Vuoigâdvuotâ sämikielâlii palvâlusân

Sämmilâš äššigâsâst lii vuoigâdvuotâ uážžuđ sosiaal- já tiervâsvuođâpalvâlusâid sämikielân. Taat vuoigâdvuotâ vuáđuduvá Suomâ lahâaasâtmân já aalmugijkoskâsijd sopâmuššáid, já tot kuáská äššigâssân peerusthánnáá tast, máttá-uv sun suomâkielâ.

Säämi kielâlaavâ mield sämikielâlâš palvâlus uárnejuvvoo vuosâsaajeest stivriimáin äššigâs sämikielâlij pargee luusâ. Tulkkum lii nubesajasâš muulsâiähtu talle, ko sämikielâlâš pargee ij lah finniimist.

Laapi pyereestvaijeemkuávlu kalga turviđ sämmilij päikkikuávlu ässeid vuoigâdvuođâ kevttiđ sämikielâ sehe njálmálávt já kirjálávt ko ášástâl virgeomâháigijn. Äššigâsâst lii meid vuoigâdvuotâ uážžuđ sunjin kyeskee äššikiirjijd, tego miärádâsâid, sämikielân.

Vuoigâdvuotâ sämikielâlijd palvâlussáid kuáská palvâlussáid: 

• maid uárnejeh sämmilij päikkikuávlu kieldâin (Ucjuuhâ, Aanaar, Iänudâh já Suáđigil taveuási Vuáčču) 
• mooid päikkikuávlu ässee lii stivrejum pyereestvaijeemkuávlu tooimâst päikkikuávlu ulguubel (ovdâmerkkân Muonio seŋgâuásádâh) 
• maid uárnejeh tuše sämmilij päikkikuávlu ulguubeln (ovdâmerkkân Laapi kuávdášpyecceiviäsu)