Apua huoliin -chat
Apua huoliin -chatin kautta sinun on helppo ottaa yhteyttä nuorten ja perheiden kanssa työskenteleviä ammattilaisiin.
Chat-keskustelu tapahtuu anonyymisti, joten chat-viestit eivät tallennu. Palvelu on tietoturvallinen.
Ovdâ- já vuáđumáttááttâsâst já nube tääsi oppâlájádâsâin uáppee uážžu torjuu já laiđim uáppuhuolâttâs kuraattorist.
Valjii päikkikode já uážuh uáinusân ohtâvuotâtiäđuid, šleđgâlijd palvâlusâid já eres tiäđuid moh kyeskih palvâlusâid.
Valjii päikkikode
Väljejum: puoh
Apua huoliin -chatin kautta sinun on helppo ottaa yhteyttä nuorten ja perheiden kanssa työskenteleviä ammattilaisiin.
Chat-keskustelu tapahtuu anonyymisti, joten chat-viestit eivät tallennu. Palvelu on tietoturvallinen.
Palvelun asiakastuki teknisissä ongelmissa.
Uážuh ohtâvuođâ uáppuhuolâttâs škovlâkuraattorân puhelimáin.
Uážuh ohtâvuođâ peerâpargo sosiaalstivrejeijei puhelimáin argâpeeivij. Sosiaalstivrejeijee parga meid Iänuduv škovlâkuraattorin.
Saat yhteyden koulukuraattoriin ja koulun sosiaaliohjaajaan puhelimitse arkipäivisin.
Saat yhteyden koulu- ja opiskeluhuollon kuraattoriin puhelimitse arkipäivisin.
Saat yhteyden koulukuraattoriin puhelimitse arkipäivisin.
Saat yhteyden opiskeluhuollon kuraattoriin puhelimitse.
Saat yhteyden koulukuraattoreihin puhelimitse arkipäivisin.
Saat yhteyden koulukuraattoriin puhelimitse arkipäivisin.
Saat yhteyden opiskeluhuollon kuraattoriin puhelimitse arkipäivisin.
Saat yhteyden koulukuraattoriin puhelimitse arkipäivisin.
Kemijärven koulukuraattori toimii sekä Kemijärven että Pelkosenniemen alueella.
Saat yhteyden sosiaaliohjaajaan ja koulukuraattoriin puhelimitse arkipäivisin. Sosiaaliohjaaja palvelee lastensuojelun jälkihuoltoon liittyvissä asioissa ja toimii myös Pellon koulukuraattorina.
Saat yhteyden perheiden palvelujen sosiaaliohjaajaan puhelimitse arkipäivisin. Sosiaaliohjaaja toimii myös Pellon koulukuraattorina.
Saat yhteyden koulukuraattoriin puhelimitse arkipäivisin.
Kuraattori on tavattavissa yläasteella maanantaisin ja torstaisin tai sovittuna aikana. Terveydenhoitajaan ja kuraattoriin voit olla yhteydessä myös Wilman kautta.
Tun uážuh ohtâvuođâ uáppuhuolâttâs škovlâkuraattoráid puhelimáin argâpeeivij.
Saat yhteyden oppilas- ja opiskeluhuollon kuraattoriin puhelimitse arkipäivisin. Varaa aika etukäteen soittamalla tai Wilma-viestillä.
Saat yhteyden koulukuraattoreihin puhelimitse arkipäivisin.
Saat yhteyden koulukuraattoriin puhelimitse arkipäivisin.
Uážuh ohtâvuođâ škovlâkuraattorân puhelimáin argâpeeivij.
Saat yhteyden opiskeluhuollon kuraattoriin puhelimitse arkipäivisin.
Saat yhteyden opiskeluhuollon kuraattoreihin puhelimitse arkipäivisin.
Uážuh ohtâvuođâ škovlâkuraattorân puhelimáin argâpeeivij.
Saat yhteyden opiskeluhuollon kuraattoriin puhelimitse arkipäivisin.
Voit täyttää PDF-hakemuksen joko sähköisesti tai tulostamalla ja täyttämällä sen käsin.
Hakemus ja mahdolliset liitteet palautetaan postitse, postiosoitteet ovat lomakkeella.
Tällä lomakkeella opiskeluhuoltopalvelujen ammattilainen (terveydenhoitaja, kuraattori, psykologi tai lääkäri) pyytää koulun oppilasrekisteristä tai oppilaitoksen opiskelijarekisteristä tietoja, jotka ovat välttämättömiä oppilaan tai opiskelijan opiskeluhuoltopalvelujen tarpeen selvittämiseksi, järjestämiseksi ja toteuttamiseksi.
Lomakkeeseen kirjataan pyydettävät tiedot ja peruste niiden luovuttamiselle. Jos luovutus perustuu suostumukseen, pyydetään sen antajalta allekirjoitus.
Ovdâ- já vuáđumáttááttâsâst já nube tääsi oppâlájádâsâin uáppee finnee torjuu já stivrim uáppeetipšo kuraattorist. Sun fáálá torjuu ovdâmerkkân perâtiilijd, vuáruvaaigutmân já olmooškoskâvuođáid lohtâseijee aašijn. Kuraattor palvâlusah láá fáállun jyehi škoovlâst já oppâlájádâsâst.
Uáppei kalga orniđ máhđulâšvuođâ savâstâllâđ persovnlávt kuraattoráin majemustáá čiččâd oppâlájádâs pargopeeivi tast maŋa, ko uáppee tâi aitârdeijee lii táttum teivâm. Huápulijn tiilijn máhđulâšvuođâ kalga orniđ jo siämmáá tâi čuávuváá pargopeeivi. Kuraattor uásálist meid ubâ oppâlájádâssiärváduv pyereestvaijeem oovdedmân. Sun stivree uáppee táárbu mield meid uáppeetipšo eres palvâlusâi piällás.
Kuraattorpalvâlusah láá mávsuttemeh puohháid uáppee nube tääsi uáppeid.
Kuva: Saana Kivilompolo
27.11.2024
Oulun yliopiston lääketieteellinen tiedekunta aloittaa koulutuspilotin, jonka tavoitteena on lisätä sosiaali- ja terveysalan henkilöstön osaamista lyhytterapeuttisista menetelmistä. Lapin hyvinvointialue osallistuu koulutuspilotin suunnitteluun.
Oulun yliopiston lääketieteellinen tiedekunta aloittaa koulutuspilotin, jonka tavoitteena on lisätä sosiaali- ja terveysalan henkilöstön osaamista lyhytterapeuttisista menetelmistä. Koulutuksella vastataan kasvavaan tarpeeseen ehkäistä ja hoitaa mielenterveyden häiriöitä sekä nopeuttaa pääsyä toimivaan terapiahoitoon.
Koulutuspilotin suunnitteluun osallistuu kolme hyvinvointialuetta: Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue, Kainuun hyvinvointialue ja Lapin hyvinvointialue. Koulutuksen kohderyhmiä ovat näiden hyvinvointialueiden vaativissa sote-alan tehtävissä toimivat, joilla on tarve täydentää osaamistaan lyhytterapiamenetelmistä. Koulutukseen otetaan myös muiden hyvinvointialueiden sekä yksityisten palveluntarjoajien henkilöstöä. Tavoitteena on kouluttaa 80 sote-ammattilaista.
Osallistujia rekrytoidaan joulu–tammikuussa. Koulutuspilotin on määrä käynnistyä helmikuussa, ja se kestää marraskuun 2025 loppuun.
– Koulutukseen valitaan sisällöt hyvinvointialueiden ammattilaisten avulla. Lyhytterapeuttisia menetelmiä on useita. Tavoite on vastata todelliseen tarpeeseen ja kouluttaa menetelmiä, joista ei ole jo tarjolla muita koulutuksia, kertoo koulutussuunnittelija Anne Viherkari Oulun yliopistosta.
– Pilottikoulutukseen sisältyy perustietoa mielenterveyden häiriöistä sekä mielenterveystyön palvelujärjestelmästä, keskeinen lainsäädäntö ja eettiset periaatteet. Koulutus sisältää myös lyhytterapeuttisten menetelmien soveltamista asiakastyössä.
Koulutus on pilottivaiheessa osallistujille maksuton. Rahoituksen osaamiskokonaisuuden kehittämiseen on myöntänyt Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus Jotpa. Rahoituksessa on mukana myös opetus- ja kulttuuriministeriö.
Koulutussuunnittelija Anne Viherkari, Oulun yliopisto
050 478 1712, anne.viherkari@oulu.fi
Oulun yliopiston lääketieteellinen tiedekunta aloittaa koulutuspilotin, jonka tavoitteena on lisätä sosiaali- ja terveysalan henkilöstön osaamista lyhytterapeuttisista menetelmistä. Lapin hyvinvointialue osallistuu koulutuspilotin suunnitteluun.
9.10.2024
Etäkriisityö puhelimitse tai videoyhteydellä tarjoaa ei kiireellistä tai akuutin kriisin jälkeistä matalan kynnyksen keskusteluapua. Tämä täydentää hyvinvointialueen lakisääteisiä palveluita kaupunkikeskittymien ulkopuolella.
Varhainen tuki ehkäisee kielteisten elämäntapahtumien laukaisemien reaktioiden kehittymistä terveydenhuollon palveluja vaativiksi täydentäen mielenterveyden edistämisen palveluita. Itsetuhoiset ajatukset ovat myös yleisiä kriisien keskellä ja itsemurhien ehkäisytyö on osa kaikkia työmuotoja.
Etäkriisityötä tehdään samoista järjestölähtöisen kriisiauttamisen lähtökohdista kuin muussakin kriisikeskustyössä. Maksuttomuus, mahdollisuus asioida anonyymina, lyhytkestoisuus sekä asiakkaan voimavarojen ja selviytymiskeinojen vahvistaminen ovat etäkriisityönkin keskiössä. Etäkriisityöhönkään ei tarvita lähetettä. Asiakkuuteen hakeutumiseen riittää oma kokemus siitä, etteivät omat voimat riitä yllättävässä tai kuormittavassa tilanteessa. Etäkriisityö auttaa elämän haastavissa tilanteissa koko Lapin hyvinvointialueen asiakkaita.
Etäkriisityöntekijä Suvi Ylitoloselle voi varata etävastaanottoajan numerosta 040 511 7929 (ma-pe klo 8–14 ), Kriisikeskuksen ajanvarausnumerosta 040 553 7508 tai verkkoajanvarauksesta
Ensimmäinen aika pyritään saamaan kahden viikon kuluessa. Kriisityöntekijä soittaa varattuna aikana tai lähettää linkin etukäteen videotapaamiseen.
Lapin hyvinvointialue on myöntänyt Lapin ensi- ja turvakoti ry:n Kriisikeskukselle kumppanuusavustuksen etäkriisityön toteuttamiseen. Uusi työntekijäresurssi mahdollistaa paremmin koko hyvinvointialueen asiakkaiden auttamisen sekä yhteistyön muiden toimijoiden kanssa.
Etäkriisityö puhelimitse tai videoyhteydellä tarjoaa ei kiireellistä tai akuutin kriisin jälkeistä matalan kynnyksen keskusteluapua. Tämä täydentää hyvinvointialueen lakisääteisiä palveluita kaupunkikeskittymien ulkopuolella.
13.8.2024
Päihderiippuvuus ei ole koskaan vain riippuvaisen itsensä asia, vaan vaikuttaa koko lähipiiriin.
Jatkuva ja runsas päihteiden käyttö altistaa päihderiippuvuudelle. Riippuvuudessa ei ole kyse pelkästään päihdyttävän aineen käyttömääristä -ja kerroista, vaan ihmisen ja aineen välisestä epäterveestä suhteesta.
Riippuvuudelle ominaista on aineen pakonomainen ja jatkuva käyttö, sen aiheuttamista haitoista huolimatta. Riippuvuus päihteeseen voi olla sekä fyysistä että psyykkistä. Tavanomaista on myös heikentynyt kyky hallita päihteiden käytön aloittamista, lopettamista sekä määriä.
Apua voi hakea kaikissa sosiaali- ja terveyspalveluissa, esimerkiksi
Päihderiippuvuus ei ole koskaan vain riippuvaisen itsensä asia, vaan vaikuttaa koko lähipiiriin.