Maassâd oovdeb siijđon

Hae kesäloma-ajan huolenpitoa vammaisille lapsille ja nuorille viimeistään 31.3.2026

Lapin hyvinvointialue järjestää vammaisten lasten ja opiskelijoiden lyhytaikaista huolenpitoa koulujen kesäloman aikana. Huolenpitoa järjestetään peruskoululaisille ja oppivelvollisille nuorille, joilla on vammaispalvelujen asiakkuus.

Huolenpitoa järjestetään välttämättömän tarpeen mukaan ajalla 1.6.–14.8.2026 (arkisin klo 7–16). Välttämättömäksi tarpeeksi katsotaan tilanne, jossa huoltajat eivät työssäkäynnin, opiskelun tai muun perustellun syyn vuoksi pysty vastaamaan lapsen hoidosta, eikä hoitoa voida järjestää muulla tavoin.

Hae viimeistään 31.3.2026

Hakemus liitteineen tulee toimittaa viimeistään 31.3.2026. Hakemuksen voi palauttaa postitse tai oman kotikunnan toimipisteeseen, mutta kätevin tapa on hakea sähköisesti DigiLaphan kautta.

Klikkaa tästä tulostettavaan hakemukseen.

Hakemukseen tulee liittää selvitys työssäkäynnistä, opiskelusta tai muusta hoidon tarpeeseen johtavasta syystä.

Palvelu järjestetään Lapin hyvinvointialueen omissa yksiköissä, ja siitä peritään aluevaltuuston vahvistama asiakasmaksu.

Kuljetus ja maksut

Jos huoltaja ei voi kuljettaa lasta hoitopaikkaan, kuljetusta voi hakea samalla lomakkeella. Kuljetuksesta tehdään erillinen päätös.

Muista myös peruutus

Hakemus tulee lähettää määräaikaan mennessä. Myöhässä saapuneiden hakemusten osalta palvelua ei välttämättä voida järjestää toivotulle ajankohdalle.

Jos hoitoa ei tarvitakaan, peruutus tulee tehdä viipymättä. Ennen hoidon alkua peruutus tehdään vammaispalvelujen työntekijälle, ja hoidon aikana suoraan hoitopaikkaan.

Lisätietoja

vammaispalvelujen ohjaus ja neuvonta arkisin klo 10–14, p. 046 9236 604

Maassâd oovdeb siijđon

Nepsy-lasten vanhemmille käynnistyy etäryhmä maaliskuussa Lapissa

Osana NepsyTuki Lappi -hanketta toteutetaan maksuton etäryhmä vanhemmille, joiden lapsella on neurokirjon piirteitä.

Lapissa toteutettavan ryhmän suunnittelussa on hyödynnetty hankkeen koordinaattorina toimivan Kirsin aiemmassa työssä ohjaamia, toimintaterapeutti Mia Salon laatimaa nepsylasten vanhempien ryhmärunkoa, sekä HUSin Terapiat etulinjaan kehittämää valtakunnallisessakin pilotissa olevaa neuropiirteisten lasten vanhempainryhmää.

Ryhmän suunnittelu ja toteutus tiivistää yhteistyötä eri toimijoiden kesken. Kevään ryhmänohjaajat tulevat Lapin hyvinvointialueelta sekä Neppari-hankkeesta. Neppari hankke on Erityislasten Omaiset ELO ry:n ja Napapiirin Omaishoitajat ry:n yhteistyönä toteuttava hanke. Kiinnostuneiden määrästä riippuen, kevään ryhmän jälkeen seuraavaa ryhmää on suunniteltu tulevalle syksylle.

Vanhempainryhmästä lyhyesti:

Ryhmä kokoontuu etäyhteyksien välityksellä kuusi kertaa. Lisäksi pidetään yksi ryhmämuotoinen jälkitapaaminen kesän jälkeen. Ryhmäläisiltä odotetaan sitoutumista koko ryhmäprosessiin, jolloin se antaa osallistujille parhaimman annin.

Ryhmässä saa:

• tietoa neurokehityksellisistä piirteistä ja niihin vaikuttavista tekijöistä
• käytännön apukeinoja arjessa toimimiseen
• vertaistukea

Ryhmä kokoontuu maanantaisin klo 17–19 Teamsin välityksellä: 9.3., 23.3., 9.4. (huom eri viikonpäivä), 20.4., 4.5. ja 18.5.

Jokaisella ryhmän tapaamisella on suunniteltu teema. Kaikilla ryhmäkerroilla on aikaa myös vapaalle keskustelulle ja aiheista herääville kysymyksille.

Teemat:

1. Tutustuminen ja aiheeseen virittäytyminen
2. Arjen peruspalikat ja haasteet
3. Tunnetaidot ja käyttäytymisen säätely
4. Minä vanhempana: vanhemman voimavarat
5. Lapsen kuormittuneisuuden säätely
6. Perheen vahvuudet ja yhteistyötahot
   Katseet tulevaan, ryhmäprosessi päättyy.

Maaliskuun ryhmä on jo täynnä, mutta voit ilmoittautua mukaan huhtikuussa alkavaan ryhmään.

Ilmoittautuminen ryhmään osoitteessa https://bit.ly/perhevire

Lisätietoja ryhmästä

Kirsi Taskinen
kirsi.taskinen@lapha.fi
040 641 1553

Ryhmä järjestetään osana NepsyTuki Lappi -hanketta, jossa yhtenä tavoitteena on vahvistaa varhaista tukea neurokirjon perheille.

Maassâd oovdeb siijđon

Rovaniemen vammaispalvelujen asiointi ja postin toimittaminen

Rovaniemen vammaispalvelujen postilaatikko sijaitsee tällä hetkellä vain Piekkarilla. Hakemukset ja muun postin voi toimittaa suoraan postilaatikkoon tai lähettää meille osoitteeseen Pohjolankatu 2, 3. krs, 96100 Rovaniemi. Muista kirjoittaa kuoreen viiteteksti Vammaispalvelut.

Vammaispalvelujen työntekijät työskentelevät monipaikkaisesti useissa kohteissa. Tämän vuoksi asiakastapaamiset järjestetään toistaiseksi vain erikseen sovitusti.

Tarvittaessa otathan yhteyttä etukäteen sopiaksesi tapaamisesta.
 

Maassâd oovdeb siijđon

Lapin hyvinvointialue järjestää avainhenkilökoulutuksen yhteistyössä Lapin Ensi- ja turvakodin kanssa – Hae mukaan 14.2.2026 mennessä!

Avainhenkilökoulutuksen tavoitteena on, että avainhenkilön osaaminen vahvistuu lähisuhdeväkivallan tunnistamisessa, puheeksi otossa ja tuen piiriin ohjauksessa. Avainhenkilöt tukevat muita ammattilaisia ja jatkossa toteuttavat puheeksiottokoulutuksia työyksiköissään.

Maksuttomaan avainhenkilökoulutukseen voi hakea mukaan kuka vain, joka tekee yhdyspintatyötä Lapin hyvinvointialueen asiakkaiden kanssa. Voit olla siis esimerkiksi opettaja, pakolaisohjaaja tai työllisyysasiantuntija. Tarvitsemme myös sosiaali- ja terveyspalvelujen kentän ulkopuolelle tunnistamista ja ymmärrystä väkivaltailmiöistä ja siitä, minne asiakkaita voidaan ohjata. Koulutuksen myötä pääset osaksi avainhenkilöverkostoamme ja näin myös sosiaali- ja terveyspalvelut sekä järjestöt tulevat tutuiksi ja kynnys auttamiseen madaltuu. 

Kokemuksia avainhenkilökoulutuksesta

Lasten- ja nuorisopsykiatrian poliklinikalla Kemissä työskentelevä Miro Åhman kävi avainhenkilökoulutuksen viime vuonna ja pääsimme haastattelemaan häntä.

Kuka olet ja missä työskentelet?

Olen Miro Åhman. Työskentelen lasten- ja nuorisopsykiatrian poliklinikalla Kemissä eli työskentelen eri ikäisten lasten, nuorten sekä perheiden parissa.

Miten päädyit osallistumaan Avainhenkilökoulutukseen?

Kuulin avainhenkilökoulutuksesta esihenkilöni kautta. Päätin ilmoittautua, koska kyseinen aihe on merkittävä ja viime aikoina kovasti puhututtanut valtakunnallisesti. Koen myös, että vahvuuteni työssä sopii kyseiseen toimintaan.

Mitä lähisuhdeväkivallalla sinun mielestäsi tarkoitetaan ja miten se voi ilmetä työssäsi?

Lähisuhdeväkivalta on laaja käsite ja se pitää sisällään esimerkiksi fyysistä, henkistä sekä taloudellista väkivaltaa. Tämänkaltaisessa tilanteessa henkilö tulee kaltoinkohdelluksi ihmissuhteessaan. On uhreja sekä tekijöitä. Lasten- ja nuorisopsykiatrian poliklinikalla työskentelemme asiakkaiden sekä heidän perheidensä kanssa ja pyrimme luomaan luottamuksellista suhdetta. Asiakkaan näkökulmasta lähisuhdeväkivalta aiheena on toisinaan hyvin vaikea tuoda esille monista eri syistä, mutta tapaamisten jatkuessa tämäkin voi nousta keskusteluun. Lähisuhdeväkivalta perheessä voi tulla esiin vasta pitkienkin aikojen päästä, koska se on yleensä aihe, josta perheessä on totuttu vaikenemaan ja väkivallan kohde usein pelkää ottaa asiaa puheeksi peläten seurauksia. Esiin voi tulla vanhempien välistä tai lapsiin kohdistuvaa väkivaltaa joko aikuisten tai sisarusten taholta.

Mitä opit tai oivalsit koulutuksen aikana, mikä on paras anti työsi kannalta?

Tämän koulutuksen anti oli se, että kyseisen puheenaihe herätti paljon keskustelua työyhteisössämme. Tämä tuo meille muistutusta siitä, että toisimme sitä keskusteluun myös asiakkaidemme kanssa. Vaikkakin tämä aihe on viime aikoina kovasti puhututtanut valtakunnallisesti, niin silti minut yllätti lähisuhdeväkivallan yleisyys etenkin Lapissa.

Millä tavalla koulutus tukee työtäsi lähisuhdeväkivallan ehkäisemisessä?

Koulutus sai minut vielä enemmän miettimään, kuinka voisi helpottaa lähisuhdeväkivallan puheeksi ottoa. Puheeksi otto kuuluu meidän työhömme, mutta olemme miettineet esimerkiksi erilaisia lomakkeita, joiden turvin sanoittaminen asiakkaalla itsellään voisi olla helpompaa.

Miten lähisuhdeväkivallan puheeksi otto sopii sinun työpaikkaasi?

Kävimme työyhteisössä keskustelua siitä, että avainhenkilönä voisin tuoda informaatiota sekä muistutusta lähisuhdeväkivallasta kysymisestä esimerkiksi yhteisissä foorumeissa. Keskusteluissa voisi hyödyntää koulutuksessa nähtyjä videoita sekä diasarjaa.

Millaisia suunnitelmia tulevaisuuteen?

Puheeksi otto-koulutuksia työpaikalla, muistuttamista ja ajoittain teeman nostamista keskusteluihin. Asiasta keskustelemalla luodaan työntekijöille luottamusta omaan tekemiseen sekä madalletaan asiasta puhumisen kynnystä. Aihe on tärkeä nostaa yhdeksi kehittämiskohteeksi yksikössämme ja siihen on tarkoitus varata suunnitellusti yhteistä keskusteluaikaa koko työryhmän kanssa. Meillä on ollut jo yhtenä haastattelun aiheena kaltoinkohtelun tai kiusaamisen selvittäminen, kun lähdemme uuden asiakasperheen kanssa kartoittamaan taustoja, mistä kaikesta tämänhetkinen psyykkinen pahoinvointi voisi johtua. Ehkä minun tehtäväni on nyt Avainhenkilö-koulutuksen käyneenä olla se, joka erilaisissa yhteyksissä ottaa tämän näkökulman puheeksi.

Mitä viestiä haluaisit välittää muille sote-alan ammattilaisille lähisuhdeväkivallan käsittelemisestä?

Luo luottamussuhde asiakkaaseen, etene rauhallisesti , pysähdy ja ole läsnä, tarjoa mahdollisuus puhua ja tulla kuulluksi - kysy aktiivisesti ja rohkeasti kaikesta, myös lähisuhdeväkivallasta. Lähisuhdeväkivalta on asiakkaalle aiheena arka, jolloin siitä puhuminen voi ottaa aikaa.

Avainhenkilökoulutus vahvistaa väkivallan varhaista tunnistamista ja yhteistyötä Lapissa

Avainhenkilökoulutus tarjoaa konkreettisia välineitä väkivallan ehkäisyyn, tunnistamiseen ja puheeksi ottoon. Koulutuksen merkitys korostuu erityisesti arjen asiakastyössä, jossa varhainen tunnistaminen voi olla ratkaisevaa.

Väkivaltatyön asiantuntija Sanna Ollila Lapin ensi- ja turvakodilta on ollut mukana suunnittelemassa ja toteuttamassa Avainhenkilö-koulutuksia Lapin alueella vuodesta 2024 alkaen. Hänen mukaansa Avainhenkilöillä on tärkeä rooli paitsi väkivallan tunnistamisessa myös koko työyhteisön osaamisen vahvistamisessa.

– Kun väkivaltailmiötä pidetään näkyvillä ja siihen liittyvää osaamista vahvistetaan, lisääntyy tieto ja uskallus puuttua tilanteisiin siellä, missä asiakkaita kohdataan, Ollila kertoo.

Lisää osaamista ja selkeämpiä toimintamalleja

Koulutuksen myötä väkivalta ilmiönä on tullut tutummaksi Lapin hyvinvointialueen työntekijöille. Samalla tieto väkivaltaerityisistä palveluista on lisääntynyt, ja useissa kunnissa on tehty mallinnuksia ja ohjeistuksia väkivaltatilanteisiin puuttumisesta.

Avainhenkilöillä on myös valmiudet ohjata asiakkaita suoraan oikeiden palvelujen piiriin.

– Asiakasohjaus ei vaadi aina sosiaalityöntekijää, vaan esimerkiksi terveydenhoitaja tai perhetyöntekijä voi ohjata asiakkaan suoraan lähisuhde- ja väkivaltatyön avopalveluihin, Ollila kuvaa.

Yhteistyö vahvistuu järjestöjen ja hyvinvointialueen välillä

Avainhenkilökoulutus on tiivistänyt yhteistyötä Lapin ensi- ja turvakodin ja Lapin hyvinvointialueen välillä. Yhteistyötä tehdään sekä koulutusten järjestämisessä että Avainhenkilöverkostossa toimimisessa. Lisäksi Lapin ensi- ja turvakoti ry on ollut mukana toteuttamassa väkivallan puheeksiottokoulutuksia hyvinvointialueelle.

Katse tulevaan

Jatkossa koulutusta toivotaan voitavan tarjota entistä laajemmin eri sosiaali- ja terveyspalveluiden toimijoille, mukaan lukien järjestöt ja yksityinen sektori. Lisäksi tavoitteena on mahdollistaa Avainhenkilöille osallistuminen kouluttajakoulutuksiin.

– Toivon, että haastavasta tilanteesta huolimatta työntekijöillä olisi mahdollisuus osallistua koulutuksiin ja kehittää osaamistaan, Ollila sanoo.

Kiinnostuitko avainhenkilökoulutuksesta?

Kevään avainhenkilökoulutukseen voi hakea mukaan keskustelemalla asiasta oman lähiesihenkilön kanssa ja sen jälkeen olemalla yhteydessä kouluttajiin sähköpostitse. Voit osallistua koulutukseen myös, vaikket olisi vakituisessa työsuhteessa tai olet esimerkiksi sote-alan tai varhaiskasvatuksen opiskelija. 

Työaikaa koulutukseen on hyvä varata noin 20 tuntia. 

Koulutukset järjestetään teamsilla seuraavina ajankohtina: 

• 12.3.2026 klo 12-15.00 
• 1.4.2026 klo 8.30-12.00 
• 28.4.2026 klo 12-15.30 
• 21.5.2026 klo 8.30-12.00 

Ilmoittaudu koulutukseen viimeistään 14.2.2026

Kouluttajien yhteystiedot: 

Nina Kemilä, terveyden edistämisen koordinaattori
nina.kemila@lapha.fi
040 571 7671

Sanna Ollila, väkivaltatyön asiantuntija
Lapin ensi-ja turvakoti
sanna.ollila@lapinentu.fi

Lue lisää kokemuksia avainhenkilökoulutuksen käyneiltä: Perhetyöntekijänä avainhenkilökoulutuksessa - Lapin hyvinvointialue

Maassâd oovdeb siijđon

DigiLapha-asiointialusta alkaa toimia saamen kielillä kansallispäivänä 6.2.2026

Lapin hyvinvointialueen DigiLapha-asiointialusta alkaa toimia Suomessa puhuttavilla saamen kielillä saamelaisten kansallispäivänä 6.2.2026. DigiLapha on Lapin hyvinvointialueen sosiaali- ja terveyspalvelujen digitaalinen asiointipalvelu, jonka tuottaa Lapin hyvinvointialueelle Terveystalo.

DigiLaphassa voi muun muassa

• keskustella chatissa ammattilaisen kanssa
• hoitaa kiireettömiä asioita
• saada viestejä ammattilaiselta
• tehdä yhteydenottopyynnön ja täyttää muita lomakkeita
• osallistua etävastaanottoon ja -tapaamiseen
• asioida toisen henkilön puolesta

Suunnittelun lähtökohtana saamen kielillä asiointi

DigiLapha on Suomen ensimmäinen viranomaisen digipalvelu, joka on suunniteltu alusta asti toimimaan myös saamen kielillä. Palvelun kehittämisessä on pidetty tärkeänä, että kaikki Lapin hyvinvointialueen asukkaat voivat käyttää digipalveluja omalla kielellään. Tämä koskee sekä suomen kieltä että kaikkia kolmea saamen kieltä, joilla hyvinvointialue järjestää palveluja. Tavoitteena on, että saamenkieliset ja suomenkieliset palvelut kehittyvät samassa tahdissa ja että digitaalinen asiointi on yhdenvertaista kaikille käyttäjille.

-Meille on ollut alusta asti selvää, että digitaalisten palvelujen on toimittava suomeksi ja kolmella saamen kielellä. Näin varmistamme, että palvelut kehittyvät yhdenvertaisesti ja palvelevat kaikkia asukkaita, Lapin hyvinvointialueen digipalvelujen erityisasiantuntija Piia Hirvonen kertoo.

DigiLaphan toteutuksesta vastaa Terveystalo. Yhdessä asiakkaan kanssa kehittäminen on olennainen osa Terveystalon digialustan toimintatapaa.

-Teemme aina tiivistä yhteistyötä asiakkaana olevan hyvinvointialueen kanssa, ja haluamme huomioida kunkin alueen erityispiirteet. Lapissa tämä tarkoittaa sitä, että alustan tulee toimia myös kolmella saamen kielellä. Kun kyse on elämän herkimpiin asioihin liittyvästä avun tarpeesta, asiointi omalla äidinkielellä on turvallisen kohtaamisen ja saavutettavuuden perusta. Olemme todella iloisia ja ylpeitä siitä, että saimme toteuttaa digialustan saamen kielillä, Terveystalon kehityspäällikkö Hanna Manelius kertoo.

Digipolku vie auttavan ihmisen luo

DigiLapha parantaa saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuutta. Yksi saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen suurimmista haasteista on saada saamenkieliset sote-ammattilaiset kohtaamaan saamenkielistä palvelua tarvitsevat asiakkaat pitkien välimatkojen Lapissa.

-DigiLapha tuo saamenkielisen palvelun asiakkaan luokse siellä, missä asiakas palvelua tarvitsee: saamenkielisten sairaanhoitajien tiimiin voi nyt ottaa yhteyttä vaikka porotöiden lomassa tunturissa, saamenkielisten ja kulttuurinmukaisten sosiaali- ja terveyspalvelujen vastuuyksikköjohtaja Tuuli Miettunen kertoo.

DigiLaphaa voi käyttää tietokoneella, tabletilla tai älypuhelimella. Tabletille ja älypuhelimelle voi myös ladata mobiilisovelluksen. Palveluun kirjautuminen vaatii vahvan tunnistautumisen, jonka voi tehdä henkilökohtaisilla pankkitunnuksilla tai mobiilivarmenteella.

***

Lappi buresveadjinguovllu DigiLapha-áššiiddikšunvuođđu doaibmagoahtá sámegielaide sámiid álbmotbeaivve 6.2.2026

Lappi buresveadjinguovllu DigiLapha-áššiiddikšunvuođđu doaibmagoahtá Suomas hállon sámegielaide sámiid álbmotbeaivve 6.2.2026. DigiLapha lea Lappi buresveadjinguovllu sosiála- ja dearvvasvuođabálvalusaid digitála áššiiddikšunbálvalus, man buvttada Lappi buresveadjinguvlui Terveystalo.

DigiLaphas sáhttá earret eará:

• ságastallat chatas ámmátolbmuin
• dikšut akuhta áššiid
• oažžut dieđáhusaid ámmátolbmos
• dahkat oktavuođaváldinbivdaga ja deavdit eará skoviid
• oassálastit gáiddusvuostáiváldimii ja -deaivvadeapmái
• dikšut ášši nuppi olbmo bealis

Plánema vuolggasadjin sámegielaide áššiiddikšun

DigiLapha lea Suoma vuosttaš eiseválddi digibálvalus, mii lea plánejuvvon álggu rájes doaibmat maiddái sámegielaide. Bálvalusa gárgedeamis lea adnon dehálažžan, ahte buot Lappi buresveadjinguovllu ássit sáhttet geavahit digibálvalusaid iežaset gillii. Dát guoská maiddái sihke suomagillii ja buot golbma sámegillii, main buresveadjinguovlu lágida bálvalusaid. Mihttomearrin lea, ahte suomagielat ja sámegielat bálvalusat ovdánit seammá áigge ja ahte digitála áššiiddikšun lea ovttaveardásaš buot geavaheaddjiide.

-Midjiide lea leamaš álggu rájes čielggas, ahte digitála bálvalusat galget doaibmat suomagillii ja golmma sámegillii. Ná mii sihkkarastit, ahte bálvalusat ovdánit ovttaveardásaččat ja bálvalit buot ássiid, Lappi buresveadjinguovllu digibálvalusaid sierraáššedovdi Piia Hirvonen muitala.

DigiLapha ollašuhttimis vástida Terveystalo. Ovttas áššehasain gárgedeapmi lea mihtilmas oassi Terveystalo digivuođu doaibmanvuogi.

-Mii bargat álohii lahkalas ovttasbarggu áššehasa buresveadjinguovlluin, ja háliidit váldit vuhtii guđege guovllu sierraiešvuođaid. Lappis dat máksá dan, ahte digivuođđu galgá doaibmat maiddái golmma sámegillii. Go jearaldat lea eallima hearkkimus áššiide laktáseaddji veahki dárbbus, áššiiddikšun iežas eatnigillii lea oadjebas deaivvadeami ja olahahttivuođa vuođđu. Mii duođaid illudit ja čevllohallat, ahte beasaimet ollašuhttit digivuođu sámegielaide, Terveystalo ovddidanhoavda Hanna Manelius muitala.

Digibálggis doalvu veahkeheaddji olbmo lusa

DigiLapha buorida sámegielat sosiála- ja dearvvasvuođabálvalusaid olahahttivuođa. Okta sámegielat sosiála- ja dearvvasvuođabálvalusaid stuorámus hástalusain lea oažžut sode-ámmátolbmuid deaivat sámegielat bálvalusa dárbbašeaddji áššehasaid Lappis, gos leat guhkes gaskkat.

-DigiLapha buktá sámegielat bálvalusa áššehasa lusa dohko, gos áššehas bálvalusa dárbbaša: sámegielat buohccedivššáriid teamii sáhttá dál váldit oktavuođa vaikko boazobargguid gaskkas duoddaris, sámegielat ja kulturvuđot sosiála- ja dearvvasvuođabálvalusaid vástoovttadatjođiheaddji Tuuli Miettunen muitala.

DigiLapha sáhttá geavahit dihtoris, tableahtas dahje fihttotelefovnnas. Tablehttii ja fihttotelefovdnii lea maiddái viežžamis mobiilaáppa. Bálvalussii sisačáliheapmi gáibida nana identifiserema, man sáhttá dahkat persovnnalaš báŋkodovddaldagaiguin dahje mobiilanannemiin.

***

Laapi pyereestvaijeemkuávlu DigiLapha-ášástâllâmvuáđu toimâškuát sämikieláid säämi aalmugpeeivi 6.2.2026

Laapi pyereestvaijeemkuávlu DigiLapha-ášástâllâmvuáđu toimâškuát Suomâst sarnum sämikieláid säämi aalmugpeeivi 6.2.2026. DigiLapha lii Laapi pyereestvaijeemkuávlu sosiaal- já tiervâsvuođâpalvâlusâi digitaallâš ášástâllâmpalvâlus, mon Terveystalo puovtâd Laapi pyereestvaijeemkuávlun.

DigiLaphast puáhtá eereeb iärrás

• savâstâllâđ chatist áámmátlijn
• hoittáđ huáputtes aašijd
• finniđ viestâid áámmátliist
• toohâđ ohtâvuođâväldimtáttum já tevdiđ eres luámáttuvâid
• uásálistiđ káidusvuástáväldimân já -teivâdmân
• ášástâllâđ nube ulmuu peeleest

Sundáttâllâm vuolgâsaijeen ášástâllâm sämikieláid

DigiLapha lii Suomâ vuosmuš virgeomâhái digipalvâlus, mii lii sundáttâllum aalgâ rääjist toimâđ meid sämikieláid. Palvâlus oovdedmist láá annaam tehálâžžân, ete puoh Laapi pyereestvaijeemkuávlu ässeeh pyehtih kevttiđ digipalvâlusâid jieijâs kielân. Taat kuáská sehe suomâkielân já puoh kuulmâ sämikielân, moigijn pyereestvaijeemkuávlu uárnee palvâlusâid. Ulmen lii, ete sämikielâliih já suomâkielâliih palvâlusah ovdáneh oovtfááru já ete digitaallâš ášástâllâm lii oovtviärdásâš puoh kevtteid.

-Mijjân lii lamaš aalgâ rääjist čielgâs, ete digitaalliih palvâlusah kalgeh toimâđ suomâkielân já kuulmâ sämikielân. Návt mij visásmittep, ete palvâlusah ovdáneh oovtviärdásávt já palvâleh puoh ässeid, Laapi pyereestvaijeemkuávlu digipalvâlusâi spesiaaläššitobdee Piia Hirvonen muštâl.

DigiLapha olášutmist västid Terveystalo. Ovdedem oovtâst äššigâssáin lii merhâšittee uási Terveystalo digivuáđu toimâmvyevi.

-Mij porgâp ain aldaaš ohtsâšpargo äššigâssân leijee pyereestvaijeemkuávloin, já halijdep väldiđ huámášumán jieškote-uv kuávlu eromâš jiešvuovijd. Laapist taat meerhâš tom, ete vuáđu ferttee toimâđ meid kuulmâ sämikielân. Ko koččâmuš lii iše táárbust mii lohtâs eellim herkimus aašijd, te ášástâllâm jieijâs eenikielân lii torvolii teivâdem já juksâmvuođâ vuáđudâs. Mij lep hirmâd iloliih já räämist tast, ete uážžup olášuttiđ digivuáđu sämikieláid, Terveystalo ovdedemhovdâ Hanna Manelius muštâl.

Digipäälgis tuálvu išedeijee ulmuu luus

DigiLapha pyereed sämikielâlij sosiaal- já tiervâsvuođâpalvâlusâi finnimvuođâ. Ohtâ sämikielâlij sosiaal- já tiervâsvuođâpalvâlusâi stuárráámuin hástusijn lii finniđ sämikielâlijd soti-áámmátlijd kuáhtáđ sämikielâlijd palvâlusâid tarbâšeijee äššigâsâid kuhes kooskâi Laapist.

-DigiLapha puáhtá sämikielâlii palvâlus äššigâs luus tohon, kost äššigâs taarbâš palvâlus: sämikielâlij pyecceitipšoi tiimin puáhtá väldiđ tääl ohtâvuođâ veik puásuipargoi kooskâst tuoddârist, sämikielâlij já kultuurmiäldásij sosiaal- já tiervâsvuođâpalvâlusâi ovdâsvástádâsohtâdâhjođetteijee Tuuli Miettunen muštâl.

DigiLapha puáhtá kevttiđ tiäturijn, tabletijn tâi fiättupuhelimáin. Tabletân já fiättupuhelimân puáhtá meid luođiđ moobiilheiviittâs. Palvâlusân čáládâttâm váátá noonâ tubdâttâttâm, mon puáhtá porgâđ persovnlijn paŋkkitubdâlduvâigijn tâi moobiilnanodâssáin.

***

Lappi pueʹrrvââjjamvuuʹd DigiLapha-äʹššeemvuâlaž tååimškuätt sääʹmǩiõlin saaʹmi meersažpeeiʹv 6.2.2026

Lappi pueʹrrvââjjamvuuʹd DigiLapha-äʹššeemvuâlaž tååimškuätt Lääʹddjânnmest mainstum sääʹmǩiõlin saaʹmi meersažpeeiʹv 6.2.2026. DigiLapha lij Lappi pueʹrrvââjjamvuuʹd sosiaal- da tiõrvâsvuõttkääzzkõõzzi digitaalʼlaž äʹššeemkääzzkõs, koon puuʹtat Lappi pueʹrrvââjjamvoudda Terveystalo.

DigiLaphast vuäitt ouddmiârkkân

• saǥstõõllâd chaatâst ämmatniiʹǩǩin
• hoiʹddjed ǩirrsâʹttem aaʹššid
• vuäǯǯad saaǥǥid ämmatneeʹǩǩest
• tuejjeed õhttvuõttväʹlddemraukkmõõžž da tieuʹdded jeeʹres lomaakkid
• vuässõõttâd ougglõsvuâsttavälddmõʹšše da -kaaunõõttmõʹšše
• äʹššeed nuuʹbb oummu peäʹlest

Plaanummuž vuâlggsââʹjjen sääʹmǩiõlin äʹššummuš

DigiLapha lij Lääʹddjânnam vuõssmõs veʹrǧǧneeʹǩǩ digikääzzkõs, koon leät aalǥ rääʹjest plaanääm toiʹmmjed sääʹmǩiõlin še. Kääzzkõõzz ooudâsviikkmõõžžâst leät vuäinnam, što lij vääžnai, što Lappi pueʹrrvââjjamvuuʹd aazzi vueiʹtte ââʹnned digikääzzkõõzzid jiiʹjjez ǩiõʹlle. Tät kuâskk kuhttuid lääʹddǩiõl di pukid kooum sääʹmǩiõl, koivuiʹm pueʹrrvââjjamvuʹvdd reäšš kääzzkõõzzid. Täävtõs lij, što sääʹmǩiõllsaž da lääʹddǩiõllsaž kääzzkõõzz ouʹddne seämma pââʹjest da što digitaalʼlaž äʹššummuš lij õõutverddsaž pukid õõʹnnjid.

-Miʹjjid lij leämmaž aalǥ rääʹjest čiõlǥâs, što digitaalʼlaž kääzzkõõzz âʹlǧǧe toiʹmmjed lääddas da kooum sääʹmǩiõʹlle. Nääiʹt ainsmâʹttep, što kääzzkõõzz ouddne õõutverddsânji da kääzzkâʹstte pukid aazzjid, Lappi pueʹrrvââjjamvuuʹd digikääzzkõõzzi spesiaaläʹšštobddi Piia Hirvonen mušttal.

DigiLapha čõõđtummšest vaʹsttad Terveystalo. Õõutsââʹjest äʹššniiʹǩǩin oouʹdummuš lij kõskksaž vueʹss Terveystalo digivuâla toiʹmmjemnääʹl.

-Mij tuejjeep pâi nâânn õhttsažtuâj äʹššneʹǩǩen åårrai pueʹrrvââjjamvuuʹdin, da haaʹleep väʹldded lokku juõʹǩǩ vuuʹd jiiʹjjesnallšemvuõđid. Lappist tät miârkkšââvv tõn, što vuâlaž âlgg toiʹmmjed kooum sääʹmǩiõʹlle še. Ko kõõččmõõžžâst lij vieʹǩǩ tarbb, mii kuâskk jieʹllmest jeänmõssân tobddjid counni aaʹššid, äʹššummuš jiiʹjjes jieʹnnǩiõʹlle lij vuâđđ staani kaaunõõttmõʹšše da vuällamvuõʹtte. Mij leäp tuõđi räämmast da kuärǥast tõʹst, što vuäǯǯaim čõõđted digivuâla sääʹmǩiõlid, Terveystalo oouʹdeemšurr Hanna Manelius mušttal.

Digipääʹljes veekk vieʹǩǩteei oummu luzz

DigiLapha pueʹrad sääʹmǩiõllsaž sosiaal- da tiõrvâsvuõttkääzzkõõzzi vuäǯǯmõõžž. Õhtt sääʹmǩiõllsaž sosiaal- da tiõrvâsvuõttkääzzkõõzzi šuurmõs vaʹǯǯtõõzzin lij puʹhtted sääʹmǩiõllsaž soti-ämmatniiʹǩǩid da sääʹmǩiõllsaž kääzzkõõzz taarbšeei äʹššniiʹǩǩid õʹhtte kuʹǩes kõõski Lappist.

-DigiLapha pohtt sääʹmǩiõllsaž kääzzkõõzz äʹššneeʹǩǩ årra toʹben, koʹst äʹššneǩ taarbaš kääzzkõõzz: sääʹmǩiõllsaž puõccihoiʹddjeeji ärttla vuäitt ââʹn väʹldded õhttvuõđ håʹt puäʒʒtuâjai pââʹjest tuõddrest, sääʹmǩiõllsaž da kulttuurmeâldlaž sosiaal- da tiõrvâsvuõttkääzzkõõzzi vaʹsttõsjuâǥǥasjååʹđteei Tuuli Miettunen mušttal.

DigiLapha vuäitt ââʹnned teâttmašinain, tableeʹttin leʹbe jeäʹrmmteʹlfoonin. Tabletta da jeäʹrmmteʹlfooʹne vuäitt laaddâd mobiilsuåvldõõzz še. Kääzzkõʹsse ǩeeʹrjtõõvvmõš õõlǥat raʹvves tobddummuž, koon vuäitt tuejjeed persoonlaž baŋkktiõttivuiʹm leʹbe mobiilstaanõõǥǥin.