Aanaar perrui palvâlusâi sosiaalpargee
Tun uážuh ohtâvuođâ perrui palvâlusâi sosiaalpargei puhelimáin argâpeeivij.
Jis tun tâi tuu peerâ taarbâš eromâš torjuu aargâst, puávtáh uuccâđ toorjâulmuu tâi toorjâperruu. Toorjâulmui já -perrui ulmen lii kepidiđ kyermilume já helppiđ aargâ toimâm. Toorjâulmuid já -perruid puáhtá tarbâšiđ maaŋgâlágán eellimtiilijn.
Toorjâolmooš lii iävtutátulâš tâi áámmátolmooš, kiäin puávtáh eelliđ ovdâmerkkân astoäigitooimâin já olgon liihâdmin. Toorjâolmooš puáhtá meiddei ovdâmerkkân išediđ škovlâpargoin, uápistiđ aargâst já toimâđ savâstâllâmkyeimin. Toorjâolmooš puátá tuu luus. Ohtâvuođâtoollâm merikoskâsâšvuotâ já pištem miärášuveh tuu táárbui mield.
Toorjâpeerâ lii párnážân nomâttum peerâ, kost páárnáš iälá kolliimin iijâ paijeel ovdâmerkkân oholoopâi tâi luámui ääigi. Kollim ääigi páárnáš uásálist toorjâperruu táválâš aargân. Toorjâperruu ulmen lii adeliđ vanhimáid vuoiŋâstempuudâ já tuárjuđ párnáá šoddâm já otânâššâm.
Valjii päikkikode já uážuh uáinusân ohtâvuotâtiäđuid, šleđgâlijd palvâlusâid já eres tiäđuid moh kyeskih palvâlusâid.
Valjii päikkikode
Väljejum: puoh
Tun uážuh ohtâvuođâ perrui palvâlusâi sosiaalpargei puhelimáin argâpeeivij.
Tun uážuh ohtâvuođâ perrui palvâlusâi sosiaalstivrejeijei puhelimáin argâpeeivij. Sosiaalstivrejeijee palvâl meiddei párnáisuojâlem monnjâhuolâttâsân lahtojeijee aašijn.
Saat yhteyden sijais- ja tukiperhetyöntekijään puhelimitse arkipäivisin.
Palvelu on yhteinen Kemin, Keminmaan, Simon, Tervolan, Tornion ja Ylitornion asiakkaille.
Tun uážuh ohtâvuođâ perrui palvâlusâi sosiaalpargei puhelimáin argâpeeivij.
Tun uážuh ohtâvuođâ perrui já pargoahasij palvâlusâi sosiaalstivrejeijei puhelimáin argâpeeivij.
Perheiden palveluiden sosiaaliohjaaja neuvoo sinua perheiden sosiaalipalveluihin liittyvissä asioissa. Saat yhteyden sosiaaliohjaajan puhelimitse arkipäivisin.
Saat yhteyden lastensuojelun perheohjaajiin puhelimitse.
Lastensuojelun sosiaalityöntekijöihin saat yhteyden puhelimitse arkipäivisin.
Lastensuojelun sosiaalityön, lastenvalvojan, perhetyön ja jälkihuollon palvelut saat sosiaalitoimistosta.
Perhepalveluiden tarkoitus on etsiä yhdessä asiakkaiden ja heidän verkostojensa kanssa keinoja, jotka edistävät asiakkaiden ja heidän perheidensä hyvinvointia ja itsenäistä selviytymistä sekä osallisuutta.
Saat yhteyden perhesosiaalityöntekijöihin puhelimitse arkipäivisin.
Saat yhteyden perhepalvelujen sosiaalityöntekijään puhelimitse arkipäivisin.
Saat yhteyden perheiden palvelujen sosiaaliohjaajaan puhelimitse arkipäivisin.
Sosiaalityöntekijältä saat apua ja neuvontaa sosiaalipalveluihin liittyvissä asioissa puhelimitse arkipäivisin.
Uážuh ohtâvuođâ nuorttii palvâlemkuávlu párnáisuojâlem palvâlushoovdân puhelimáin argâpeeivij. Párnáisuojâlem palvâlushovdâ tuáimá Kiemâjäävri, Pelkosenniemi, Salla, Savukoski já Suáđikylá kuávlust.
Saat yhteyden perheiden ja työikäisten sosiaalipalvelujen työntekijöihin puhelimitse arkipäivisin. Voit tarvittaessa varata ajan henkilökohtaiseen tapaamiseen.
Saat yhteyden kotihoidon asiakas- ja palveluohjaukseen puhelimitse arkipäivisin.
Ota yhteyttä palveluohjaukseen seuraavissa asioissa: palvelutarpeen arvio, kotihoito, tukipalvelut ja ennaltaehkäisevät kotikäynnit.
Saat yhteyden perheiden palvelujen sosiaaliohjaajaan puhelimitse arkipäivisin. Sosiaaliohjaaja toimii myös Pellon koulukuraattorina.
Ota yhteyttä Oima-tiimiin perhe- ja omaishoitajien sekä henkilökohtaisten avustajien palkkioihin liittyvissä asioissa. Oima-tiimi palvelee koko Lapin hyvinvointialueella.
Voit lähettää myös sähköpostia osoitteeseen oima@lapha.fi.
Saat yhteyden sosiaalipalvelujen työntekijöihin puhelimitse arkipäivisin.
Sosiaaliohjaaja neuvoo ja ohjaa sosiaalipalveluihin liittyvissä asioissa. Saat yhteyden sosiaaliohjaajaan puhelimitse arkipäivisin.
Tun uážuh ohtâvuođâ pärniperrui sosiaalpalvâlusâi pargeid puhelimáin argâpeeivij.
Saat yhteyden sosiaalityöntekijään puhelimitse arkipäivisin.
Saat yhteyden lapsiperheiden perhetyöntekijä-sosiaaliohjaajaan puhelimitse arkipäivisin.
Lapsiperheiden perhetyöntekijä-sosiaaliohjaajaan voit ottaa yhteyttä lasten, nuoren ja palveluihin liittyen. Lapsiperhetyöntekijä toteuttaa muun muassa perhetyötä ja lastensuojelun perhetyötä. Voit myös varata tapaamisajan.
Saat yhteyden perheiden sosiaalipalvelujen työntekijöihin puhelimitse arkipäivisin.
Párnáisuojâlem sosiaalpargeeh išedeh párnáá já perruu talle, ko párnáá ääših iä lah pyereest. Tun fattiih sosiaalpargeid puhelimáin argâpeeivij.
Saat yhteyden sosiaalityöntekijöihin puhelimitse arkipäivisin.
Lastensuojelun sosiaalityöntekijä auttaa silloin, kun tarvitset ohjausta ja neuvontaa lasta ja/tai perhettä koskevissa asioissa. Voit kysyä lisätietoa puhelimitse lastensuojelun palveluista.
Saat yhteyden perhesosiaalipalvelujen työntekijöihin puhelimitse arkipäivisin.
Tun uážuh ohtâvuođâ perrui palvâlusâi sosiaalpargei puhelimáin argâpeeivij.
Saat yhteyden sosiaaliohjaajaan puhelimitse arkipäivisin. Sosiaaliohjaaja neuvoo lapsiperheiden ja aikuisten palveluihin sekä toimeentulotukeen liittyvissä asioissa.
Sosiaalityöntekijöiltä saat puhelimitse ohjausta ja neuvontaa sosiaalipalveluihin sekä sosiaalisiin ongelmiin liittyvissä asioissa.
Sosiaaltoimâttâh lii Aanaar kieldâvirgáduv 1. keerdist.
Piiskuntie 2 99800 IVALO
Hallinto-, sivistys- ja tekninen osasto, infopiste ja kokoustilat.
1 kerros: Kunnan puhelinvaihde, asiakaspalvelu/neuvonta, virallinen ilmoitustaulu ja kopiointipalvelut
Hallinto-osasto, 2. kerros: Arkisto
Sivistysosasto, 2. kerros: Sivistystoimen hallinto, varhaiskasvatus, kansalaisopisto, kulttuuritoimi, liikuntatoimi, nuorisotoimi.
Tekninen osasto, 2. kerros: Rakennusvalvonta, kaavoitus, maastomittaus- ja maanrakennuspalvelut.
Lapin hyvinvointialue, 1. kerros: Sosiaalitoimen, mielenterveys- ja perhepalvelu
Rikosuhripäivystys, 1.kerros.
Piiskuntie 2 99800 IVALO
Sosiaalitoimistosta saat puhelinpalvelua puhelinaikoina sekä henkilökohtaista palvelua varaamalla ajan etukäteen.
Valtatie 15 99100 KITTILÄ
Sosiaalitoimiston palvelupisteessä sinua palvelevat toimistosihteerit, sosiaaliohjaaja ja sosiaalityöntekijät. Saat ohjausta ja neuvontaa sosiaalipalveluista sosiaalitoimiston työntekijöiltä.
Sairaalatie 4 B 97700 RANUA
Sallan sosiaali- ja terveyskeskuksesta saat perusterveydenhuollon palvelut.
Jungintie 3 98900 SALLA
Uážuh mist iše jieškote-uvlágán eellimtiilijn - lijjih talle peerâolmooš teikkâ ohtuu ässee, pärni, nuorâ, pargoahasâš teikkâ elilâm olmooš.
Peerâkuávdáá sosiaal- já tiervâsvuođâhuolâttâs pargen mij porgâp oovtâstpargoost tuin já koskânân. Mii ulmen lii, et uážuh iše já torjuu jotelávt já njyebžilávt. Mij porgâp oovtâstpargo servijguin já servikudijguin, kieldâ pyereestvaijeem já tiervâsvuođâ ovdedeijee pargo, kieldâ sierâ toimâsuorgijguin já spesiaalpyecceitipšoin.
Hyvinvointikeskus Sopukka, 2. kerros
Karistamontie 4 99600 SODANKYLÄ
Voit täyttää PDF-hakemuksen joko sähköisesti tai tulostamalla ja täyttämällä sen käsin.
Hakemus ja mahdolliset liitteet palautetaan postitse, postiosoitteet ovat lomakkeella.
Sierânâs torjuu tarbâšeijee párnážân já suu perrui puáhtá orniđ toorjâulmuu tâi -perruu. Toorjâulmuu finnim ij vaađâ párnáisuojâlem äššigâsvuođâ.
Sehe toorjâolmooš- já toorjâperâtoimâ vuávájuvvoo persovnlávt párnáá já perruu jieijâs táárbu miäldásávt. Toorjâolmooš tiäivá párnáin ohtsii pargeldem tâi puđâldem ohtâvuođâst muádi tiijme ääigi oho tâi kyevti oho kooskâi. Toorjâperâtooimâst páárnáš viättá toorjâperruu kulen ovdâmerkkân oovtâ oholoopâ mánuppaajeest.
Toorjâulmui tâi -perrui máksoo pargoost kolosajanmáksu já pälkki. Paargon finnee škovlim. Toorjâulmui já -perrui joskâorroomkenigâsvuotâ juátkoo meid pargo nuuhâm maŋa.
Toorjâolmooš- já toorjâpeerâtoimâm lii mávsuttem.
Oletko kiinnostunut tukiperhetoiminnasta?
Lisätietoja:
perhehoito.kaakkoinen@lapha.fi
Oletko kiinnostunut sijaisperhetoiminnasta?
Lisätietoja:
20.3.2025
Osallistu valmennukseen huhtikuussa Kemissä. Ilmoittaudu 31.3.2035 mennessä!
Järjestämme tukiperhe- ja tukihenkilövalmennusta huhtikuussa Kemissä. Tukiperheeksi voi ryhtyä lapsiperhe, lapseton pariskunta tai yksinasuva, jolla on aikaa, kiinnostusta ja voimavaroja huolehtia lapsesta. Tukiperhe antaa lapselle tasapainoisen ja turvallisen ympäristön yhtenä viikonloppuna kuukaudessa ja turvallisia aikuisia.
Tukiperheille maksetaan hoitopalkkiota sekä kulukorvausta. Valmennukseen osallistuminen ei ole vielä sitoumus tukiperheeksi ryhtymisestä, vaan valmennuksen aikana asiaa voi pohtia. Erilaiset lapset ja nuoret tarvitsevat avukseen ja tuekseen monenlaisia perheitä.
Valmennus järjestetään Kemissä, Perheiden kohtaamispaikka Jukolassa, osoitteessa Nahkurinkatu 17 tiistaisin 8.4, 15.4, kaja 22.4. klo 17.30–19.30. Valmennus sisältää kuusi (6) tuntia ryhmätapaamisia sekä henkilökohtaista ohjausta.
Lisätietoja ja ilmoittautuminen 31.3.2025 mennessä: sijais- ja tukiperhetyöntekijä Heli Kurkinen, heli.kurkinen@lapha.fi, 040 161 6731.
Osallistu valmennukseen huhtikuussa Kemissä. Ilmoittaudu 31.3.2035 mennessä!
Lapin hyvinvointialue järjestää avainhenkilökoulutuksen yhteistyössä Lapin Ensi- ja turvakodin kanssa – Hae mukaan 14.2.2025 mennessä!
5.2.2025
5.2.2025
Avainhenkilökoulutuksen tavoitteena on, että avainhenkilön osaaminen vahvistuu lähisuhdeväkivallan tunnistamisessa, puheeksi otossa ja tuen piiriin ohjauksessa. Avainhenkilöt tukevat muita ammattilaisia ja jatkossa toteuttavat puheeksiottokoulutuksia työyksiköissään.
Maksuttomaan avainhenkilökoulutukseen voi hakea mukaan kuka vain, joka tekee yhdyspintatyötä Lapin hyvinvointialueen asiakkaiden kanssa. Voit olla siis esimerkiksi opettaja, pakolaisohjaaja tai työllisyysasiantuntija. Tarvitsemme myös sosiaali- ja terveyspalveluiden kentän ulkopuolelle tunnistamista ja ymmärrystä väkivaltailmiöistä ja siitä, minne asiakkaita voidaan ohjata. Koulutuksen myötä pääset osaksi avainhenkilöverkostoamme ja näin myös sosiaali- ja terveyspalvelut sekä järjestöt tulevat tutuiksi ja kynnys auttamiseen madaltuu.
Lasten- ja nuorisopsykiatrian poliklinikalla Kemissä työskentelevä Miro Åhman kävi avainhenkilökoulutuksen viime vuonna ja pääsimme haastattelemaan häntä.
Olen Miro Åhman. Työskentelen lasten- ja nuorisopsykiatrian poliklinikalla Kemissä eli työskentelen eri ikäisten lasten, nuorten sekä perheiden parissa.
Kuulin avainhenkilökoulutuksesta esihenkilöni kautta. Päätin ilmoittautua, koska kyseinen aihe on merkittävä ja viime aikoina kovasti puhututtanut valtakunnallisesti. Koen myös, että vahvuuteni työssä sopii kyseiseen toimintaan.
Lähisuhdeväkivalta on laaja käsite ja se pitää sisällään esimerkiksi fyysistä, henkistä sekä taloudellista väkivaltaa. Tämänkaltaisessa tilanteessa henkilö tulee kaltoinkohdelluksi ihmissuhteessaan. On uhreja sekä tekijöitä. Lasten- ja nuorisopsykiatrian poliklinikalla työskentelemme asiakkaiden sekä heidän perheidensä kanssa ja pyrimme luomaan luottamuksellista suhdetta. Asiakkaan näkökulmasta lähisuhdeväkivalta aiheena on toisinaan hyvin vaikea tuoda esille monista eri syistä, mutta tapaamisten jatkuessa tämäkin voi nousta keskusteluun. Lähisuhdeväkivalta perheessä voi tulla esiin vasta pitkienkin aikojen päästä, koska se on yleensä aihe, josta perheessä on totuttu vaikenemaan ja väkivallan kohde usein pelkää ottaa asiaa puheeksi peläten seurauksia. Esiin voi tulla vanhempien välistä tai lapsiin kohdistuvaa väkivaltaa joko aikuisten tai sisarusten taholta.
Tämän koulutuksen anti oli se, että kyseisen puheenaihe herätti paljon keskustelua työyhteisössämme. Tämä tuo meille muistutusta siitä, että toisimme sitä keskusteluun myös asiakkaidemme kanssa. Vaikkakin tämä aihe on viime aikoina kovasti puhututtanut valtakunnallisesti, niin silti minut yllätti lähisuhdeväkivallan yleisyys etenkin Lapissa.
Koulutus sai minut vielä enemmän miettimään, kuinka voisi helpottaa lähisuhdeväkivallan puheeksi ottoa. Puheeksi otto kuuluu meidän työhömme, mutta olemme miettineet esimerkiksi erilaisia lomakkeita, joiden turvin sanoittaminen asiakkaalla itsellään voisi olla helpompaa.
Kävimme työyhteisössä keskustelua siitä, että avainhenkilönä voisin tuoda informaatiota sekä muistutusta lähisuhdeväkivallasta kysymisestä esimerkiksi yhteisissä foorumeissa. Keskusteluissa voisi hyödyntää koulutuksessa nähtyjä videoita sekä diasarjaa.
Puheeksi otto-koulutuksia työpaikalla, muistuttamista ja ajoittain teeman nostamista keskusteluihin. Asiasta keskustelemalla luodaan työntekijöille luottamusta omaan tekemiseen sekä madalletaan asiasta puhumisen kynnystä. Aihe on tärkeä nostaa yhdeksi kehittämiskohteeksi yksikössämme ja siihen on tarkoitus varata suunnitellusti yhteistä keskusteluaikaa koko työryhmän kanssa. Meillä on ollut jo yhtenä haastattelun aiheena kaltoinkohtelun tai kiusaamisen selvittäminen, kun lähdemme uuden asiakasperheen kanssa kartoittamaan taustoja, mistä kaikesta tämänhetkinen psyykkinen pahoinvointi voisi johtua. Ehkä minun tehtäväni on nyt Avainhenkilö-koulutuksen käyneenä olla se, joka erilaisissa yhteyksissä ottaa tämän näkökulman puheeksi.
Luo luottamussuhde asiakkaaseen, etene rauhallisesti , pysähdy ja ole läsnä, tarjoa mahdollisuus puhua ja tulla kuulluksi - kysy aktiivisesti ja rohkeasti kaikesta, myös lähisuhdeväkivallasta. Lähisuhdeväkivalta on asiakkaalle aiheena arka, jolloin siitä puhuminen voi ottaa aikaa.
Kevään avainhenkilökoulutukseen voi hakea mukaan keskustelemalla asiasta oman lähiesihenkilön kanssa ja sen jälkeen olemalla yhteydessä kouluttajiin sähköpostitse. Voit osallistua koulutukseen myös, vaikket olisi vakituisessa työsuhteessa tai olet esimerkiksi sote-alan tai varhaiskasvatuksen opiskelija.
Työaikaa koulutukseen on hyvä varata noin 20 tuntia.
Koulutukset järjestetään teamsilla seuraavina ajankohtina:
12.3.2025 klo 12-15.00
1.4.2025 klo 8.30-12.00
28.4.2025 klo 12-15.30
21.5.2025 klo 8.30-12.00
Ilmoittaudu koulutukseen viimeistään 14.2.2025
Kouluttajien yhteystiedot:
Nina Kemilä, terveyden edistämisen koordinaattori
p. 040 571 7671
Minna Lehtoväre, terveyden edistämisen koordinaattori
p. 040 357 6021
Tiina Hyötylä, projektikoordinaattori
p. 040 756 4558
Avainhenkilökoulutuksen tavoitteena on, että avainhenkilön osaaminen vahvistuu lähisuhdeväkivallan tunnistamisessa, puheeksi otossa ja tuen piiriin ohjauksessa. Avainhenkilöt tukevat muita ammattilaisia ja jatkossa toteuttavat puheeksiottokoulutuksia työyksiköissään. Maksuttomaan avainhenkilökoulutukseen voi hakea mukaan kuka vain, joka tekee yhdyspintatyötä Lapin hyvinvointialueen asiakkaiden kanssa. Voit olla siis esimerkiksi opettaja, pakolaisohjaaja tai työllisyysasiantuntija....
9.10.2024
Etäkriisityö puhelimitse tai videoyhteydellä tarjoaa ei kiireellistä tai akuutin kriisin jälkeistä matalan kynnyksen keskusteluapua. Tämä täydentää hyvinvointialueen lakisääteisiä palveluita kaupunkikeskittymien ulkopuolella.
Varhainen tuki ehkäisee kielteisten elämäntapahtumien laukaisemien reaktioiden kehittymistä terveydenhuollon palveluja vaativiksi täydentäen mielenterveyden edistämisen palveluita. Itsetuhoiset ajatukset ovat myös yleisiä kriisien keskellä ja itsemurhien ehkäisytyö on osa kaikkia työmuotoja.
Etäkriisityötä tehdään samoista järjestölähtöisen kriisiauttamisen lähtökohdista kuin muussakin kriisikeskustyössä. Maksuttomuus, mahdollisuus asioida anonyymina, lyhytkestoisuus sekä asiakkaan voimavarojen ja selviytymiskeinojen vahvistaminen ovat etäkriisityönkin keskiössä. Etäkriisityöhönkään ei tarvita lähetettä. Asiakkuuteen hakeutumiseen riittää oma kokemus siitä, etteivät omat voimat riitä yllättävässä tai kuormittavassa tilanteessa. Etäkriisityö auttaa elämän haastavissa tilanteissa koko Lapin hyvinvointialueen asiakkaita.
Etäkriisityöntekijä Suvi Ylitoloselle voi varata etävastaanottoajan numerosta 040 511 7929 (ma-pe klo 8–14 ), Kriisikeskuksen ajanvarausnumerosta 040 553 7508 tai verkkoajanvarauksesta
Ensimmäinen aika pyritään saamaan kahden viikon kuluessa. Kriisityöntekijä soittaa varattuna aikana tai lähettää linkin etukäteen videotapaamiseen.
Lapin hyvinvointialue on myöntänyt Lapin ensi- ja turvakoti ry:n Kriisikeskukselle kumppanuusavustuksen etäkriisityön toteuttamiseen. Uusi työntekijäresurssi mahdollistaa paremmin koko hyvinvointialueen asiakkaiden auttamisen sekä yhteistyön muiden toimijoiden kanssa.
Etäkriisityö puhelimitse tai videoyhteydellä tarjoaa ei kiireellistä tai akuutin kriisin jälkeistä matalan kynnyksen keskusteluapua. Tämä täydentää hyvinvointialueen lakisääteisiä palveluita kaupunkikeskittymien ulkopuolella.