Avainhenkilökoulutuksen käynyt kätilö Jenni Peltomaa näkee kätilöiden roolin lähisuhdeväkivallan ehkäisytyön äärellä todella merkityksellisenä
Avainhenkilökoulutuksen tavoitteena on, että avainhenkilön osaaminen vahvistuu lähisuhdeväkivallan...

Avainhenkilökoulutuksen käynyt kätilö Jenni Peltomaa näkee kätilöiden roolin lähisuhdeväkivallan ehkäisytyön äärellä todella merkityksellisenä

9.1.2025

Luuvâ lase

Kassâkkuu ovdil sivule

Avainhenkilökoulutuksen käynyt kätilö Jenni Peltomaa näkee kätilöiden roolin lähisuhdeväkivallan ehkäisytyön äärellä todella merkityksellisenä

9.1.2025

Avainhenkilökoulutuksen tavoitteena on, että avainhenkilön osaaminen vahvistuu lähisuhdeväkivallan tunnistamisessa, puheeksi otossa ja tuen piiriin ohjauksessa. Avainhenkilöt tukevat muita ammattilaisia ja jatkossa toteuttavat puheeksiottokoulutuksia työyksiköissään. Lapin keskussairaalassa kätilönä työskentelevä Jenni Peltomaa kävi avainhenkilökoulutuksen viime vuonna ja pääsimme haastattelemaan Jenniä. 

Kuka olet ja missä työskentelet?

-Olen Jenni Peltomaa. Työskentelen tällä hetkellä kätilönä LKS Naistenklinikalla ja lisäksi teen organisaation sisäisiä työnohjauksia koko Lapin hyvinvointialueen alueella. Työni kätilönä on hyvin monipuolista ja teen työtä laajojen verkostojen kanssa: perusterveydenhuollon neuvoloiden, erikoissairaanhoidon sosiaalityöntekijöiden sekä esimerkiksi Lapin ensi- ja turvakodin kanssa. Synnyttävien perheiden hoitotyön lisäksi työskentelen synnytyspelkopoliklinikalla sekä toimin SERI-tukikeskuksessa päivystävänä kätilönä.


Miten päädyit osallistumaan Avainhenkilökoulutukseen?

-Näin avainhenkilökoulutukseen liittyvän ilmoituksen Kaltiossa (Lapin hyvinvointialueen intra) jo hyvissä ajoin ennen koulutusta. Tiesin heti, että haluan mukaan koulutukseen ja jatkossa myös kouluttamaan muita. Näen kätilöiden roolin lähisuhdeväkivallan työskentelyn äärellä todella merkityksellisenä. Raskausaikana sekä vauvavuoden aikana naisten todennäköisyys joutua lähisuhdeväkivallan uhriksi on tutkimuksienkin mukaan kiistatta kohonnut. Lähisuhdeväkivalta voi näyttäytyä kätilön työssä myös synnytyspelkopoliklinikalla ja näiden asioiden puheeksi ottamiseksi myös me sensitiivisen kohtaamisen ammattilaiset tarvitsemme lisää rohkeutta, tietoa ja työkaluja.

Mitä lähisuhdeväkivallalla sinun mielestäsi tarkoitetaan ja miten se voi ilmetä työssäsi?

-Lähisuhdeväkivalta pitää sisällään hyvin monenlaista väkivaltaa, vaikka siitä ehkä ensimmäisenä mieleen voikin tulla fyysinen väkivalta. Henkisen väkivallan, seksuaalisen väkivallan sekä taloudellisen väkivallan muodot ovat niitä, joita voisin uskoa kätilön kohtaavan fyysisen väkivallan lisäksi sekä siihen sekoittuneena. Joskus kätilön työssä lähisuhdeväkivalta on hyvin vahvasti näkyvissä, esimerkiksi SERI-potilaan hoidossa. Joskus se voi kätkeytyä vaikkapa synnytyspelon taakse tai näyttäytyä epäselvänä kipuiluna raskauden aikana. Tuolloin kätilöillä pitäisi olla vahvaa osaamista paitsi ottaa toistuvasti puheeksi lähisuhdeväkivallan mahdollisuus, myös tukea ja ohjata asiakasta konkreettisesti turvaan. Vaikka kätilönä koenkin olevani eturintamassa naisten oikeuksien asianajajana, on muistettava, että myös naisten tekemän lähisuhdeväkivallan tunnistamiseen ja puheeksi ottamiseen tarvitaan rohkeutta ja toimintamalleja.

Mitä opit/oivalsit koulutuksen aikana, mikä on paras anti työsi kannalta?

-Koulutuksen kannalta oli parasta se, että meidän yksiköstämme meitä osallistui useampi työntekijä. Tämä toi moniäänisyyttä pohdintoihin, sillä jokainen meistä edusti naistentautien ja synnytysten erikoisosaamista hieman eri vivahteilla. Naistentautien ja synnytysten toimialan keskuudessa meillä onkin mahdollisuus lähteä työstämään lähisuhdeväkivallan puheeksi ottamismalleja helposti asteittain. Koulutukseen osallistui hyvin monipuolisesti ammattilaisia eri erikoisaloilta, niin erikoissairaanhoidosta, perusterveydenhuollosta kuin sosiaalipuoleltakin. Tämä kirjavuus lisäsi ymmärrystä paitsi lähisuhdeväkivallan näyttäytymismuodoista eri ympäristöissä, myös siitä, miten paljon yhteistyötä me tarvitsemme kaikilla näillä sektoreilla.

Millä tavalla koulutus tukee työtäsi lähisuhdeväkivallan ehkäisemisessä?

-Sain koulutuksessa konkreettisia materiaaleja, joiden avulla voimme joko suoraan kysyä rutiininomaisesti lähisuhdeväkivallasta tai joiden pohjalta meidän on helppo muokata juuri meidän yksikköömme sopivia kyselylomakkeita ja haastattelukäytäntöjä.

Miten lähisuhdeväkivallan puheeksi otto sopii sinun työpaikkaasi?

-Lähisuhdeväkivalta herättää aika ajoin keskustelua työyhteisössäni. SERI-potilaat tietysti ovat oma lukunsa, mutta myös synnyttävien perheiden kohdalla, me kätilötkin tunnemme välillä aseettomuutta sanomatta jätettyjen asioiden ja pelkojen äärellä. Uskon, että rutiininomainen kysyminen raskaana olevalta, synnyttävältä ja synnyttäneeltä perheeltä madaltaa kynnystä ottaa lähisuhdeväkivalta puheeksi paitsi meille ammattilaisille myös asiakkaille. Tässä tulemme tarvitsemaan tietysti entistä tiiviimpää yhteistyötä esimerkiksi äitiysneuvoloiden kanssa.

Millaisia suunnitelmia tulevaisuuteen?

-Tulevaisuudessa uskon, että tulemme kehittämään koko Naistenklinikalla rutiininomaisen tavan kysyä asiakkaalta paitsi kyselyillä ja haastatteluilla, myös spontaanisti aina luontevassa ja turvallisessa ympäristössä heidän kokemuksistaan lähisuhdeväkivallasta. Toivon, että saamme jatkossa koulutettua lisää avainhenkilöitä tämän saman koulutuksen myötä ja pystymme tätä kautta lisäämään jatkuvaa matalan kynnyksen koulutusta myös oman vastuuyksikkömme sisällä.

Mitä viestiä haluaisit välittää muille sote-alan ammattilaisille lähisuhdeväkivallan käsittelemisestä?

"Joka kolmas nainen Suomessa on kokenut parisuhteessa fyysistä väkivaltaa, fyysisen väkivallan uhkaa tai seksuaaliväkivaltaa." (Naisten linja). Se vetää hiljaiseksi ja pistää miettimään. Miten moni asiakas jää meiltä näkemättä? Se saa myös kätilön hiljaisena miettimään sitä, miten moni auttaja on jäänyt ja jää yhä ilman apua itse.

Avainhenkilökoulutuksen käynyt kätilö Jenni Peltomaa näkee kätilöiden roolin lähisuhdeväkivallan ehkäisytyön äärellä todella merkityksellisenä
9.1.2025
Avainhenkilökoulutuksen tavoitteena on, että avainhenkilön osaaminen vahvistuu lähisuhdeväkivallan...

Avainhenkilökoulutuksen käynyt kätilö Jenni Peltomaa näkee kätilöiden roolin lähisuhdeväkivallan ehkäisytyön äärellä todella merkityksellisenä


Avainhenkilökoulutuksen tavoitteena on, että avainhenkilön osaaminen vahvistuu lähisuhdeväkivallan tunnistamisessa, puheeksi otossa ja tuen piiriin ohjauksessa. Avainhenkilöt tukevat muita ammattilaisia ja jatkossa toteuttavat puheeksiottokoulutuksia työyksiköissään. Lapin keskussairaalassa kätilönä työskentelevä Jenni Peltomaa kävi avainhenkilökoulutuksen viime vuonna ja pääsimme haastattelemaan Jenniä.  Kuka olet ja missä työskentelet? -Olen Jenni Peltomaa. Työskentelen tällä...

Tuoreimmat ajankohtaiset H2

Aiheeseen liittyvää

Asset Publisher

  1. Lapin hyvinvointialue järjestää avainhenkilökoulutuksen yhteistyössä Lapin Ensi- ja turvakodin kanssa – Hae mukaan 14.2.2025 mennessä!
    Avainhenkilökoulutuksen tavoitteena on, että avainhenkilön osaaminen vahvistuu lähisuhdeväkivallan...

    Lapin hyvinvointialue järjestää avainhenkilökoulutuksen yhteistyössä Lapin Ensi- ja turvakodin kanssa – Hae mukaan 14.2.2025 mennessä!

    5.2.2025

    Luuvâ lase

    Kassâkkuu ovdil sivule

    Lapin hyvinvointialue järjestää avainhenkilökoulutuksen yhteistyössä Lapin Ensi- ja turvakodin kanssa – Hae mukaan 14.2.2025 mennessä!

    5.2.2025

    Avainhenkilökoulutuksen tavoitteena on, että avainhenkilön osaaminen vahvistuu lähisuhdeväkivallan tunnistamisessa, puheeksi otossa ja tuen piiriin ohjauksessa. Avainhenkilöt tukevat muita ammattilaisia ja jatkossa toteuttavat puheeksiottokoulutuksia työyksiköissään. 

    Maksuttomaan avainhenkilökoulutukseen voi hakea mukaan kuka vain, joka tekee yhdyspintatyötä Lapin hyvinvointialueen asiakkaiden kanssa. Voit olla siis esimerkiksi opettaja, pakolaisohjaaja tai työllisyysasiantuntija. Tarvitsemme myös sosiaali- ja terveyspalveluiden kentän ulkopuolelle tunnistamista ja ymmärrystä väkivaltailmiöistä ja siitä, minne asiakkaita voidaan ohjata. Koulutuksen myötä pääset osaksi avainhenkilöverkostoamme ja näin myös sosiaali- ja terveyspalvelut sekä järjestöt tulevat tutuiksi ja kynnys auttamiseen madaltuu. 

    Lasten- ja nuorisopsykiatrian poliklinikalla Kemissä työskentelevä Miro Åhman kävi avainhenkilökoulutuksen viime vuonna ja pääsimme haastattelemaan häntä.

    Kuka olet ja missä työskentelet?

    Olen Miro Åhman. Työskentelen lasten- ja nuorisopsykiatrian poliklinikalla Kemissä eli työskentelen eri ikäisten lasten, nuorten sekä perheiden parissa.

    Miten päädyit osallistumaan Avainhenkilökoulutukseen?

    Kuulin avainhenkilökoulutuksesta esihenkilöni kautta. Päätin ilmoittautua, koska kyseinen aihe on merkittävä ja viime aikoina kovasti puhututtanut valtakunnallisesti. Koen myös, että vahvuuteni työssä sopii kyseiseen toimintaan.

    Mitä lähisuhdeväkivallalla sinun mielestäsi tarkoitetaan ja miten se voi ilmetä työssäsi?

    Lähisuhdeväkivalta on laaja käsite ja se pitää sisällään esimerkiksi fyysistä, henkistä sekä taloudellista väkivaltaa. Tämänkaltaisessa tilanteessa henkilö tulee kaltoinkohdelluksi ihmissuhteessaan. On uhreja sekä tekijöitä. Lasten- ja nuorisopsykiatrian poliklinikalla työskentelemme asiakkaiden sekä heidän perheidensä kanssa ja pyrimme luomaan luottamuksellista suhdetta. Asiakkaan näkökulmasta lähisuhdeväkivalta aiheena on toisinaan hyvin vaikea tuoda esille monista eri syistä, mutta tapaamisten jatkuessa tämäkin voi nousta keskusteluun. Lähisuhdeväkivalta perheessä voi tulla esiin vasta pitkienkin aikojen päästä, koska se on yleensä aihe, josta perheessä on totuttu vaikenemaan ja väkivallan kohde usein pelkää ottaa asiaa puheeksi peläten seurauksia. Esiin voi tulla vanhempien välistä tai lapsiin kohdistuvaa väkivaltaa joko aikuisten tai sisarusten taholta.

    Mitä opit tai oivalsit koulutuksen aikana, mikä on paras anti työsi kannalta?

    Tämän koulutuksen anti oli se, että kyseisen puheenaihe herätti paljon keskustelua työyhteisössämme. Tämä tuo meille muistutusta siitä, että toisimme sitä keskusteluun myös asiakkaidemme kanssa. Vaikkakin tämä aihe on viime aikoina kovasti puhututtanut valtakunnallisesti, niin silti minut yllätti lähisuhdeväkivallan yleisyys etenkin Lapissa.

    Millä tavalla koulutus tukee työtäsi lähisuhdeväkivallan ehkäisemisessä?

    Koulutus sai minut vielä enemmän miettimään, kuinka voisi helpottaa lähisuhdeväkivallan puheeksi ottoa. Puheeksi otto kuuluu meidän työhömme, mutta olemme miettineet esimerkiksi erilaisia lomakkeita, joiden turvin sanoittaminen asiakkaalla itsellään voisi olla helpompaa.

    Miten lähisuhdeväkivallan puheeksi otto sopii sinun työpaikkaasi?

    Kävimme työyhteisössä keskustelua siitä, että avainhenkilönä voisin tuoda informaatiota sekä muistutusta lähisuhdeväkivallasta kysymisestä esimerkiksi yhteisissä foorumeissa. Keskusteluissa voisi hyödyntää koulutuksessa nähtyjä videoita sekä diasarjaa.

    Millaisia suunnitelmia tulevaisuuteen?

    Puheeksi otto-koulutuksia työpaikalla, muistuttamista ja ajoittain teeman nostamista keskusteluihin. Asiasta keskustelemalla luodaan työntekijöille luottamusta omaan tekemiseen sekä madalletaan asiasta puhumisen kynnystä. Aihe on tärkeä nostaa yhdeksi kehittämiskohteeksi yksikössämme ja siihen on tarkoitus varata suunnitellusti yhteistä keskusteluaikaa koko työryhmän kanssa. Meillä on ollut jo yhtenä haastattelun aiheena kaltoinkohtelun tai kiusaamisen selvittäminen, kun lähdemme uuden asiakasperheen kanssa kartoittamaan taustoja, mistä kaikesta tämänhetkinen psyykkinen pahoinvointi voisi johtua. Ehkä minun tehtäväni on nyt Avainhenkilö-koulutuksen käyneenä olla se, joka erilaisissa yhteyksissä ottaa tämän näkökulman puheeksi.

    Mitä viestiä haluaisit välittää muille sote-alan ammattilaisille lähisuhdeväkivallan käsittelemisestä?

    Luo luottamussuhde asiakkaaseen, etene rauhallisesti , pysähdy ja ole läsnä, tarjoa mahdollisuus puhua ja tulla kuulluksi - kysy aktiivisesti ja rohkeasti kaikesta, myös lähisuhdeväkivallasta. Lähisuhdeväkivalta on asiakkaalle aiheena arka, jolloin siitä puhuminen voi ottaa aikaa.

    Kiinnostuitko avainhenkilökoulutuksesta?

    Kevään avainhenkilökoulutukseen voi hakea mukaan keskustelemalla asiasta oman lähiesihenkilön kanssa ja sen jälkeen olemalla yhteydessä kouluttajiin sähköpostitse. Voit osallistua koulutukseen myös, vaikket olisi vakituisessa työsuhteessa tai olet esimerkiksi sote-alan tai varhaiskasvatuksen opiskelija. 

    Työaikaa koulutukseen on hyvä varata noin 20 tuntia. 

    Koulutukset järjestetään teamsilla seuraavina ajankohtina: 

    12.3.2025 klo 12-15.00 

    1.4.2025 klo 8.30-12.00 

    28.4.2025 klo 12-15.30 

    21.5.2025 klo 8.30-12.00 

    Ilmoittaudu koulutukseen viimeistään 14.2.2025 

    Kouluttajien yhteystiedot: 

    Nina Kemilä, terveyden edistämisen koordinaattori 

    Nina.kemila@lapha.fi

    p. 040 571 7671

    Minna Lehtoväre, terveyden edistämisen koordinaattori 

    Minna.lehtovare@lapha.fi

    p. 040 357 6021

    Tiina Hyötylä, projektikoordinaattori 

    Tiina.hyotyla@lapha.fi

    p. 040 756 4558

    Lapin hyvinvointialue järjestää avainhenkilökoulutuksen yhteistyössä Lapin Ensi- ja turvakodin kanssa – Hae mukaan 14.2.2025 mennessä!
    5.2.2025
    Avainhenkilökoulutuksen tavoitteena on, että avainhenkilön osaaminen vahvistuu lähisuhdeväkivallan...

    Lapin hyvinvointialue järjestää avainhenkilökoulutuksen yhteistyössä Lapin Ensi- ja turvakodin kanssa – Hae mukaan 14.2.2025 mennessä!


    Avainhenkilökoulutuksen tavoitteena on, että avainhenkilön osaaminen vahvistuu lähisuhdeväkivallan tunnistamisessa, puheeksi otossa ja tuen piiriin ohjauksessa. Avainhenkilöt tukevat muita ammattilaisia ja jatkossa toteuttavat puheeksiottokoulutuksia työyksiköissään.  Maksuttomaan avainhenkilökoulutukseen voi hakea mukaan kuka vain, joka tekee yhdyspintatyötä Lapin hyvinvointialueen asiakkaiden kanssa. Voit olla siis esimerkiksi opettaja, pakolaisohjaaja tai työllisyysasiantuntija....

  2. Avainhenkilökoulutuksen käynyt kätilö Jenni Peltomaa näkee kätilöiden roolin lähisuhdeväkivallan ehkäisytyön äärellä todella merkityksellisenä
    Avainhenkilökoulutuksen tavoitteena on, että avainhenkilön osaaminen vahvistuu lähisuhdeväkivallan...

    Avainhenkilökoulutuksen käynyt kätilö Jenni Peltomaa näkee kätilöiden roolin lähisuhdeväkivallan ehkäisytyön äärellä todella merkityksellisenä

    9.1.2025

    Luuvâ lase

    Kassâkkuu ovdil sivule

    Avainhenkilökoulutuksen käynyt kätilö Jenni Peltomaa näkee kätilöiden roolin lähisuhdeväkivallan ehkäisytyön äärellä todella merkityksellisenä

    9.1.2025

    Avainhenkilökoulutuksen tavoitteena on, että avainhenkilön osaaminen vahvistuu lähisuhdeväkivallan tunnistamisessa, puheeksi otossa ja tuen piiriin ohjauksessa. Avainhenkilöt tukevat muita ammattilaisia ja jatkossa toteuttavat puheeksiottokoulutuksia työyksiköissään. Lapin keskussairaalassa kätilönä työskentelevä Jenni Peltomaa kävi avainhenkilökoulutuksen viime vuonna ja pääsimme haastattelemaan Jenniä. 

    Kuka olet ja missä työskentelet?

    -Olen Jenni Peltomaa. Työskentelen tällä hetkellä kätilönä LKS Naistenklinikalla ja lisäksi teen organisaation sisäisiä työnohjauksia koko Lapin hyvinvointialueen alueella. Työni kätilönä on hyvin monipuolista ja teen työtä laajojen verkostojen kanssa: perusterveydenhuollon neuvoloiden, erikoissairaanhoidon sosiaalityöntekijöiden sekä esimerkiksi Lapin ensi- ja turvakodin kanssa. Synnyttävien perheiden hoitotyön lisäksi työskentelen synnytyspelkopoliklinikalla sekä toimin SERI-tukikeskuksessa päivystävänä kätilönä.


    Miten päädyit osallistumaan Avainhenkilökoulutukseen?

    -Näin avainhenkilökoulutukseen liittyvän ilmoituksen Kaltiossa (Lapin hyvinvointialueen intra) jo hyvissä ajoin ennen koulutusta. Tiesin heti, että haluan mukaan koulutukseen ja jatkossa myös kouluttamaan muita. Näen kätilöiden roolin lähisuhdeväkivallan työskentelyn äärellä todella merkityksellisenä. Raskausaikana sekä vauvavuoden aikana naisten todennäköisyys joutua lähisuhdeväkivallan uhriksi on tutkimuksienkin mukaan kiistatta kohonnut. Lähisuhdeväkivalta voi näyttäytyä kätilön työssä myös synnytyspelkopoliklinikalla ja näiden asioiden puheeksi ottamiseksi myös me sensitiivisen kohtaamisen ammattilaiset tarvitsemme lisää rohkeutta, tietoa ja työkaluja.

    Mitä lähisuhdeväkivallalla sinun mielestäsi tarkoitetaan ja miten se voi ilmetä työssäsi?

    -Lähisuhdeväkivalta pitää sisällään hyvin monenlaista väkivaltaa, vaikka siitä ehkä ensimmäisenä mieleen voikin tulla fyysinen väkivalta. Henkisen väkivallan, seksuaalisen väkivallan sekä taloudellisen väkivallan muodot ovat niitä, joita voisin uskoa kätilön kohtaavan fyysisen väkivallan lisäksi sekä siihen sekoittuneena. Joskus kätilön työssä lähisuhdeväkivalta on hyvin vahvasti näkyvissä, esimerkiksi SERI-potilaan hoidossa. Joskus se voi kätkeytyä vaikkapa synnytyspelon taakse tai näyttäytyä epäselvänä kipuiluna raskauden aikana. Tuolloin kätilöillä pitäisi olla vahvaa osaamista paitsi ottaa toistuvasti puheeksi lähisuhdeväkivallan mahdollisuus, myös tukea ja ohjata asiakasta konkreettisesti turvaan. Vaikka kätilönä koenkin olevani eturintamassa naisten oikeuksien asianajajana, on muistettava, että myös naisten tekemän lähisuhdeväkivallan tunnistamiseen ja puheeksi ottamiseen tarvitaan rohkeutta ja toimintamalleja.

    Mitä opit/oivalsit koulutuksen aikana, mikä on paras anti työsi kannalta?

    -Koulutuksen kannalta oli parasta se, että meidän yksiköstämme meitä osallistui useampi työntekijä. Tämä toi moniäänisyyttä pohdintoihin, sillä jokainen meistä edusti naistentautien ja synnytysten erikoisosaamista hieman eri vivahteilla. Naistentautien ja synnytysten toimialan keskuudessa meillä onkin mahdollisuus lähteä työstämään lähisuhdeväkivallan puheeksi ottamismalleja helposti asteittain. Koulutukseen osallistui hyvin monipuolisesti ammattilaisia eri erikoisaloilta, niin erikoissairaanhoidosta, perusterveydenhuollosta kuin sosiaalipuoleltakin. Tämä kirjavuus lisäsi ymmärrystä paitsi lähisuhdeväkivallan näyttäytymismuodoista eri ympäristöissä, myös siitä, miten paljon yhteistyötä me tarvitsemme kaikilla näillä sektoreilla.

    Millä tavalla koulutus tukee työtäsi lähisuhdeväkivallan ehkäisemisessä?

    -Sain koulutuksessa konkreettisia materiaaleja, joiden avulla voimme joko suoraan kysyä rutiininomaisesti lähisuhdeväkivallasta tai joiden pohjalta meidän on helppo muokata juuri meidän yksikköömme sopivia kyselylomakkeita ja haastattelukäytäntöjä.

    Miten lähisuhdeväkivallan puheeksi otto sopii sinun työpaikkaasi?

    -Lähisuhdeväkivalta herättää aika ajoin keskustelua työyhteisössäni. SERI-potilaat tietysti ovat oma lukunsa, mutta myös synnyttävien perheiden kohdalla, me kätilötkin tunnemme välillä aseettomuutta sanomatta jätettyjen asioiden ja pelkojen äärellä. Uskon, että rutiininomainen kysyminen raskaana olevalta, synnyttävältä ja synnyttäneeltä perheeltä madaltaa kynnystä ottaa lähisuhdeväkivalta puheeksi paitsi meille ammattilaisille myös asiakkaille. Tässä tulemme tarvitsemaan tietysti entistä tiiviimpää yhteistyötä esimerkiksi äitiysneuvoloiden kanssa.

    Millaisia suunnitelmia tulevaisuuteen?

    -Tulevaisuudessa uskon, että tulemme kehittämään koko Naistenklinikalla rutiininomaisen tavan kysyä asiakkaalta paitsi kyselyillä ja haastatteluilla, myös spontaanisti aina luontevassa ja turvallisessa ympäristössä heidän kokemuksistaan lähisuhdeväkivallasta. Toivon, että saamme jatkossa koulutettua lisää avainhenkilöitä tämän saman koulutuksen myötä ja pystymme tätä kautta lisäämään jatkuvaa matalan kynnyksen koulutusta myös oman vastuuyksikkömme sisällä.

    Mitä viestiä haluaisit välittää muille sote-alan ammattilaisille lähisuhdeväkivallan käsittelemisestä?

    "Joka kolmas nainen Suomessa on kokenut parisuhteessa fyysistä väkivaltaa, fyysisen väkivallan uhkaa tai seksuaaliväkivaltaa." (Naisten linja). Se vetää hiljaiseksi ja pistää miettimään. Miten moni asiakas jää meiltä näkemättä? Se saa myös kätilön hiljaisena miettimään sitä, miten moni auttaja on jäänyt ja jää yhä ilman apua itse.

    Avainhenkilökoulutuksen käynyt kätilö Jenni Peltomaa näkee kätilöiden roolin lähisuhdeväkivallan ehkäisytyön äärellä todella merkityksellisenä
    9.1.2025
    Avainhenkilökoulutuksen tavoitteena on, että avainhenkilön osaaminen vahvistuu lähisuhdeväkivallan...

    Avainhenkilökoulutuksen käynyt kätilö Jenni Peltomaa näkee kätilöiden roolin lähisuhdeväkivallan ehkäisytyön äärellä todella merkityksellisenä


    Avainhenkilökoulutuksen tavoitteena on, että avainhenkilön osaaminen vahvistuu lähisuhdeväkivallan tunnistamisessa, puheeksi otossa ja tuen piiriin ohjauksessa. Avainhenkilöt tukevat muita ammattilaisia ja jatkossa toteuttavat puheeksiottokoulutuksia työyksiköissään. Lapin keskussairaalassa kätilönä työskentelevä Jenni Peltomaa kävi avainhenkilökoulutuksen viime vuonna ja pääsimme haastattelemaan Jenniä.  Kuka olet ja missä työskentelet? -Olen Jenni Peltomaa. Työskentelen tällä...

Kaikki ajankohtaiset - Nappi