Blogi - Lähisuhdeväkivalta ei lopu hiljaisuudella, tarvitaan rakenteita
Blogi – Lähisuhdeväkivalta ei lopu hiljaisuudella, tarvitaan rakenteita
12.6.2025
Kirjoittaja: Nina Kemilä, Lapin hyvinvointialueen hyvinvoinnin edistämisen koordinaattori
Lähisuhdeväkivalta koskettaa vuosittain kymmeniä tuhansia ihmisiä Suomessa. Kyseessä on monimuotoinen ja usein piilossa pysyvä ilmiö, joka jättää jälkensä pitkäksi aikaa, usein yli sukupolvien. Väkivallan seuraukset myös ulottuvat laajalle – mielenterveydestä ja ihmissuhteista aina työkykyyn, työllistymiseen ja sitä kautta talouteen asti. Pahimmillaan väkivalta voi johtaa ennenaikaiseen kuolemaan. Tällaiset ”turhat kuolemat” eivät ole vain yksilön tragedia – ne ovat osoitus siitä. että meillä on rakenteellisia puutteita.
Tiedämme, että naisten osuus lähisuhdeväkivallan uhreista on tilastollisesti suurempi. Siksi erityisesti naisvaltaisilla aloilla, kuten sosiaali- ja terveysalalla, meillä on vastuu pysähtyä tämän todellisuuden äärelle. Tarvitsemme kokonaisvaltaisen, rakenteisiin juurtuvan lähestymistavan, joka tunnistaa väkivallan vaikutukset paitsi yksilön hyvinvointiin, myös hänen mahdollisuuksiinsa osallistua työelämään ja pysyä siinä.
Kun tausta kuormittaa: väkivalta, trauma ja työkyky samassa vaakakupissa
Lähisuhdeväkivaltaa kokeneet naiset kohtaavat usein vaikeuksia työelämässä. Tutkimusten mukaan heillä esiintyy enemmän poissaoloja ja työkyvyn alenemista, sillä trauma vaikuttaa keskittymiskykyyn, jaksamiseen ja vuorovaikutukseen. Väkivallan seurauksena henkilö saattaa laiminlyödä työtehtäviään tai poistua työpaikalta turvasyistä. Työpaikan menettäminen puolestaan luo taloudellista epävarmuutta, mikä vaikeuttaa itsenäistä elämää ja toipumista väkivallan vaikutuksista. Lähisuhdeväkivalta voi johtaa myös pitkäaikaistyöttömyyteen psyykkinen kuormituksen ja häpeän estäessä aktiivisen työnhaun tai osallistumisen palveluihin. Seuraukset voivat korostua, mikäli henkilöllä on jo lapsuudessa koettuja haitallisia kokemuksia, kuten väkivaltaa tai muuta kaltoinkohtelua. Tutkimusten mukaan ne voivat altistaa muun muassa mielenterveyden häiriöille, työkyvyttömyydelle ja vaikeuksille kiinnittyä työelämään.
Työyhteisö voi olla elämän tärkein turvaverkko
Työelämällä voi olla merkittävä tekijä lähisuhdeväkivallasta selviytymisessä. Tutkimusten mukaan työ paransi väkivaltaa kokeneiden taloudellista tilannettaan, edisti heidän fyysistä turvallisuuttaan, lisäsi itsetuntoa, vahvisti sosiaalisia yhteyksiä, tarjosi henkistä lepoa sekä loi motivaatiota ja elämän tarkoituksen tunnetta. Nämä havainnot vahvistavat, että työllisyydellä voi olla erittäin tärkeä ja myönteinen rooli lähisuhdeväkivallan uhrien elämässä. Työ ei ole pelkästään keino ansaita elantoa – se voi olla myös askel kohti turvaa, toivoa ja toipumista.
Työpaikoilla onkin merkittävä rooli väkivallan kokeneiden tukemisessa. Konkreettisia keinoja väkivallan kokeneiden tukemisessa ovat esimerkiksi:
- Joustavat työajat ja palkallinen vapaa kriisitilanteissa
- Tietoisuus tuen mahdollisuuksista ja selkeät toimintamallit
- Koulutus esihenkilöille ja HR-henkilöstölle, esimerkiksi Avainhenkilö-mallin pohjalta.
Tietoisuus luo turvaa ja se tekee väkivallan näkyväksi. Vain näkyvään voidaan puuttua.
Avainhenkilömalli vahvistaa työyhteisön osaamista
Työssäni Lapin hyvinvointialueen terveydenedistämisen koordinaattorina näen päivittäin, miten tärkeää on luoda toimivia malleja meidän omiin olosuhteisiimme. Väkivalta näkyy Lapissa väestötasolla korostuneena. Olemme maantieteellisesti laaja alue ja palveluiden saavutettavuus on täällä monin paikoin haaste.
Lapin hyvinvointialue on ollut pilottialueena Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) avainhenkilömallissa, jonka tavoitteena on vahvistaa koko työyhteisön osaamista väkivallan tunnistamisessa ja sen puheeksi ottamisessa sekä viedä nämä taidot käytännön työhön. Pilotin tavoitteena on tuoda organisaation jokaiselle tasolle koulutettu avainhenkilö, joka tukee kollegoitaan ja toimii linkkinä ennaltaehkäisevässä työssä.
Olemme kouluttaneet yhteistyössä Lapin Ensi- ja Turvakodin kanssa hyvinvointialueen ensimmäiset perustason väkivaltatyön osaajat. Tähän mennessä 46 työntekijää eri toimialoilta on saanut koulutuksen ja uudenlainen ammattilaisten verkosto on syntynyt. Tämä on vasta alku, mutta mielestäni merkittävä sellainen.
Lopuksi
Lähisuhdeväkivalta ei ole vain yksityisasia. Se on yhteiskunnallinen kysymys, joka vaikuttaa työelämään, talouteen ja yhteiseen hyvinvointiimme. Hyvinvointialueella meidän on tunnistettava vastuumme suurena työnantajana ja palveluntuottajana. Tarvitsemme lisää resursseja, koulutusta ja ymmärrystä – ei vain uhreja varten, vaan koko työyhteisön tueksi. On myös tarkasteltava erillisiä ilmiöitä yhtenä kokonaisuutena: naiserityisyys, työssäjaksaminen ja pysyminen sekä turhien kuolemien ehkäisy. Nämä ovat toisiinsa kietoutuva kysymyksiä, joiden juuret ulottuvat rakenteisiin ja asenteisiin. Jos haluamme vahvistaa sosiaali- ja terveysalaa sekä hyvinvointialueita, meidän on huolehdittava niistä, jotka tekevät tätä työtä ja tunnistettava väkivalta osaksi kokonaisuutta.
Kirjoittajasta:
Nina Kemilä työskentelee terveyden edistämisen koordinaattorina Lapin hyvinvointialueella. Hän on loputtoman kiinnostunut ilmiöistä ja erityisesti ihmisistä niiden takana. Miten yksilön kokemus heijastuu koko organisaatioon, yhteiskuntaan ja toisinpäin?
”Ajattelen, että luovuus on tapa rakentaa siltoja ja löytää uusia polkuja. Se on tarpeen kehittämistyössä. Haaveenani on tutkimusprojekti, jonka pariin saisin uppoutua koko sydämelläni.
12.6.2025
Blogi – Lähisuhdeväkivalta ei lopu hiljaisuudella, tarvitaan rakenteita
Kirjoittaja: Nina Kemilä, Lapin hyvinvointialueen hyvinvoinnin edistämisen koordinaattori Lähisuhdeväkivalta koskettaa vuosittain kymmeniä tuhansia ihmisiä Suomessa. Kyseessä on monimuotoinen ja usein piilossa pysyvä ilmiö, joka jättää jälkensä pitkäksi aikaa, usein yli sukupolvien. Väkivallan seuraukset myös ulottuvat laajalle – mielenterveydestä ja ihmissuhteista aina työkykyyn, työllistymiseen ja sitä kautta talouteen asti. Pahimmillaan väkivalta voi johtaa ennenaikaiseen kuolemaan....
Tuoreimmat ajankohtaiset H2
Aiheeseen liittyvää
Asset Publisher
-
Vammaispalvelujen päätökset päivitetään uuden lain mukaisiksi vuoden 2027 loppuun mennessäUuden vammaispalvelulain kolmen vuoden siirtymäaika päättyy vuoden 2027 viimeisenä päivänä. Tämän jälkeen...
Vammaispalvelujen päätökset päivitetään uuden lain mukaisiksi vuoden 2027 loppuun mennessä
Luuvâ lase11.11.2026
Vammaispalvelujen päätökset päivitetään uuden lain mukaisiksi vuoden 2027 loppuun mennessä
11.11.2026
Uuden vammaispalvelulain kolmen vuoden siirtymäaika päättyy vuoden 2027 viimeisenä päivänä. Tämän jälkeen vanhan vammaispalvelulain tai erityishuoltolain mukaiset päätökset lakkaavat olemasta voimassa.
Hyvinvointialue päivittää kaikki vanhojen lakien mukaiset päätökset vuoden 2027 loppuun mennessä. Asiakkaat voivat myös itse pyytää palvelujensa arviointia ja päätösten muuttamista uuden lain mukaiseksi.
Vammaispalvelujen päätökset päivitetään uuden lain mukaisiksi vuoden 2027 loppuun mennessä
11.11.2026Uuden vammaispalvelulain kolmen vuoden siirtymäaika päättyy vuoden 2027 viimeisenä päivänä. Tämän jälkeen...11.11.2026
Vammaispalvelujen päätökset päivitetään uuden lain mukaisiksi vuoden 2027 loppuun mennessäVammaispalvelujen päätökset päivitetään uuden lain mukaisiksi vuoden 2027 loppuun mennessä
Uuden vammaispalvelulain kolmen vuoden siirtymäaika päättyy vuoden 2027 viimeisenä päivänä. Tämän jälkeen vanhan vammaispalvelulain tai erityishuoltolain mukaiset päätökset lakkaavat olemasta voimassa. Hyvinvointialue päivittää kaikki vanhojen lakien mukaiset päätökset vuoden 2027 loppuun mennessä. Asiakkaat voivat myös itse pyytää palvelujensa arviointia ja päätösten muuttamista uuden lain mukaiseksi.
-
Tukea hyvinvointiin silloin, kun sinulle sopii – tutustu Terveyskylän itsehoito-ohjelmiinHaluatko lisätä liikuntaa arkeesi, hallita verenpainettasi, päästä eroon tupakasta tai saada tukea...
Tukea hyvinvointiin silloin, kun sinulle sopii – tutustu Terveyskylän itsehoito-ohjelmiin
Luuvâ lase10.11.2026
Tukea hyvinvointiin silloin, kun sinulle sopii – tutustu Terveyskylän itsehoito-ohjelmiin

10.11.2026
Haluatko lisätä liikuntaa arkeesi, hallita verenpainettasi, päästä eroon tupakasta tai saada tukea painonhallintaan? Terveyskylän itsehoito-ohjelmat tarjoavat luotettavaa tietoa ja käytännön työkaluja hyvinvoinnin edistämiseen omassa tahdissa.
Terveyskylän itsehoito-ohjelmat ovat maksuttomia digitaalisia palveluja, joiden avulla voit vahvistaa omaa terveyttäsi ja hyvinvointiasi ilman lääkärin lähetettä. Ohjelmien sisältöjä ovat kehittäneet sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntijat yhdessä käyttäjien kanssa, joten ne perustuvat tutkittuun tietoon ja käytännön kokemuksiin.
Itsehoito-ohjelmat on suunniteltu helposti käytettäviksi. Voit aloittaa ohjelman silloin, kun sinulle sopii, ja edetä omaan tahtiisi. Ohjelmiin tallentamasi tiedot ovat vain sinun nähtävilläsi.
Tarjolla on ohjelmia monenlaisiin elämäntilanteisiin ja tarpeisiin. Voit saada tukea esimerkiksi:
-
liikunnan aloittamiseen
-
painonhallintaan
-
verenpaineen hallintaan
-
tupakoinnin ja nikotiinituotteiden käytön lopettamiseen
-
luuston hyvinvoinnin vahvistamiseen
-
pitkäaikaisen kivun hallintaan
-
arjen voimavarojen ja hyvinvoinnin tukemiseen.
Digitaaliset itsehoito-ohjelmat antavat mahdollisuuden tehdä pieniä mutta vaikuttavia muutoksia omaan arkeen. Ne sopivat niin elämäntapamuutoksia suunnitteleville kuin niillekin, jotka etsivät lisätietoa ja tukea oman terveytensä edistämiseen.
Tutustu Terveyskylän itsehoito-ohjelmiin jo tänään ja ota ensimmäinen askel kohti parempaa hyvinvointia. Löydä sinulle sopiva ohjelma ja etene omaan tahtiisi, silloin kun sinulle parhaiten sopii:
Tukea hyvinvointiin silloin, kun sinulle sopii – tutustu Terveyskylän itsehoito-ohjelmiin
10.11.2026Haluatko lisätä liikuntaa arkeesi, hallita verenpainettasi, päästä eroon tupakasta tai saada tukea...10.11.2026
Tukea hyvinvointiin silloin, kun sinulle sopii – tutustu Terveyskylän itsehoito-ohjelmiin
Tukea hyvinvointiin silloin, kun sinulle sopii – tutustu Terveyskylän itsehoito-ohjelmiin
Haluatko lisätä liikuntaa arkeesi, hallita verenpainettasi, päästä eroon tupakasta tai saada tukea painonhallintaan? Terveyskylän itsehoito-ohjelmat tarjoavat luotettavaa tietoa ja käytännön työkaluja hyvinvoinnin edistämiseen omassa tahdissa.
-
-
Vaaratiedote tulee jatkossa suoraan puhelimeesiFI-Alert-vaaratiedotejärjestelmä otetaan käyttöön marraskuussa. Sen avulla viranomaiset voivat lähettää...
Vaaratiedote tulee jatkossa suoraan puhelimeesi
10.11.2026
FI-Alert-vaaratiedotejärjestelmä otetaan käyttöön marraskuussa. Sen avulla viranomaiset voivat lähettää vaaratiedotteen nopeasti puhelimiin, jotka ovat vaara-alueella. Et tarvitse erillistä sovellusta tai rekisteröitymistä.
Vaaratiedote tulee ilmoituksena suoraan puhelimesi näytölle. Samalla kuuluu voimakas merkkiääni, vaikka puhelimesi olisi äänettömällä. Jos saat vaaratiedotteen, on tärkeä seurata viranomaisten antamia ohjeita.
Vaaratiedotteet annetaan jatkossa seuraavissa kanavissa:
- FI-Alert
- radio
- Teksti-TV
- Internet-sivuilla 112.fi, yle.fi, ja pelastustoimi.fi
- 112 Suomi-sovelluksessa ja YLE-palvelusovelluksessa
- sekä tarvittaessa televisiossa.
Vaaratiedote voidaan antaa suomeksi, ruotsiksi sekä saamen kielillä.
FI-Alert-järjestelmää testataan marraskuussa. Testaus suoritetaan 17.11. ja 24.11.
Varmista, että puhelimesi käyttöjärjestelmä on ajan tasalla.
Palvelu toimii kaikissa matkapuhelinverkkoon yhdistetyissä 4G- ja 5G-matkapuhelimissa, joiden käyttöjärjestelmä on päivitetty. Myös Suomessa vierailevat ulkomaisten liittymien käyttäjät saavat vaaratiedotteet puhelimiinsa.
Lue lisää: FI-Alert vaaratiedote | Pelastustoimi
Várradieđáhus boahtá dás ovddos iežat telefovdnii njuolgaFI-Alert váldojuvvo atnui skábmamánus. Dan veahkil eiseválddit sáhttet sáddet várradieđáhusa jođánit telefovnnaide, mat leat várraguovllus. It dárbbaš sierra áppa dahje registrerema.
Várradieđáhus boahtá almmuhussan njuolga iežat telefovnna šerbmii. Oktanaga gullo garra mearkajietna, vaikko iežat telefovnnas eai livčče jienat alde. Jus oaččut várradieđáhusa, de lea dehálaš čuovvut eiseválddiid addin rávvagiid.
Várradieđáhusat sáddejuvvojit dás ovddos čuovvovaš kanálain:
- FI-Alert
- rádio
- Teaksta-TV
- Interneahttasiidduin 112.fi, yle.fi, ja pelastustoimi.fi
- 112 Suomi-áppas ja YLEbálvalusáppas
- ja maiddái dárbbu mielde televišuvnnas.
Várradieđáhus sáhttá leat suomagillii, ruoŧagillii ja maiddái sámegillii.
FI-Alert-vuogádat testejuvvo skábmamánus. Testen čađahuvvo: 17.11. ja 24.11.
Sihkkarastte, ahte iežat telefovnna geavahanvuogádat lea áiggedásis.
Bálvalus doaibmá buot 4G- ja 5G- mátketelefovnnain, mat leat mátketelefonfierpmádagas ja maid geavahanvuogádat lea ođasmahttojuvvon. Suomas maiddái olgoriikkalaččaid telefovnnaide bohtet vejolaš várradieđáhusat.
Loga eambbo: FI-Alert vaaratiedote | Pelastustoimi
Vaarâtiäđáttâs puátá täst ovdâskulij njuolgist jieijâd puhelimânFI-Alert váldoo anon skammâmáánust. Ton iššijn virgeomâhááh pyehtih vuolgâttiđ vaarâtiäđáttâs jotelávt puhelimáid, moh láá vaarâkuávlust. Tun jieh taarbâš sierâ heiviittâs tâi registeristem.
Vaarâtiäđáttâs puátá almottâssân njuolgist tuu puhelin čááitun. Siämmást kulloo korrâ merkkâjienâ, veikkâ tuu puhelimist iä liččii jienah alne. Jis tun uážuh vaarâtiäđáttâs, te lii tehálâš čuávvuđ virgeomâhái adelem ravvuid.
Vaarâtiäđáttâsâh adeluvvojeh täst ovdâskulij čuávuváin kanavain:
- FI-Alert
- radio
- Tekstâ-TV
- Internet-siijđoin 112.fi, yle.fi, já pelastustoimi.fi
- 112 Suomi-heiviittâsâst já YLE-palvâlusheiviittâsâst
- sehe táárbu mield televisiost.
Vaarâtiäđáttás puáhtá leđe suomâkielân, ruotâkielân sehe sämikieláid.
FI-Alert-vuáhádâh testajuvvoo skammâmáánust. Testam čođâldittoo: 17.11. já 24.11.
Visásmit, ete tuu puhelin kevttimvuáhádâh lii ääigi tääsist.
Palvâlus tuáimá puoh mätkipuhelinviärmán ovtâstittum 4G- já 5G-mätkipuhelimijn, moi kevttimvuáhádâh lii peividum. Meid olgoeennâmlij operaattorij kevtteeh, kiäh láá kolliimin Suomâst, finnejeh vaarâtiäđáttâs jieijâs puhelimáid.
Luuvâ lase: FI-Alert vaaratiedote | Pelastustoimi
Vaarrteâđtõs puätt pueʹttiääiʹj vuõiʹǧǧest tuu teʹlfooʹne.FI-Alert vääʹldet ââʹnnma skamm-mannust. Tõn veäkka veʹrǧǧneeʹǩǩ vueiʹtte vuõltteed vaarrteâđtõõzzid jåʹttlânji teʹlfoonid, kook liâ vaarrvuuʹdest. Jiõk taarbâž pååđsuåvldõõzz leʹbe rekisterâsttmõõžž.
Vaarrteâđtõs puätt iʹlmmtõssân vuõiʹǧǧest teʹlfoon ikkna. Seämma poodd kollai kõrrjiõnnsaž miârkkjiõnn, håʹt-i teʹlfon tuʹst leʹčči jiõnteʹmmen. Jõs vuäǯǯak vaarrteâđtõõzz, lij samai tääʹrǩes seuʹrrjed veʹrǧǧniiʹǩǩi uʹvddmid vuäppõõzzid.
Vaarrteâđtõõzzid uuʹdet täʹst ooudårra täin kanaalin:
- FI-Alert
- radio
- Teʹkstt-TV
- Interneʹtt-seeidain 112.fi, yle.fi, da pelastustoimi.fi
- 112 Suomi-suåvldõõzzâst da YLE-kääzzkõs-suåvldõõzzâst
- di taarb mieʹldd televisiost.
Vaarrteâđtõõzz vueiʹtet uʹvdded lääddas, ruõccâs di sääʹmǩiõlin.
FI-Alert-riâžldõõǥǥ teʹsttjet skamm-mannust. Teʹsttjummuž spraavât: 17.11. da 24.11.
Tääʹrǩest, što teʹlfoonad ââʹnnemriâžldõk lij peeiʹvtum.
Kääzzkõs tåimm pukin mäʹtǩǩteʹlfonsäimmõʹsse õhttuum 4G- da 5G-mäʹtǩǩteʹlfoonin, kooi ââʹnnemriâžldõk lij peeiʹvtum. Še Lääʹddjânnmest kuõʹssjeʹmmen åårrai ålggjânnmi teʹlfonõhttmi õõʹni vuäǯǯa vaarrteâđtõõzzid teʹlfoonid.
Looǥǥ lââʹzz: FI-Alert vaaratiedote | Pelastustoimi
Vaaratiedote tulee jatkossa suoraan puhelimeesi
10.11.2026FI-Alert-vaaratiedotejärjestelmä otetaan käyttöön marraskuussa. Sen avulla viranomaiset voivat lähettää...Vaaratiedote tulee jatkossa suoraan puhelimeesi
FI-Alert-vaaratiedotejärjestelmä otetaan käyttöön marraskuussa. Sen avulla viranomaiset voivat lähettää vaaratiedotteen nopeasti puhelimiin, jotka ovat vaara-alueella. Et tarvitse erillistä sovellusta tai rekisteröitymistä. Vaaratiedote tulee ilmoituksena suoraan puhelimesi näytölle. Samalla kuuluu voimakas merkkiääni, vaikka puhelimesi olisi äänettömällä. Jos saat vaaratiedotteen, on tärkeä seurata viranomaisten antamia ohjeita. Vaaratiedotteet annetaan jatkossa seuraavissa kanavissa: ...
-
Kadotitko tavaran Lapin keskussairaalassa? – Tee löytötavarakysely verkossaLapin keskussairaalan löytötavaroita hoitaa Pohjois-Suomen Löytötavarapalvelu Oy. Jos sinulta on kadonnut...
Kadotitko tavaran Lapin keskussairaalassa? – Tee löytötavarakysely verkossa
9.11.2026
Lapin keskussairaalan löytötavaroita hoitaa Pohjois-Suomen Löytötavarapalvelu Oy. Jos sinulta on kadonnut tavara sairaalakäynnin aikana, voit nyt tehdä löytötavarakyselyn helposti verkossa.
Voit jättää tiedustelun osoitteessa: Lapin hyvinvointialueen löytötavarakysely
Näin palvelu toimii
- Kerro, mitä tavaraa etsit. Kuvaile mahdollisimman tarkasti esimerkiksi esineen väri, merkki sekä katoamisajankohta ja -paikka.
- Jätä sähköpostiosoitteesi yhteydenottoa varten.
- Löytötavarapalvelu tarkistaa, onko tavara löytynyt.
Löytötavaroita ei julkaista verkossa eikä palvelussa ole nähtävissä listaa löytyneistä tavaroista.
Jos tavara löytyy, löytötavarapalvelu ottaa sinuun yhteyttä. Tällöin varmistetaan tavaran omistajuus ja sovitaan tavaran noudosta tai postituksesta.
Voit tiedustella tavaraa myös puhelimitse
Jos et halua käyttää verkkopalvelua, voit tiedustella kadonnutta tavaraa myös puhelimitse numerosta 0600 02266.
Kadonneen tavaran mahdollisimman tarkka kuvaus auttaa löytötavarapalvelua tunnistamaan tavaran ja palauttamaan sen oikealle omistajalle.
Kadotitko tavaran Lapin keskussairaalassa? – Tee löytötavarakysely verkossa
9.11.2026Lapin keskussairaalan löytötavaroita hoitaa Pohjois-Suomen Löytötavarapalvelu Oy. Jos sinulta on kadonnut...Kadotitko tavaran Lapin keskussairaalassa? – Tee löytötavarakysely verkossa
Lapin keskussairaalan löytötavaroita hoitaa Pohjois-Suomen Löytötavarapalvelu Oy. Jos sinulta on kadonnut tavara sairaalakäynnin aikana, voit nyt tehdä löytötavarakyselyn helposti verkossa. Voit jättää tiedustelun osoitteessa: Lapin hyvinvointialueen löytötavarakysely Näin palvelu toimii Kerro, mitä tavaraa etsit. Kuvaile mahdollisimman tarkasti esimerkiksi esineen väri, merkki sekä katoamisajankohta ja -paikka. Jätä sähköpostiosoitteesi yhteydenottoa varten. Löytötavarapalvelu...
-
Aluehallituksen kokoustiedote 9.11.2026 pidetystä kokouksestaTyöikäisten asumispalvelujen palveluntuottajat valittiin vuosille 2027–2028. Vuoden 2027 talousarvion...
Aluehallituksen kokoustiedote 9.11.2026 pidetystä kokouksesta

9.11.2026
Työikäisten asumispalvelujen palveluntuottajat valittiin vuosille 2027–2028. Vuoden 2027 talousarvion valmistelu jatkuu.
Työikäisten asumispalvelujen palveluntuottajat valittiin vuosille 2027–2028
Aluehallitus valitsi palveluntuottajat työikäisten asumispalveluihin vuosille 2027–2028. Hankinnat koskevat tuettua asumista, yhteisöllistä asumista, ympärivuorokautista palveluasumista sekä vaativaa ympärivuorokautista palveluasumista.
Palveluntuottajat kilpailutettiin ensimmäistä kertaa Lapin hyvinvointialueen joustavan palveluntuottajarekisterin kautta. Uuden hankintamallin tavoitteena on turvata asumispalvelujen saatavuus, lisätä joustavuutta palvelujen järjestämiseen sekä mahdollistaa palveluntuottajien kilpailuttaminen myös jatkossa palvelutarpeiden muuttuessa.
Sopimukset palveluntuottajien kanssa voidaan tehdä hankintapäätösten saatua lainvoiman.
Vuoden 2027 talousarvion valmistelu jatkuu
Aluehallitus jatkoi vuoden 2027 talousarvion ja vuosien 2027–2029 taloussuunnitelman käsittelyä. Talousarvion lähtökohtana on aluevaltuuston kesällä arviointimenettelyn yhteydessä hyväksymä taloussuunnitelma, jonka tavoitteena on vahvistaa hyvinvointialueen talouden tasapainoa.
Valmisteluun vaikuttavat muun muassa valtion rahoituksen kehitys, käynnissä olevat talouden tasapainottamistoimet sekä investointitarpeet. Lopullinen talousarvioesitys käsitellään aluevaltuustossa marraskuun lopussa.
Muita päätöksiä
Aluehallitus merkitsi tiedoksi Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden päätöksen, jolla jätettiin tutkimatta aluevalitus, joka kohdistui aluevaltuuston vuonna 2025 tekemään linjaukseen Länsi-Pohjan sairaalan sopeuttamistoimien vaikutuksista rakennusinvestointeihin Lapin keskussairaalassa. Hallinto-oikeuden mukaan kyse oli myöhempää valmistelua ja päätöksentekoa ohjaavasta periaatepäätöksestä, josta ei voitu tehdä aluevalitusta.
Merkittiin tiedoksi Posion kunnan vastaselitys, joka liittyy sosiaali- ja terveyspalvelujen palveluverkon muutoksista tehtyyn valitukseen. Aluehallitus katsoi, ettei vastaselitys anna aihetta täydentää aiempaa lausuntoa ja jätti asian Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden ratkaistavaksi.
Pohjois-Lapin Ruoka Oy:n kanssa tehtävä ateriapalvelusopimus hyväksyttiin toistaiseksi voimassa olevaksi 1.1.2027 alkaen. Yhtiö tuottaa ateriapalveluja hyvinvointialueen asiakkaille ja potilaille Inarissa, Pelkosenniemellä, Savukoskella, Sodankylässä ja Utsjoella.
Henkilöstön keikka-asuntojen vuokrahintoja koskeva asia palautettiin uudelleen valmisteltavaksi.
Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen omavalvontaohjelman vuosille 2027–2029 käsittely jätettiin pöydälle.
Aluehallitus merkitsi tiedoksi valtiovarainministeriön päätöksen jatkaa Lapin hyvinvointialueen vuoden 2027 lainanottovaltuuden muuttamista valmistelevan työryhmän toimikautta 13.11.2026 saakka.
Toimielinten ja vaikuttamistoimielinten lausunnot vuoden 2027 talousarviosta ja vuosien 2027–2029 taloussuunnitelmasta merkittiin tiedoksi. Lausunnot otetaan tarpeellisilta osin huomioon talousarvion jatkovalmistelussa.
Merkittiin tiedoksi valtakunnallisten järjestöjen, Ihmisoikeuskeskuksen ja vanhusasiavaltuutetun yhteinen kannanotto, jossa vaaditaan hyvinvointialueilta toimia ikääntyneiden ihmisarvoisen hoivan turvaamiseksi sekä Vammaisfoorumin hyvinvointialuekirje, jossa käsitellään järjestöihin kohdistuvien rahoitusleikkausten vaikutuksia vammaisjärjestöjen toimintaan sekä yhteistyöhön hyvinvointialueiden kanssa.
Tiedoksi merkittiin myös henkilöstöjaoston, konserni- ja tilajaoston sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen lautakunnan tuoreimmat pöytäkirjat.
Lisätietoja
aluehallituksen puheenjohtaja Timo Peisa, timo.peisa.lh@lapha.fi, 040 8410 311
hyvinvointialuejohtaja Jari Jokela, jari.jokela@lapha.fi, 040 5323 998 Aluehallituksen kokoustiedote 9.11.2026 pidetystä kokouksesta
9.11.2026Työikäisten asumispalvelujen palveluntuottajat valittiin vuosille 2027–2028. Vuoden 2027 talousarvion...
Aluehallituksen kokoustiedote 9.11.2026 pidetystä kokouksesta
Työikäisten asumispalvelujen palveluntuottajat valittiin vuosille 2027–2028. Vuoden 2027 talousarvion valmistelu jatkuu.