Maassâd oovdeb siijđon

Lapin hyvinvointialueen vammaisneuvosto: Tervian kuljetuspalvelussa vakavia puutteita – vaatii välittömiä korjaustoimia

Lapin hyvinvointialueen vammaisneuvosto on esittänyt vakavan huolen Tervian kuljetuspalvelun nykytilasta. Neuvoston mukaan palvelu ei tällä hetkellä toteuta asiakkaiden yhdenvertaisuutta, saavutettavuutta eikä perusoikeutta välttämättömään liikkumiseen hyväksyttävällä tasolla.

Kannanotto perustuu vammaisjärjestöjen asiakastyöhön sekä laajasti Lapin alueelta tammi–toukokuussa 2026 kerättyyn palautteeseen. 

Saavutettavuus puutteellista

Vammaisneuvoston mukaan kuljetuspalvelun tilausjärjestelmä ei ole saavutettava kaikille käyttäjille. Puhebottiin perustuva järjestelmä ei palvele erityisesti kehitysvammaisia asiakkaita, ja osa asiakkaista jää palvelun ulkopuolelle ilman ulkopuolista apua. 

Lisäksi palvelun käyttö edellyttää pankkitunnuksia, eikä vaihtoehtoisista asiointitavoista ole riittävästi tiedotettu. Puhelinpalvelun toimimattomuus vaikeuttaa tilannetta entisestään. 

Järjestelmä hajautunut ja epäluotettava

Neuvosto kritisoi kuljetuspalvelun taustajärjestelmää epäyhtenäiseksi. Eri kuljetusmuodot toimivat erillisissä järjestelmissä, eikä asiakastietojen hallinta ole luotettavaa. 

Asiakkailla ei ole selkeää tietoa esimerkiksi käytettävissä olevista matkoista tai omista palveluoikeuksistaan. 

Virheet haittaavat asiakkaiden arkea

Kuljetuspalvelussa ilmenee kannanoton mukaan toistuvia vakavia virheitä. Kyytien katoaminen, väärät aikataulut sekä epäonnistuneet peruutukset ovat yleisiä. 

Ongelmat voivat johtaa siihen, että asiakkaat jäävät ilman välttämättömiä matkoja, eivät pääse töihin, päivätoimintaan tai harrastuksiin tai jäävät ilman kyytiä kotiin. 

Vammaisneuvosto korostaa, että kyse ei ole yksittäisistä virheistä, vaan laajemmasta ja toistuvasta ongelmasta, jolla on merkittäviä vaikutuksia ihmisten arkeen ja osallisuuteen. 

Epäselvät käytännöt ja kustannukset

Kannanoton mukaan asiakkaat saavat ristiriitaista tietoa kyytien tilaamisesta, ja pitkät ennakkotilausajat rajoittavat arjen joustavuutta. 

Lisäksi omavastuuhintojen korotukset ja esimerkiksi kimppakyytien poistaminen ovat heikentäneet palvelun toimivuutta. 

Turvallisuudessa puutteita

Vammaisneuvosto nostaa esiin myös turvallisuusriskit. Virheelliset kuljetustilanteet voivat aiheuttaa vaaratilanteita, ja kuljettajien osaamisessa on puutteita muun muassa ensiaputaidoissa ja vammaisten asiakkaiden kohtaamisessa. 

Vammaisneuvosto vaatii muutoksia

Neuvosto edellyttää välittömiä toimenpiteitä palvelun parantamiseksi. Keskeisiä vaatimuksia ovat muun muassa:

• vaihtoehtoisten asiointikanavien lisääminen puhebottipalvelun rinnalle
• palvelun käyttö ilman pankkitunnuksia
• kuljetusten yhdistäminen yhteen toimivaan järjestelmään
• palvelun toimintavarmuuden parantaminen ja tekninen auditointi
• yhtenäiset ja selkeät toimintakäytännöt
• kuljettajien koulutuksen parantaminen
• selkeä asiakasviestintä ja korvausprosessien sujuvoittaminen 

“Korjaaminen on välttämätöntä”

Vammaisneuvosto muistuttaa, että kuljetuspalvelu on keskeinen osa vammaisten henkilöiden arkea ja itsenäistä elämää.

Nykytilanne ei täytä palvelulle asetettuja vaatimuksia, ja tilanteen korjaaminen on välttämätöntä asiakkaiden perusoikeuksien turvaamiseksi.

Lue koko kannanotto

Lapin hyvinvointialueen vammaisneuvoston kannanotto Tervian asiakastyöryhmälle 2.6.2026

Maassâd oovdeb siijđon

Arviointiryhmä ei esitä aluejakoselvitystä Lapin hyvinvointialueelle

Ministeriöt valvovat, että säästösuunnitelmat pitävät ja hyvinvointialue noudattaa toimenpide-ehdotuksia

Valtiovarainministeriön asettama Lapin hyvinvointialueen arviointiryhmä ei esitä aluejakoselvitystä Lapin hyvinvointialueelle. Arviointiryhmä kuitenkin muistuttaa, että jos hyvinvointialueen taloudenpito ja säästösuunnitelmien toimeenpano takkuaa, valtiovarainministeriöllä on mahdollisuus käynnistää aluejakoselvitys tai uusi arviointimenettely. Ministeriöllä on myös valitusoikeus hyvinvointialueen päätöksiin, jotka ovat ristiriidassa arviointiryhmän toimenpide-ehdotusten kanssa. Arviointiryhmä julkaisi loppuraporttinsa keskiviikkona 10. kesäkuuta.

– Katsomme, että noudattamalla aluevaltuuston maanantaina hyväksymää vuoteen 2030 ulottuvaa taloussuunnitelmaa hyvinvointialueella on taloudelliset ja toiminnalliset edellytykset selvitä tehtävistään, valtiovarainministeriön edustaja, hallitusneuvos Minna-Marja Jokinen toteaa.

Arviointiryhmän mukaan hyvinvointialueella on jo käynnissä useita hyviä muutoksia, joiden vaikutukset alkavat näkyä vasta lähivuosina.

– Korostin alusta lähtien, että arviointimenettelyn tarkoitus on tukea hyvinvointialuetta taloudenpidossa ja vaikeissa sopeuttamispäätöksissä niin, että Lappi voisi pysyä itsenäisenä hyvinvointialueena. Siihen tavoitteeseen on mielestäni päästy, ja olen siitä hyvin tyytyväinen. Taloussuunnitelma on vaativa, mutta se on realistinen ja turvaa palvelut, kunhan toimenpiteistä pidetään kiinni, arviointiryhmän puheenjohtaja, kaupunkineuvos Jyrki Myllyvirta kertoo

– Arviointimenettely on ollut raskas prosessi. Nyt on kuitenkin saatu nuotit usealle vuodelle eteenpäin. Vaikka tiukka valtionohjaus vielä jatkuukin, nyt päästään kuitenkin lähes normaalitilanteeseen, hyvinvointialuejohtaja Jari Jokela toteaa.

Monipuolisia uusia toimintaehdotuksia

Uusimmissa, kesäkuun alussa tekemissään toimenpide-ehdotuksissa arviointiryhmä edellyttää päätöksentekorakenteiden kehittämistä niin, että aluevaltuustolla korostuu strateginen rooli, aluehallituksella kokonaisuuden ohjaamisen rooli ja virkajohdon mahdollisuuksia johtaa toimintaa ja uudistaa toimintatapoja vahvistetaan. Uudet toimintamallit on otettava käyttöön viimeistään vuoden 2028 alusta.

Kesään 2028 mennessä hyvinvointialueen täytyy arvioida perusterveydenhuollon palveluverkon tarkoituksenmukaisuus huomioiden vuodeosastoverkon muutokset, Länsi-Pohjan sairaalan muutokset sekä mahdollinen Kela-kuljetuskorvausten siirtyminen hyvinvointialueelle. Myös laboratorion, kuvantamisen ja patologian palveluita tulee keskittää tarkoituksenmukaisesti.

Hyvinvointialue laatii ohjelman digitaalisten palvelujen, tekoälyn ja etäyhteyksien käytön laajentamiseksi. Digitaalisten palvelujen osuutta perusterveydenhuollon avosairaanhoidon kontakteissa nostetaan merkittävästi siten, että samalla varmistetaan kustannussäästöjen saaminen muissa toiminnoissa.

Vuoden 2027 loppuun mennessä hyvinvointialue tekee suunnitelmat, miten pelastustoimen ja sote-palvelujen toimialat voidaan mahdollisin osin yhteensovittaa sekä toiminnan, hallinnon että tilojen kannalta.

Aluevaltuusto ei voi tehdä arviointimenettelyn päättymisen jälkeenkään päätöksiä, jotka olisivat toimenpide-ehdotusten vastaisia.

Taloussuunnitelma ja vanhat toimenpide-ehdotukset velvoittavat yhä

Arviointiryhmä on antanut noin 10 kuukauden pituisella toimikaudellaan useita toimenpide-ehdotuksia, jotka velvoittavat hyvinvointialuetta edelleen. Arviointiryhmä on vaatinut muun muassa vuodeosastoverkon supistamista, Länsi-Pohjan sairaalan palvelujen rajaamista, Mehiläinen Länsi-Pohja-sopimuksen irtisanomista, sosiaalihuollon rakennemuutoksia sekä vuoteen 2030 asti ulottuvan tarkan ja tiukan taloussuunnitelman laatimista. Arviointiryhmä on myös kritisoinut sitä, että hyvinvointialue on pohjannut palveluverkkonsa kuntarajoihin, vaikka niin tiheä palveluverkko ei ole kaikkialla tarkoituksenmukaista.

– Lakkauttamis- ja supistamispäätökset ovat olleet hyvinkin epämieluisia ja vaikeita, mutta talouden kannalta välttämättömiä. Jatkossa varmistetaan toimeenpanon ripeys ja määrätietoisuus, jotta tavoitellut säästöt toteutuvat. Olen kuitenkin tyytyväinen siihen, että taloussuunnitelmassa on paljon myös niitä toimia, jotka eivät heikennä palvelujen saatavuutta, aluehallituksen puheenjohtaja Timo Peisa toteaa viitaten esimerkiksi sote-keskusverkoston säilymiseen kattavana sekä digitaalisten palvelujen, ennaltaehkäisevien palvelujen ja henkilöstön hyvinvoinnin kehittämiseen.

Rahoitusjärjestelmällä ja muulla lainsäädännöllä suuri vaikutus

Hyvinvointialueen talouteen vaikuttavat omien toimenpiteiden lisäksi myös valtion päätökset ja muut ulkoiset tekijät. Muutoksia on tulossa ainakin rahoitusjärjestelmään ja sosiaalihuoltolakiin.

Arviointiryhmä tunnistaa myös ulkoiset tekijät riskinä sille, että hyvinvointialue ei lopulta pysty kattamaan aiempia noin 170 miljoonan euron alijäämiään arviointiryhmän myöntämään uuteen aikarajaan eli vuoteen 2031 mennessä.

– Taloussuunnitelma on sekä euromäärältään että aikataulultaan tiukka. Valtionrahoitusleikkausten takia olisi ollut paikallaan saada vielä vuosi-pari lisäaikaa alijäämien kattamiseen, mutta siihen valtiovarainministeriö ei suostunut, hyvinvointialuejohtaja Jokela toteaa.

Arviointiryhmä on tehnyt toimenpide-ehdotuksensa nykyisen lainsäädännön ja rahoitustietojen pohjalta, eikä ole ottanut kantaa, miten hyvinvointialueiden rahoitusta pitäisi muuttaa. Loppuraportista käy kuitenkin ilmi, että hyvinvointialue on tyytymätön valtion rahoitusjärjestelmään. Hyvinvointialueen mielestä esimerkiksi siirtymätasausleikkaukset pitäisi lakkauttaa sekä Lapin maantieteelliset olosuhteet, runsas matkailu sekä saamenkielisten palvelujen turvaaminen huomioida nykyistä paremmin.

Aluejakoselvitys vaatisi erityiset toiminnalliset perusteet

Lain mukaan arviointiryhmän tulee arvioida, onko aluejakoselvityksen käynnistäminen perusteltua. Arviointiryhmä ei esitä aluejakoselvitystä tai muitakaan toimenpiteitä, koska arviointiryhmän näkemyksen mukaan alueella on taloudelliset ja toiminnalliset edellytykset jatkaa itsenäisenä hyvinvointialueena, jos alueella toteutetaan kaikki ne toiminnalliset ja rakenteelliset muutokset, joita arviointiryhmä on alueelle esittänyt.

Arviointiryhmä on pohtinut loppuraportissaan, millaisia vaikutuksia aluejaon muuttamisella voisi pääpirteissään olla. 51 kunnan jättialuetta haastaisivat esimerkiksi pitkät välimatkat, seutujen erilaisuus, demokratian toteutuminen sekä Lapin erityisasema saamenkielisten palvelujen tuottajana.

– Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella ei välttämättä olisi Lapin hyvinvointialueen tavoin taloudellista kannustetta ylläpitää erikoissairaanhoitoa Länsi-Pohjan sairaalassa, arviointiryhmä toteaa.

– Arviointimenettelyn tehtävä ei ole ottaa kantaa alustavien selvitysten tai mielipidekartoitusten tarpeellisuuteen, vaikka joukko aluevaltuutettuja on sitä ehdottanut, toteaa puheenjohtaja Myllyvirta.

– Aluejakoselvitys olisi työläs prosessi sekä Lapin että Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueille. Selvittelyn vaatima työ ja byrokratia söisivät voimavaroja palvelujen kehittämiseltä ja talouden tasapainottamiselta, hyvinvointialuejohtaja Jokela pohtii.

Takana tiivis vuosi

Lappi päätyi valtion asettamaan arviointimenettelyyn viime kesänä huonon taloustilanteensa vuoksi. Arviointiryhmä kokoontui 17 kertaa ja kuuli useita hyvinvointialueen ja ministeriöiden asiantuntijoita. Lisäksi jäsenet osallistuivat useisiin hyvinvointialueen tilaisuuksiin kuten aluehallituksen ja aluevaltuuston kokouksiin.

Lue arviointiryhmän loppuraportti tästä linkistä

Tallenne infotilaisuudesta 10.6.2026 (katsottavissa kaksi viikkoa julkaisupäivästä)

Kysymyksiä ja vastauksia

Onko yhteistoimintatiloja harkittaessa huomioitu tilankäytön aiheuttamia haasteita työn tekemiselle erityisesti vaativassa asiantuntijatyössä ja sen negatiivisia kustannusvaikutuksia?

Esimerkiksi Rovaniemelle Porokadulle on tulossa yhteiskäyttötila. Kysymyksessä ei siis ole avokonttoritila vaan hybridityötila, jossa jokainen varaa itselleen työpisteen omasta kotipesästään. Työtilalle suunnitellaan pelisäännöt, jotka huomioivat työn luonteen, sekä sovitaan menettelytapoja erilaisiin muuttuviin työtilanteisiin. Työntekijät tullaan ohjeistamaan, miten eri tilanteissa toimitaan, jos esimerkiksi käsittelee arkaluontoista tietoa tai toimii kokouksessa puheenjohtajana. Näitä toimintatapoja mietitään parhaillaan ja pyritään löytämään toimivia ratkaisuja. Työ jatkuu vielä muuton jälkeenkin, kun osa ongelmista varmasti näyttäytyy vasta, kun tiloissa toiminta käynnistyy.

Mitä tapahtuu, jos merilappilaiset tai 20 % äänioikeutetuista lappilaisista allekirjoittaa selvityspyynnön/vaatimuksen, jotta osa Lapin hyvinvointialueesta siirrettäisiin Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueeseen? Miten prosessi etenisi valtiovarainministeriön osalta?

Hyvinvointialueen muuttamisesta säädetään hyvinvointialuejakolaissa. Aluejaon muutos edellyttää, että muutokselle säädetyt edellytykset täyttyvät. Valtiovarainministeriö voi em. lain nojalla määrätä aluejakoselvityksen toimitettavaksi.

Mitä tarkoittaa päätöksenteko- ja johtamisroolien tarkastelu, jota arviointiryhmä edellyttää? Miten demokratia toteutuu jatkossa?

Arviointiryhmä on todennut, että Lapin hyvinvointialueen lähtökohdat uuden organisaation, toimintajärjestelmien ja -tapojen luomiseen olivat suhteellisen vaikeat. Sosiaali- ja terveydenhuolto oli järjestetty kuntakohtaisesti ja alueella toimi kaksi erikoissairaanhoidon kuntayhtymää eli sairaanhoitopiiriä. Lisäksi alueelle siirtyi sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen voimaantullessa toiminnallisesti haastavia ja uuteen lainsäädäntöön huonosti sopivia ostopalvelusopimuksia. Tämäkin huomioon ottaen alue on pystynyt etenemään varsin hitaasti kohti kokonaisuutena johdettua ja hallittua toimintamallia ja toiminnassa on edelleen näkyvissä aiempaa kuntapohjaisuutta.

Lisäksi sisäiset, pitkälti alueellisiin näkemyksiin perustuvat erimielisyydet ovat estäneet kokonaisuuden näkökulmasta välttämätöntä pitkän aikavälin suunnittelua ja kehittämistä. Poliittisen päätöksenteon ja operatiivisen johtamisen välinen työnjako ei ole toiminut. Aluehallituksen ja aluevaltuuston edellytykset ja kyky johtaa aluetta kokonaisuutena on ollut puutteellista ja sekä aluehallituksen että aluevaltuuston päätettäväksi tulee sangen pienipiirteisiäkin, operatiiviseen toimintaan ja johtamiseen kuuluvia asioita. Lisäksi päätösvalmistelua haastavat taloushallintoon ja taloussuunnitteluun liittyvät osaamis- ja resurssipuutteet sekä hajanaiset järjestelmät.

Arviointiryhmän näkemyksen mukaan taloussuunnittelun, johtamisen ja päätöksenteon ongelmat ovat osaltaan taustalla siinä, että hyvinvointialue ei ole pystynyt toimimaan lain asettamien taloudellisten raamien puitteissa. Taloussuunnittelun ja päätöksenteon horjuvuus ja hitaus talouden tasapainotustoimien toteutuksessa on ollut arviointiryhmän näkemyksen mukaan omiaan synnyttämään henkilöstössä epävarmuutta ja luomaan sisäisiä jännitteitä, jota eivät ole voineet olla vaikuttamatta toimintaan ja työhyvinvointiin.

Miten arviointiryhmä on huomioinut Lapin olosuhteet, kuten pitkät etäisyydet, palveluverkon osalta?

Loppuraportin mukaan hyvinvointialueella ei ole tähän mennessä pystytty täysimääräisesti hyödyntämään maakunnan kattavan organisaation antamia mahdollisuuksia, vaan arviointiryhmän saaman käsityksen mukaan on liikaa pitäydytty edelleen kuntien sote-järjestämisvastuuseen perustuvaan palveluverkkoon ja toimintatapaan sielläkin, missä maantieteelliset olosuhteet eivät sitä vaadi.

Tähän liittyy muun muassa se, että palveluverkon uudistamista koskevien linjausten määrittely ja toimeenpano on ollut taloudellisiin edellytyksiin nähden liian hidasta. Myös uusien toimintatapojen ja uusien teknisten mahdollisuuksien hyödyntämisessä on ollut hitautta, vaikka Lapin erityisolosuhteet eli pitkät etäisyydet vaatisivat panostuksia nimenomaan näihin kysymyksiin.

Palvelujen turvaaminen harvaan asutussa maakunnassa edellyttää erityisen saumatonta hallinnon, toimintojen ja palveluverkon yhteensovittamista eri toimialojen ja vastuualueiden rajojen yli.

Miten arviointiryhmä on ohjeistanut työnantajaa varautumaan terveydenhuollon henkilöstön eläköitymisiin lähivuosina?

Arviointiryhmä ei ole antanut suositusta eikä toimenpide-esitystä henkilöstön eläköitymiseen liittyen.

Maassâd oovdeb siijđon

Aluevaltuuston kokoustiedote 8.6.2026 pidetystä kokouksesta

Aluevaltuusto hyväksyi vuoteen 2030 ulottuvan taloussuunnitelman. Arviointikertomus: Taloudessa käänne parempaan – johtamista, strategiaa ja yhteistyötä on vahvistettava.

Aluevaltuusto hyväksyi vuoteen 2030 ulottuvan taloussuunnitelman

Aluevaltuusto hyväksyi taloussuunnitelman vuosille 2026–2030. Suunnitelmaa on vaatinut valtion asettama arviointiryhmä. Suunnitelma toimii pohjana lähivuosien toiminnan ja talouden suunnittelulle. Suunnitelmaa päivitetään tarvittaessa valtion toimenpiteiden ja muiden toimintaympäristön muutosten perusteella.

Taloussuunnitelman mukaan aiemmat noin 170 miljoonan euron alijäämät saataisiin katettua vuoteen 2031 mennessä.

Aluevaltuusto äänesti ikääntyneiden palvelujen kehittämisen tavoitteista ja toteutustavoista, ja aluehallituksen pohjaesitys voitti äänin 32–27.

Talousarvion 2027 valmistelussa ohjeistettiin siirtämään pelastustoimen talousarvioon 420 000 euroa kuuden palotarkastajan ja yhden valmiussuunnittelijan palkkaamiseen. Päätös syntyi äänin 27–32.

Aluevaltuusto päätti tehdä valtiovarainministeriölle vetoomuksen, jotta valtio kehittäisi rahoituslakia ja poistaisi siirtymätasausleikkauksen pysyvästi.

Arviointikertomus: Taloudessa käänne parempaan – johtamista, strategiaa ja yhteistyötä on vahvistettava

Aluevaltuusto merkitsi tiedoksi vuoden 2025 arviointikertomuksen ja lähetti sen edelleen aluehallitukselle. Tarkastuslautakunnan mukaan taloudessa on tapahtunut käänne parempaan, mutta johtamista, strategiaa ja yhteistyötä on vahvistettava.

Arviointikertomuksen mukaan organisaation muutokset ja epävarmuus kuormittavat henkilöstöä. Perehdyttämistä ja johtamista on kehitetty suunnitelmallisesti, ja esimerkiksi saamenkieliset palvelut ovat saaneet hyvää palautetta. Vastuualueiden ja palvelualueiden roolit eivät ole riittävän selkeitä, ja päätösvallan hajauttaminen ei ole edennyt riittävästi. Vaikutusten ennakkoarviointiin kehitetty toimintamalli ei ole vielä vakiintunut käytäntö merkittävissä toiminnan muutoksissa.

Tarkastuslautakunnan mukaan hyvinvointialuestrategian päivittäminen on viivästynyt. Tarkastuslautakunta suosittelee strategian selkeyttämistä, mittariston yksinkertaistamista ja raportoinnin vakiinnuttamista. Aluehallitus antaa syksyllä lausunnon ja toimenpidesuunnitelman, mihin toimiin arviointikertomuksen perusteella täytyy ryhtyä.

Muita päätöksiä

Aluevaltuusto hyväksyi vuoden 2025 tilinpäätöksen ja myönsi tilivelvollisille vastuuvapauden.

Merkittiin tiedoksi vuoden 2025 henkilöstökertomus. Organisaation madaltaminen sekä johtajien ja esihenkilöiden vähentäminen eteni myös vuonna 2025. Muutosten myötä sote- ja tukipalveluista väheni kaksi toimialajohtajaa, kahdeksan vastuualuejohtajaa ja viisi vastuuyksikköjohtajaa. Johtamistehtäviä vähennettiin vuonna 2025 myös alemmilta organisaatiotasoilta. Sairauspoissaolot vähenivät, mutta palkkojen nousun vuoksi poissaoloista aiheutuneet kustannukset nousivat.

Merkittiin tiedoksi raportti, jossa on selvitetty hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämiseen liittyvän yhteistyön toimivuutta Lapissa.

Hyväksyttiin vuoden 2026 talousarvioon muutoksia, jotka parantavat tämän vuoden toimintakatetta noin 18 miljoonan euron edestä. Säästöt syntyvät esimerkiksi ikääntyneiden palveluasumisesta, ostopalveluista, järjestelmäkuluista, virka-ajan ulkopuolisista lääkärikiirevastaanotoista sekä laboratoriokuluista.

Hyväksyttiin ensihoidon palvelutasopäätös vuoteen 2030 saakka.

Merkittiin tiedoksi luettelot valtuutettujen tekemistä aloitteista.

Merkittiin tiedoksi, että Kalle Huusko on eronnut sosiaalidemokraattien aluevaltuustoryhmästä.

Lisätietoja

aluevaltuuston puheenjohtaja Johanna Ojala-Niemelä, johanna.ojala-niemela.lh@lapha.fi
hyvinvointialuejohtaja Jari Jokela, jari.jokela@lapha.fi, 040 5323 998
tarkastuslautakunnan puheenjohtaja Tapio Lintula, tapio.lintula.lh@lapha.fi, 0400 813 274
tarkastuspäällikkö Riitta Erola, riitta.erola@lapha.fi, 040 537 8271

Lue tarkemmin päätöksistä Esityslistat ja pöytäkirjat
 

Maassâd oovdeb siijđon

Palveluntuottajaksi hakeutuminen ikääntyneiden lyhytaikaiseen ympärivuorokautiseen palveluasumiseen on avattu

Kuva: STM

Lapin hyvinvointialue on avannut palveluntuottajille mahdollisuuden hakeutua ikääntyneiden lyhytaikaisen ympärivuorokautisen palveluasumisen palvelusetelituottajaksi. Haku tehdään PSOP-järjestelmässä (Parasta palvelua -järjestelmä).

Palveluntuottajaksi hakeudutaan palveluun Ikääntyneiden lyhytaikainen ympärivuorokautinen palveluasuminen, joka sisältää:

• lyhytaikaisen ympärivuorokautisen palveluasumisen omaishoidon tuen lakisääteisten vapaiden järjestämiseksi (myönnetään 3 vrk/kk)
• muun lyhytaikaisen ympärivuorokautisen palveluasumisen.

Palvelusetelin kattohinta palveluntuottajalle on vuonna 2026 enintään 227 euroa vuorokaudessa.

Asiakkaan omavastuuosuus määräytyy Lapin hyvinvointialueen asiakasmaksuhinnaston mukaisesti:

• omaishoidon tuen vapaan aikainen palvelu 13,70 euroa vuorokaudessa
• muu lyhytaikainen ympärivuorokautinen hoiva 42,50 euroa vuorokaudessa.

Palveluntuottajaksi hakeutumisessa noudatetaan palvelusetelisääntökirjaa, joka sisältää tarkemman palvelukuvauksen sekä palveluntuottajille asetetut vaatimukset.

Tutustu palvelusetelisääntökirjaan: Ikääntyneiden lyhytaikaisen ympärivuorokautisen palveluasumisen palvelusetelisääntökirja Lapin hyvinvointialue

Lisätietoja ja yhteyshenkilöiden tiedot löytyvät sivulta Palvelusetelituottajalle - Lapin hyvinvointialue