Kassâkkuu ovdil sivule

Elintapaohjaushanke edistää hyvinvointia ja yhteistyötä Lapissa

Tukea jaksamiseen elintapaohjauksen keinoin -hanke käynnistyi toukokuussa 2024.

Hanke on edennyt kohti päätavoitettaan: vahvistaa kuntalaisten hyvinvointia ennaltaehkäisevän elintapaohjauksen avulla ja rakentaa yhteistyöhön pohjautuva toimintamalli kuntien ja terveydenhuollon välille. Hanke saa sosiaali- ja terveysministeriön myöntämää valtionavustusta terveyden edistämisen määrärahasta.

Hankkeen toimenpiteinä on:  

• Kartoittaa elintapaohjauksen sidosryhmät Lapissa
• Selvittää elintapaohjauksen nykytila Lapin kunnissa
• Kehittää liikkumisen ja ravitsemuksen edistämisen (elintapaohjaus) koordinaatio- ja yhdyspintarakenne maakunnallisella ja paikallisella tasolla
• Käynnistää elintapaohjauksen yhteistyömalli Lapin hyvinvointialueen ja alueen kuntien välille. 

Verkostot ja vertaisoppiminen luovat vahvan perustan

Hankkeen alkuvaiheessa keskityttiin verkostojen rakentamiseen ja tiedonvaihtoon. Lapin 21 kunnan elintapaohjauksen yhteyshenkilöt kartoitettiin, jonka myötä perustettiin elintapaohjauksen yhteistyöverkosto. Verkosto kokoontuu kuukausittain ja jatkaa edelleen aktiivista toimintaansa. Verkostoon ovat osallistuneet kaikki Lapin kunnat, ja tapaamiset ovat vakiintuneet tärkeäksi foorumiksi, jossa jaetaan kokemuksia ja kehitetään Lapin elintapaohjauksen toimintamallia yhdessä.

Hankkeen alkuvaiheessa toteutettiin myös kuntakierrokset ja nykytilan kartoitus elintapaohjauksen osalta. Nykytilankartoitus -kyselyyn vastasivat kaikki Lapin kunnat. Tulokset antoivat arvokasta tietoa elintapaohjauksen nykytilasta ja yhdyspintarakenteista. Näiden pohjalta täsmennettiin hankkeen toimintasuunnitelmaa ja käynnistettiin Lapin elintapaohjauksen toimintamallin rakentaminen. Toimintamallin kehittämisen tueksi selvitettiin hyväksi todettuja kansallisia käytäntöjä ja ohjeistuksia sekä tutkimustietoa vaikuttavasta elintapaohjauksesta. Tehdyn selvitystyön perusteella Lapin elintapaohjausmalli rakennettiin kansallisen ohjauksen sekä vaikuttavaksi osoitettujen toimintamallien pohjalle.  

Hanketta on esitelty useissa eri verkostotapaamisissa, ja yhteistyö on laajentunut niin paikallisesti kuin valtakunnallisesti. Mukana hankkeen toiminnassa ovat mm. Lapin Liikunta ry ja Suomenselän muisti Ry / MuistiTerve Pohjois-Suomi 2023–2025. Hanke toimii osana Laphan hytetu-tiimiä. Hankkeen sisäisiä sidosryhmiä ovat muun muassa perusterveydenhuollon palvelut, terveyden edistämisen koordinaattorit, ravitsemusterapeutit sekä VASA2-hanke.  

Toimintamallin pilotointi käynnistymässä

Hankkeessa on kehitetty laajassa sidosryhmäyhteistyössä Lapin elintapaohjauksen toimintamalli. Osana elintapaohjausmallia yhdyspinnalla on kehitetty muun muassa asiakkaan ohjautumiseen ja tietosuojakäytäntöihin liittyviä kokonaisuuksia sekä hankkeen vaikutusten arviointia.

Hyvinvointialueen ja hankekuntien välille laaditaan elintapaohjaussopimukset. Sekä hyvinvointialueen terveysasemien työntekijät että kuntien liikuntaneuvojat koulutetaan elintapaohjausmallin käyttöönottoon ennen pilotoinnin käynnistymistä. Pilotointisopimukset ovat parhaillaan hyväksyntäkierroksella. Kun pilotointisopimukset on saatu allekirjoitettua kunnan ja hyvinvointialueen välillä, Lapin elintapaohjausmallin pilotointi käynnistyy n. kuudessa Lapin kunnassa. 

Katse juurruttamiseen ja vaikuttavuuden varmistamiseen

Elintapaohjauksen mallia kehitetään pilottikuntien kokemusten pohjalta. Näin varmistetaan mallin käytännön toimivuus, selkeys ja käyttöönottamisen helppous hyvinvointialueen sekä kuntien yhdyspinnalla. Elintapaohjauksen pilotoinnin vaikutuksia seurataan kuukausittain yhdessä sovituilla mittareilla sekä kerran vuodessa toteutettavalla kyselyllä. Pilotoinnin onnistuminen varmistetaan tukemalla toimijoita elintapaohjauksen verkostossa sekä tarvittaessa esimerkiksi kuntakohtaisilla tapaamisilla.

Lapin elintapaohjauksen toimintamallin ja polun juurruttamiselle laaditaan erillinen toimintasuunnitelma. Toimintasuunnitelmaan kuvataan pilotoinnin toteutus ja pilotin pohjalta tehdyt tarkennukset. Lisäksi kartoitetaan kolmannen sektorin toimijat, jotka voivat tukea elintapaohjausta Lapin alueella ja kunnissa.

Hankkeen päämääränä on, että Lapin asukkailla on mahdollisuus saada tukea terveellisiin elintapoihin ja oppia huolehtimaan omasta hyvinvoinnistaan. Lisäksi tavoitteena on, että elintapaohjauksen palvelupolku kunnan ja terveydenhuollon välillä on selkeä, eri toimijoiden roolit ja vastuut ovat tiedossa, ja asiakkaan ohjaus toimivaa. 

Lue lisää hankkeesta: Tukea jaksamiseen -hanke - Lapin hyvinvointialue

Ennaltaehkäisevä työ vähentää sairastuvuutta, parantaa elämänlaatua ja tuo merkittäviä säästöjä sekä terveydenhuollon, että kuntien kustannuksiin – Elintapaohjaus on investointi Lapin tulevaisuuteen!

Kassâkkuu ovdil sivule

Pohjoisen turvaverkko -hankkeessa vahvistetaan lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdepalveluja Lapissa

Lapin hyvinvointialueella on käynnistynyt Pohjoisen turvaverkko -hanke, jossa selkeytetään lasten ja nuorten mielenterveys- ja riippuvuuspalveluja sekä ennaltaehkäistään huumekuolemia Lapissa.

Hanke on hallituksen nuorten huumekuolemien ehkäisyn ohjelman mukainen, ja tämän kohderyhmänä ovat alle 25-vuotiaat. Ohjelma käynnistetiin, sillä huumemyrkytykset olivat vuonna 2023 nousemassa nuorten yleisimmäksi tapaturmaiseksi kuolinsyyksi.

Pohjoisen turvaverkko -hankkeessa vastataan Lapissa tunnistettuihin kehittämistarpeisiin yhteistyössä Lapin hyvinvointialueen ja Lapin kuntien ammattilaisten, järjestötoimijoiden, poliisin sekä kokemusasiantuntijoiden kanssa. Tunnistettuihin kehittämistarpeisiin vastaamalla ennaltaehkäistään nuorten huumekuolemia.

 Tavoitteenamme on:

• Selkeyttää ja vahvistaa alle 25-vuotiaiden mielenterveys- ja riippuvuuspalvelujen kokonaisuutta Lapin hyvinvointialueella sekä parantaa palvelujen saatavuutta myös kaupunkikeskittymien ulkopuolella
• Vahvistaa moniammatillista yhteistyötä mm. selkeyttämällä yhteistyö- ja konsultaatiokäytänteitä sekä vahvistaa ammattilaisten erityisosaamista huumeita käyttävien nuorten tukemisessa

• Pilotoida huumeita käyttäville nuorille liikkuvaa terveysneuvontapistettä Meri-Lapin alueella (Kemi, Tornio, Keminmaa, Tervola, Simo, Ylitornio) yhdessä Lapin ammattikorkeakoulun kanssa.

Lisätietoja: 
Jonna Lindholm, projektipäällikkö, Pohjoisen turvaverkko-hanke
Linda Jaako, asiantuntija, Pohjoisen turvaverkko-hanke
Tuula Mäntymäki, ylihoitaja, vastuuyksikköjohtaja lasten- ja nuorten keskitetyt mielenterveys- ja riippuvuuspalvelut
 

Kassâkkuu ovdil sivule

Neuropiirteisten lasten ja perheiden tukena – NepsyTuki Lappi kokoaa osaajat yhteen

NepsyTuki Lappi -hankkeessa tavoitteena on edistää neuropiirteisten lasten, nuorten ja perheiden varhaisen tuen toteutumista koordinoidun toimintamallin avulla. Eri kentillä (hyvinvointialue, sivistys, järjestöt ja yksityiset toimijat) toimivat ammattilaiset ovat kokoontuneet yhteen rakentamaan ohjeistusta, miten nepsyosaajia voitaisiin hyödyntää perheiden sekä varhaiskasvatuksen ja peruskoulujen toimijoiden apuna.

–On ollut ilo saada useita yhteydenottoja ja käydä keskusteluja eri tahoilla toimivien asiantuntijoiden kanssa. Kaikkia yhdistää kehitysmyönteisyys, halu auttaa ja omaa osaamista jaetaan mielellään. Yhdessä tekemällä ja mahdollisimman laajasti nepsyasioita tarkastelemalla pyritään tuomaan jo käytössä olevia menetelmiä helpommin kaikkien saataville ja tietoisuuteen. Yhteistyö eri toimijoiden kanssa on ollut helppoa ja antoisaa, projektin koordinaattori Kirsi Taskinen kommentoi ensimmäisten työkuukausien kokemuksiaan.

Tavoitteena on myös selkeyttää, mistä neuropiirteiset lapset, nuoret ja perheet saisivat tukea varhaisessa vaiheessa, mielellään omalta alueelta tai etäyhteyksien avulla. Nepsytietoa ja -materiaalia pyritään selkeyttämään helpommin kaikkien löydettäväksi. Lisäksi pohditaan pitkien lähetejonojenkin rinnalle erilaisia ratkaisuja kuten mahdollisuutta osallistua vertaistuelliseen vanhempainryhmään.
Huolta ovat herättäneet muun muassa se, miten tämä kehitystyö ja toimintamalli tulee käyttöön ja onko kehitystyö pysyvää. Keskusteluissa nousee esiin muun muassa tiedottamisen tärkeys ja tietoisuuden lisääminen, tuki menetelmien ja materiaalien käytössä sekä yhdyshenkilön merkittävä rooli lapsen tai nuoren kuntoutuspolulla koordinoijana.

– Nepsy-osaajapoolin ammattilainen voisi olla hetkellinen tuki ja apu perheen tilanteessa, mutta vastuu pitkällä tähtäimellä on lapsen/nuoren hoidosta vastaavalla verkostolla, Taskinen kertoo.

Toimintamalli vuoden 2025 aikana, pilotti keväällä 2026

Tavoitteena on, että toimintamalli saadaan luotua vuoden 2025 loppuun mennessä ja nepsyosaajien hyödyntämistä pilotoidaan kevään 2026 aikana yhteistyössä Tornion varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen sekä Rovaniemen peruskoulujen kanssa. Pilotoinnin ja siitä saadun kokemuksen perusteella ohjeistusta viimeistellään, jonka jälkeen malli tulisi laajasti käyttöön Lapin alueella.

– Ja kyllä, tässä tavoitellaan pysyvää toimintaa, ei hetkellistä hankeaikaista kokeilua. VASA2-hankkeessa on tehty perusteellista työtä varhaisen tuen ja nepsypalvelupolun mallintamiseen ja siitä on hyvä jatkaa, Taskinen kommentoi.

Ammattilainen: Ilmoita nepsy-osaamisesi kyselylomakkeella

Alueen nepsy-osaajia on kartoitettu kyselylomakkeen avulla. Kyselyyn on tullut hyvin vastauksia, mutta kyselyaikaa jatketaan vielä 15.11 saakka. Lomakkeen avulla kootaan nepsy-osaajat yhteen, kartoitetaan osaamista sekä mahdollisuutta ja halukkuutta olla nepsy-osaajaverkoston toimintamallin kehittämisessä ja nepsy-osaajapoolin toiminnassa (esimerkiksi nepsy-valmennus, toimintakyvyn arviointi, kuntoutus, konsultaatio) mukana. Nepsyosaajatoiminnasta kiinnostuneet voivat olla jatkossakin yhteydessä Kirsi Taskiseen. Nepsy-osaajapooliin toimintaan pääsee mukaan myöhemminkin ilmoittautumalla Kirsille.

Linkki kyselylomakkeelle

– Olen kiitollinen ja koen olevani etuoikeutettu, kun saan työskennellä näin laajasti eri vastuualueita (hyvinvointialue, kunnat, järjestöt, yksityiset toimijat) edustavien ammattilaisten kanssa. Opin paljon erilaisista näkökulmista ja mitä asioita tulisi huomioida eri rooleissa toimivien näkökulmasta, kaiken keskipisteenä kuitenkin lapsi, nuori ja perhe. Tyypilliset auttamiskeinot kuten arjen strukturointi, visualisointi, ennakointi, omien vahvuuksien tunnistaminen, voivat auttaa ja tukea ihan ketä tahansa, Taskinen kertoo.

Varhaisen tuen toimintamallin työpajatapaaminen on keskiviikkona 19.11 klo 9-13. Jos haluat olla mukana viimeistelemässä neuropiirteisten lasten, nuorten ja perheiden varhaisen tuen toteutumista, olet lämpimästi tervetullut etänä toteutettavaan työpajaan mukaan. Teams-kutsun saat Kirsiltä.

NeTu-hanke on osa valtakunnallista Kelan rahoittamaa Kirjo-projektia (Kirjo= kuntoutus neurokirjon lasten ja nuorten arjessa)

NeTu-hankkeen toteutumisesta vastaa koordinaattori Kirsi Taskinen, kirsi.taskinen@lapha.fi