Kassâkkuu ovdil sivule

Oulun yliopisto alkaa kouluttaa sote-ammattilaisille lyhytterapian menetelmiä

Kuva: Saana Kivilompolo

Oulun yliopiston lääketieteellinen tiedekunta aloittaa koulutuspilotin, jonka tavoitteena on lisätä sosiaali- ja terveysalan henkilöstön osaamista lyhytterapeuttisista menetelmistä. Lapin hyvinvointialue osallistuu koulutuspilotin suunnitteluun.

Oulun yliopiston lääketieteellinen tiedekunta aloittaa koulutuspilotin, jonka tavoitteena on lisätä sosiaali- ja terveysalan henkilöstön osaamista lyhytterapeuttisista menetelmistä. Koulutuksella vastataan kasvavaan tarpeeseen ehkäistä ja hoitaa mielenterveyden häiriöitä sekä nopeuttaa pääsyä toimivaan terapiahoitoon.

Koulutuspilotin suunnitteluun osallistuu kolme hyvinvointialuetta: Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue, Kainuun hyvinvointialue ja Lapin hyvinvointialue. Koulutuksen kohderyhmiä ovat näiden hyvinvointialueiden vaativissa sote-alan tehtävissä toimivat, joilla on tarve täydentää osaamistaan lyhytterapiamenetelmistä. Koulutukseen otetaan myös muiden hyvinvointialueiden sekä yksityisten palveluntarjoajien henkilöstöä. Tavoitteena on kouluttaa 80 sote-ammattilaista.

Osallistujia rekrytoidaan joulu–tammikuussa. Koulutuspilotin on määrä käynnistyä helmikuussa, ja se kestää marraskuun 2025 loppuun.

– Koulutukseen valitaan sisällöt hyvinvointialueiden ammattilaisten avulla. Lyhytterapeuttisia menetelmiä on useita. Tavoite on vastata todelliseen tarpeeseen ja kouluttaa menetelmiä, joista ei ole jo tarjolla muita koulutuksia, kertoo koulutussuunnittelija Anne Viherkari Oulun yliopistosta.

– Pilottikoulutukseen sisältyy perustietoa mielenterveyden häiriöistä sekä mielenterveystyön palvelujärjestelmästä, keskeinen lainsäädäntö ja eettiset periaatteet. Koulutus sisältää myös lyhytterapeuttisten menetelmien soveltamista asiakastyössä.

Koulutus on pilottivaiheessa osallistujille maksuton. Rahoituksen osaamiskokonaisuuden kehittämiseen on myöntänyt Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus Jotpa. Rahoituksessa on mukana myös opetus- ja kulttuuriministeriö.

Lisätietoja

Koulutussuunnittelija Anne Viherkari, Oulun yliopisto
050 478 1712, anne.viherkari@oulu.fi

Kassâkkuu ovdil sivule

Lapin ensi- ja turvakoti on aloittanut etäkriisityön

Etäkriisityö puhelimitse tai videoyhteydellä tarjoaa ei kiireellistä tai akuutin kriisin jälkeistä matalan kynnyksen keskusteluapua. Tämä täydentää hyvinvointialueen lakisääteisiä palveluita kaupunkikeskittymien ulkopuolella.

Varhainen tuki ehkäisee kielteisten elämäntapahtumien laukaisemien reaktioiden kehittymistä terveydenhuollon palveluja vaativiksi täydentäen mielenterveyden edistämisen palveluita. Itsetuhoiset ajatukset ovat myös yleisiä kriisien keskellä ja itsemurhien ehkäisytyö on osa kaikkia työmuotoja. 

Etäkriisityötä tehdään samoista järjestölähtöisen kriisiauttamisen lähtökohdista kuin muussakin kriisikeskustyössä. Maksuttomuus, mahdollisuus asioida anonyymina, lyhytkestoisuus sekä asiakkaan voimavarojen ja selviytymiskeinojen vahvistaminen ovat etäkriisityönkin keskiössä. Etäkriisityöhönkään ei tarvita lähetettä. Asiakkuuteen hakeutumiseen riittää oma kokemus siitä, etteivät omat voimat riitä yllättävässä tai kuormittavassa tilanteessa. Etäkriisityö auttaa elämän haastavissa tilanteissa koko Lapin hyvinvointialueen asiakkaita.

Etäkriisityöntekijä Suvi Ylitoloselle voi varata etävastaanottoajan numerosta 040 511 7929 (ma-pe klo 8–14 ), Kriisikeskuksen ajanvarausnumerosta 040 553 7508 tai verkkoajanvarauksesta

Ensimmäinen aika pyritään saamaan kahden viikon kuluessa. Kriisityöntekijä soittaa varattuna aikana tai lähettää linkin etukäteen videotapaamiseen.

Lapin hyvinvointialue on myöntänyt Lapin ensi- ja turvakoti ry:n Kriisikeskukselle kumppanuusavustuksen etäkriisityön toteuttamiseen. Uusi työntekijäresurssi mahdollistaa paremmin koko hyvinvointialueen asiakkaiden auttamisen sekä yhteistyön muiden toimijoiden kanssa.

Lue lisää Lapin ensi- ja turvakodin kriisityöstä

Kassâkkuu ovdil sivule

Oletko huolissasi omasta tai läheisesi päihteiden käytöstä?

Päihderiippuvuus ei ole koskaan vain riippuvaisen itsensä asia, vaan vaikuttaa koko lähipiiriin.

Jatkuva ja runsas päihteiden käyttö altistaa päihderiippuvuudelle. Riippuvuudessa ei ole kyse pelkästään päihdyttävän aineen käyttömääristä -ja kerroista, vaan ihmisen ja aineen välisestä epäterveestä suhteesta. 

Riippuvuudelle ominaista on aineen pakonomainen ja jatkuva käyttö, sen aiheuttamista haitoista huolimatta. Riippuvuus päihteeseen voi olla sekä fyysistä että psyykkistä. Tavanomaista on myös heikentynyt kyky hallita päihteiden käytön aloittamista, lopettamista sekä määriä. 

Apua voi hakea kaikissa sosiaali- ja terveyspalveluissa, esimerkiksi 

• Oman alueen mielenterveys- ja päihdepalvelut
• Terveyskeskukset 
• Oman alueen sosiaalipalvelut 
• Akuuteissa tilanteissa sairaalan päivystys 
• Työterveyshuolto 
• Seurakuntien diakoniatyö 
• Irti huumeista ry p. 0800 980 66, ma–pe 9–15, ma–to 18–21 
• EHYT ry päihdeneuvonta p. 0800 900 45 ympäri vuorokauden