Maassâd oovdeb siijđon

Elintapaohjauksen yhteistyö edistää lappilaisten hyvinvointia

Lapin elintapaohjauksen yhteistyömallissa vähän liikkuva sekä tyypin 2 diabetes tai sydänsairausriskissä oleva asukas voidaan ohjata terveydenhuollosta kunnan elintapaohjaukseen, terveydentilan seurannan tapahtuessa terveydenhuollossa. Tavoitteena on, että yhteistyössä toteutettavan elintapaohjauksen jälkeen asukkaalla on riittävät mahdollisuudet terveyttä edistävien elintapojen jatkamiseen osana omaa arkeaan.

Lapin hyvinvointialueen ja kuntien välistä elintapaohjauksen yhteistyötä on kehitetty Tukea jaksamiseen elintapaohjauksen keinoin – ravitsemuksen ja liikunnan edistämisen koordinaatio- ja yhdyspintarakenteen kehittäminen Lapissa -hankkeessa kahden vuoden ajan. Kehittämistyön pääasiallisena tavoitteena on ollut luoda elintapaohjauksen yhteistyömalli Lapin hyvinvointialueen ja kuntien välille yhteisten asukkaiden hyvinvoinnin edistämiseksi. Kaikki Lapin kunnat ovat osallistuneet yhteiseen kehittämiseen, ja elintapaohjauksen yhteistyösopimus on hankeaikana tehty Muonion, Kemin, Ranuan, Savukosken, Utsjoen ja Tervolan kanssa.

Hankkeessa kehitetyssä elintapaohjauksen yhteistyömallissa, ”elintapaohjauspolussa”, elintavat otetaan puheeksi terveydenhuollossa. Mikäli asukkaalla on kohonnut riski sairastua tyypin 2 diabetekseen tai sydän- ja verisuonisairauksiin ja hän liikkuu terveytensä kannalta liian vähän, niin hänelle tarjotaan mahdollisuutta osallistua kunnan elintapaohjaukseen. Kunnassa tapahtuva elintapaohjausprosessi painottuu liikuntaneuvontaan ja kestää asukkaan tarpeen mukaan 6–12 kuukautta. Terveydenhuollossa järjestetään asukkaalle sovitut kontrollikäynnit terveydentilaan perustuen. 

-Väestön liikkumisen edistämiselle on valtava tarve sekä hyvinvointialueen että kuntien näkökulmasta. Alle puolet aikuisista liikkuu terveytensä kannalta riittävästi huolimatta siitä, että tutkimusnäyttö liikkumisen ja useimpien pitkäaikaissairauksien osalta on hyvin vahva. UKK-instituutti on arvioinut, että liian vähäisen liikkumisen kustannukset Lapissa ovat 54 ja liiallisen paikallaanolon 59 miljoonaa euroa vuodessa. Kustannukset syntyvät paitsi kasvaneesta sote-palveluiden tarpeesta, niin myös kuntien elinvoimaan vaikuttavista tekijöistä, kuten lisääntyneistä sairauspoissaoloista, työkyvyttömyydestä ja tuloverojen menetyksestä, erityisasiantuntija Miia Länsitie toteaa.

Elintapaohjauksen yhteistyömallin lisäksi hankkeessa on edistetty paikallisen tason yhteistyötä elintapaohjauksen verkoston sekä vastinparityöskentelyn avulla sekä vahvistettu kuntien ja hyvinvointialueen ammattilaisten osaamista liikkumisen ja ravitsemuksen edistämisessä. Elintapaohjauksen yhteistyön koetaan kehittyneen hankeaikana. Jatkokehittämistarpeina tunnistetaan muun muassa yhteistyötä vahvistavien johtamiskäytäntöjen kehittäminen, elintapaohjauksen sisältöjen yhtenäistäminen sekä riittävien henkilöstöresurssien turvaaminen.

Lue lisää elintapaohjauksen hankkeesta

Maassâd oovdeb siijđon

Kiitos yhteistyöstä – Barnahus-hankkeen tulokset ja viimeiset vinkit

Hyvät yhteistyökumppanit,

Lämmin kiitos teille kahden vuoden arvokkaasta yhteistyöstä Barnahus-hankkeen parissa. Yhteinen työmme on ollut merkityksellistä ja vaikuttavaa: olemme vahvistaneet ammattilaisten osaamista sekä kehittäneet tapoja tunnistaa alaikäisiin kohdistuvaa väkivaltaa ja toimia näissä tilanteissa Lapissa.

Hankkeen päättyessä alueelle jää pysyviä rakenteita, materiaaleja ja toimintamalleja työn tueksi.

Mitä olemme saaneet aikaan?

• Alle 18-vuotiaiden hoidon ja psykososiaalisen tuen malli väkivaltaepäilytilanteisiin on julkaistu Lapin hyvinvointialueen verkkosivuilla
• Barnahus-vartit keräsivät hankkeen aikana yhteensä 833 katselukertaa.
• Teams-koulutus (kesäkuu 2026) aiheesta ”Väkivaltaepäily: Alle 18-vuotiaan hoito ja tuki sekä lapsirikostutkinnan konsultoiminen” keräsi 291 katselukertaa. Laphan ulkoisille ammattilaisille pidetään syksyllä vielä kaksi infoa syys-lokakuussa. Lisätietoa sanna.tapio@lapha.fi
  • Laphan työntekijöille pidettiin omat infot, joissa käsiteltiin vielä lisäksi hankeaikana intraan luotua Väkivallan tunnistaminen ja toimintaohjeet sivustoa.
• Uudet ja päivitetyt flyerit väkivaltaa kokeneille nuorille ja heidän vanhemmilleen julkaistaan syksyllä – myös saamenkielillä.
• Käytännön työvälineet ammattilaisille, kuten muistilistat ja sietoikkuna, ovat saatavilla työntekijöille.
• Barnahusin Työkalupakki väkivallan haittavaikutusten tunnistamiseen lapsissa -verkkokoulu sisällytetään osaksi perehdytystä (HYTE-suunnitelma 2026–2029) lastensuojelussa, perhetyössä ja perusterveydenhuollossa.
• Lapsirikostutkinnan prosessimallin (LASTA) on otettu käyttöön Lapissa kesäkuussa 2026 yhteistyön tuloksena.
• Laphan aluehankkeessa organisoitiin kansallinen Barnahus-työntekijöiden oppilaitosyhteistyöverkosto, jonka kanssa tehtiin yhteinen paketti helpottamaan Barnahus-materiaalien viemistä osaksi eri koulutusasteiden ja alojen opintokokonaisuuksia. Barnahus-verkkokouluja sekä muuta Barnahus-materiaalia hyödynnetään osana opintoja etenkin sote- sekä kasvatusaloilla eri puolilla Suomea.

Yhteistyö kantaa eteenpäin

Hanke päättyy, mutta yhdessä rakennettu toimintatapa, materiaalit ja yhteistyön pohja jäävät elämään arjessa. Toiveena on, että yhteistyö säilyy sujuvana ja matalan kynnyksen toimintana myös jatkossa eri ammattilaisten välillä ja yhteinen kehittäminen eri alojen välillä jatkuu.

Lämmin kiitos sitoutumisestanne, avoimesta vuoropuhelusta ja yhteisestä kehittämistyöstä – panoksenne on ollut keskeistä hankkeen onnistumisen kannalta.

Yhteistyöstä kiittäen,

Sanna Tapio

Maassâd oovdeb siijđon

Sosiaalityöntekijöiden ja sosiaaliohjaajien työnjakoa selkeytetään Pohjois-Suomen yhteistyöalueella

Pohjois-Suomen yhteistyöalueella otetaan käyttöön ja juurrutetaan sosiaalityöntekijöiden ja sosiaaliohjaajien työnjakomallia. Tavoitteena on yhtenäistää erityisen tuen tarpeen arviointia sekä täsmentää ammattilaisten tehtäviä työikäisten palveluissa ja vammaispalveluissa.

Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue Pohde on saanut sosiaali- ja terveysministeriön valtionavustusta Hyvän työn ohjelmasta sosiaalityöntekijöiden ja sosiaaliohjaajien työnjakopilotin toteuttamiseen. Mukana ovat Pohde, Lapin hyvinvointialue ja Kainuun hyvinvointialue. Pohjois-Suomen yhteistyöalueen sosiaalialan osaamiskeskus tukee pilotin sisältöä ja käyttöönottoa.

Pilotti perustuu Etelä-Karjalan hyvinvointialueella kehitettyyn sosiaalityöntekijöiden ja sosiaaliohjaajien työnjakomalliin. Hankkeessa ei kehitetä uutta mallia alusta alkaen, vaan otetaan käyttöön ja juurrutetaan jo kehitettyä toimintamallia Pohjois-Suomen yhteistyöalueen työikäisten palveluissa ja vammaispalveluissa.

Pilotti vastaa tarpeeseen selkeyttää, milloin asiakkaan tilanne edellyttää erityisen tuen tarpeen arviointia ja sosiaalityöntekijän vastuuta sekä milloin sosiaaliohjaajan työskentely vastaa asiakkaan tuen tarpeeseen. Arviointikäytännöt vaihtelevat, mikä vaikeuttaa työnjakoa ja asiakasprosessien yhdenmukaisuutta.

Työ etenee nykytilan kartoituksesta etä- ja lähityöpajoihin sekä mallin käyttöönottoon. Tuloksena syntyvät yhteistyöalueen yhteiset linjaukset erityisen tuen tarpeen arviointiin, sosiaalityöntekijöiden ja sosiaaliohjaajien työnjakoon sekä perehdytykseen.

Tavoitteena on tukea asiakkaiden oikea-aikaista palveluihin ohjautumista, vahvistaa työn hallintaa ja vähentää epäselvyyttä ammattilaisten vastuissa.

Pilotti ajoittuu marraskuusta 2026 lokakuuhun 2027.