Maassâd oovdeb siijđon

Aluehallituksen kokoustiedote 23.3.2026 pidetystä kokouksesta

Hyvinvointialue on saanut käännettyä taloutensa suunnan: vuoden 2025 tilinpäätös on 4,2 miljoonaa ylijäämäinen.

Aluehallitus esittää aluevaltuustolle: Länsi-Pohjan sairaalan palveluja rajattava arviointiryhmän vaatimalla tavalla 

Lapin hyvinvointialueen aluehallitus esittää aluevaltuustolle, että Länsi-Pohjan sairaalan palveluprofiilia muutettaisiin arviointiryhmän vaatimalla tavalla. Päätös syntyi äänestyksen jälkeen.

Jatkossa Länsi-Pohjan sairaalassa ei ylläpidettäisi kirurgista tai konservatiivista tehovalvontaa. Päiväkirurginen toiminta rajattaisiin sellaisiin toimenpiteisiin, jotka eivät edellytä ympärivuorokautista hoitoa tai seurantaa vuodeosastolla. Anestesiatoiminta olisi ainoastaan virka-aikaista, ja sairaalassa ei olisi sellaista toimintaa, joka edellyttäisi anestesiapäivystystä, -varallaoloa tai -hälytystyötä.

Myös virka-ajan ulkopuoliset erikoisalapäivystykset kuten sisätautien, kirurgian, radiologian, naistentautien ja synnytysten virka-ajan ulkopuolinen päivystys lakkaisi, kuten myös virka-ajan ulkopuolinen leikkaussalivalmius sekä heräämöstä kotiin -toiminta. Myös toimenpidekardiologia ja toimenpideradiologia päättyisivät.

Yli 90 prosenttia Länsi-Pohjan sairaalan käynneistä voitaisiin hoitaa jatkossakin Länsi-Pohjassa. Ympärivuorokautisen akuuttiklinikan aukioloon ei tulisi muutoksia, ja myös laboratorio ja röntgen jatkaisivat ympäri vuorokauden. Yleislääketieteen tai akuuttilääketieteen osastolla hoidettaisiin rajatusti myös sisätautien erikoisalan potilaita. Ympärivuorokautisella akuuttiklinikalla työskentelisivät yleislääkäri- ja akuuttilääkäripäivystäjät, jotka vastaisivat myös vuodeosastopotilaiden hoidosta virka-ajan ulkopuolella. Osastohoidon tai päivystyksen yhteydessä olisi käytössä monitoriseurantapaikkoja ja soveltuvia valvontahoidon menetelmiä. Päiväkirurginen toiminta sekä laajat poliklinikkapalvelut jatkuisivat. Lisäksi Meri-Lapin alueen ensihoitoa vahvistettaisiin.

Muutokset toimeenpantaisiin vuoden loppuun mennessä. Samalla erikoissairaanhoidossa siirryttäisiin yhteen, koko Lapin kattavaan erikoisalakohtaiseen johtamiseen. Kunkin erikoisalan lääketieteellinen vastuu olisi yhdellä ylilääkärillä, joka vastaisi muun muassa hoidon saatavuudesta, kustannusvaikuttavuudesta ja lääkäriresurssien kohdentamisesta.

Aluevaltuusto pyysi helmikuun kokouksessaan selvityksiä, paljonko neljän tehovalvontapaikan sekä anestesialääkäri- ja sisätautilääkäripäivystyksen ylläpito ja toimenpidekardiologian jatkaminen maksaisivat. Aluevaltuusto halusi myös tarkempia laskelmia ja vaikutusarviointeja muutosten vaikutuksista.

Arviointiryhmä on tutustunut sekä hyvinvointialueen virallisiin laskelmiin ja vaikutusarviointeihin että sairaalan henkilöstön esittämiin vaihtoehtoisiin ehdotuksiin ja laskelmiin ja todennut, että lisälaskelmat ja selvitykset eivät anna aihetta muuttaa arviointiryhmän vaatimuksia.

Aluevaltuusto käsittelee asiaa ensi viikon maanantaina 30. maaliskuuta.

Hyvinvointialue on saanut käännettyä taloutensa suunnan: vuoden 2025 tilinpäätös on 4,2 miljoonaa ylijäämäinen 

Lapin aluehallitus hyväksyi vuoden 2025 tilinpäätöksen, joka on 4,2 miljoonaa ylijäämäinen. Alun perin talousarviossa tavoitteena oli miljoonan plusmerkkinen tulos, mutta pahimmillaan heinäkuussa ennusteet näyttivät 31 miljoonan euron alijäämää.

Vuonna 2025 hyvinvointialueen menot olivat noin 1,1 miljardia euroa. Valtion myöntämä rahoitus oli noin miljardi euroa, ja toimintatuottoja, kuten hankerahoitusta ja asiakasmaksuja, kertyi noin 161 miljoonaa.

Palvelujen saatavuus on pysynyt hyvällä tasolla säästötoimista huolimatta

Sote-palvelujen kustannuksia sopeutettiin viime vuonna tukipalvelut ja ensihoitopalvelut mukaan lukien kaikkiaan noin 38 miljoonalla eurolla. Hyvän taloustuloksen taustalla on joukko monipuolisia sopeuttamistoimia. Ikääntyneiden palveluissa kotona asuvien osuus kasvoi, ja ympärivuorokautisessa palveluasumisessa lyhytaikaiset jaksot lisääntyivät. Ikääntyneiden palvelut vähensi 155 ympärivuorokautisen palveluasumisen paikkaa, kun tavoite oli vähentää 196 paikkaa. Vuodeosastojen lakkauttamiset toivat säästöjä, kun kotisairaalatoiminta laajeni ja perustason vuodeosastojen hoitopäivät vähenivät. Synnytysten keskittäminen Lapin keskussairaalaan toi säästöjä, ja lisäksi molemmissa sairaaloissa somaattisen erikoissairaanhoidon hoitopäivät vähenivät. Erikoissairaanhoito myös vähensi päällekkäisiä päivystysrinkejä.

Palveluohjaus ja digitaaliset palvelut ovat kehittyneet. Mielenterveys- ja perhepalveluissa on painopistettä saatu siirrettyä kalliista palveluista ennaltaehkäiseviin palveluihin. Lastensuojelussa uusien kodin ulkopuolisten sijoitusten määrä oli pienempi kuin päättyvien sijoitusten määrä. Niin sanottu hyte-kerroin eli ennaltaehkäisevien palvelujen vaikuttavuus nousi hieman edelliseen vuoteen verrattuna ja lisäsi hyvinvointialueen rahoitusta 4,7 miljoonaa euroa.

Hyvinvointialue lisäsi hieman omaa toimintaansa ostopalveluihin nähden. Säästöjä toivat muun muassa henkilöstövuokrauksen vähentäminen ja oman lastensuojeluyksikkö Tiippanan avaaminen.

Säästötoimista huolimatta sote-palvelujen saatavuus pysyi valtakunnan keskiarvoa parempana.

Pelastuspalvelujen toimialan ylijäämäiseen tulokseen vaikuttivat muun muassa kalliiden hälytystehtävien vähäisyys ja etteivät kaikki palotarkastajien tehtävät olleet täytettyinä.

Tukipalvelujen toimialan tulos oli 11 miljoonaa ylijäämäinen. Hyvään tulokseen vaikuttivat muun muassa tilakustannusten karsiminen, yt-neuvottelut ja ostopalvelujen vähentäminen. Säästötoimien lisäksi viime vuoden taloutta paransivat noin neljän miljoonan suuruiset kiinteistöverojen palautukset.

Hyvinvointialueen henkilöstön sairaspoissaolot vähenivät, mutta ovat edelleen keskimääräistä suuremmat. Toimiala-, vastuualue- ja vastuuyksikköjohtoa vähennettiin organisaatiouudistusten yhteydessä.

Hyvinvointialue varasi investointeihin 40 miljoonaa, mutta toteutti investointeja vain noin 24 miljoonalla eurolla. Valtiolta saatuja lainanottovaltuuksia oli käyttämättä vuoden 2025 lopussa noin 78 miljoonaa.

Myös tästä vuodesta odotetaan arviota parempaa

Lain mukaan hyvinvointialueen pitäisi kattaa aiempina vuosina kertynyt noin 170 miljoonan alijäämä jo tänä vuonna. Aluevaltuusto on asettanut tavoitteeksi, että alijäämistä katetaan tänä vuonna se osuus, joka johtuu muusta kuin siirtymätasauksesta eli toisin sanoen rahoituksen riittämättömyydestä. Esimerkiksi viime vuonna siirtymätasaus leikkasi valtionrahoitusta noin 50 miljoonalla. Hyvinvointialuejohtaja arvioi, että aluevaltuuston asettama tavoite on realistinen. Sen sijaan kaikki edellisvuosien alijäämät saataisiin katettua vasta 2030-luvun alkupuolella. Alijäämien kattamisen aikataulu määritellään arviointimenettelyssä.

Hyvinvointialuejohtaja arvioi, että myös tämän vuoden tulos kääntyisi lopulta plussan puolelle. Tämän vuoden alkuperäisen talousarvion mukaan alijäämää kertyisi tänä vuonna noin 6 miljoonaa, mutta jo ensimmäisen muutosesityksen mukaan alijäämä olisi vain noin 3 miljoonaa. Lisäksi talousarviossa eivät vielä näy monien jo päätettyjen tai päätöksentekoon tulossa olevien säästötoimien vaikutukset.

Tilinpäätös ja toimintakertomus etenevät ensin tilintarkastajalle ja tarkastuslautakunnalle ja lopulta aluevaltuuston käsiteltäväksi.

Muita päätöksiä 

Aluehallitus merkitsi tiedoksi Rovaniemen alueen tilatarveselvityksen luonnoksen.

Jatkettiin erikoissairaanhoidon ohjausryhmän toimikautta kesäkuun loppuun saakka tai siihen asti, että ryhmä on saanut valmiiksi erikoissairaanhoitoa koskevat hallintosäännön muutosehdotukset.

Hyväksyttiin syksyn kokousaikataulut ja esitetään aluevaltuustolle, että aluevaltuusto hyväksyisi kokousaikataulut.

Päätettiin panna täytäntöön aluevaltuuston 23. helmikuuta tekemät päätökset sillä edellytyksellä, että toimeenpano ei tee valituksia hyödyttömäksi tai valitusviranomainen ei kiellä toimeenpanoa.

Merkittiin tiedoksi talouden toteuma tammikuun ajalta. 

Hyväksyttiin aluehallituksen osalta ensimmäiset muutokset tämän vuoden talousarvioon ja esitetään aluevaltuustolle, että myös aluevaltuusto hyväksyisi muutokset. Merkittävin muutos on valtionrahoituksen lisääntyminen noin kahdella miljoonalla. Muutetun talousarvion mukaan alijäämää kertyisi tänä vuonna noin 6 miljoonan sijaan noin 3 miljoonaa euroa.

Päätettiin käynnistää erikoislääkäripalveluiden kilpailutus syksyyn 2027 saakka. Hankinnan arvioitu arvo on noin 6,6 miljoonaa euroa.

Päätettiin käynnistää kuntoutuksen avoterapiapalvelujen kilpailutus kymmenelle vuodelle. Hankinnan arvioitu arvo on noin 29 miljoonaa euroa.

Hyväksyttiin vastaus valtuustoaloitteeseen, joka koski perusterveydenhuollon hoitotakuuta.

Merkittiin tiedoksi lupa- ja valvontaviraston päätös, joka koski Muurolassa sijaitsevien ikäihmisten yksiköiden siirtämistä soveltuvampiin tiloihin. Viraston mukaan hyvinvointialue on noudattanut määräystä ja siirtänyt Aihki-, Arvi- ja Helmi-yksiköiden toiminnan muualle. Totto-yksikön toiminnan ikääntyneiden palvelut siirtää muualle viimeistään kesäkuun loppuun mennessä.

Lisätietoja:

aluehallituksen puheenjohtaja Timo Peisa, timo.peisa.lh@lapha.fi, 040 8410 311
hyvinvointialuejohtaja Jari Jokela, jari.jokela@lapha.fi, 040 5323 998
sosiaali- ja terveyspalvelujen toimialajohtaja Miia Palo, miia.palo@lapha.fi, 040 653 2728

Maassâd oovdeb siijđon

Aluehallituksen kokoustiedote 16.3.2026 pidetystä kokouksesta

Lapin hyvinvointialue uudesta rahoituslaista: Jos rahoitusta leikataan, täytyy myös lakisääteisiä velvoitteita vähentää.

Lapin hyvinvointialue uudesta rahoituslaista: Jos rahoitusta leikataan, täytyy myös lakisääteisiä velvoitteita vähentää

Lapin aluehallitus käsitteli hyvinvointialueen lausunnon uudesta valmistelussa olevasta hyvinvointialueiden rahoituslaista.

Hyvinvointialueen mukaan Suomen hallituksen lakiesitys heikentäisi hyvinvointialueiden rahoitusta. Riittämätön rahoitus heikentäisi palvelujen kehittämistä ja valtakunnallisesti yhdenvertaisten palvelujen toteutumista. Lakisääteisten palvelujen saatavuus ja laatu ovat riskissä huonontua, jos rahoitusta vähennetään. Lisäksi alijäämien kattaminen kohtuullisessa ajassa vaarantuu. Jos rahoitusta leikataan, täytyisi myös lakisääteisiä tehtäviä vähentää.

Jos palvelutarpeen kasvusta huomioitaisiin 80 prosentin sijaan vain 60 prosenttia, ja määräaikainen 0,2 prosenttiyksikön korotus poistuisi, rahoitus heikkenisi merkittävästi. Lapin hyvinvointialue on muodostunut yli 20 organisaatiosta, jossa sote-palvelut on tuotettu todella hajautuneesti. Siksi sote-uudistuksen muutoskustannuksia kertyy vielä vuoden 2027 jälkeenkin, minkä vuoksi 0,2 prosenttiyksikön määräaikaiskorotusta ei pitäisi poistaa vaan päinvastoin kasvattaa.

Siirtymätasaus tulisi poistaa kokonaan asteittain lähivuosina. Siirtymätasaus on leikannut Lapin hyvinvointialueen rahoitusta vuosina 2023-2025 yhteensä 157 miljoonaa, eli lähes koko 173 miljoonan alijäämä johtuu siirtymätasausleikkauksista. Hyvinvointialue kritisoi lausunnossaan myös jälkikäteistarkastusta, joka ei huomioi kunkin alueen todellisia alijäämiä, vaan hyvittää myös ylijäämää tehneitä alueita.

Lapin hyvinvointialueen mukaan alueelliset kustannuserot ja ikääntymisen erot pitäisi huomioida rahoituksessa nykyistä paremmin. Lapissa ja muilla laajoilla ja hajanaisen palveluverkon alueilla palvelujen tuottamisen yksikkökustannukset ovat muuta maata suuremmat. Saaristolaisuuden lisäksi pitäisi ottaa huomioon myös muita maantieteellisiä erityisolosuhteita.

Rahoituksen pohjana käytettävien tietojen pitäisi olla kattavat, yhdenmukaiset ja ajantasaiset. Tietojen keräämisestä pitäisi säätää laissa, jotta tietojärjestelmiä kehitettäisiin tuottamaan yhtenäisiä tietoja.

Muita päätöksiä

Aluehallitus merkitsi tiedoksi yhteenvedon saamelaisten totuus- ja sovintokomission ehdotuksista. Komissio esittää muun muassa, että Saamelaisen psykososiaalisen tuen yksikön eli Uvjan toiminta tulee vakinaistaa. Saamelaisilla tulisi olla mahdollisuus valita omakielisiä ja kulttuurinmukaisia palveluja koko maassa. Oppilaitosten tulisi järjestää saamen kielet ja kulttuurin huomioivaa sote-alojen koulutusta. Koulutuksen vastuuyksikkönä ja koordinoijana toimisi Saamelaisalueen koulutuskeskus. Nykyisen sote-henkilöstön osaamista saamen kielissä, kulttuurissa ja historiassa täytyy vahvistaa.

Kuávluhaldâttâs merkkii tiättun čuákánkiäsu sämmilij tuotâvuotâ- já sovâdâttâmkomissio iävtuttâsâin. Komissio iävtut eereeb iärrás, ete Säämi psykososiaallii torjuu ohtâduv ađai Uuvjâ tooimâ kalga toohâđ pisovâžžân. Sämmilijn kolgâččij leđe máhđulâšvuotâ valjiđ jieijâskielâlijd já kulttuurmiäldásijd palvâlusâid oles enâmist. Oppâlájádâsah kolgâččii orniđ soti-suorgij škovlim, mii váldá vuotân sämikielâid já kulttuur. Škovlim ovdâsvástádâsohtâdâhhân já koordinisten toimâččij Säämi máttááttâskuávdáš. Tááláá soti-pargovievâ mättim sämikielâin, kulttuurist já historjást kalga nanodiđ.

Guovlluráđđehus merkii diehtun oktiigeasu sámiid duohtavuohta- ja soabadankommišuvnna evttohusain. Kommišuvdna evttoha earret eará, ahte Sámi psykososiála doarjaga ovttadaga nappo Uvjja doaibmama galgá dahkat fástan. Sápmelaččain galggašii leat vejolašvuohta válljet kultuvrralaččat heivvolaš bálvalusaid iežaset gillii olles riikkas. Oahppolágádusat galggaše ordnet sosiála- ja dearvvašvuođasurggiid skuvlejumiid, mat vuhtiiváldet sámegielaid ja kultuvrra. Sámi oahpahusguovddáža galggašii nammadit dáid skuvlejumiid ovddasvástádusovttadahkan ja koordinerejeaddjin. Dáláš sode-bargoveaga máhtu sámegielain, kultuvrras ja sámiid historjjás galgá nannet.

Vuʹvddhalltõs mieʹrǩǩii teâttan õʹhtteǩeässmõõžž saaʹmi tuõttvuõtt- da suåvâdvuõttkomissio eʹtǩǩõõzzin. Komissio eʹtǩǩad ouddmiârkkân, što Sääʹm psykososiaalʼlaž tueʹrj juâkkaz leʹbe Uuvj toiʹmmjummuž âlgg põõžžted. Säʹmmlain õõlǥči leeʹd vueiʹttemvuõtt vaʹlljeed jiijjâsǩiõllsaž da kulttuurmeâldlaž kääzzkõõzzid juõʹǩǩåʹrnn jânnmest. Mättstroiʹttel õõlǥče riâššâd soti-sueʹrji škooultõõzz, mii väldd lokku sääʹmǩiõlid da kulttuur. Škooultõõzz vasttõsjuâkksen da koordinõʹsttjen toiʹmmjeʹči Sääʹm škooultemkõõskõs. Ânnʼjõž soti-tuâjjlažkååʹdd silttummuž sääʹmǩiõlin, kulttuurâst da historiast âlgg ravveed.

Aluehallitus päätti, että hyvinvointialue hakee saamen kielilain 31. pykälän mukaista valtionavustusta tälle vuodelle yhteensä 100 000 euroa. Summasta 30 000 euroa käytettäisiin käännös- ja tulkkauskuluihin sekä 70 000 sijaiskustannuksiin, joita syntyy, kun työntekijät opiskelevat saamea. Hyvinvointialue aikoo tiedottaa oikeusministeriötä rahoituksen todellisesta tarpeesta. Rahoituksen leikkaukset vaikeuttavat saamen kielilain toteuttamista.

Kuávluhaldâttâs meridij, ete pyereestvaijeemkuávlu ocá säämi kielâlaavâ 31. ceehi miäldásii staatâtorjuu taan ihán ohtsis 100 000 eurod. Taan summeest 30 000 eurod kevttuuččii jurgâlem- já tulkkumkoloid já 70 000 sajasâškoloid, moh šaddeh, ko pargeeh loheh sämikielâ. Pyereestvaijeemkuávlu áigu tieđettiđ riehtiministeriö ruttâdem tuođâlii táárbust. Ruttâdem keeppidmeh vádásmiteh säämi kielâlaavâ olášuttem.

Guovlluráđđehus mearridii, ahte buresveadjinguovlu ohcá stáhtadoarjaga sámi giellalága 31. paragráfa vuođul dán jahkái oktiibuot 100 000 euro. Dán supmis 30 000 euro geavahuvvošii jorgalan- ja dulkongoluide ja 70 000 sadjásašgoluide, mat bohtet das, go bargit lohket sámegiela. Buresveadjinguovlu áigu dieđihit vuoigatvuođaministeriijai ruhtadeami duohta dárbbus. Ruhtadeami unnideapmi vádduda sámi giellalága ollašuhttima.

Vuʹvddhalltõs tuʹmmji, što pueʹrrvââjjamvuʹvdd ooʒʒ sääʹmǩiõll-lääʹjj 31§ meâldla riikkveäʹǩǩvuõđ tän ekka õhttseʹžže 100 000 euʹrred. Tieʹǧǧin nuʹtt 30 000 euʹrred âânčeš jåårǥlâʹttem- da tuʹlǩǩeemkoolid di 70 000 sâjjsažkoolaid, kook šâʹdde, ko tuâjjla mättʼtâʹtte sääʹmǩiõl. Pueʹrrvââjjamvuʹvdd äigg teâđted vuõiggâdvuõttministeria teäggtõõzz tuõđlaž taarbâst. Teäggtõõzz čuõppmõõžž heättʼtâtte sääʹmǩiõll-lääʹjj čõõđ viikkmõõžž.

Hyväksyttiin sopimus Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin hyvinvointialueiden tietohallintoyhteistyöstä. Nimettiin Lapin hyvinvointialueen edustajiksi yhteisen tietohallinnon neuvottelukuntaan varsinaisiksi jäseniksi Kalle Huusko, Marja-Leena Laitinen, Timo Peisa sekä varajäseniksi Marja-Riitta Mällinen, Terje Juutilainen, Outi Keinänen sekä yhteisen tietohallinnon johtokuntaan varsinaisiksi jäseniksi hyvinvointialuejohtaja Jari Jokela ja tukipalvelujen toimialajohtaja Mikko Häikiö sekä varajäseniksi sote-palvelujen toimialajohtaja Miia Palo ja henkilöstöjohtaja Marjo Kuittinen.

Päätettiin liittyä Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen järjestämään yhteishankintaan, jonka tarkoitus on myydä Esko Systems Oy:n osakkeet ja kilpailuttaa Esko asiakas- ja potilastietojärjestelmiä koskeva palvelusopimus.

Merkittiin tiedoksi nuorisovaltuuston toimikauden väliarviointi, toimintakertomus vuosilta 2024-2025 ja talousarvio vuodelle 2026. Myönnettiin Ainomaija Mäenpäälle ero nuorisovaltuuston jäsenyydestä ja vahvistettiin uudeksi jäseneksi Hilda Musta ja varajäseneksi Nelli Turunen Inarista.

Merkittiin tiedoksi Lupa- ja valvontaviraston huomautus, jonka mukaan muistutusten käsittely ei ole kaikilta osin toteutunut kohtuullisessa ajassa. Virasto pitää tärkeänä, että hyvinvointialue järjestää aiheesta koulutusta sekä seuraa vastausten käsittelyä, sisältöä ja laatua.

Hylättiin oikaisuvaatimus, joka koski Vilkka-rakennuksen sisäilman parantamistoimia.

Merkittiin tiedoksi sosiaali- ja terveysministeriön selvitys hyvinvointialueiden sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuun toteutumisesta vuonna 2025. Ministeriön mukaan hyvinvointialueet ovat järjestäneet sote-palvelut edellistä vuotta paremmin sekä paremmin kuin julkisessa keskustelussa esitetään. Esimerkiksi perusterveydenhuollon kiireettömään hoitoon pääsy on nopeutunut, ja hoidon jatkuvuusmalleja on kehitetty kaikilla hyvinvointialueilla. Lapin hyvinvointialueella ympärivuorokautisten asumispalvelujen piirissä on keskimääräistä enemmän asukkaita.

Hyväksyttiin neljän hoiva-avustajan palkkaaminen vammaispalveluihin Pihlajarinteen asumisyksikköön. Rakennuksessa ei ole automaattista sammutusjärjestelmää, minkä vuoksi lisäresursseja tarvitaan poistumisturvallisuuden varmistamiseen.

Myönnettiin Pertti Hemmingille ero henkilöstöjaoston jäsenen tehtävästä sekä valittiin tilalle Jarmo Siivikko ja varajäseneksi Mikko Koivulehto. Hemminki on pyytänyt eroa muiden luottamustoimien vuoksi.

Merkittiin tiedoksi, että ennusteen mukaan viime vuoden tilinpäätös olisi reilu 4 miljoonaa ylijäämäinen. Vielä viime kesänä tulokseksi ennustettiin 27 miljoonan alijäämää.  

Tehtiin muutoksia talous- ja asiakasmaksuasioiden toimivaltuuksiin.

Hyväksyttiin vastaukset valtuustoaloitteisiin, jotka koskivat apuvälineiden lainausprosessin kehittämistä sekä vaihdevuosien parempaa huomioimista perusterveydenhuollossa.

Rovaniemen alueen tilatarveselvityksen luonnosta koskeva asia jätettiin pöydälle.

Lisätietoja:

aluehallituksen puheenjohtaja Timo Peisa, timo.peisa.lh@lapha.fi, 040 8410 311
hyvinvointialuejohtaja Jari Jokela, jari.jokela@lapha.fi, 040 5323 998

Maassâd oovdeb siijđon

Aluehallituksen kokoustiedote 16.2.2026 pidetystä kokouksesta

Aluehallitus esittää Länsi-Pohjan sairaalan palvelujen supistamista arviointiryhmän vaatimusten mukaisesti

Lapin hyvinvointialueen aluehallitus esittää aluevaltuustolle, että aluevaltuusto muuttaisi Länsi-Pohjan sairaalan palveluprofiilia arviointiryhmän vaatimalla tavalla.

Arviointiryhmän mukaan päivä- ja lyhytjälkihoitoista kirurgiaa saisi jatkaa, mutta toiminta pitäisi rajata toimenpiteisiin, jotka eivät edellytä potilaan ympärivuorokautista hoitoa tai seurantaa vuodeosastolla. Anestesiologinen toiminta saisi olla ainoastaan virka-aikaista, eikä sairaalassa saisi olla toimintaa, joka edellyttää anestesiapäivystystä, -varallaoloa tai -hälytystyötä.

Arviointiryhmä vaatii, että Länsi-Pohjan sairaalassa ei enää järjestetä tehovalvontaa. Sairaalassa säilyisi medisiininen eli sisätautien hoitoon painottuva vuodeosasto, mutta erikoisalojen takapäivystys toteutettaisiin yöaikaan Lapin keskussairaalasta tai Oulun yliopistollisesta sairaalasta. Sisätautien osastolla olisi mahdollista ylläpitää potilaiden valvontaan soveltuvia potilaspaikkoja.

Nykyinen ympärivuorokautinen yleislääketieteen ja akuuttilääketieteen päivystys sekä yöaikainen mahdollisuus laboratorio- ja kuvantamispalveluihin jatkuisivat. Väestön usein käyttämät polikliiniset palvelut kuten sisätautien, kirurgian ja lastentautien poliklinikka voisivat jatkaa, jos se on toiminnallisesti ja taloudellisesti perusteltua. Kuitenkin kajoavat tutkimukset, kuten toimenpideradiologia (esimerkiksi tukossa olevan verisuonen avaaminen) ja toimenpidekardiologia (esimerkiksi sepelvaltimoiden varjoainekuvaus ja pallolaajennukset), pitäisi keskittää Lapin keskussairaalaan.

Muutoksen yhteydessä erikoissairaanhoidossa pitäisi siirtyä yhteen, koko hyvinvointialueen kattavaan erikoisalakohtaiseen johtoon. Kunkin erikoisalan lääketieteellinen vastuu olisi muutoksen jälkeen yhdellä ylilääkärillä, joka vastaisi muun muassa erikoisalansa lääkäriresurssien kohdentamisesta ja toiminnan kustannusvaikuttavuudesta. Hyvinvointialueen virkajohto määrittäisi erikoisalojen toiminnan yksityiskohtaisen sisällön.

Arviointiryhmän lokakuussa antaman toimenpide-ehdotuksen yhteydessä sosiaali- ja terveysministeriöstä esitettiin kaiken kirurgian lopettamista Länsi-Pohjan sairaalassa. Hyvinvointialue teetti NHG-konsulttiyhtiöllä selvityksen, jossa vertailtiin suppeaa palveluvalikoimaa sekä laajempaa valikoimaa, jossa päiväkirurgia säilyisi Länsi-Pohjan sairaalassa. Selvityksen perusteella arviointiryhmä päätyi esittämään, että hyvinvointialue järjestää palvelut selvityksessä esitetyn laajemman valikoiman mukaan.

Valtion asettama arviointiryhmä vaatii, että hyvinvointialue toimeenpanee muutokset täysimääräisesti tämän vuoden loppuun mennessä.

Aluehallituksen päätös syntyi useiden äänestyksien jälkeen. Aluevaltuusto käsittelee Länsi-Pohjan sairaalan palvelutasoa kokouksessaan 23. helmikuuta.

Aluehallitus yksimielinen aluevaltuustolle esitettävistä perustason sote-palvelujen palveluverkkomuutoksista

Aluehallitus esittää aluevaltuustolle, että aluevaltuusto hyväksyisi palveluverkkolinjaukset sekä tarvittavat muutokset hyvinvointialuestrategiaan, sote-palvelujen palvelustrategiaan ja palvelujen järjestämisohjelmaan.

Aluehallitus esittää, että Posion ja Ylitornion vuodeosastot suljettaisiin kesäkuun alusta lähtien ja Tervolan vuodeosasto syyskuun alusta lähtien. Keminmaan vuodeosasto suljettaisiin vuonna 2028. Karesuvannon terveysasema, Muurolan hammashoitola ja Sinetän hammashoitola suljettaisiin, ja ajankohdista päättäisi vastuualuejohtaja.

Lisäksi aluehallitus esittää, että aluevaltuusto toteaisi Simon Ylikärpän terveydenhoitajan osa-aikaisen vastaanoton pysyvästi suljetuksi. Aluehallitus selvittäisi koko Lapin alueella terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan yhtenäisen vastaanottomallin palvelutarjonnan kaikille väestöryhmille.

Aluehallitus esittää myös, että aluevaltuusto oikeuttaisi aluehallituksen päättämään nykyisin Rovaniemellä toimivan Ehvi-yksikön sijainnista jatkossa. Ehvi on erityisen vaikeahoitoisten muistisairauksien hoitoon erikoistunut osasto.

Jatkossa Kemi-Keminmaa-Simo sekä Pelkosenniemi-Savukoski muodostaisivat niin sanotut peruspalvelujen asiointialueet. Näillä alueilla perustason sote-palvelut voisivat löytyä oman kunnan sijaan naapurikunnan alueelta.

Pelkosenniemen ja Savukosken sote-keskuspalvelut olisivat jatkossa avoinna vuorotellen. Asukkaat voisivat hyödyntää myös Kemijärven, Sodankylän ja Sallan sote-keskuspalveluja. Paikkakunta- ja seutukohtaista lääkäreiden ilta- ja viikonloppuaikaista kiirevastaanottoa vähennettäisiin. Tilalle tulisi ilta- ja viikonloppuaikainen etälääkäri, joka palvelisi koko hyvinvointialuetta. Ivalon päivystävä lääkäri säilyisi. Tunturi-Lapin kiertävä viikonloppujen kiirevastaanotto keskittyisi jatkossa Kittilään.

Aluevaltuusto käsittelee perustason sote-palvelujen palveluverkkoa kokouksessaan 23. helmikuuta.

Hyvinvointialue lomauttaa johtajat kahdeksi viikoksi

Aluehallitus päätti lomauttaa 14 kalenteripäiväksi ne viranhaltijat, joiden osalta aluehallituksella on toimivalta päättää lomautuksesta. Muiden työntekijöiden, esihenkilöiden ja johtajien lomautuksista päätetään virkatyönä. Hyvinvointialueen lomautukset eivät koske ensihoitoa ja pelastuslaitosta eivätkä myöskään valtaosaa sote-palvelujen työntekijöistä. Lomautukset tulee toteuttaa tämän vuoden aikana. Taustalla on talouden sopeuttaminen.

Muita päätöksiä

Aluehallitus päätti panna täytäntöön aluevaltuuston 8.12.2025 tekemät päätökset.

Valtuutettiin tietohallintojohtaja hyväksymään Esko Systems Oy:n tarjous. Yritys tuottaa hyvinvointialueelle asiakas- ja potilastietojärjestelmäpalveluita.

Päätettiin esittää aluevaltuustolle, että aluevaltuusto hyväksyisi muutoksia hallintosääntöön. Muutokset mahdollistaisivat tietohallintoyhteistyön Pohteen kanssa.

Siirrettiin palkka- ja palvelussuhdeasioita koskevien oikaisuvaatimusten käsittely aluehallitukselta henkilöstöjaoston toimivaltaan.

Nimettiin konsernijohtoon hyvinvointialuejohtajan lisäksi tukipalvelujen toimialajohtaja, lakiasiainjohtaja ja talousjohtaja. Valituilla viranhaltijoilla on muun muassa valtuus toimia hyvinvointialueen edustajana yhtiökokouksissa ja vastaavissa.

Nimettiin saamen kielen lautakunnan esittelijän sijaiseksi saamenkielisten ja kulttuurinmukaisten palveluiden palvelupäällikkö Kati Mikkola. Lautakunnan varsinainen esittelijä on saamenkielisten ja kulttuurinmukaisten palvelujen vastuuyksikköjohtaja Tuuli Miettunen.

Nomâttui sämikielâ lävdikode oovdânpyehtee sajasâžžân sämikielâlij já kulttuurmiäldásij palvâlusâi palvâlemhovdâ Kati Mikkola. Lävdikode eidusâš oovdânpyehtee lii sämikielâlij já kulttuurmiäldásij palvâlusâi ovdâsvástádâsohtâdâhjođetteijee Tuuli Miettunen.

Nammaduvvui sámegiela lávdegotti sadjásaš áššemeannudeaddjin sámegielat ja kulturmieldásaš bálvalusaid bálvalanhoavda Kati Mikkola. Lávdegotti aitosaš áššemeannudeaddji lea sámegielat ja kulturmieldásaš bálvalusaid vástoovttadatjođiheaddji Tuuli Miettunen.

Nõõmteš sääʹmǩiõl luʹvddkååʹdd čiõlǥteei sâjjsiʹžžen sääʹmǩiõl da kulttuurmeâldlaž kääzzkõõzzi kääzzkõs-šuur Kati Mikkola. Luʹvddkååʹdd jiõččveärlaž čiõlǥteei lij sääʹmǩiõllsaž da kulttuurmeâldlaž kääzzkõõzzi vaʹsttõsjuâǥǥasjååʹđteei Tuuli Miettunen. 

Hyväksyttiin aluehallituksen osalta selvitys Vilkka-rakennuksessa käynnissä olevista toimenpiteistä. Aluehallintovirasto on pyytänyt selvitystä toimenpiteistä, joihin hyvinvointialue on ryhtynyt Lapin keskussairaalan kampuksella sijaitsevan rakennuksen sisäilman parantamiseksi.

Esitetään aluevaltuustolle, että aluevaltuusto päättäisi sulkea vammaispalvelujen Rovaniemellä sijaitsevan Kanervakodin sekä ikääntyneiden palvelujen Pellossa sijaitsevan Iltaruskon, Kemijärvellä sijaitsevan Luhtavillan ja Muoniossa sijaitsevan Marjapaikan. Asiakkaiden palvelut järjestettäisiin joko ostopalveluina, palvelusetelillä tai omana toimintana kunkin asiakkaan yksilöllisen palvelutarpeen mukaisesti. Sulkeminen tapahtuisi, kun kaikille asukkaille olisi järjestetty palvelutarpeen mukaiset palvelut muualla. Yksiköiden sulkemiset ovat osa hyvinvointialueen talouden sopeuttamisohjelmaa.

Vahvistettiin vanhusneuvoston kokoonpano toimikaudelle 2026–2029.

Päätettiin käynnistää vammaispalveluja koskeva kilpailutus. Hankintojen kokonaisarvo on noin 381 miljoonaa. Kilpailutus sisältää muun muassa asumisen tukeen, henkilökohtaiseen apuun ja työtoimintaan liittyviä palveluja.

Lisätietoja:
aluehallituksen puheenjohtaja Timo Peisa, timo.peisa.lh@lapha.fi, 040 8410 311
hyvinvointialuejohtaja Jari Jokela, jari.jokela@lapha.fi, 040 5323 998
toimialajohtaja Miia Palo, miia.palo@lapha.fi, 040 653 2728

Lapin hyvinvointialueen toimielinten esityslistat

Maassâd oovdeb siijđon

Aluehallituksen kokoustiedote 9.2.2026 pidetystä kokouksesta

Aluehallitus esittää aluevaltuustolle, että ympärivuorokautinen perusterveydenhuollon päivystys jatkuisi Ivalossa. Vuodeosastot säilyisivät Ivalossa, Kittilässä, Sodankylässä, Kemijärvellä, Rovaniemellä, Kemissä, Torniossa, Pellossa, Ranualla ja Muoniossa.

Aluehallitus esittää: Ympärivuorokautinen päivystys jatkuisi Ivalossa ja vain neljä vuodeosastoa suljettaisiin

Aluehallitus esittää aluevaltuustolle, että ympärivuorokautinen perusterveydenhuollon päivystys jatkuisi Ivalossa. Aluehallitus päättäisi myöhemmin nykyisiä kustannustehokkaammista toimintamalleista, joilla hyvinvointialue toteuttaisi ympärivuorokautisen lääkärivalmiuden. 

Vuodeosastot säilyisivät Ivalossa, Kittilässä, Sodankylässä, Kemijärvellä, Rovaniemellä, Kemissä, Torniossa, Pellossa, Ranualla ja Muoniossa. Päätös syntyi äänestyksen jälkeen.

Säästöä vuodeosastoverkoston uudistamisella syntyisi reilu 7 miljoonaa euroa vuodessa. Säästöissä on huomioitu lisäpanostukset kotisairaalatoimintaan, ikääntyneiden hoivaan ja ensihoitoon.

Lapissa on vuodeosastohoitoa muuta maata reilusti enemmän. Vuodeosastoverkon ylläpitäminen nykyisellään ei ole mahdollista, sillä henkilöstön saatavuus on osalla osastoista haasteellista ja pienissä yksiköissä hoidon vuorokausihinta nousee korkeaksi.

Vuodeosastoja korvaisivat monet palvelut

Ylitorniolla, Posiolla, Keminmaassa ja Tervolassa vuodeosastot suljettaisiin asteittain vuoden 2028 loppuun mennessä, jo aikaisemmin suljettujen Utsjoen, Kolarin, Pelkosenniemen, Sallan ja Simon vuodeosastojen lisäksi. Tarkempaa aikataulua valmistellaan aluevaltuuston kokoukseen.

Korvaavia palveluja olisivat muun muassa kotihoito, ensihoito, päivystysapunumero 116117 sekä erilaiset digipalvelut. Lisäksi jokaisessa kunnassa tai peruspalveluiden asiointialueella olisi ikääntyneiden ympärivuorokautinen yksikkö. Kotisairaalatoiminta hoitaisi potilaita heidän tarpeidensa mukaan joko kotona, asumisyksikössä tai palvelukodin niin sanotulla lupapaikalla. Kotisairaala tekisi myös hoidon tarpeen arviointia omalla paikkakunnalla aukioloaikoinaan. Kaikilla paikkakunnilla olisi myös nimettynä se lähin vuodeosasto, jota ensisijaisesti käytettäisiin, kun olisi tarve nimenomaan vuodeosastolla tapahtuvalle hoidolle.

Aluehallitus käsittelee muita palveluverkkoasioita kuten Länsi-Pohjan sairaalan palveluvalikoimaa ensi viikon kokouksessaan. Aluevaltuusto käsittelee palveluverkkoa kokouksessaan 23. helmikuuta. Arviointiryhmä on vaatinut palveluverkkopäätösten tekemistä helmikuussa.

Guovlluráđđehus evttoha: Birrajándorlaš gohcin joatkašuvašii Avvilis ja dušše njeallje seaŋgaossodaga heaittihuvvoše

Guovlluráđđehus evttoha guovllustivrii, ahte birrajándorlaš vuođđodearvvasvuođafuolahusa gohcin joatkašuvašii Avvilis. Guovlluráđđehus mearridivččii maŋŋeleappos dáláža ektui ekonomalut doaibmamálliin, maiguin buresveadjinguovlu čađahivččii birrajándorlaš doavttergearggusvuođa.

Seaŋgaossodagat seailloše Avvilis, Gihttelis, Soađegilis, Giemajávrris, Roavvenjárggas, Giemas, Durdnosis, Pellos, Ranuas ja Muonás. Mearrádus šattai jienasteami maŋŋá.

Seastu seaŋgaossodatfierpmádaga ođasteamis šattašii badjelaš 7 miljovnna euro jagis. Seasttuin leat vuhtiiváldon liigevuoruheamit ruoktobuohcceviessodoaimmaide, vuorasolbmuid dikšui ja vuosttašdikšui.

Lappis lea seaŋgaossodatdikšu ollu eambbo go eará báikkiin riikkas. Seaŋgaossodatfierpmádaga bajásdoallan dálážis ii leat vejolaš, daningo lea hástaleaddji oažžut bargiid muhtin ossodagaide ja smávva ovttadagain divššu jándorhaddi divru alladin.

Seaŋgaossodagat duddeše máŋggaid bálvalusaid

Badjedurdnosis, Posios, Keminmaas ja Tervolas seaŋgaossodagat heaittihuvvoše muttuid mielde jagi 2028 loahpa rádjái, juo árabut heaittihuvvon Ohcejoga, Kolari, Pelkosenniemi, Salla ja Simo seaŋgaossodagaid lassin. Dárkilut áigeplána válmmaštallojuvvo guovllustivrra čoahkkimii.

Duddejeaddji bálvalusat livčče earret eará ruovttus dikšun, vuosttašdikšu, gohcinveahkkenummir 116117 ja iešguđetlágan digibálvalusat. Lassin juohke gielddas dahje vuođđobálvalusaid áššiiddikšunguovllus livččii vuorasolbmuid birrajándorlaš ovttadat. Ruoktobuohcceviessodoaibma divššošii buohcciid sin dárbbuid mielde juogo ruovttus, ássanovttadagas dahje bálvalanruovttu nu gohčoduvvon lohpesajis. Ruoktobuohcceviessu barggašii dan rabasáiggiid siste maiddái divššu dárbbu árvvoštallama iežas báikegottis. Buot báikegottiin livččii maiddái nammaduvvon dat lagamus seaŋgaossodat, mii ovddemusat geavahuvvošii, go livččii dárbu namalassii dikšui, mii addo seaŋgaossodagas.

Guovlluráđđehus gieđahallá eará bálvalanfierpmádatáššiid dego Länsi-Pohja buohcceviesu bálvalusvalljodaga boahtte vahku čoahkkimisttis. Guovllustivra gieđahallá bálvalanfierpmádaga čoahkkimisttis  guovvamánu 23. beaivve. Árvvoštallanjoavku lea gáibidan, ahte bálvalanfierpmádatmearrádusat dahkkojuvvojit guovvamánus.

Arviointiryhmä: alijäämät katettava vuoteen 2031 mennessä ja tukipalveluihin tehtävä ripeitä muutoksia

Aluehallitus merkitsi tiedoksi arviointiryhmän uusimmat toimenpide-ehdotukset ja suositukset ja esittää, että aluevaltuusto tekisi samoin. Valtion asettama arviointiryhmä suosittelee, että hyvinvointialue valmistelee tukipalveluiden YTA-yhteistyön kehittämiseen, digitalisaatioon ja järjestämistavan muutoksiin liittyvät kehittämistoimenpiteet määrätietoisesti päätöksentekoon ja toimeenpanoon.

Hyvinvointialueen täytyy jatkaa taloussuunnitelman 2026-2030 valmistelua niin, että alijäämät katettaisiin vuonna 2031. Yksityiskohtainen budjettikehys täytyy esitellä arviointiryhmälle helmikuussa. Arviointiryhmä vaatii, että hyvinvointialue huomioi taloussuunnitelmassa kaikki mahdolliset säästötoimet, vaikka niistä ei vielä olisi olemassa lopullisia päätöksiä.

Muita päätöksiä

Aluehallitus päätti hyväksyä omalta osaltaan Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin hyvinvointialueiden tietohallintoyhteistyön sopimuksen. Lopullinen hyväksyminen sekä tarvittavat hallintosääntömuutokset valmistellaan aluevaltuuston päätettäväksi.

Merkittiin tiedoksi valtiovarainministeriön myöntämät lainanottovaltuudet kiireellisesti ja välttämättömästi toteutettaviin investointeihin. Valtiovarainministeriö on aiemmin myöntänyt hyvinvointialueelle lainanottovaltuuksia sillä ehdolla, että hyvinvointialue laatii kevääseen mennessä valtion hyväksymän säästöohjelman. Nyt saaduilla kiireellisillä lainanottovaltuuksilla hyvinvointialue voi toteuttaa välttämättömiä kalusto-, järjestelmä- ja tilainvestointeja jo ennen kesää.

Päätettiin käynnistää Länsi-Pohjan sairaalan, Lapin keskussairaalan ja Kolpeneen tilamuutos- ja perusparannusprojektit sekä Rovaniemelle sijoittuvan vammaisten lasten ja nuorten asumisyksikön rakennusprojekti. Projektit sisältyvät jo talousarvioon ja investointisuunnitelmaan, ja hyvinvointialue on hakenut projekteille lainanottovaltuutta.

Hylättiin virkasuhteen irtisanomista koskeva oikaisuvaatimus.

Hylättiin kaksi pelastuspalvelujen virkavalintoja koskevaa oikaisuvaatimusta.

Perustettiin kolme sosiaalityöntekijän virkaa, viisi sosiaaliohjaajan virkaa ja yksi palveluvastaavan virka. Hyväksyttiin yhden lähihoitajan, kahdeksan lapsiperheiden perhetyön työntekijän, neljän palveluohjaajan ja kuuden tukihenkilön palkkaaminen. Kaikki tehtävät sisältyvät jo lasten, nuorten, perheiden ja vammaisten palvelujen talousarvioon. Ostopalvelujen karsiminen, vuokratyövoiman vähentäminen sekä ennaltaehkäiseviin palveluihin panostaminen säästää yhteensä useita miljoonia euroja vuodessa.

Päätettiin laatia Suomen hallitukselle lausunto hyvinvointialueiden rahoituslakiin esitettävistä muutoksista. Muutokset pienentäisivät Lapin hyvinvointialueen valtionrahoitusta noin kolme miljoonaa euroa.

Esitetään aluevaltuustolle, että aluevaltuusto merkitsisi tiedoksi palveluverkkomuutoksia varten saadut lausunnot ja muut kuulemiset.

Hyväksyttiin vastaus valtuustoaloitteeseen, joka koski ensivastetoiminnan kehittämistä.

Vammaispalveluihin liittyvää kilpailutusta koskeva pykälä palautettiin valmisteluun.

Lisätietoja:
aluehallituksen puheenjohtaja Timo Peisa, timo.peisa.lh@lapha.fi, 040 8410 311
hyvinvointialuejohtaja Jari Jokela, jari.jokela@lapha.fi, 040 5323 998
toimialajohtaja Miia Palo, miia.palo@lapha.fi, 040 653 2728

Aluehallituksen esityslista/pöytäkirja:
https://lapinhva-julkaisu.triplancloud.fi/ktwebscr/epj_kokl_tweb.htm

Maassâd oovdeb siijđon

Aluehallituksen kokoustiedote 26.1.2026 pidetystä kokouksesta

Merkittiin tiedoksi valtiovarainministeriön päätös tämän vuoden tarkentuneesta hyvinvointialueen valtionrahoituksesta. Aiempi rahoituspäätös oli noin 1,046 miljardia. Rahoitus kasvaa nyt noin 2 miljoonalla ja on 1,048 miljardia.

Lapin hyvinvointialueen aluehallitus päätti pyytää, että hallinto-oikeus jättää tutkimatta tai hylkää aluevalituksen, joka koskee Lapin keskussairaalan lisäinvestointien rajoittamispäätöstä. Aluevaltuusto päätti marraskuussa, että Länsi-Pohjan sairaalan sopeuttamistoimet eivät saa aiheuttaa lisäinvestointeja Lapin keskussairaalaan. Hyvinvointialueen lausunnon mukaan rajoittamista koskeva päätöksen osa on ponsityyppinen lausuma, jolla ei ole välittömiä vaikutuksia investointipäätöksiin, minkä vuoksi siitä ei synny valitusoikeutta.

Merkittiin tiedoksi valtiovarainministeriön päätös tämän vuoden tarkentuneesta hyvinvointialueen valtionrahoituksesta. Aiempi rahoituspäätös oli noin 1,046 miljardia. Rahoitus kasvaa nyt noin 2 miljoonalla ja on 1,048 miljardia. Muutoksen myötä hyvinvointialueen tämän vuoden talousarvion alijäämä pienenee 3,9 miljoonaan euroon.

Merkittiin tiedoksi, että valtioneuvosto on myöntänyt hyvinvointialueelle lainanottovaltuuksia tälle vuodelle noin 67 miljoonaa euroa. Summasta olisi pitkäaikaista lainaa noin 37 miljoonaa ja investointeja vastaavia sopimuksia noin 30 miljoonaa. Lainanottovaltuus on käytettävissä, kun aluevaltuusto on ensin sitoutunut arviointimenettelyn vaatimaan talouden sopeuttamisohjelmaan. Investointi voidaan kuitenkin toteuttaa jo aikaisemmin, jos sitä ei voida lykätä välttämättömien syiden tai kiireellisyyden vuoksi.

Hyväksyttiin allekirjoitettavaksi vuosia 1987-2020 koskevat Potilasvakuutuskeskuksen velkakirjat.

Perustettiin viisi sosiaalityöntekijän virkaa, yksi palveluvastaavan virka ja yksi sosiaaliohjaajan virka sekä hyväksyttiin neljän tukihenkilön palkkaaminen työikäisten sosiaalityöhön ja -ohjaukseen. Tehtävät liittyvät muun muassa sosiaali- ja kriisipäivystykseen sekä sosiaaliseen luototukseen. Tehtäviin on jo varattu määrärahat tämän vuoden talousarviossa.

Hyväksyttiin työikäisten asumispalvelujen kilpailutuksen hankintailmoitus ja osallistumispyyntö.

Päätettiin käynnistää päihdevieroitus- ja kuntoutuspalvelujen kilpailutus. Hankinnan arvo on arviolta noin yhdeksän miljoonaa yhdeksältä vuodelta.

Päätettiin jatkaa psykiatrian professuuria koskevaa sopimusta Oulun yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan kanssa vuoteen 2030 saakka. Professuuri mahdollistaa koko erikoistumiskoulutuksen suorittamisen Lapissa ja parantaa henkilöstön saatavuutta. Kustannukset ovat noin 120 000 euroa vuodessa.

Päätettiin oikeuttaa sosiaali- ja terveyspalvelujen toimialajohtaja hyväksymään asiakirjat, jotka liittyvät Mehiläinen Länsi-Pohja Oy:n sopimusmuutoksiin. Sopimusmuutokset johtuvat viime vuonna voimaan tulleesta sairaalaverkkolaista.

Merkittiin tiedoksi tammi-marraskuun talousraportti ja tilinpäätösennuste. Tilinpäätösennusteen mukaan alijäämää olisi kertynyt viime vuonna vain noin 13 miljoonaa, kun vielä toisessa muutetussa talousarviossa alijäämäarvio oli 27 miljoonaa.

Hyväksyttiin vastaukset valtuustoaloitteisiin, jotka koskivat pelastustoimen budjettilisäystä sekä pelastushelikopteri Aslakin rahoitusta.

Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueiden tietohallintoyhteistyön sopimukseen liittyvä pykälä jätettiin pöydälle.

Lisätietoja
aluehallituksen puheenjohtaja Timo Peisa, timo.peisa.lh@lapha.fi, 040 8410 311
hyvinvointialuejohtaja Jari Jokela, jari.jokela@lapha.fi, 040 5323 998
https://lapha.fi/tietoameista/esityslistat-ja-poytakirjat