Maassâd oovdeb siijđon

Arviointiryhmä ei esitä aluejakoselvitystä Lapin hyvinvointialueelle

Ministeriöt valvovat, että säästösuunnitelmat pitävät ja hyvinvointialue noudattaa toimenpide-ehdotuksia

Valtiovarainministeriön asettama Lapin hyvinvointialueen arviointiryhmä ei esitä aluejakoselvitystä Lapin hyvinvointialueelle. Arviointiryhmä kuitenkin muistuttaa, että jos hyvinvointialueen taloudenpito ja säästösuunnitelmien toimeenpano takkuaa, valtiovarainministeriöllä on mahdollisuus käynnistää aluejakoselvitys tai uusi arviointimenettely. Ministeriöllä on myös valitusoikeus hyvinvointialueen päätöksiin, jotka ovat ristiriidassa arviointiryhmän toimenpide-ehdotusten kanssa. Arviointiryhmä julkaisi loppuraporttinsa keskiviikkona 10. kesäkuuta.

– Katsomme, että noudattamalla aluevaltuuston maanantaina hyväksymää vuoteen 2030 ulottuvaa taloussuunnitelmaa hyvinvointialueella on taloudelliset ja toiminnalliset edellytykset selvitä tehtävistään, valtiovarainministeriön edustaja, hallitusneuvos Minna-Marja Jokinen toteaa.

Arviointiryhmän mukaan hyvinvointialueella on jo käynnissä useita hyviä muutoksia, joiden vaikutukset alkavat näkyä vasta lähivuosina.

– Korostin alusta lähtien, että arviointimenettelyn tarkoitus on tukea hyvinvointialuetta taloudenpidossa ja vaikeissa sopeuttamispäätöksissä niin, että Lappi voisi pysyä itsenäisenä hyvinvointialueena. Siihen tavoitteeseen on mielestäni päästy, ja olen siitä hyvin tyytyväinen. Taloussuunnitelma on vaativa, mutta se on realistinen ja turvaa palvelut, kunhan toimenpiteistä pidetään kiinni, arviointiryhmän puheenjohtaja, kaupunkineuvos Jyrki Myllyvirta kertoo

– Arviointimenettely on ollut raskas prosessi. Nyt on kuitenkin saatu nuotit usealle vuodelle eteenpäin. Vaikka tiukka valtionohjaus vielä jatkuukin, nyt päästään kuitenkin lähes normaalitilanteeseen, hyvinvointialuejohtaja Jari Jokela toteaa.

Monipuolisia uusia toimintaehdotuksia

Uusimmissa, kesäkuun alussa tekemissään toimenpide-ehdotuksissa arviointiryhmä edellyttää päätöksentekorakenteiden kehittämistä niin, että aluevaltuustolla korostuu strateginen rooli, aluehallituksella kokonaisuuden ohjaamisen rooli ja virkajohdon mahdollisuuksia johtaa toimintaa ja uudistaa toimintatapoja vahvistetaan. Uudet toimintamallit on otettava käyttöön viimeistään vuoden 2028 alusta.

Kesään 2028 mennessä hyvinvointialueen täytyy arvioida perusterveydenhuollon palveluverkon tarkoituksenmukaisuus huomioiden vuodeosastoverkon muutokset, Länsi-Pohjan sairaalan muutokset sekä mahdollinen Kela-kuljetuskorvausten siirtyminen hyvinvointialueelle. Myös laboratorion, kuvantamisen ja patologian palveluita tulee keskittää tarkoituksenmukaisesti.

Hyvinvointialue laatii ohjelman digitaalisten palvelujen, tekoälyn ja etäyhteyksien käytön laajentamiseksi. Digitaalisten palvelujen osuutta perusterveydenhuollon avosairaanhoidon kontakteissa nostetaan merkittävästi siten, että samalla varmistetaan kustannussäästöjen saaminen muissa toiminnoissa.

Vuoden 2027 loppuun mennessä hyvinvointialue tekee suunnitelmat, miten pelastustoimen ja sote-palvelujen toimialat voidaan mahdollisin osin yhteensovittaa sekä toiminnan, hallinnon että tilojen kannalta.

Aluevaltuusto ei voi tehdä arviointimenettelyn päättymisen jälkeenkään päätöksiä, jotka olisivat toimenpide-ehdotusten vastaisia.

Taloussuunnitelma ja vanhat toimenpide-ehdotukset velvoittavat yhä

Arviointiryhmä on antanut noin 10 kuukauden pituisella toimikaudellaan useita toimenpide-ehdotuksia, jotka velvoittavat hyvinvointialuetta edelleen. Arviointiryhmä on vaatinut muun muassa vuodeosastoverkon supistamista, Länsi-Pohjan sairaalan palvelujen rajaamista, Mehiläinen Länsi-Pohja-sopimuksen irtisanomista, sosiaalihuollon rakennemuutoksia sekä vuoteen 2030 asti ulottuvan tarkan ja tiukan taloussuunnitelman laatimista. Arviointiryhmä on myös kritisoinut sitä, että hyvinvointialue on pohjannut palveluverkkonsa kuntarajoihin, vaikka niin tiheä palveluverkko ei ole kaikkialla tarkoituksenmukaista.

– Lakkauttamis- ja supistamispäätökset ovat olleet hyvinkin epämieluisia ja vaikeita, mutta talouden kannalta välttämättömiä. Jatkossa varmistetaan toimeenpanon ripeys ja määrätietoisuus, jotta tavoitellut säästöt toteutuvat. Olen kuitenkin tyytyväinen siihen, että taloussuunnitelmassa on paljon myös niitä toimia, jotka eivät heikennä palvelujen saatavuutta, aluehallituksen puheenjohtaja Timo Peisa toteaa viitaten esimerkiksi sote-keskusverkoston säilymiseen kattavana sekä digitaalisten palvelujen, ennaltaehkäisevien palvelujen ja henkilöstön hyvinvoinnin kehittämiseen.

Rahoitusjärjestelmällä ja muulla lainsäädännöllä suuri vaikutus

Hyvinvointialueen talouteen vaikuttavat omien toimenpiteiden lisäksi myös valtion päätökset ja muut ulkoiset tekijät. Muutoksia on tulossa ainakin rahoitusjärjestelmään ja sosiaalihuoltolakiin.

Arviointiryhmä tunnistaa myös ulkoiset tekijät riskinä sille, että hyvinvointialue ei lopulta pysty kattamaan aiempia noin 170 miljoonan euron alijäämiään arviointiryhmän myöntämään uuteen aikarajaan eli vuoteen 2031 mennessä.

– Taloussuunnitelma on sekä euromäärältään että aikataulultaan tiukka. Valtionrahoitusleikkausten takia olisi ollut paikallaan saada vielä vuosi-pari lisäaikaa alijäämien kattamiseen, mutta siihen valtiovarainministeriö ei suostunut, hyvinvointialuejohtaja Jokela toteaa.

Arviointiryhmä on tehnyt toimenpide-ehdotuksensa nykyisen lainsäädännön ja rahoitustietojen pohjalta, eikä ole ottanut kantaa, miten hyvinvointialueiden rahoitusta pitäisi muuttaa. Loppuraportista käy kuitenkin ilmi, että hyvinvointialue on tyytymätön valtion rahoitusjärjestelmään. Hyvinvointialueen mielestä esimerkiksi siirtymätasausleikkaukset pitäisi lakkauttaa sekä Lapin maantieteelliset olosuhteet, runsas matkailu sekä saamenkielisten palvelujen turvaaminen huomioida nykyistä paremmin.

Aluejakoselvitys vaatisi erityiset toiminnalliset perusteet

Lain mukaan arviointiryhmän tulee arvioida, onko aluejakoselvityksen käynnistäminen perusteltua. Arviointiryhmä ei esitä aluejakoselvitystä tai muitakaan toimenpiteitä, koska arviointiryhmän näkemyksen mukaan alueella on taloudelliset ja toiminnalliset edellytykset jatkaa itsenäisenä hyvinvointialueena, jos alueella toteutetaan kaikki ne toiminnalliset ja rakenteelliset muutokset, joita arviointiryhmä on alueelle esittänyt.

Arviointiryhmä on pohtinut loppuraportissaan, millaisia vaikutuksia aluejaon muuttamisella voisi pääpirteissään olla. 51 kunnan jättialuetta haastaisivat esimerkiksi pitkät välimatkat, seutujen erilaisuus, demokratian toteutuminen sekä Lapin erityisasema saamenkielisten palvelujen tuottajana.

– Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella ei välttämättä olisi Lapin hyvinvointialueen tavoin taloudellista kannustetta ylläpitää erikoissairaanhoitoa Länsi-Pohjan sairaalassa, arviointiryhmä toteaa.

– Arviointimenettelyn tehtävä ei ole ottaa kantaa alustavien selvitysten tai mielipidekartoitusten tarpeellisuuteen, vaikka joukko aluevaltuutettuja on sitä ehdottanut, toteaa puheenjohtaja Myllyvirta.

– Aluejakoselvitys olisi työläs prosessi sekä Lapin että Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueille. Selvittelyn vaatima työ ja byrokratia söisivät voimavaroja palvelujen kehittämiseltä ja talouden tasapainottamiselta, hyvinvointialuejohtaja Jokela pohtii.

Takana tiivis vuosi

Lappi päätyi valtion asettamaan arviointimenettelyyn viime kesänä huonon taloustilanteensa vuoksi. Arviointiryhmä kokoontui 17 kertaa ja kuuli useita hyvinvointialueen ja ministeriöiden asiantuntijoita. Lisäksi jäsenet osallistuivat useisiin hyvinvointialueen tilaisuuksiin kuten aluehallituksen ja aluevaltuuston kokouksiin.

Lue arviointiryhmän loppuraportti tästä linkistä

Tallenne infotilaisuudesta 10.6.2026 (katsottavissa kaksi viikkoa julkaisupäivästä)

Kysymyksiä ja vastauksia

Onko yhteistoimintatiloja harkittaessa huomioitu tilankäytön aiheuttamia haasteita työn tekemiselle erityisesti vaativassa asiantuntijatyössä ja sen negatiivisia kustannusvaikutuksia?

Esimerkiksi Rovaniemelle Porokadulle on tulossa yhteiskäyttötila. Kysymyksessä ei siis ole avokonttoritila vaan hybridityötila, jossa jokainen varaa itselleen työpisteen omasta kotipesästään. Työtilalle suunnitellaan pelisäännöt, jotka huomioivat työn luonteen, sekä sovitaan menettelytapoja erilaisiin muuttuviin työtilanteisiin. Työntekijät tullaan ohjeistamaan, miten eri tilanteissa toimitaan, jos esimerkiksi käsittelee arkaluontoista tietoa tai toimii kokouksessa puheenjohtajana. Näitä toimintatapoja mietitään parhaillaan ja pyritään löytämään toimivia ratkaisuja. Työ jatkuu vielä muuton jälkeenkin, kun osa ongelmista varmasti näyttäytyy vasta, kun tiloissa toiminta käynnistyy.

Mitä tapahtuu, jos merilappilaiset tai 20 % äänioikeutetuista lappilaisista allekirjoittaa selvityspyynnön/vaatimuksen, jotta osa Lapin hyvinvointialueesta siirrettäisiin Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueeseen? Miten prosessi etenisi valtiovarainministeriön osalta?

Hyvinvointialueen muuttamisesta säädetään hyvinvointialuejakolaissa. Aluejaon muutos edellyttää, että muutokselle säädetyt edellytykset täyttyvät. Valtiovarainministeriö voi em. lain nojalla määrätä aluejakoselvityksen toimitettavaksi.

Mitä tarkoittaa päätöksenteko- ja johtamisroolien tarkastelu, jota arviointiryhmä edellyttää? Miten demokratia toteutuu jatkossa?

Arviointiryhmä on todennut, että Lapin hyvinvointialueen lähtökohdat uuden organisaation, toimintajärjestelmien ja -tapojen luomiseen olivat suhteellisen vaikeat. Sosiaali- ja terveydenhuolto oli järjestetty kuntakohtaisesti ja alueella toimi kaksi erikoissairaanhoidon kuntayhtymää eli sairaanhoitopiiriä. Lisäksi alueelle siirtyi sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen voimaantullessa toiminnallisesti haastavia ja uuteen lainsäädäntöön huonosti sopivia ostopalvelusopimuksia. Tämäkin huomioon ottaen alue on pystynyt etenemään varsin hitaasti kohti kokonaisuutena johdettua ja hallittua toimintamallia ja toiminnassa on edelleen näkyvissä aiempaa kuntapohjaisuutta.

Lisäksi sisäiset, pitkälti alueellisiin näkemyksiin perustuvat erimielisyydet ovat estäneet kokonaisuuden näkökulmasta välttämätöntä pitkän aikavälin suunnittelua ja kehittämistä. Poliittisen päätöksenteon ja operatiivisen johtamisen välinen työnjako ei ole toiminut. Aluehallituksen ja aluevaltuuston edellytykset ja kyky johtaa aluetta kokonaisuutena on ollut puutteellista ja sekä aluehallituksen että aluevaltuuston päätettäväksi tulee sangen pienipiirteisiäkin, operatiiviseen toimintaan ja johtamiseen kuuluvia asioita. Lisäksi päätösvalmistelua haastavat taloushallintoon ja taloussuunnitteluun liittyvät osaamis- ja resurssipuutteet sekä hajanaiset järjestelmät.

Arviointiryhmän näkemyksen mukaan taloussuunnittelun, johtamisen ja päätöksenteon ongelmat ovat osaltaan taustalla siinä, että hyvinvointialue ei ole pystynyt toimimaan lain asettamien taloudellisten raamien puitteissa. Taloussuunnittelun ja päätöksenteon horjuvuus ja hitaus talouden tasapainotustoimien toteutuksessa on ollut arviointiryhmän näkemyksen mukaan omiaan synnyttämään henkilöstössä epävarmuutta ja luomaan sisäisiä jännitteitä, jota eivät ole voineet olla vaikuttamatta toimintaan ja työhyvinvointiin.

Miten arviointiryhmä on huomioinut Lapin olosuhteet, kuten pitkät etäisyydet, palveluverkon osalta?

Loppuraportin mukaan hyvinvointialueella ei ole tähän mennessä pystytty täysimääräisesti hyödyntämään maakunnan kattavan organisaation antamia mahdollisuuksia, vaan arviointiryhmän saaman käsityksen mukaan on liikaa pitäydytty edelleen kuntien sote-järjestämisvastuuseen perustuvaan palveluverkkoon ja toimintatapaan sielläkin, missä maantieteelliset olosuhteet eivät sitä vaadi.

Tähän liittyy muun muassa se, että palveluverkon uudistamista koskevien linjausten määrittely ja toimeenpano on ollut taloudellisiin edellytyksiin nähden liian hidasta. Myös uusien toimintatapojen ja uusien teknisten mahdollisuuksien hyödyntämisessä on ollut hitautta, vaikka Lapin erityisolosuhteet eli pitkät etäisyydet vaatisivat panostuksia nimenomaan näihin kysymyksiin.

Palvelujen turvaaminen harvaan asutussa maakunnassa edellyttää erityisen saumatonta hallinnon, toimintojen ja palveluverkon yhteensovittamista eri toimialojen ja vastuualueiden rajojen yli.

Miten arviointiryhmä on ohjeistanut työnantajaa varautumaan terveydenhuollon henkilöstön eläköitymisiin lähivuosina?

Arviointiryhmä ei ole antanut suositusta eikä toimenpide-esitystä henkilöstön eläköitymiseen liittyen.

Maassâd oovdeb siijđon

Hyvinvointialuejohtajat: Hyvinvointialueiden rahoituksen leikkaaminen ilman tehtävien keventämistä voi vaarantaa alueiden toimintamahdollisuudet 

Kuvituskuva: Adobestock

Hyvinvointialueiden rahoitus tiukentuu merkittävästi, kun hallitus uusimman lakiehdotuksen mukaan leikkaa alueiden valtionrahoitusta 390 miljoonaa euroa vuosina 2027–2029.

Hyvinvointialueiden johtajat pitävät leikkausta kohtuuttomana ja näkevät, että kokonaisrahoituksen jatkuva kiristäminen ei anna uskottavaa pohjaa palveluiden pitkäjänteiselle järjestämiselle. Rahoituksen leikkauksen pitäisi olla mahdollista vain hyvinvointialueiden tehtävien muutosten seurauksena, kuten rahoituslaissa säädetään. Laki hyvinvointialueiden rahoituksesta sisältää jo nyt lukuisia rahoituksen kasvua hillitseviä muita elementtejä. Rahoituksen ja palveluiden järjestämisvastuun tulee olla tasapainossa ja ennustettavia.

Sosiaali-, terveys- ja pelastuspalvelut ovat kriittisiä peruspalveluja. Vastuu ja siihen valtiolta saatavat resurssit eivät kohtaa, kun kokonaisrahoitusta kiristetään.

– Haluamme nostaa esiin yhteisen huolemme palveluiden turvaamisen puolesta, painottaa H23-verkoston puheenjohtaja Marko Korhonen.

Hallitus muun muassa vähentää osuutta, jolla palvelutarpeen kasvu huomioidaan alueiden rahoituksessa. Tällä hetkellä palvelutarpeen kasvusta huomioidaan alueiden rahoituksessa 80 prosenttia, mutta jatkossa vain 60 prosenttia. Tämä on ristiriitaista tilanteessa, jossa väestön ikääntyminen kasvattaa palvelujen tarvetta ja nostaa kustannuksia. THL:n arvion mukaan palvelutarve kasvaa kaikilla alueilla riippumatta väestömäärän muutoksesta. Jos samanaikaisesti hyvinvointialueiden kokonaisrahoitusta lasketaan, muodostaa se riskin, että sosiaali-, terveys- ja pelastuspalvelujen järjestäminen vaarantuu.

Hyvinvointialueet ovat painaneet kustannuskehityksensä erittäin matalaksi. Vuoden 2025 tilinpäätösarvioiden mukaan nettokustannukset kasvoivat vain 1,6 prosenttia edellisestä vuodesta. Tämä on edellyttänyt merkittäviä muutoksia palveluihin. Vastaava kehitys ei kuitenkaan voi jatkua vuodesta toiseen ilman tehtävien keventämistä, kun väestön palvelutarpeet kasvavat jatkuvasti. 

Hyvinvointialueiden viime vuoden tiedot kertovat, että hyvinvointialueilla on panostettu uusiin onnistuneisiin palvelutapoihin. On kuitenkin rajansa sillä, minkä verran kustannuksia voidaan leikata pelkästään toimintaa kehittämällä, toteaa Korhonen.
 
Hyvinvointialueiden johtajat korostavat, että rahoitusleikkausten vastapainona tulee olla velvoitteiden keventämistä. Mahdollistavampi sääntely tukee palveluiden uudistamista ja väestön palvelutarpeisiin vastaamista eri puolilla Suomea. 

Hyvinvointialuejohtajien verkosto H23

Hyvinvointialueyhtiö Hyvil Oy

Lisätietoja:

H23-verkoston puheenjohtaja                                                    
Hyvinvointialuejohtaja Marko Korhonen                    
Pohjois-Savon hyvinvointialue
p. 044 717 4111 

Toimitusjohtaja       
Minna Korkiakoski-Västi
Hyvinvointialueyhtiö Hyvil Oy
p. 050 325 5600                                         
 
H23-verkoston varapuheenjohtaja
Hyvinvointialuejohtaja Marina Kinnunen
Pohjanmaan hyvinvointialue
p. 044 3231808

H23-verkoston varapuheenjohtaja
Toimialajohtaja Juha Jolkkonen
Sosiaali-, terveys- ja pelastustoimiala
Helsingin kaupunki
p. +358 (0)9 310 422 15

Lapin hyvinvoinvointialue
Hyvinvointialuejohtaja Jari Jokela
jari.jokela@lapha.fi

Maassâd oovdeb siijđon

Sote-palveluissa isoja säästöjä – Irtisanomisten tarve pieneni ja palveluverkkopäätökset siirtyvät keväälle

Yhteistoimintaneuvottelut sosiaali- ja terveyspalveluissa ovat päättyneet 28.11.2025. Neuvotteluja käytiin yhteensä kahdeksan kertaa ajalla 15.10.–28.11.2025. Neuvottelut kestivät lain edellyttämät 6 viikkoa ja täyttivät yhteistoimintalain mukaisen neuvotteluvelvoitteen.

Sosiaali- ja terveyspalvelujen yt-neuvottelut ovat päättyneet.

Sosiaali- ja terveyspalveluissa sopeuttamistarve oli valtava, yhteensä 21,3 miljoonaa euroa. Suunniteltujen säästötoimenpiteiden jälkeen talousarvio on edelleen alijäämäinen, mutta säästötoimet hillitsivät menojen kasvua.

Suunnitellut henkilöstövaikutukset jäivät huomattavasti pienemmiksi kuin alkuperäisessä arviossa.  Palveluverkon uudistamiseen liittyvä päätöksenteko on siirtynyt vuoden 2026 alkuun.

– Palveluverkon uudistamisen suunnitelmaan liittyvä päätöksenteko siirtyi keväälle 2026. Näin ollen voimme valmistella muutokset huolellisesti ja arvioida niiden vaikutukset asukkaisiin ja henkilöstöön, sanoo toimialajohtaja Miia Palo.

Suunnitellut tehostamistoimet ja mm. teknologian hyödyntäminen tukisivat talouden tasapainottamista. Säästöjä on haettu mm. ostopalvelujen tehostamisella, tila- ja järjestelmäkustannusten leikkauksilla, työvuorosuunnittelun ja toiminnan tehostamisella sekä eläköitymisten hyödyntämisellä ilman korvausrekrytointeja.

Sosiaali- ja terveyspalvelujen toimialoilla toteutuu vuonna 2025 noin 6 300 henkilötyövuotta. Suurimpia ammattiryhmiä ovat hoitohenkilöstö, lääkärit, sosiaalityöntekijät ja ohjaajat sekä terapeutit ja mielenterveyspalvelujen ammattilaiset. Sosiaali- ja terveyspalvelujen toimiala tuottaa julkiset sosiaali- ja terveyspalvelut Lapissa.

Arvioidut henkilöstövaikutukset

Neuvottelujen alussa arvioitiin, että irtisanomisia voisi olla enintään 550 henkilöä, mutta neuvottelujen aikana määrä laski merkittävästi ja irtisanomisia arvioidaan toteutuvan enintään 262 henkilölle eri vastuualueilla.

Palvelussuhteen olennaisten ehtojen muutoksia voi toteutua enintään 957 henkilölle, kun neuvotteluesityksessä muutoksia arvioitiin kohdistuvan jopa 2700 henkilöön.

Pysyviä osa-aikaistamisia suunnitellaan enintään 20 henkilölle, kun neuvotteluesityksessä osa-aikaistamisia suunniteltiin enintään 100 henkilölle.

Lomautukset vuonna 2026 ovat edelleen mahdollisia niissä toiminnoissa, joissa ne voidaan toteuttaa ilman kohtuutonta haittaa palvelutuotannolle ja ilman, että lomautuksesta aiheutuu kustannuksia, kuten sijais- tai ylityökuluja.

Irtisanomisten lisäksi henkilötyövuosien määrää vähennettäisiin päättämällä määräaikaisia palvelussuhteita. Päättyvien palvelussuhteiden määrää ei pystytä luotettavasti arvioimaan ennen kuin vakituisen henkilöstön ehtomuutokset on toimeenpantu ja nähdään, kuinka moni siirtyy uusiin tehtäviin.

– Joudumme valitettavasti myös irtisanomisiin, jotta talouden tavoitteisiin päästään, mutta onneksi pienemmässä mitassa kuin alun perin arvioitiin. Säästöjen toteuttaminen on ollut haastavaa, mutta olemme löytäneet ratkaisuja, joilla turvataan palvelujen jatkuvuus ja toteutetaan muutokset hallitusti, sanoo toimialajohtaja Miia Palo.

Toimenpiteiden toteutus ja jatkotoimet

Mahdolliset päätökset toimeenpannaan joulukuusta 2025 alkaen, siirtymäajat huomioiden.

Aluehallitus käsittelee talousarviota 1.12.2025 ja aluevaltuusto 8.12.2025 kokouksissaan. Tieto neuvotteluiden jälkeisestä päätöksestä annetaan henkilöstön edustajille sekä henkilöstölle.

Työnantaja jatkaa työllistymistä edistävien toimien valmistelua yhteistyössä TE-palveluiden kanssa.  

Aluevaltuusto päätti 24.11.2025, että palveluverkkoa koskevat päätökset tehdään keväällä 2026. Koska palveluverkkoa ja toimitiloja koskevat muutokset voivat toteutuessaan aiheuttaa olennaisia henkilöstövaikutuksia, asia käsitellään yhteistoimintaneuvotteluissa ennen päätöksentekoa. Neuvotteluita esitetään jatkettavaksi näihin asioihin liittyen jo joulukuussa 2025. 

Lisätietoja: 

Liisa Niiranen, sosiaalijohtaja
Miia Palo, toimialajohtaja
Marjo Kuittinen, henkilöstöjohtaja