteenamme on:

• Selkeyttää ja vahvistaa alle 25-vuotiaiden mielenterveys- ja riippuvuuspalvelujen kokonaisuutta Lapin hyvinvointialueella sekä parantaa palvelujen saatavuutta myös kaupunkikeskittymien ulkopuolella
• Vahvistaa moniammatillista yhteistyötä mm. selkeyttämällä yhteistyö- ja konsultaatiokäytänteitä sekä vahvistaa ammattilaisten erityisosaamista huumeita käyttävien nuorten tukemisessa

• Pilotoida huumeita käyttäville nuorille liikkuvaa terveysneuvontapistettä Meri-Lapin alueella (Kemi, Tornio, Keminmaa, Tervola, Simo, Ylitornio) yhdessä Lapin ammattikorkeakoulun kanssa.

Lisätietoja: 
Jonna Lindholm, projektipäällikkö, Pohjoisen turvaverkko-hanke
Linda Jaako, asiantuntija, Pohjoisen turvaverkko-hanke
Tuula Mäntymäki, ylihoitaja, vastuuyksikköjohtaja lasten- ja nuorten keskitetyt mielenterveys- ja riippuvuuspalvelut
 

Maassâd oovdeb siijđon

Psyykkarit vahvistavat lasten ja nuorten perustason mielenterveyspalveluja Lapissa

Lapin hyvinvointialueella on vahvistettu lasten ja nuorten perustason mielenterveyspalveluita elokuusta alkaen rekrytoimalla lisää psyykkareita lasten ja nuorten tueksi. Psyykkarit ovat psykiatrisia sairaanhoitajia, jotka toimivat peruskouluissa ja toisen asteen oppilaitoksissa täydentäen opiskeluhuollon palveluja. Lapin hyvinvointialueella työskentelee tällä hetkellä 11 psyykkaria.

Lapsi tai nuori ohjautuu psyykkarin vastaanotolle pääasiassa terveydenhoitajan tai muun opiskeluhuollon ammattilaisen kautta. Psyykkarit tarjoavat matalan kynnyksen keskusteluapua lapsille ja nuorille, jotka kokevat esimerkiksi ahdistuneisuutta, mielialan laskua, itsetuhoisia ajatuksia, huolta perhetilanteesta,  identiteetistä tai he oireilevat päihteiden käytöllä. Työskentely tapahtuu yksilötapaamisina, konsultaatioina, verkostotapaamisina ja yhteistyössä perheiden kanssa.

Tukea oikea-aikaisesti ja sujuvasti

Psyykkarit jalkautuvat kouluihin ja oppilaitoksiin ja esimerkiksi Rovaniemellä psyykkarit tapaavat toisen asteen opiskelijoita myös opiskeluterveydenhuollon keskitetyssä toimipisteessä. He toimivat tiiviissä yhteistyössä perheen, koulu- ja opiskeluterveydenhoitajien, opiskeluhuollon muiden ammattilaisten, perhesosiaalityön sekä lasten ja nuorisopsykiatrian kanssa. Osa psyykkareista työskentelee myös Ankkuri-työryhmässä, jossa nuorta ja hänen huoltajaansa pyritään tukemaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.

Lapin hyvinvointialueen psyykkareita koulutetaan parhaillaan lyhytterapiamenetelmien käyttöön osana VASA 2 – Vahva sote Lapin hyvinvointialueelle -hanketta yhteistyössä Lapin hyvinvointialueen ja Terapiat etulinjaan toimintamallin kanssa. Jatkossa psyykkarit toteuttavat lapsille ja nuorille näyttöön perustuvia hoitointerventioita mielenterveyshäiriöiden hoitoon.

Nuoren arki kaipaa tasapainoa – psyykkarit tuovat keskusteluavun lähelle

Neljä Lapin hyvinvointialueella toimivaa psyykkaria, Mervi Hiukka, Minna Vaarala, Jetta Vahtera ja Satu Lammassaari, kertovat, että nuorten arjessa korostuvat digilaitteiden käyttö ja sosiaalisen median vaikutukset. Pitkät ajat ruudun äärellä vievät helposti aikaa harrastuksilta ja voivat vaikeuttaa sosiaalisten taitojen kehittymistä. Somemaailman vertailu luo paineita ja voi lisätä ulkopuolisuuden tunnetta.

-Nuoret ovat hyvin sitoutuneita yhteistyöhön ja reflektoivat hienosti. On tärkeää luoda avoin ja turvallinen keskusteluympäristö, jossa nuori voi tulla kohdatuksi omana itsenään, psyykkarit kertovat.

Mielen hyvinvoinnin tukemisessa korostuvat toimivat arjen rutiinit, mielekäs vapaa-ajan tekeminen ja tunne siitä, että kuuluu joukkoon. Myös vanhemmuuden tuen tarve nousee esiin. Psyykkarit ovat tärkeä osa tätä kokonaisuutta – heidän läsnäolonsa koulussa ja oppilaitoksissa tuo avun lähelle nuoren arkea.

-On ilo työskennellä lasten ja nuorten kanssa ja tehdä työtä, jolla on merkitystä. Saa olla tukena siinä, että nuori löytää omat voimavaransa, psyykkarit sanovat.
 
Maailman mielenterveyspäivää vietetään vuosittain 10. lokakuuta. Päivän tarkoituksena on muistuttaa, että mielen hyvinvoinnista huolehtiminen on tärkeää ja siihen on saatavilla tukea. Jokaisella nuorella on oikeus tulla kuulluksi ja saada apua ajoissa.