Maassâd oovdeb siijđon

Aanaar palvâlemtáálu vááijuvvuođah iä lohtâs pargovievâ mere rijttájeijeevuotân peic pargo organisistmân já kirjiimân

Pyereestvaijeemkuávlu mielâst Lope- já vakšumvirgáduv tulkkuumeh láá ruossâliih Lapha nuávdittem väldikodálii vuáháduvâiguin.

Laapi pyereestvaijeemkuávlu mield Aanaar palvâlempäikki Männikkö tooimâ vááijuvvuođah iä lah kiddâ pargovievâ meereest peic taid puáhtá čuávdiđ organisistem vievâst já oovdedmáin kirjimvuáháduvâid já jieijâsvakšum. Lope- já vakšumvirgádâh lii ton uáivilist, ete äššigâsâi torvolâšvuotâ tego meid olgo- já kihtâlâsmáhđulâšvuođah hiäjusmuveh já puurâdmeh maŋaneh pargovievâ vänivuođâ tet.

57-sajasâš ijâppiäiválâš palvâlemaassâm ohtâduvâst parga iiđeed- já eehidvuáruin 11 tipšod já ijjâvuáruin 3 tipšoo. Sajemere ij lah vuávájum lasettiđ.

Ohtâduv pargoviehâmeeri lii 0,61 parged per ässee. Laavâst adelum 0,6 pargee minimimeeri lasseen rekinistmijn lii valdum vuotân äššigâsâi palvâlemtárbu já rakânâs jiešvuovijn šaddee lasetáárbuh. Ton mittedmist, mon ennuv lii tárbu leđe pargoviehâ, lii kepidum äigi, mii ohtsii árvuštâllâm mield kulá koskâlijd pargoid ađai ovdâmerkkân purâdem orniimân, čurgiimân teikâ posâldâhhuolâttâsân. Koskâlii paargon kevttum pargoääigi áiguh mittediđ, já táárbu mield tipšoi porgâm koskâlâš pargo kepiduvvoo.

Lope- já vakšumvirgáduv almolávt tuhhiittem linjim lii, ete palvâlempaaihijn lii ohtâ ijjâtipšoo suulâi 31 ässee kuáttá.

–Männikkö kulmâ ijjâtipšoo 57 ässee kuáttá lii ollâ meeri. Tom láá annaam tárbulâžžân, tastko rakânâsâst láá maaŋgah sierâ uásih, vuorâsij palvâlusâi jođetteijee Annukka Marjala paahud.

Iiđeed- já eehidvuáruin lii 4,5-5,1 ässee per tipšoo. Meeri lii kiddâ tast, láá-uv puoh uánihisäigisajeh kiävtust. Iiđeed- já eehidvuáru molsottuvâst pargein lii pargoäigi pajaluvvâi, mii addel äššigâsân máhđulâšvuođâ olgonliihâdmân, sosiaallii vuáruvaiguttâsân já eres mielâsii toimâmân.

–Addiim pyereest, ete pargovievâst lii rijttáámettumvuođâ tobdo. Masa puoh mii ohtâduvâin lii taan ääigi ucceeb meeri pargovievâ ko ovdil. Ko pargovievâ meeri nubástuvá, váátá tot ain meid tooimâ nubástusâid já tooleeb toimâmtaavijn luoppâm. Maaŋgâin ohtâduvâin taat nubástus lii mist val koskân, já tondiet pargo oro meid lussâdubbon.

Kirjiimij já jieijâsvakšum vänivuođah tivvojeh

Ohtâduvâin láá lamaš puástulágán ibárdâsah, mon távjá válduášálávt seeŋgâst orroo ässeid kalga čuožžiittiđ seŋgâstis. Čuožžiittem kalga porgâđ ain ässee persovnlii äššigâsvuávám mield. Meid raijimvuovij, tego hygieniahaalarij já seŋgâroobdâi kevttim, já virkosmittemtooimâ kirjiimist láá lamaš vänivuođah, já virkosmittemtooimâ okko-ohjelm ij lah lamaš uáinimnáál, veik toimâ lii uárnejum.

Raijimvyevih iä meriduu ruutiinlávt, peic kuorâttâllojeh tuáhtár miärádâssáin majemuu vyehhin talle, ko riskâtileh láá ittáám. Ohtâduvâst iä lah tuše visesvuođâ tiet meridum tâi tuáistáážân vyeimist orroo raijimvyevih.

–Männikkö raijimtooimâin kuorâttâlloo ain, láá-uv tooimah velttidmettumeh, vâi puávtáččij-uv tiilijd čuávdiđ eres vuovijn. Rávhudittee talkkâseh ađai kemiallâš raijim kiävttoo ohtâduvâst hirmâd uccáá, ässei tipšoost västideijee jieijâstuáhtár, miäđáttâhtiipšon spesialistum njunoštuáhtár Outi Liisanantti paahud.

–Mij väldip lope- já vakšumvirgáduv miärádâs tuođâlávt já kieđâvuššâp tom ääšimiäldásâš huolâlâšvuođáin. Ravvuuh láá lamaš riähtáseh, mutâ mij ferttip ain-uv pyerediđ tom, ete toh láá puohâi tiäđust, já visásmittiđ pyerebeht ko tääl tai nuávdittem čuávvum já tooimâ ohtâlâs já ääšimiäldásâš kirjim, vuorâsij palvâlusâi jođetteijee Annukka Marjala paahud.

Pyereestvaijeemkuávlu käibid čielgâ väldikodálijd linjiimijd ruossâlâs ravvuid

Pyereestvaijeemkuávlu ana hyennin, ete siämmáá ääigi ko äššigâsâi tipšomtárbu lassaan já tast šadda eenâb hästee, te virgeomâhái noormah čavgeh já šaddeh ruossâlâssân.

Ovdâmerkkân Männikköst kolgâččij LVV mield leđe lase pargoviehâ, vâi ässei iiđeedpitá falâmist ij pište liijkás kuhháá. Koččâmâš ij kuittâg lah iiđeedpargovievâ rijttájeijeevuođâst, peic pyereestvaijeemkuávlu haalijd nuávdittiđ ässei lahâaasâtlii jiešmeridemvuoigâdvuođâ.

–Mij lep tom uáivilist, ete vuorâsulmust lii vuoigâdvuotâ uáđđiđ iiđeedpittáääigi paijeel já puurrâđ talle, ko koccáá. Mist jiešmeridemvuoigâdvuotân kulá tot, ete purrâmuš lii finnimnáál jieijâs riitmâ mield, veik iho, ovdâsvástádâsohtâdâhjođetteijee Anne Mattila paahud.

Nubbe ruossâlâs ovdâmerkkâ lohtâs tai äššigâsâi torvolâšvuotân, kiäh iä paste lihâdiđ. Eres ässeeh iä hettiiččii sij uáđđim, jis uksâ lukkâduuččii ijjâ ááigán. Uuvsâ lukkâdem ij kuittâg LVV ravvuid vuáđuduvvee pyereestvaijeemkuávlu almolii ibárdâs mield lah suovvum, veik äššigâs ij pastaččii lihâdiđ, tastko tot raijiiččij suu lihâdemrijjâvuođâ. Ovdâmerkkân Männikköst lii valdum anon maaŋgâlágán teknologia tego uksâlarmâdeijeeh äššigâsâi torvolâšvuođâ lasettem várás.

LVV jieijâs ravvuin kavnâttuvvoo, ete raijimtooimâid puáhtá kevttiđ meid eres ko vuorâsij jieijâs torvolâšvuođâ visásmittem várás. Männikköst rahtum miärádâsâst LVV kuittâg kaavnât, ete tot ij ane raijimtooimâi kevttim tohálâžžân, jis toimâiguin viggeh visásmittiđ eres ässei torvolâšvuođâ.

–Lahâasâttem já noormah iä vääldi tuárvi vuotân mist ain lasaneijee muštopyeccee viehâduv. Sii torvolii já pyere tiipšon käibiduuččij tile olmoošvuotân já máhđulâšvuođâid tulkkuumân, mii lii vuálgus ulmust. Omâhááh sehe tipšooh, kiäh tipšoh ässee jyehi peeivi, tobdeh muštopyeccee tuoivuid já pyere eellimkvaliteet pyeremustáá, Marjala paahud.

Pyereestvaijeemkuávlu tuáivu meid čielgâ linjim, maht ässei persovnlii palvâlemtárbuárvuštâlmij RAI-puátusijd kolgâččij tulkkuđ ko ohtâduv pargovievâ meeri meriduvvoo. Tääl pyereestvaijeemkuávlu rekinist pargovievâ mere nuuvt, ete jis RAI-árvuštâllâm RUG-luokittâllâm ađai äššigâsrááhtus já reesuurstáárbu árvu lii paijeel 1,0, te pargovievâ meeri ferttee leđe paijeel 0,6.

–RAI-árvuštâllâm, mon THL avžuut, lii väldikodálávt viijđáht kiävtust tiäđoin joođeetmân, já meid Männikköst pargovievâ mere tárbu vuáđuduvá RAI-árvuštâlmáin ávhástâlmân. Tääl kuittâg nubbe virgeomâhâš rävvee, ete tain mallijn rekinistum pargovievâ mere tárbu ij taan ovtâskâs ohtâduvâst veltihánnáá lah tuárvi, Marjala imâštâl.

Maassâd oovdeb siijđon

Palliatiivinen tiimi vahvistaa kotihoidon osaamista Rovaniemellä

Elämän loppuvaiheessa moni toivoo saavansa olla tutussa ja turvallisessa kotiympäristössä. Rovaniemen kotihoidon palliatiivinen tiimi tukee vakavasti sairaita asiakkaita ja heidän läheisiään tarjoamalla palliatiivista hoitoa ja saattohoitoa kotona. Asiakkailta ja omaisilta saatu palaute kertoo hoidon tuovan arkeen turvaa, tukea ja läsnäoloa silloin, kun niitä eniten tarvitaan.

Rovaniemen kotihoidossa toimii palliatiivinen tiimi, joka tukee vakavasti sairaita asiakkaita ja heidän läheisiään elämän loppuvaiheessa. Tiimi tarjoaa palliatiivista hoitoa ja saattohoitoa asiakkaan omassa kodissa osana kotihoitoa.

Syksyllä 2024 käynnistynyt toiminta on saanut hyvää palautetta asiakkailta ja omaisilta.

Kotihoidon tuki ja palliatiivinen hoito samassa tiimissä

Palliatiivinen tiimi on osa Rovaniemen kotihoidon Rovatiimiä. Tiimissä työskentelee lähihoitajia ja sairaanhoitajia, joilla on erityisosaamista palliatiivisesta hoidosta ja saattohoidosta.

Rovaniemen keskustan alueella palliatiivinen kotihoito on keskitetty tähän tiimiin. Keskitetty toimintamalli vahvistaa ammattilaisten osaamista ja tukee laadukasta hoitoa.

Hoito suunnitellaan yksilöllisesti

Kotihoidon asiakkaaksi tullaan palvelutarpeen arvioinnin kautta. Tarvittaessa asiakkaan hoito siirtyy palliatiivisen tiimin vastuulle yhteistyössä kotihoidon lääkärin kanssa. Hoito voi myöhemmin edetä saattohoitoon.

Hoitopolku suunnitellaan aina asiakkaan tilanteen mukaan ja toiveita huomioiden.

– Palliatiivisen hoidon piiriin siirtymistä ei kannata pelätä. Meidän kokemuksemme mukaan hoitajat ovat läsnä, tietävät tilanteen ja reagoivat nopeasti, jos jokin muuttuu. Se tuo paljon turvaa sekä sairastuneelle että läheisille, kertoo palliatiivisen tiimiin asiakas Elma ja hänen omaisensa.

Tiivistä yhteistyötä lääkäreiden ja kotisairaalan kanssa

Palliatiivinen tiimi tekee tiivistä yhteistyötä kotihoidon lääkäreiden ja kotisairaalan kanssa. Lääkärikonsultaatioita hyödynnetään tilanteen mukaan, ja esimerkiksi suonensisäiset lääkehoidot voidaan toteuttaa yhteistyössä kotisairaalan kanssa.

Jos saattohoidossa oleva asiakas asuu kauempana Rovaniemen keskustasta, esimerkiksi Muurolassa, kotihoidon henkilöstö voi konsultoida Rovaniemen palliatiivista tiimiä. Näin palliatiivinen osaaminen on koko hyvinvointialueen kotihoidon tukena.

Pieni asiakasmäärä mahdollistaa yksilöllisen hoidon

Tiimin hoidossa on kerrallaan noin 30 asiakasta. Rajattu asiakasmäärä mahdollistaa kiireettömän ja yksilöllisen kohtaamisen sekä asiakkaiden että läheisten kanssa.

Palautteissa kiitosta ovat saaneet erityisesti hoidon laatu, turvallisuus ja inhimillinen kohtaaminen.

– Kotona saatu hoito on tuonut meille ennen kaikkea turvallisuuden tunnetta. Tiedämme, että tilanteisiin reagoidaan nopeasti ja apua saa tarvittaessa heti. Hoitajat auttavat myös arjen asioissa, mikä on helpottanut elämääni paljon, Elma kertoo.

– Säännölliset käynnit ovat tuoneet päiviin rytmiä ja turvaa. Hoitajat tuntevat tilanteen hyvin, ja heidän kanssaan on ollut helppo olla yhteydessä. On ollut tärkeää, että myös meidät omaiset on pidetty ajan tasalla ja otettu mukaan hoitoon liittyviin asioihin, toteaa Elman omainen.

Osaava ja yhteen hiileen puhaltava tiimi

Palliatiivinen tiimi tunnetaan hyvästä yhteishengestä ja sujuvasta yhteistyöstä. Yhteiset pelisäännöt, luottamus ja avoin vuorovaikutus tukevat vaativaa työtä, jossa kohdataan elämän herkkiä hetkiä.

***

Läsnäoloa, osaamista ja yhdessä tekemistä elämän loppuvaiheessa

Palliatiivinen kotihoito ja saattohoito kotona mahdollistavat sen, että ihminen voi elää elämänsä viimeiset vaiheet tutussa ja turvallisessa ympäristössä. Työtä ohjaa vahva halu kohdata ihminen arvokkaasti ja yksilöllisesti.

Sairaanhoitaja Janna Nurmelan mukaan työn merkityksellisyys syntyy ennen kaikkea ihmisen kohtaamisesta.

– Tärkeintä on asiakkaan oireiden lievittäminen, perheen tukeminen ja se, että voimme mahdollistaa kotona asumisen elämän loppuun asti, hän kertoo.

Myös lähihoitaja Johanna Hasa korostaa läsnäolon merkitystä.

– On arvokasta saada olla ihmisen rinnalla aivan viimeisillä hetkillä. Läsnäolon merkitys korostuu, kun kuolema lähestyy, hän sanoo.

Koti voi olla turvallinen paikka loppuun asti

Kaikki eivät tiedä, että saattohoito on mahdollista toteuttaa myös kotona. Kotisairaala tukee hoitoa tiiviisti ja tarvittaessa käytössä on esimerkiksi kipupumppu. Tarpeen mukaan asiakkaalla on myös mahdollisuus siirtyä osastohoitoon.

– Palliatiivisessa kotihoidossa työskentelee koulutettu ja osaava henkilökunta. Osaamista kehitetään jatkuvasti, ja esimerkiksi saattohoitokoulutuksia suoritetaan parhaillaan lisää, Nurmela kertoo.

Kotiympäristö koetaan usein rauhoittavaksi ja turvalliseksi. Samalla huomioidaan läheiset ja heidän jaksamisensa.

– Jokainen kohdataan yksilönä, ja elämän loppuvaihe voi olla hyvinkin levollista aikaa, Hasa kuvaa.

Kohtaamiset jäävät mieleen

Työssä korostuvat merkitykselliset kohtaamiset ja yhteistyö. Erityisesti mieleen jäävät hetket, joissa apu on ollut konkreettista ja oikea-aikaista.

– Kiitokset asiakkailta ja omaisilta tuntuvat erityisen hyviltä. On tärkeää huomata, että omasta osaamisesta on aidosti hyötyä, Nurmela kertoo.

– Myös pienistä asioista saatu kiitollisuus koskettaa. Kuoleman läheisyys tekee työstä inhimillisesti hyvin merkityksellistä, Hasa lisää.

Vahva tiimi tukena

Palliatiivinen hoito on tiimityötä, jossa jokaisen panos on tärkeä. Työtä tehdään tiiviissä yhteistyössä muun muassa lääkäreiden, hoitajien ja terapeuttien kanssa.

– Meillä on tiivis ja empaattinen tiimi, jossa jokainen tekee työtä omalla persoonallaan. Yhdessä tekeminen on suuri voimavara, Nurmela kuvaa.

– Tiimissämme on hyvä yhteishenki ja yhteinen tavoite: tarjota mahdollisimman hyvää hoitoa. Yhteistyö ja tiedonkulku ovat keskeisiä, Hasa kertoo.

Maassâd oovdeb siijđon

Ikääntyneisiin kohdistuva lähisuhdeväkivalta jää usein piiloon

Ikääntyneisiin kohdistuva lähisuhdeväkivalta on vakava ja usein piiloon jäävä ilmiö yhteiskunnassamme. Sillä tarkoitetaan luottamuksellisessa suhteessa tapahtuvaa tekoa tai laiminlyöntiä, joka vaarantaa ikääntyneen ihmisen hyvinvoinnin, turvallisuuden tai terveyden. 

Kaltoinkohtelu voi ilmetä esimerkiksi oikeuksien rajoittamisena, loukkaavana kohteluna tai ihmisarvoa alentavana toimintana. Väkivalta voi olla fyysistä, psyykkistä, digitaalista tai liittyä kulttuuriin tai uskontoon. Se voi olla myös seksuaalista tai taloudellista hyväksikäyttöä tai hoidon laiminlyöntiä. 

Ikääntyneet ovat usein haavoittuvassa asemassa: toimintakyky voi olla heikentynyt ja arjessa ollaan riippuvaisia läheisistä. Tämä voi altistaa kaltoinkohtelulle. 

Miten tunnistaa ikääntyneeseen kohdistuva väkivalta?  

Väkivallan tunnistaminen ei ole aina helppoa. Ikääntynyt ei välttämättä kerro tilanteestaan – häpeä, syyllisyys tai pelko voivat estää puhumisen. Muistisairaus tai heikentynyt toimintakyky voi myös vaikeuttaa tilanteen ymmärtämistä. 

Seuraavat kysymykset voivat auttaa tilanteen tunnistamisessa:  

• Oletko lakannut tapaamasta ystäviäsi ja sukulaisiasi? 
• Määräileekö läheisesi sinua tai kontrolloiko hän tekemisiäsi, kuten liikkumistasi tai rahankäyttöäsi? 
• Pelkäätkö läheistäsi tai koetko olosi turvattomaksi hänen läsnäollessaan? 
• Koetko, että sinun täytyy miellyttää läheistäsi? 
• Pelkäätkö läheistäsi tai koetko turvattomuutta, kun läheisesi on paikalla? 
• Koetko, että sinun täytyy miellyttää häntä? 
• Käyttääkö läheisesi sinun rahojasi ilman lupaasi tai vahingoittaako hän sinun omaisuuttasi? 

Väkivallan mahdollisia merkkejä 

Fyysisiä merkkejä voivat olla: 

• eri paranemisvaiheessa olevat mustelmat ja vammat 
• toistuvat selittämättömät vammat.

Vaikeammin tunnistettavia merkkejä: 

• hoitamattomuus, aliravitsemus tai kuivuminen 
• lääkitykseen liittyvät ongelmat 
• toistuva hakeutuminen palveluihin tai niiden välttely 
• selittämättömät maksuvaikeudet.

Myös käyttäytymisen muutokset voivat kertoa kaltoinkohtelusta: 

• pelokkuus, arkuus tai vetäytyminen 
• masentuneisuus, itkuisuus 
• aggressiivisuus 
• itsetuhoiset ajatukset tai puhe.

Väkivalta heikentää ikääntyneen toimintakykyä, pahentaa sairauksia ja horjuttaa turvallisuuden tunnetta sekä luottamusta muihin ihmisiin. 

Usein väkivallan tekijä on läheinen henkilö, johon liittyy vahva tunneside – esimerkiksi puoliso, lapsi tai lapsenlapsi. 

Mistä saa apua? 

Puhu luotettavalle henkilölle. Yhdessä voi keksiä keinoja tilanteen ratkaisemiseksi. 

Hae ammattiapua esimerkiksi terveyskeskuksesta. 

Turvallisuuden vanhuuden puolesta – Suvanto ry tarjoaa apua ja tukea ikääntyneille ja heidän läheisilleen. 

Turvakotiin voi hakeutua myös ikääntynyt. Ikä, vamma tai toimintarajoite ei estä avun saamista.  

Lapin ensi- ja turvakoti, Kairatie 75 D, ovi 2 Rovaniemi, puh. 040 584 0021 (avoinna ympäri vuorokauden) 

Hätätilanteessa soita aina 112.  

Miksi asiasta on tärkeää puhua? 

Ikääntyneisiin kohdistuva väkivalta on alitutkittu ja usein piiloon jäävä ilmiö. Se ei näy tilastoissa koko laajuudessaan, koska moni ei kerro kokemuksistaan. 

Siksi on tärkeää, että: 

• läheiset uskaltavat kysyä ja huomata muutoksia 
• ammattilaiset ottavat asian puheeksi 
• väkivaltaan puututaan ajoissa. 

15.6. vietetään ikääntyneisiin kohdistuvan väkivallan vastaista päivää. Jokaisella on oikeus turvalliseen ja arvokkaaseen vanhuuteen.

Katso myös video:

Taloudellinen väkivalta ja rahapelaaminen

Maassâd oovdeb siijđon

Palveluntuottajaksi hakeutuminen ikääntyneiden lyhytaikaiseen ympärivuorokautiseen palveluasumiseen on avattu

Kuva: STM

Lapin hyvinvointialue on avannut palveluntuottajille mahdollisuuden hakeutua ikääntyneiden lyhytaikaisen ympärivuorokautisen palveluasumisen palvelusetelituottajaksi. Haku tehdään PSOP-järjestelmässä (Parasta palvelua -järjestelmä).

Palveluntuottajaksi hakeudutaan palveluun Ikääntyneiden lyhytaikainen ympärivuorokautinen palveluasuminen, joka sisältää:

• lyhytaikaisen ympärivuorokautisen palveluasumisen omaishoidon tuen lakisääteisten vapaiden järjestämiseksi (myönnetään 3 vrk/kk)
• muun lyhytaikaisen ympärivuorokautisen palveluasumisen.

Palvelusetelin kattohinta palveluntuottajalle on vuonna 2026 enintään 227 euroa vuorokaudessa.

Asiakkaan omavastuuosuus määräytyy Lapin hyvinvointialueen asiakasmaksuhinnaston mukaisesti:

• omaishoidon tuen vapaan aikainen palvelu 13,70 euroa vuorokaudessa
• muu lyhytaikainen ympärivuorokautinen hoiva 42,50 euroa vuorokaudessa.

Palveluntuottajaksi hakeutumisessa noudatetaan palvelusetelisääntökirjaa, joka sisältää tarkemman palvelukuvauksen sekä palveluntuottajille asetetut vaatimukset.

Tutustu palvelusetelisääntökirjaan: Ikääntyneiden lyhytaikaisen ympärivuorokautisen palveluasumisen palvelusetelisääntökirja Lapin hyvinvointialue

Lisätietoja ja yhteyshenkilöiden tiedot löytyvät sivulta Palvelusetelituottajalle - Lapin hyvinvointialue

Maassâd oovdeb siijđon

Utsjoen kotihoidon sairaanhoito turvattu kesällä – kotisairaala silti suljettuna

Utsjoen kotihoidon asiakkaiden ja monipalveluyksikkö Dorvun asukkaiden sairaanhoidolliset tarpeet pystytään turvaamaan kesän ajan. Kotihoitoon ja asumispalveluihin on saatu sairaanhoitaja ajalle 1.6.–14.8.2026.

Sairaanhoitaja työskentelee ikääntyneiden palveluissa virka-aikoina. Hän antaa sairaanhoidollista apua suunnitelmallisesti sekä tarvittaessa kotihoidon asiakkaille ja Dorvun asukkaille. Kotihoidon ja monipalveluyksikön lähihoitajat ja hoiva-avustajat työskentelevät normaalisti viikon jokaisena päivänä ympärivuorokauden.

Sosiaali- ja kriisipäivystys toimii monipalveluyksikössä entiseen tapaan. Yksiköiden saattohoidot järjestetään vastaanoton sairaanhoitajien tuella. Muut saattohoidot hoidetaan Ivalossa.

Utsjoen kotisairaala on suljettuna kesän ajan 1.5.–31.8.2026 henkilöstötilanteen vuoksi. Lapin hyvinvointialueen aluehallitus käsitteli kotisairaalan kesäajan sulkua kokouksessaan 25.5.2026. Tavoitteena on käynnistää kotisairaalan toiminta uudelleen syyskuussa 2026.

Virka-aikana asiakkaat ohjataan Utsjoen terveysaseman vastaanottopalveluihin, joissa arvioidaan hoidon tarve ja järjestetään jatkohoito. Tarvittaessa potilaita ohjataan Ivalon vuodeosastolle. Virka-ajan ulkopuolella tulee olla yhteydessä Päivystysapuun numeroon 116 117 ennen terveyskeskukseen hakeutumista. Hätätilanteissa tulee aina soittaa numeroon 112.

Kotisairaalan sulun aikana kiinnitetään erityistä huomiota kielellisten oikeuksien toteutumiseen. Akuuteissa tilanteissa hyödynnetään Utsjoen vastaanottopalvelujen saamenkielisten työntekijöiden osaamista. Ivalon vuodeosastolla on saatavilla pohjoissaamenkielistä hoitoa, ja tarvittaessa palvelua täydennetään tulkkauksella.

Lapin hyvinvointialue pahoittelee tilanteesta aiheutuvaa haittaa ja kiittää kuntalaisia ymmärryksestä poikkeuksellisessa tilanteessa.

***

Ohcejoga ruovttus divššu buohccedikšun dorvvastuvvon geasset – ruoktobuohcceviessu almmatge gitta

Ohcejoga ruovttus divššu áššehasaid ja máŋggabálvalanovttadat Dorvvu ássiid buohccedivššolaš dárbbuid sáhttit dorvvastit geasseáigge. Ruovttus dikšui ja ássanbálvalusaide leat ožžon bargui buohccedivššára áigodahkii 1.6.–14.8.2026.

Buohccedivššár bargá vuorasolbmuid bálvalusain virgeáigge. Son addá buohccedivššárlaš veahki plánaid mielde ja maiddái dárbbu mielde ruovttus divššu áššehasaide ja Dorvvu ássiide. Ruovttus divššu ja máŋggabálvalanovttadaga lagašdivššárat ja dikšunveahkit barget dábálaččat juohke vahkkobeaivve birra jándora.

Sosiála- ja kriisagohcin doaibmá máŋggabálvalanovttadagas nugo dán rádjáige. Ovttadagaid mieđuštandivššut lágiduvvojit vuostáváldima buohccedivššáriid vehkiin. Eará mieđuštandivššut dikšojuvvojit Avvilis.

Ohcejoga ruoktobuohcceviessu lea geasset gitta 1.5.–31.8.2026 bargiidváilli geažil. Lappi buresveadjinguovllu guovlluráđđehus gieđahalai ruoktobuohcceviesu geasseáiggi giddema čoahkkimisttis 25.5.2026. Viggamuššan lea álggahit ruoktobuohcceviesu doaimma ođđasit čakčamánus 2026.

Virgeáigge áššehasat rávvejuvvojit Ohcejoga dearvvasvuođaguovddáža vuostáváldinbálvalusaide, gos árvvoštallojuvvo divššu dárbu ja lágiduvvo joatkkadikšu. Dárbbu mielde buohccit rávvejuvvojit Avvila seaŋgaossodahkii. Maŋŋel virgeáiggi galgá váldit oktavuođa Gohcinveahkkái nummirii 116 117 ovdalgo vuolgá dearvvasvuođaguovddážii. Heahtediliin galgá álo riŋget nummirii 112.

Ruoktobuohcceviesu giddema áigge biddjo erenomáš fuomášupmi gielalaš vuoigatvuođaid ollašuvvamii. Akuhtta diliin ávkkástallojuvvo Ohcejoga vuostáváldinbálvalusaid sámegielat bargiid máhtuin. Avvila seaŋgaossodagas oažžu davvisámegielat divššu, ja dárbbu mielde bálvalus dievasmahttojuvvo dulkomiin.

Lappi buresveadjinguovlu šálloša dili ja giitá gieldda olbmuid áddejumis.