Kassâkkuu ovdil sivule

Suun terveys ikääntyvien omaishoidossa – nykytilaselvitys toi esiin kehittämiskohteita

Nykytilaselvityksen mukaan Lapissa tarvitaan selkeä toimintamalli ja moniammatillisen yhteistyön vahvistamista, jotta ikääntyvien omaishoidettavien ja -hoitajien suun terveydentilaa saataisiin kohennettua ja suun terveydenhuoltoon ohjautuminen oikea-aikaiseksi.  Kyselyiden ja vuorovaikutteisten haastattelujen perusteella voidaan todeta, että suun hoidon ja arvioinnin käytännön toteutuksessa on parantamisen varaa.

Kysely paljasti omahoidon haasteet ja yhteistyön puutteet

Suun terveys omaishoidossa – ennaltaehkäisevän toimintamallin kehittäminen Lapissa -hanke toteutti Lapin alueella yli 65-vuotiaille omaishoidettaville ja heidän hoitajilleen, sekä suun terveydenhuollon ja asiakas- ja palveluohjauksen ammattilaisille kyselyt nykytilanteen kartoitusta varten. Kysely toteutettiin pääosin sähköisillä Webropol-kyselylomakkeilla 1.-31.10.2025 välisenä aikana. Vastauksia tuli kaikilta hyvinvointialueen palvelualueilta. Omaishoitajilta ja -hoidettavilta vastauksia saatiin yhteensä 208 kpl, joista 18 kpl ei kuulunut kohdejoukkoon. Suun terveydenhuollon sekä asiakas- ja palveluohjauksen ammattilaisten vastauksia kertyi yhteensä 44 kpl.

Omahoidon puutteita esiintyi erityisesti omaishoidettavien kohdalla. Vaikka suun hoidon tärkeys ymmärretään hyvin, käytännön toteutus ontuu: vain 47 % omaishoidettavista harjaa hampaat kahdesti päivässä, vaikka lähes kaikki tietää, kuinka hampaita ja suuta tulee hoitaa. Kyselyn mukaan noin puolet omaishoidettavista tarvitsee tukea omahoidon toteuttamisessa, joten myös omaishoitajille olisi hyvä tarjota tehostettua omahoidon ohjausta omaishoidettavien lisäksi. Omahoidon parantumiseen tarvitaan selkeästi konkreettisia tukitoimia. Lisäksi kyselyssä nousi esille erityisesti kuivan suun haaste, jota koki 47 % vastaajista. Kuivan suun hoitoon liittyvää ohjausta tarvitsee lisätä, koska kuiva suu on riskitekijä niin hampaiden reikiintymisessä kuin iensairauksissa. Kuiva suu vaikuttaa myös yleiseen hyvinvointiin ja ravinnosta nauttimiseen, joka puolestaan voi johtaa aliravitsemustilaan.

Ammattilaiskyselystä nousi esille, että moniammatillinen yhteistyö on vähäistä: 83 % asiakas- ja palveluohjaajista ja 65 % suun terveydenhuollon vastaajista totesi, ettei heidän välillään ole yhteistyötä. Nykytilaselvityksen mukaan palveluiden saavutettavuus ja tiedon lisääminen ovat keskeisiä kehittämiskohteita. Asiakas- ja palveluohjauksessa suun terveydentilan arviointikäytännöt ovat hajanaisia, ja tukimateriaalia käytetään vain harvoin.  Kehittämistarpeet kohdistuvat tietoisuuden lisäämiseen, ohjausmateriaalien ja konsultaatiokanavien luomiseen, moniammatillisen yhteistyön lisäämiseen sekä palvelujen saavutettavuuden parantamiseen. Yhteistyön puute heikentää kokonaisvaltaista hoitoa.

Suun terveys omaishoidossa -hankkeessa siirrytään toimintamallin kehittämisvaiheeseen. Pilottipaikkakunniksi on valittu Rovaniemi, Pello ja Sodankylä. Moniammatilliseen työryhmään on kutsuttu koolle asiantuntijoita suun terveydenhuollosta, ikääntyvien asiakas- ja palveluohjauksesta ja omaishoitoyhdistyksestä. Tahtotilana on edistää omaishoidon piirissä olevien asemaa kohti parempaa suun terveyttä ja parempia palveluita ennaltaehkäisevä näkökulma huomioiden.

Johtopäätöksenä voidaan todeta, että tarvitaan selkeä toimintamalli, moniammatillisen yhteistyön vahvistamista, omaishoitajien ja -hoidettavien suun omahoidon ohjausta, palveluiden saavutettavuuden parantamista ja suun terveydentilan arviointityökalujen käyttöönottoa. Näillä keinoilla voidaan saada ikääntyvien omaishoidettavien ja -hoitajien suun terveydentilaa kohennettua ja suun terveydenhuoltoon ohjautuminen oikea-aikaiseksi.

Lue lisää: Nykytilaselvitysraportti 2025

Kassâkkuu ovdil sivule

Elintapaohjaushanke edistää hyvinvointia ja yhteistyötä Lapissa

Tukea jaksamiseen elintapaohjauksen keinoin -hanke käynnistyi toukokuussa 2024.

Hanke on edennyt kohti päätavoitettaan: vahvistaa kuntalaisten hyvinvointia ennaltaehkäisevän elintapaohjauksen avulla ja rakentaa yhteistyöhön pohjautuva toimintamalli kuntien ja terveydenhuollon välille. Hanke saa sosiaali- ja terveysministeriön myöntämää valtionavustusta terveyden edistämisen määrärahasta.

Hankkeen toimenpiteinä on:  

• Kartoittaa elintapaohjauksen sidosryhmät Lapissa
• Selvittää elintapaohjauksen nykytila Lapin kunnissa
• Kehittää liikkumisen ja ravitsemuksen edistämisen (elintapaohjaus) koordinaatio- ja yhdyspintarakenne maakunnallisella ja paikallisella tasolla
• Käynnistää elintapaohjauksen yhteistyömalli Lapin hyvinvointialueen ja alueen kuntien välille. 

Verkostot ja vertaisoppiminen luovat vahvan perustan

Hankkeen alkuvaiheessa keskityttiin verkostojen rakentamiseen ja tiedonvaihtoon. Lapin 21 kunnan elintapaohjauksen yhteyshenkilöt kartoitettiin, jonka myötä perustettiin elintapaohjauksen yhteistyöverkosto. Verkosto kokoontuu kuukausittain ja jatkaa edelleen aktiivista toimintaansa. Verkostoon ovat osallistuneet kaikki Lapin kunnat, ja tapaamiset ovat vakiintuneet tärkeäksi foorumiksi, jossa jaetaan kokemuksia ja kehitetään Lapin elintapaohjauksen toimintamallia yhdessä.

Hankkeen alkuvaiheessa toteutettiin myös kuntakierrokset ja nykytilan kartoitus elintapaohjauksen osalta. Nykytilankartoitus -kyselyyn vastasivat kaikki Lapin kunnat. Tulokset antoivat arvokasta tietoa elintapaohjauksen nykytilasta ja yhdyspintarakenteista. Näiden pohjalta täsmennettiin hankkeen toimintasuunnitelmaa ja käynnistettiin Lapin elintapaohjauksen toimintamallin rakentaminen. Toimintamallin kehittämisen tueksi selvitettiin hyväksi todettuja kansallisia käytäntöjä ja ohjeistuksia sekä tutkimustietoa vaikuttavasta elintapaohjauksesta. Tehdyn selvitystyön perusteella Lapin elintapaohjausmalli rakennettiin kansallisen ohjauksen sekä vaikuttavaksi osoitettujen toimintamallien pohjalle.  

Hanketta on esitelty useissa eri verkostotapaamisissa, ja yhteistyö on laajentunut niin paikallisesti kuin valtakunnallisesti. Mukana hankkeen toiminnassa ovat mm. Lapin Liikunta ry ja Suomenselän muisti Ry / MuistiTerve Pohjois-Suomi 2023–2025. Hanke toimii osana Laphan hytetu-tiimiä. Hankkeen sisäisiä sidosryhmiä ovat muun muassa perusterveydenhuollon palvelut, terveyden edistämisen koordinaattorit, ravitsemusterapeutit sekä VASA2-hanke.  

Toimintamallin pilotointi käynnistymässä

Hankkeessa on kehitetty laajassa sidosryhmäyhteistyössä Lapin elintapaohjauksen toimintamalli. Osana elintapaohjausmallia yhdyspinnalla on kehitetty muun muassa asiakkaan ohjautumiseen ja tietosuojakäytäntöihin liittyviä kokonaisuuksia sekä hankkeen vaikutusten arviointia.

Hyvinvointialueen ja hankekuntien välille laaditaan elintapaohjaussopimukset. Sekä hyvinvointialueen terveysasemien työntekijät että kuntien liikuntaneuvojat koulutetaan elintapaohjausmallin käyttöönottoon ennen pilotoinnin käynnistymistä. Pilotointisopimukset ovat parhaillaan hyväksyntäkierroksella. Kun pilotointisopimukset on saatu allekirjoitettua kunnan ja hyvinvointialueen välillä, Lapin elintapaohjausmallin pilotointi käynnistyy n. kuudessa Lapin kunnassa. 

Katse juurruttamiseen ja vaikuttavuuden varmistamiseen

Elintapaohjauksen mallia kehitetään pilottikuntien kokemusten pohjalta. Näin varmistetaan mallin käytännön toimivuus, selkeys ja käyttöönottamisen helppous hyvinvointialueen sekä kuntien yhdyspinnalla. Elintapaohjauksen pilotoinnin vaikutuksia seurataan kuukausittain yhdessä sovituilla mittareilla sekä kerran vuodessa toteutettavalla kyselyllä. Pilotoinnin onnistuminen varmistetaan tukemalla toimijoita elintapaohjauksen verkostossa sekä tarvittaessa esimerkiksi kuntakohtaisilla tapaamisilla.

Lapin elintapaohjauksen toimintamallin ja polun juurruttamiselle laaditaan erillinen toimintasuunnitelma. Toimintasuunnitelmaan kuvataan pilotoinnin toteutus ja pilotin pohjalta tehdyt tarkennukset. Lisäksi kartoitetaan kolmannen sektorin toimijat, jotka voivat tukea elintapaohjausta Lapin alueella ja kunnissa.

Hankkeen päämääränä on, että Lapin asukkailla on mahdollisuus saada tukea terveellisiin elintapoihin ja oppia huolehtimaan omasta hyvinvoinnistaan. Lisäksi tavoitteena on, että elintapaohjauksen palvelupolku kunnan ja terveydenhuollon välillä on selkeä, eri toimijoiden roolit ja vastuut ovat tiedossa, ja asiakkaan ohjaus toimivaa. 

Lue lisää hankkeesta: Tukea jaksamiseen -hanke - Lapin hyvinvointialue

Ennaltaehkäisevä työ vähentää sairastuvuutta, parantaa elämänlaatua ja tuo merkittäviä säästöjä sekä terveydenhuollon, että kuntien kustannuksiin – Elintapaohjaus on investointi Lapin tulevaisuuteen!

Kassâkkuu ovdil sivule

Pohjoisen turvaverkko -hankkeessa vahvistetaan lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdepalveluja Lapissa

Lapin hyvinvointialueella on käynnistynyt Pohjoisen turvaverkko -hanke, jossa selkeytetään lasten ja nuorten mielenterveys- ja riippuvuuspalveluja sekä ennaltaehkäistään huumekuolemia Lapissa.

Hanke on hallituksen nuorten huumekuolemien ehkäisyn ohjelman mukainen, ja tämän kohderyhmänä ovat alle 25-vuotiaat. Ohjelma käynnistetiin, sillä huumemyrkytykset olivat vuonna 2023 nousemassa nuorten yleisimmäksi tapaturmaiseksi kuolinsyyksi.

Pohjoisen turvaverkko -hankkeessa vastataan Lapissa tunnistettuihin kehittämistarpeisiin yhteistyössä Lapin hyvinvointialueen ja Lapin kuntien ammattilaisten, järjestötoimijoiden, poliisin sekä kokemusasiantuntijoiden kanssa. Tunnistettuihin kehittämistarpeisiin vastaamalla ennaltaehkäistään nuorten huumekuolemia.

 Tavoitteenamme on:

• Selkeyttää ja vahvistaa alle 25-vuotiaiden mielenterveys- ja riippuvuuspalvelujen kokonaisuutta Lapin hyvinvointialueella sekä parantaa palvelujen saatavuutta myös kaupunkikeskittymien ulkopuolella
• Vahvistaa moniammatillista yhteistyötä mm. selkeyttämällä yhteistyö- ja konsultaatiokäytänteitä sekä vahvistaa ammattilaisten erityisosaamista huumeita käyttävien nuorten tukemisessa

• Pilotoida huumeita käyttäville nuorille liikkuvaa terveysneuvontapistettä Meri-Lapin alueella (Kemi, Tornio, Keminmaa, Tervola, Simo, Ylitornio) yhdessä Lapin ammattikorkeakoulun kanssa.

Lisätietoja: 
Jonna Lindholm, projektipäällikkö, Pohjoisen turvaverkko-hanke
Linda Jaako, asiantuntija, Pohjoisen turvaverkko-hanke
Tuula Mäntymäki, ylihoitaja, vastuuyksikköjohtaja lasten- ja nuorten keskitetyt mielenterveys- ja riippuvuuspalvelut